laskuvarjolla

Mikä muuten on ennätyshyppy laskojvarjolla? Siis kuinka korkealta on onnistunut hyppy hypätty?

Jeesser kirjoitti:

Mikä muuten on ennätyshyppy laskojvarjolla? Siis kuinka korkealta on onnistunut hyppy hypätty?

Taitaa vieläkin olla ennätys yli 45 vuoden takaa, vaikka aikomuksia ennätyksen rikkomiseksi onkin olemassa:

http://www.space.com/news/060713_big_jump.html

http://www.legrandsaut.org/

ihmettelevä kirjoitti:

Taitaa vieläkin olla ennätys yli 45 vuoden takaa, vaikka aikomuksia ennätyksen rikkomiseksi onkin olemassa:

http://www.space.com/news/060713_big_jump.html

http://www.legrandsaut.org/

Lue lisää

Ei silloin vielä oltu noin korkealle nousevaa ilmapalloa tai kunnon laskuvarjoa keksitty. Koko tarina on Hollywoodissa runoiltu kylmän sodan kilpailua varten.

skeptikko kirjoitti:

Ei silloin vielä oltu noin korkealle nousevaa ilmapalloa tai kunnon laskuvarjoa keksitty. Koko tarina on Hollywoodissa runoiltu kylmän sodan kilpailua varten.

Kaveri ylitti äänenn nopeuden pudotessaan, ja entäs mihin tarvitaan "kunnon" laskuvarjo. Totta kait laskuvarjon pitää olla kunnollinen, mutta ei sen erikoisempi kun hypätessä tavallisesta lentokoneesta. Kaverin nopeus hidastuu ilmanvastuksen vuoksi normaaliksi, (noin kahteensataan) ala-ilmakehässä, näin kävisi myös 200km korkeudelta hyppäävän.

Niin miten pääsin tuolle korkeudelle? Jos yksi ruotsalainen, niin miksen minäk..... Hih!
Mutta vakavasti sanoen esittämäsi pohdinta on oikeanlaista ja innostaa varmasti muitakin pohtimaan tätä hyvinkin "aktuellia" ongelmaa.
Mutta jospa laskuvarjo hidastaisi vauhtia niin, että en palaisi ilmakehään tultuani. Taitaa minusta sittenkin tulla tähdenlento?

Kaivelin tässä vanhoja keskusteluja ja löysin siltä linkin tietoihin ilmakehän paineen ja samalla sen tiheyden sekä korkeuden välisestä yhteydestä:

http://www.aerospaceweb.org/question/atmosphere/q0090.shtml

Kun toisaalta ilmakehässä putoamiseen pätee ainakin likimäärin differentiaaliyhtälö

m*v' = m*g - k* v^2,

missä m on kappaleen massa, v nopeus, g maan vetovoiman aiheuttama kiihtyvyys sekä k ilmanvastuksen verrannollisuuskerroin, niin yhtälön ratkaisun raja-arvona rajanopeudeksi v0 saadaan

v0 = (m*g/k)^(1/2),

mikä on muutoin sama tulos kuin Wikipediassa

http://en.wikipedia.org/wiki/Terminal_velocity

Kun vielä otetaan huomioon, että kerroin k on suoraan verrannollinen ilman tiheyteen, niin rajanopeudeksi jo 70 kilometrin korkeudessa saadaan 100-kertainen arvo merenpinnan arvoihin verrattuna. Kun hyppääjä pääsee normaalihyppykorkeuksissa vapaassa pudotuksessa lähes arvoon 200 km/h, niin 70 kilometrissä tämä nopeus olisi jo 20000 km/h. Vaikka noissa nopeuksissa esittämäni olettamukset eivät pitäisikään tarkasti paikkaansa, niin varmaa on, että hyppääjältä palaisivat hypyssä muutkin paikat kuin vain hihat.

200 km:stä kirjoitti:

Niin miten pääsin tuolle korkeudelle? Jos yksi ruotsalainen, niin miksen minäk..... Hih!
Mutta vakavasti sanoen esittämäsi pohdinta on oikeanlaista ja innostaa varmasti muitakin pohtimaan tätä hyvinkin "aktuellia" ongelmaa.
Mutta jospa laskuvarjo hidastaisi vauhtia niin, että en palaisi ilmakehään tultuani. Taitaa minusta sittenkin tulla tähdenlento?

