Onko elämää muualla maailmankaikkeudessa?
Jos ajattelee vaikka koivupuun valtavaa siitepölymäärää,joista vain murto-osa siementyy ja kasvaa puuksi..
Jospa maailmankaikeuskin kehittyy tiettyyn suuntaan samalla periaatteella.
Eli maailmankaikkeuden tavaton aineen ja epäaineen massa luo edellytyksiä
satunnaisesti tietyllä todennäköisyydellä luoda elämää "systeemissään"
Onko tämä syy vai seuraus?
Jos ajattelee vaikka koivupuun valtavaa siitepölymäärää,joista vain murto-osa siementyy ja kasvaa puuksi..
Jospa maailmankaikeuskin kehittyy tiettyyn suuntaan samalla periaatteella.
Eli maailmankaikkeuden tavaton aineen ja epäaineen massa luo edellytyksiä
satunnaisesti tietyllä todennäköisyydellä luoda elämää "systeemissään"
Onko tämä syy vai seuraus?
Vastaukset 16
Vanhimmat
"Eli maailmankaikkeuden tavaton aineen ja epäaineen massa luo edellytyksiä
satunnaisesti tietyllä todennäköisyydellä luoda elämää "systeemissään" "
Näin kai yleensä tieteelliseltä pohjalta ajattelevissa tahoissa asianlaidan oletetaan olevan. Oletetaan, että jollakin todennäköisyydellä sinne, missä on edellytyksiä, elämä syntyy jollakin todennäköisyydellä. Toinen (epäuskottavampi) mahdollisuus on se, että elämän idut voivat ylittää tähtien tai jopa galaksien väliset etäisyydet ja elämällä on vain harvoja alkukehtoja (panspermia).
Toisaalta abiogenesis,
http://en.wikipedia.org/wiki/Abiogenesis, on vielä hyvin syvä arvoitus: mikä on pienin tarvittava hyppy elämää sisältämättömästä yhdistesopasta alkeellisimpaan mahdolliseen, muotonsa, rakenteensa, olemuksensa säilyttäävään, mutta kehityskykyiseen, lisääntyvään molekyylirakenteeseen? On melko helppo väittää, ehkä perustellakin, että tuo hyppy on mahdoton. Aika ehkä näyttää mikä on todennäköisin tapahtumasarja.
Minä olettaisin, että joka sadannessa planeettasysteemissä on jonkinlaista elämää, mutta että meidän sivilisaatiomme on ainut laatuaan Linnunradalla.
Laitetaan astiaan jotain kemiallisia yms. liuoksia ja annetaan sähkövirtaa...siitä on vielä pitkä matka siihen että sieltä kömpii esiin (siitä astiasta) ajattelevia olentoja!Jotka vuorostaan alkavat ihmetellä miten tuon kemiallisen kaavan voisi keksiä....
...ja vähän aikaa! Tuota kokeili joku neropatti jo 30- tai 40-luvulla ja sai aikaseksi aminohappoja. Entäpä sitten kun kokeiluun on tilaa muutaman triljoonan planeetan verran ja aikaa muutama miljardi vuotta? Jacques Monod (lääketieteen Nobel 1965) totesi ihan laittamattomasti, ettei se ole mikään kumma, jos sitä vähän tuntee olonsa oudoksi, kun huomaa voittaneensa miljardin ruletissa.
tutkittaisiin kunnolla tämä meidän pikkuruinen aurinkokuntamme ennen moisia johtopäätöksiä;)
Koko maailmankaikkeus vilisee elämää. Meidän aurinkokuntamme kaikki planeetat ovat asuttuja, myös suurin osa planeettojen kuista on asuttuja.
Elämä meidän pallollamme on kolmannella värähtelytaajuudella (värähtelytaajuus = ulottuvuus), myös Maaplaneetta on tietysti samalla taajuudella. Muut aurinkokuntamme planeetat, jotka näemme, ovat myöskin kolmannella taajuudella. Voimma nähdä vain samalla taajuudella olevat asiat: planeetat ja asukkaat.
Missä ne asukkaat sitten ovat?
Ne asustelevat neljännellä taajuudella ja heillä on neljännen taajuuden planeetta jalkojensa alla, siis ikäänkuin planeetan kaksoiskappale alkuperäisen planeeta yläpuolella.
Taajuuksien välillä on kvanttikalvoksi kutsuttu kaksoiskalvo. Se estää näkemisen taajuudelta toiselle, myös informaation kulku on melkoisen olematonta. Tätä kaksoiskalvoa kutsutaan myöskin ominaisuuskalvoksi tai ominaisuuskvanttikalvoksi, koska aineen ominaisuudet ovat erilaiset eri taajuuksilla. Siellä pätevät aivan eri fysiikan lait ja aikalait kuin meillä täällä.
Jumala loi elämän tälle maapallolle, eikä sitä ole muualle luotu. Me olemme täällä yksin.
