Vaimo veneessä

Voi hyvänen aika, mitä porukkaa sieltä PK:seudulta löytyy. Ei voi ku kiittää onnee, että on syntynyt jonnekin muualle kuin sinne. Hameväki...hohhoijaa!!!

Helsingin Pellet kirjoitti:

Voi hyvänen aika, mitä porukkaa sieltä PK:seudulta löytyy. Ei voi ku kiittää onnee, että on syntynyt jonnekin muualle kuin sinne. Hameväki...hohhoijaa!!!

B30 on ihan hyvä vehe esim. Lauttasaari - Pihlajasaari retkille ja jos oikein hyvä keli on, niin Jakomäkeen !

"painevesi lämminvesispoileri on usein vain uusimmissa yli 33 jalkaisissa veneissä.ja niissäkin harvoissa"

Taas on näköjään asiantuntija liikkeellä.

Veikkaan silti, että venemessuilla Bavarioitten lisäksi kaikissa muissakin yli 33 jalkaisissa matkapursissa on lämmin painevesi ja -suihku sekä kunnollinen suihkutila. Useimmissa vielä toinen suihku uimatasolla. Ja kaikissa noissa kunnollisella jääkaapilla varustetu hieno pentry.

Uusien veneiden suunnittelussa otetaan aika hyvin miehistön viihtyvyys huomioon, kuten viime Vene-lehtikin totesi "masokismista luksukseen".

Ei ihme, että vaimoväki alkaa vieroksua vanhoja pikkuskandeja, oli homeessa tai ei.

painevesi kirjoitti:

"painevesi lämminvesispoileri on usein vain uusimmissa yli 33 jalkaisissa veneissä.ja niissäkin harvoissa"

Taas on näköjään asiantuntija liikkeellä.

Veikkaan silti, että venemessuilla Bavarioitten lisäksi kaikissa muissakin yli 33 jalkaisissa matkapursissa on lämmin painevesi ja -suihku sekä kunnollinen suihkutila. Useimmissa vielä toinen suihku uimatasolla. Ja kaikissa noissa kunnollisella jääkaapilla varustetu hieno pentry.

Uusien veneiden suunnittelussa otetaan aika hyvin miehistön viihtyvyys huomioon, kuten viime Vene-lehtikin totesi "masokismista luksukseen".

Ei ihme, että vaimoväki alkaa vieroksua vanhoja pikkuskandeja, oli homeessa tai ei.

Lue lisää

sen verta asiantuntija kuitenkin, että tiedän jotta ostaja valitsee veneeseensä herkut erikseen eli venemessujen vene on runko takila.edes lämppäriä ei ilman eri rahaa irtoa.

lämminvesijärjestelmää ei ota varmaan kuin 50% veneen ostajista. ja kun puhuin yllä yleensä yli 33 jalkaisista, puhuin lähinnä nyt käytetyistä skandeista:yleensä purjehdushan aloitetaan reilusti alle 30 jalkaisella yli kymmenen vuotta vanhalla skandilla.harvinaisena aloittelija poikkeuksena nykyiset bavaria 33:n ostajat.

ja vielä mielipiteenäni, että lämminvesijärjestelmä on turhaa luksusta. yksi huollettava ja rikkoutuva systeemi lisää. ilman suihkunläträystäkin pärjää.kun vaimo- ja lapsväki läträä suihkussa aamun,niin ei siinä enää riitä edes kahvivettä kipparille. sen sijaan uimatason suihku on osoittautunut moneen tapaan hyödylliseksi,mutta ei siinä mitään lämmintä vettä tarvita.

mainsaill kirjoitti:

sen verta asiantuntija kuitenkin, että tiedän jotta ostaja valitsee veneeseensä herkut erikseen eli venemessujen vene on runko takila.edes lämppäriä ei ilman eri rahaa irtoa.

lämminvesijärjestelmää ei ota varmaan kuin 50% veneen ostajista. ja kun puhuin yllä yleensä yli 33 jalkaisista, puhuin lähinnä nyt käytetyistä skandeista:yleensä purjehdushan aloitetaan reilusti alle 30 jalkaisella yli kymmenen vuotta vanhalla skandilla.harvinaisena aloittelija poikkeuksena nykyiset bavaria 33:n ostajat.

ja vielä mielipiteenäni, että lämminvesijärjestelmä on turhaa luksusta. yksi huollettava ja rikkoutuva systeemi lisää. ilman suihkunläträystäkin pärjää.kun vaimo- ja lapsväki läträä suihkussa aamun,niin ei siinä enää riitä edes kahvivettä kipparille. sen sijaan uimatason suihku on osoittautunut moneen tapaan hyödylliseksi,mutta ei siinä mitään lämmintä vettä tarvita.