Lue lisää

Ruotsalainen oli sukkulalla liikkeellä. Kun sukkula on avaruudessa, niin se on radallaan ja se pysyy siellä ratanopeutensa ansiosta.

http://hypertextbook.com/facts/2001/InnaSokolyanskaya1.shtml

Edellisen lähteen mukaan sukkulan ratanopeus on noin 17460 mph = 7800 m/s = 28080 km/h

Tämä lienee jarrutusvaiheen nopeus, koska pakonopeudeksi saan:

v=sqrt(2*G*M/r)=11025 (??)

Joka tapauksessa sukkulan ratanopeus on kymmeniä tuhansia km/h. Sopivasti jarruttamalla jarruraketeilla pääset pois radalta ja jossain vaiheessa saavut ilmakehän yläosaan. Nopeutesi on niin suuri, että mitkään pikkukonstit eivät auta, vaan on käytettävä jarruraketteja jotta edes pääset pois avaruudesta. Avaruuden katsotaan yleensä alkavan noin 100 km korkeudesta.

Laskuvarjosi on jatkuvasti auki. Se ei kuitenkaan hyödytä paljoa, koska se on suunniteltu toimimaan tiheämmässä ilmassa (ilmakehän alaosissa). Eli sekin palaa "poroksi".

Ja toisaalta sinulla on edelleen valtava kymmenien tuhansien km/h nopeus ja sen hidastaminen vaatii periaatteessa yhtä paljon energiaa kuin ylös pääseminen. Ylös tultaessa paloi suuri määrä rakettipolttoainetta. Alas tultaessa sama määrä energiaa täytyy jotenkin tuhota. Sukkula tuhoaa ko. energian lämmittämällä lämpökilpiään. Pelkällä laskuvarjohyppääjällä ei ole muuta kuin varjo, joten huonosti käy. Se palaa alkajaisiksi, siitä ei ole hyötyä ohuessa ilmassa esitetyllä nopeudella.

Ainoa keino on käyttää pientä pelastuskapselia, jollaisia on myös suunniteltu. Niissä on myös jarruraketit. Myöhemmässä vaiheessa, kun nopeutesi on hidastunut ja olet tarpeeksi matalalla (esim. alle 10 km), niin voit hypätä pelastuskapselista ja käyttää laskuvarjoasi.

Ohessa esitetty yksi suunnitelluista paluukelpoisista (??) laitteista pelastautua radalta:

http://www.astronautix.com/craft/1crpsule.htm

Tässä muita vastaavia suunnitelmia:

http://www.astronautix.com/craftfam/rescue.htm

Siis: Laskuvarjohyppy ilman apuvälineitä radallaan olevasta avaruusaluksesta johtaa siihen, että jäät ikuisesti ko. radalle maapallon satelliitiksi. Varjolla ei ole käyttöä ko. olosuhteissa. Tarvitset minimissään avaruuspuvun (ilmaa, painetta, tasalämpöä), jarruraketit ja suojakilven tai -kapselin (sekä sen laskuvarjonkin loppuvaiheeseen).

[Unohtuiko jotain... ??]

Jonsson. kirjoitti:

Ruotsalainen oli sukkulalla liikkeellä. Kun sukkula on avaruudessa, niin se on radallaan ja se pysyy siellä ratanopeutensa ansiosta.

http://hypertextbook.com/facts/2001/InnaSokolyanskaya1.shtml

Edellisen lähteen mukaan sukkulan ratanopeus on noin 17460 mph = 7800 m/s = 28080 km/h

Tämä lienee jarrutusvaiheen nopeus, koska pakonopeudeksi saan:

v=sqrt(2*G*M/r)=11025 (??)

Joka tapauksessa sukkulan ratanopeus on kymmeniä tuhansia km/h. Sopivasti jarruttamalla jarruraketeilla pääset pois radalta ja jossain vaiheessa saavut ilmakehän yläosaan. Nopeutesi on niin suuri, että mitkään pikkukonstit eivät auta, vaan on käytettävä jarruraketteja jotta edes pääset pois avaruudesta. Avaruuden katsotaan yleensä alkavan noin 100 km korkeudesta.