Joka kumoaa tämän väitteen, niin hänen täytyy olla itse jumala.
Saattaa tietysti olla, että tutkijan päässä kasvoi sienirihmastoa.
täytyy olla, jotta pystyt noin sanomaan. Ainoastaan hän tietää sen varmasti.
En nyt uskoasi halua kyseenalaistaa kuitenkaan, se onkin toinen juttu... :)
Vaikka tiedänkin, että vain alle 10% ihmisistä pystyy ottamaan fakta-tietoa vastaan, niin kirjoitan silti. Kun kysytään ja halutaan ihan oikeasti ymmärtää syntyjä syviä, niin vastaan siltä osin, kun asiasta jotain tiedän.
Se "tutkija" on tämän kirjoittaja.
Olen kansakoulupohjalta lähtöisin ja itseopiskellut näitä asioita runsaan 20 vuoden ajan. En siten tiedä, että mitä tiede tietää esim. maailmankaikkeudesta, aineen olemuksesta, elämästä jne. Kirjoitteluni on varmaankin hyvin poikkitieteellistä.
Käytettävissäni on runsaasti eri lähteistä saatua näitä asioita koskevaa aineistoa.
Mielenkiintoinen ajattelutapa sinulla... :)
on. Tiedän saman ja valtavasti muutakin asiaan liittyvää, josta en voi täällä kertoa mitään.
Miksi et voi kertoa?
Ja sekin on totta että valtaosa tiedemiehiksi kutsutuistakin on kuitenkin väärässä. Vain pieni osa osuu "asian ytimeen". Ymmärtäminen on tilanteen mukaisesti suhteellista. Ja aivan varmaa on että aurinkokuntamme ei ole ainutlaatuinen muuten kuin suppealta alueelta löydettyjen suhteen. Koska alkuaineet ja olosuhteet löytyvät aina jostakin planeettajärjestelmästä otollisina elämän synnylle, on sen tosiasian hylkääminen sama kuin kaikki jättäisivät katsomatta lottorivinsä. Siis ei voittoa! Ja kuitenkin se on mahdollista. Näitä n.s. mustanaukon ulottuvuuksia en aio väitellä, mutta yksinkertainen asia on todeta elämän erilaisuuden mahdollisuus. Maailmankaikkeus on ikuisesti kuin muurahaispesä lyhyellä aikajaksolla tarkasteltuna; aina jatkuva kierto.
Nykytiedon puitteissa kaikki vaihtoehdot ovat auki. Meillä ei ole todisteita elämän esiintymisestä muilla planeetoilla. Sitä ei ole myöskään todistettu mahdottomaksi.
Elämä kuitenkin pystyy kehittymään kaikkialla missä sille on suotuisat olosuhteet. Oma maapallomme on siitä elävä esimerkki.
Merkillistä on että kaiken todennäköisyyden mukaan radiokantaman päässä pitäisi olla muutama kehittnyt sivilisaatio, mutta emme ole onnistunueet poimimaan radioteleskoopeilla yhtäkään ET signaalia.
Eikö kehittyminen edellytä juuri planeettaa, joka pyörii radalla, jossa vesi on jäätymispisteensä ja kiehumispisteensä välissä sopivasti? Sekä vielä lisäksi ehkä magneettikenttää, sopivaa pyörimisnopeutta ja massaa? Kaasukehää ja vettä? yms. yms.
Tällaisia planeettoja ei mitenkään voi olla jokaisessa aurinkokunnassa.
"Eikö kehittyminen edellytä juuri planeettaa, joka pyörii radalla, jossa vesi on jäätymispisteensä ja kiehumispisteensä välissä sopivasti? Sekä vielä lisäksi ehkä magneettikenttää, sopivaa pyörimisnopeutta ja massaa? Kaasukehää ja vettä? yms. yms. "
Saattaa olla, jos elämä on samojen periaatteiden mukaista kuin täällä, mutta noiden ehtojen toteutuminen ei vielä ehdottomasti tee varmaksi elämän olemassaoloa. Me nyt emme tiedä abiogenesiksen todennäköisyyttä.
Yhtä vaikeaa on arvioida se todennäköisyys, millä elämä synnyttää teknisen sivilisaation. Minä pidän sitä hyvin pienenä. Esim delfiinit, bonobot tai harmaapapukaijat eivät lähettäisi radiosignaaleita, vaikka fiksuja ovatkin.
Siis ei mitenkään voi varmana sanoa, että "radiokantaman päässä pitäisi olla sivilisaatioita".
Entäs jos lähimpänä ei olekaan biologista sivilisaatiota vaan jostakin muualta tullut, alkuaan biologisen (mutta tuhoutuneen) sivilisaation luoma konesivilisaatio, joka viihtyy huonommissakin olosuhteissa kuin biologinen elämä.