Lue lisää

Siis uimatason suihku LÄMPIMÄLLÄ vedellä on yksi hienoimmista jutuista veneiltäessä ! Ja aika helppo rakentaa jos painevesi ja varaaja jo olemassa. Voin suositella. Eihän siinä nakuna voi tietenkään olla ihmisten ilmoilla, mutta uikkareissa voipi.

mainsaill kirjoitti:

sen verta asiantuntija kuitenkin, että tiedän jotta ostaja valitsee veneeseensä herkut erikseen eli venemessujen vene on runko takila.edes lämppäriä ei ilman eri rahaa irtoa.

lämminvesijärjestelmää ei ota varmaan kuin 50% veneen ostajista. ja kun puhuin yllä yleensä yli 33 jalkaisista, puhuin lähinnä nyt käytetyistä skandeista:yleensä purjehdushan aloitetaan reilusti alle 30 jalkaisella yli kymmenen vuotta vanhalla skandilla.harvinaisena aloittelija poikkeuksena nykyiset bavaria 33:n ostajat.

ja vielä mielipiteenäni, että lämminvesijärjestelmä on turhaa luksusta. yksi huollettava ja rikkoutuva systeemi lisää. ilman suihkunläträystäkin pärjää.kun vaimo- ja lapsväki läträä suihkussa aamun,niin ei siinä enää riitä edes kahvivettä kipparille. sen sijaan uimatason suihku on osoittautunut moneen tapaan hyödylliseksi,mutta ei siinä mitään lämmintä vettä tarvita.

Lue lisää

Aika outoa...

"lämminvesijärjestelmää ei ota varmaan kuin 50% veneen ostajista"

Jos varaajasta ja uudestahanasta tulee kustannuksia 500 €, ei tuolle ainakaan rahallista perustetta ole...

"ja vielä mielipiteenäni, että lämminvesijärjestelmä on turhaa luksusta. "

No sainoisin kyllä että on sillä lämpimällä vedellä mukavampi tiskata ja suihkutella....


"yksi huollettava ja rikkoutuva systeemi lisää."

Ei siinä paljon liikkuvia osia ole. Rosteri pytty, johon tulee letkut koneelta ja vesipumpulta.

Itselläsi ei taida olla lämminvesijärjestelmää, ja yrität perustella Itsellesi että et sitä missään olosuhteissa edes halua... ;-)


MUTTA

Alkuperäiseen kysymykseen vastauksena, kuten jo muutkin ovat vastanneet.

Paras vaihtoehto että pystyy tiukan paikan tullen suihkuttelemaan reilusti veneessä.
Naisväki taipuu venekerhon saaressa vähän huonosti uimatasosuihkulle...

Ja lainatakseni jotakin tämän palstan aikaisempaa sanaseppoa.. "Kun poraa vaim..." ... on muutaman päivän saaressaolon jälkeen mukavampaa kaikilla kun on lämminsisäsuihku veneessä...

Jos alkuperäisen kysyjän vaimoa yrittää kouluttaa veneilyyn, kannattaa aloittaa kunnon puitteilla.
En tarkoita että yliampuu, mutta perusasiat kunnossa. Lämpö, vesi, ruoka, tilaa jne...


Vie vaimo kylmäpurjehdukselle venemessuille. Hanki kunnon vene. Jos homma ei toimi, myy vene sitten pois. (tai vaihda se vaimo ;-) )
Mutta sillä verukkeella että kokeillaan ensin jollakin pienellä veneellä, päästään huonoon lähtötilanteeseen...
Ja mahdollisuudet onnistua huononevat.

sisäsuihku kirjoitti:

Aika outoa...

"lämminvesijärjestelmää ei ota varmaan kuin 50% veneen ostajista"

Jos varaajasta ja uudestahanasta tulee kustannuksia 500 €, ei tuolle ainakaan rahallista perustetta ole...

"ja vielä mielipiteenäni, että lämminvesijärjestelmä on turhaa luksusta. "

No sainoisin kyllä että on sillä lämpimällä vedellä mukavampi tiskata ja suihkutella....


"yksi huollettava ja rikkoutuva systeemi lisää."

Ei siinä paljon liikkuvia osia ole. Rosteri pytty, johon tulee letkut koneelta ja vesipumpulta.