Laskuvarjosi on jatkuvasti auki. Se ei kuitenkaan hyödytä paljoa, koska se on suunniteltu toimimaan tiheämmässä ilmassa (ilmakehän alaosissa). Eli sekin palaa "poroksi".

Ja toisaalta sinulla on edelleen valtava kymmenien tuhansien km/h nopeus ja sen hidastaminen vaatii periaatteessa yhtä paljon energiaa kuin ylös pääseminen. Ylös tultaessa paloi suuri määrä rakettipolttoainetta. Alas tultaessa sama määrä energiaa täytyy jotenkin tuhota. Sukkula tuhoaa ko. energian lämmittämällä lämpökilpiään. Pelkällä laskuvarjohyppääjällä ei ole muuta kuin varjo, joten huonosti käy. Se palaa alkajaisiksi, siitä ei ole hyötyä ohuessa ilmassa esitetyllä nopeudella.

Ainoa keino on käyttää pientä pelastuskapselia, jollaisia on myös suunniteltu. Niissä on myös jarruraketit. Myöhemmässä vaiheessa, kun nopeutesi on hidastunut ja olet tarpeeksi matalalla (esim. alle 10 km), niin voit hypätä pelastuskapselista ja käyttää laskuvarjoasi.

Ohessa esitetty yksi suunnitelluista paluukelpoisista (??) laitteista pelastautua radalta:

http://www.astronautix.com/craft/1crpsule.htm

Tässä muita vastaavia suunnitelmia:

http://www.astronautix.com/craftfam/rescue.htm

Siis: Laskuvarjohyppy ilman apuvälineitä radallaan olevasta avaruusaluksesta johtaa siihen, että jäät ikuisesti ko. radalle maapallon satelliitiksi. Varjolla ei ole käyttöä ko. olosuhteissa. Tarvitset minimissään avaruuspuvun (ilmaa, painetta, tasalämpöä), jarruraketit ja suojakilven tai -kapselin (sekä sen laskuvarjonkin loppuvaiheeseen).

[Unohtuiko jotain... ??]

Lue lisää

Kiinostukseni ko. aiheeseen heräsi jo yläasteella ja nyt lukion mekaniikan kurssilla valmistelen esseetä painovoimasta. Se vaan jotenkin tempas mukaansa. Pitää vaan pureskella nuo jutut ja selvittää annetut linkit. Lukion jälkeen menen teknilliseen korkeakouluun. :)

Jäärä kirjoitti:

Kaivelin tässä vanhoja keskusteluja ja löysin siltä linkin tietoihin ilmakehän paineen ja samalla sen tiheyden sekä korkeuden välisestä yhteydestä:

http://www.aerospaceweb.org/question/atmosphere/q0090.shtml

Kun toisaalta ilmakehässä putoamiseen pätee ainakin likimäärin differentiaaliyhtälö

m*v' = m*g - k* v^2,

missä m on kappaleen massa, v nopeus, g maan vetovoiman aiheuttama kiihtyvyys sekä k ilmanvastuksen verrannollisuuskerroin, niin yhtälön ratkaisun raja-arvona rajanopeudeksi v0 saadaan

v0 = (m*g/k)^(1/2),

mikä on muutoin sama tulos kuin Wikipediassa

http://en.wikipedia.org/wiki/Terminal_velocity

Kun vielä otetaan huomioon, että kerroin k on suoraan verrannollinen ilman tiheyteen, niin rajanopeudeksi jo 70 kilometrin korkeudessa saadaan 100-kertainen arvo merenpinnan arvoihin verrattuna. Kun hyppääjä pääsee normaalihyppykorkeuksissa vapaassa pudotuksessa lähes arvoon 200 km/h, niin 70 kilometrissä tämä nopeus olisi jo 20000 km/h. Vaikka noissa nopeuksissa esittämäni olettamukset eivät pitäisikään tarkasti paikkaansa, niin varmaa on, että hyppääjältä palaisivat hypyssä muutkin paikat kuin vain hihat.

Lue lisää

Tuohon differentiaaliyhtälööni olisin voinut ottaa mukaan sekä g:n että tihyden korkeusriippuvuuden, mutta siitä olisi todennäköisesti seurannut se, että yhtälö olisi ollut vain numeerisesti ratkaistavissa.