Itselläsi ei taida olla lämminvesijärjestelmää, ja yrität perustella Itsellesi että et sitä missään olosuhteissa edes halua... ;-)


MUTTA

Alkuperäiseen kysymykseen vastauksena, kuten jo muutkin ovat vastanneet.

Paras vaihtoehto että pystyy tiukan paikan tullen suihkuttelemaan reilusti veneessä.
Naisväki taipuu venekerhon saaressa vähän huonosti uimatasosuihkulle...

Ja lainatakseni jotakin tämän palstan aikaisempaa sanaseppoa.. "Kun poraa vaim..." ... on muutaman päivän saaressaolon jälkeen mukavampaa kaikilla kun on lämminsisäsuihku veneessä...

Jos alkuperäisen kysyjän vaimoa yrittää kouluttaa veneilyyn, kannattaa aloittaa kunnon puitteilla.
En tarkoita että yliampuu, mutta perusasiat kunnossa. Lämpö, vesi, ruoka, tilaa jne...


Vie vaimo kylmäpurjehdukselle venemessuille. Hanki kunnon vene. Jos homma ei toimi, myy vene sitten pois. (tai vaihda se vaimo ;-) )
Mutta sillä verukkeella että kokeillaan ensin jollakin pienellä veneellä, päästään huonoon lähtötilanteeseen...
Ja mahdollisuudet onnistua huononevat.

Lue lisää

Eipä tuosta mitään tule. Jos joku ei halua veneillä tai asettaa "muka ehdoksi" päivittäisen suihkun makealla vedellä, kun hipiä ei kestä kylmää Suomenlahden murtovettä niin kannattaa unohtaa joko veneily tai erota suosiolla.

Onhan näitä omassakin tuttavapiirissä käynyt, avioero on seurannut. Johtuuko se pelkästään veneestä, tuskin vain. On vain rakastuminen nimisen ohimenevän tautitilan seurauksena mennyt kaksi maailmankatsomukseltaan ja/tai harrastuksiltaan liikaa eroavaa ihmistä yhteen. Minkäs sille voi, ei siinä auta suihkut eikä kuumat vedet. Voihan sen jahdin hankkia, mutta parasta lie pitää laiturissa, ja käydä vain aurinkoisella ilmalla, leppeällä kesätuulella "veneilemässä".

Paras siis viedä ennen papin aamenta morsmaikku kunnon meriolosuhteisiin, parhaita vaihtoehtoja H-vene tai folkkari, niin ei tule tehtyä virheratkaisuja loppuelmään jopa venevalintaa enemmän vaikuttavassa asiassa!

"Mistä tunnet sä ystävän? Onko oikea sulle hän? Anna meren se selvittää, kuka viereesi jää.
Ja jos silloin, kun myrsky soi, vain sun kumppanis vaikeroi, vene lähimpään rantaan vie, jääköön pois mikä lie!"

Sanoittanut: Vladimir Vysotski/Juha Vainio

sisäsuihku kirjoitti:

Aika outoa...

"lämminvesijärjestelmää ei ota varmaan kuin 50% veneen ostajista"

Jos varaajasta ja uudestahanasta tulee kustannuksia 500 €, ei tuolle ainakaan rahallista perustetta ole...

"ja vielä mielipiteenäni, että lämminvesijärjestelmä on turhaa luksusta. "

No sainoisin kyllä että on sillä lämpimällä vedellä mukavampi tiskata ja suihkutella....


"yksi huollettava ja rikkoutuva systeemi lisää."

Ei siinä paljon liikkuvia osia ole. Rosteri pytty, johon tulee letkut koneelta ja vesipumpulta.

Itselläsi ei taida olla lämminvesijärjestelmää, ja yrität perustella Itsellesi että et sitä missään olosuhteissa edes halua... ;-)


MUTTA

Alkuperäiseen kysymykseen vastauksena, kuten jo muutkin ovat vastanneet.

Paras vaihtoehto että pystyy tiukan paikan tullen suihkuttelemaan reilusti veneessä.
Naisväki taipuu venekerhon saaressa vähän huonosti uimatasosuihkulle...

Ja lainatakseni jotakin tämän palstan aikaisempaa sanaseppoa.. "Kun poraa vaim..." ... on muutaman päivän saaressaolon jälkeen mukavampaa kaikilla kun on lämminsisäsuihku veneessä...