Lisäksi tuo käyttämäni ilmanvastuksen nopeusriippuvuus pätee vain äänennopeutta pienemmille nopeuksille. Näin suurelle nopeusalueelle olisi tarvittu myös mutkikkaampi vastuslaki.

Mutta joka tapauksessa jo nuo tulokset osoittavat, että ilmakehän yläosissa vapaan putouksen nopeudet kasvavat niin suuriksi, että ilman lämpökilpiä pudottaessa palaminen on varmaa.

Jonsson. kirjoitti:

Ruotsalainen oli sukkulalla liikkeellä. Kun sukkula on avaruudessa, niin se on radallaan ja se pysyy siellä ratanopeutensa ansiosta.

http://hypertextbook.com/facts/2001/InnaSokolyanskaya1.shtml

Edellisen lähteen mukaan sukkulan ratanopeus on noin 17460 mph = 7800 m/s = 28080 km/h

Tämä lienee jarrutusvaiheen nopeus, koska pakonopeudeksi saan:

v=sqrt(2*G*M/r)=11025 (??)

Joka tapauksessa sukkulan ratanopeus on kymmeniä tuhansia km/h. Sopivasti jarruttamalla jarruraketeilla pääset pois radalta ja jossain vaiheessa saavut ilmakehän yläosaan. Nopeutesi on niin suuri, että mitkään pikkukonstit eivät auta, vaan on käytettävä jarruraketteja jotta edes pääset pois avaruudesta. Avaruuden katsotaan yleensä alkavan noin 100 km korkeudesta.

Laskuvarjosi on jatkuvasti auki. Se ei kuitenkaan hyödytä paljoa, koska se on suunniteltu toimimaan tiheämmässä ilmassa (ilmakehän alaosissa). Eli sekin palaa "poroksi".

Ja toisaalta sinulla on edelleen valtava kymmenien tuhansien km/h nopeus ja sen hidastaminen vaatii periaatteessa yhtä paljon energiaa kuin ylös pääseminen. Ylös tultaessa paloi suuri määrä rakettipolttoainetta. Alas tultaessa sama määrä energiaa täytyy jotenkin tuhota. Sukkula tuhoaa ko. energian lämmittämällä lämpökilpiään. Pelkällä laskuvarjohyppääjällä ei ole muuta kuin varjo, joten huonosti käy. Se palaa alkajaisiksi, siitä ei ole hyötyä ohuessa ilmassa esitetyllä nopeudella.

Ainoa keino on käyttää pientä pelastuskapselia, jollaisia on myös suunniteltu. Niissä on myös jarruraketit. Myöhemmässä vaiheessa, kun nopeutesi on hidastunut ja olet tarpeeksi matalalla (esim. alle 10 km), niin voit hypätä pelastuskapselista ja käyttää laskuvarjoasi.

Ohessa esitetty yksi suunnitelluista paluukelpoisista (??) laitteista pelastautua radalta:

http://www.astronautix.com/craft/1crpsule.htm

Tässä muita vastaavia suunnitelmia:

http://www.astronautix.com/craftfam/rescue.htm

Siis: Laskuvarjohyppy ilman apuvälineitä radallaan olevasta avaruusaluksesta johtaa siihen, että jäät ikuisesti ko. radalle maapallon satelliitiksi. Varjolla ei ole käyttöä ko. olosuhteissa. Tarvitset minimissään avaruuspuvun (ilmaa, painetta, tasalämpöä), jarruraketit ja suojakilven tai -kapselin (sekä sen laskuvarjonkin loppuvaiheeseen).

[Unohtuiko jotain... ??]

Lue lisää

Siis tuo sukkulan esitetty nopeus 7800 m/s on tietenkin sukkulan nopeus jollain radalla.

Ratanopeuden saa kaavasta

v = sqrt(G*M/r)

ja pakonopeuden kaavasta

ve = sqrt(2*G*M/r)

Josta nähdään, että pakeneminen (poistuminen) vaatii sqrt(2)- eli noin 1.4-kertaa suuremman nopeuden kuin radalla pysyminen.

Seuraavassa linkissä on laskettu sukkulan ratanopeuksia n. 300 km korkeudessa.

http://www.aerospaceweb.org/question/spacecraft/q0164.shtml