Jos alkuperäisen kysyjän vaimoa yrittää kouluttaa veneilyyn, kannattaa aloittaa kunnon puitteilla.
En tarkoita että yliampuu, mutta perusasiat kunnossa. Lämpö, vesi, ruoka, tilaa jne...


Vie vaimo kylmäpurjehdukselle venemessuille. Hanki kunnon vene. Jos homma ei toimi, myy vene sitten pois. (tai vaihda se vaimo ;-) )
Mutta sillä verukkeella että kokeillaan ensin jollakin pienellä veneellä, päästään huonoon lähtötilanteeseen...
Ja mahdollisuudet onnistua huononevat.

Lue lisää

...oman (moottori)veneeni kohdalla olenkin sitä mieltä, ettei lämminvesijärjestelmää tarvita, niin purkkariin sen kyllä haluaisin. Lämpimällä vedellä peseytyminen on nimittäin aika tavalla tilannetta auttava asia, kun on kärsitty kylmää, kosteutta ja muuta epämukavuutta.

Mutta useissa veneissä suihkutila on kyllä niin karmean ahdas, ettei sitä mielikseen käytä. Sitäpaitsi veneessä pitää (ainakin ellei satu olemaan "vesikonetta" eli suolanpoistomasiinaa) opetella hoitamaan peseytyminen vähemmällä vesimäärällä. Normaali-ihmisillähän tuollainen 5 minuutin peseytymissessio kylppärissä suihkun alla kuluttaa vettä n. 6-12 litraa, sellainen meno tyhjentää makeavesitankin ja lämminvesivaraajankin aikalailla äkkiä...

Joku voi tietty ihmetellä, miksi purkkarissa tarvitaan suihku muttei moottoriveneessä. No ei tietty välttämättä, mutta ainakin minulle purjevenevaihtoehto väikkyy mielessä myös pitkien reissujen välineenä ja asuntona, eli en ostaisi sellaista, jos olisin varma, että tulen käyttämään venettä jatkossakin vierassatamiin tukeutuen. Toisin sanoen niin, että joka ilta
on suihku tai vähintään sauna maissa saatavilla.

sisäsuihku kirjoitti:

Aika outoa...

"lämminvesijärjestelmää ei ota varmaan kuin 50% veneen ostajista"

Jos varaajasta ja uudestahanasta tulee kustannuksia 500 €, ei tuolle ainakaan rahallista perustetta ole...

"ja vielä mielipiteenäni, että lämminvesijärjestelmä on turhaa luksusta. "

No sainoisin kyllä että on sillä lämpimällä vedellä mukavampi tiskata ja suihkutella....


"yksi huollettava ja rikkoutuva systeemi lisää."

Ei siinä paljon liikkuvia osia ole. Rosteri pytty, johon tulee letkut koneelta ja vesipumpulta.

Itselläsi ei taida olla lämminvesijärjestelmää, ja yrität perustella Itsellesi että et sitä missään olosuhteissa edes halua... ;-)


MUTTA

Alkuperäiseen kysymykseen vastauksena, kuten jo muutkin ovat vastanneet.

Paras vaihtoehto että pystyy tiukan paikan tullen suihkuttelemaan reilusti veneessä.
Naisväki taipuu venekerhon saaressa vähän huonosti uimatasosuihkulle...

Ja lainatakseni jotakin tämän palstan aikaisempaa sanaseppoa.. "Kun poraa vaim..." ... on muutaman päivän saaressaolon jälkeen mukavampaa kaikilla kun on lämminsisäsuihku veneessä...

Jos alkuperäisen kysyjän vaimoa yrittää kouluttaa veneilyyn, kannattaa aloittaa kunnon puitteilla.
En tarkoita että yliampuu, mutta perusasiat kunnossa. Lämpö, vesi, ruoka, tilaa jne...


Vie vaimo kylmäpurjehdukselle venemessuille. Hanki kunnon vene. Jos homma ei toimi, myy vene sitten pois. (tai vaihda se vaimo ;-) )
Mutta sillä verukkeella että kokeillaan ensin jollakin pienellä veneellä, päästään huonoon lähtötilanteeseen...
Ja mahdollisuudet onnistua huononevat.

Lue lisää

ei ole lämmintä vettä.ei kustannus tai rahakysymys.kukaan ei ole perheessä pitänyt sitä tärkeänä.vaimo avantouimari,joten huolet pois.rikkoutumisia olen kuullut mm.jäätymisiä talvella(vahingossa vettä jossain) yms. pienempää. ja tiskivedet kyllä lämpiää hellallakin.
ties vaikka joskus hankin tai ostan veneen,johon sen joku on jo asentanut.ei minulla mitään himovastusta ole,mutta sanompa että ilmankin pärjää ilman kärsimyksiä.jopa naisväki.ja turkasen totta se on,että saa olla tarkkana veden kanssa (kippari niuhottaa),jos rymyää muutaman päivän vain luonnonsatamia tyttärien ja vaimon suihkutellessa itseään...siinä menee aika määrä vettä kerralla ainakin meidän naisväellä.

Wiki kirjoitti:

Eipä tuosta mitään tule. Jos joku ei halua veneillä tai asettaa "muka ehdoksi" päivittäisen suihkun makealla vedellä, kun hipiä ei kestä kylmää Suomenlahden murtovettä niin kannattaa unohtaa joko veneily tai erota suosiolla.

Onhan näitä omassakin tuttavapiirissä käynyt, avioero on seurannut. Johtuuko se pelkästään veneestä, tuskin vain. On vain rakastuminen nimisen ohimenevän tautitilan seurauksena mennyt kaksi maailmankatsomukseltaan ja/tai harrastuksiltaan liikaa eroavaa ihmistä yhteen. Minkäs sille voi, ei siinä auta suihkut eikä kuumat vedet. Voihan sen jahdin hankkia, mutta parasta lie pitää laiturissa, ja käydä vain aurinkoisella ilmalla, leppeällä kesätuulella "veneilemässä".

Paras siis viedä ennen papin aamenta morsmaikku kunnon meriolosuhteisiin, parhaita vaihtoehtoja H-vene tai folkkari, niin ei tule tehtyä virheratkaisuja loppuelmään jopa venevalintaa enemmän vaikuttavassa asiassa!

"Mistä tunnet sä ystävän? Onko oikea sulle hän? Anna meren se selvittää, kuka viereesi jää.
Ja jos silloin, kun myrsky soi, vain sun kumppanis vaikeroi, vene lähimpään rantaan vie, jääköön pois mikä lie!"

Sanoittanut: Vladimir Vysotski/Juha Vainio

Lue lisää

Niin Wiki, mutta mieti tätä.

Perhe,
Vanhemmat esim. 27 v, kaksi lasta 3 ja 5v.
Ukko päättää ryhtyä veneilijäksi, kuten on omassa lapsuudessaan tehnyt.
Nyt on mennyt 10v ilman veneilyä. Omat vanhemmat luopuivat veneestä tuolloin.
On opiskeltu, tehty lapset, hankittu talo, auto, koira ja työpaikka.
Ei tuossa kohtaa voi oikein mennä sanomaan vaimolle.
Perhe nyt alkaa veneillä, jos ei kelpaa, mene. Otan uuden akan.
Helpompaa saattaa olla yrittää saada tuosta harrastuksesta yhteistä, ja osittain myös muun perheen ehdoilla...

Toki voin olla väärässä.

Nimimerkillä "myyntityö" tehty.

Meni siihen pari vuótta. Olisi varmaan onnistunut nopeammin "vaihda akkaa" menetelmällä.

Mutta nyt tämä ei ole minun harrastus, vaan meidän harrastus.

Wiki kirjoitti:

Eipä tuosta mitään tule. Jos joku ei halua veneillä tai asettaa "muka ehdoksi" päivittäisen suihkun makealla vedellä, kun hipiä ei kestä kylmää Suomenlahden murtovettä niin kannattaa unohtaa joko veneily tai erota suosiolla.

Onhan näitä omassakin tuttavapiirissä käynyt, avioero on seurannut. Johtuuko se pelkästään veneestä, tuskin vain. On vain rakastuminen nimisen ohimenevän tautitilan seurauksena mennyt kaksi maailmankatsomukseltaan ja/tai harrastuksiltaan liikaa eroavaa ihmistä yhteen. Minkäs sille voi, ei siinä auta suihkut eikä kuumat vedet. Voihan sen jahdin hankkia, mutta parasta lie pitää laiturissa, ja käydä vain aurinkoisella ilmalla, leppeällä kesätuulella "veneilemässä".

Paras siis viedä ennen papin aamenta morsmaikku kunnon meriolosuhteisiin, parhaita vaihtoehtoja H-vene tai folkkari, niin ei tule tehtyä virheratkaisuja loppuelmään jopa venevalintaa enemmän vaikuttavassa asiassa!

"Mistä tunnet sä ystävän? Onko oikea sulle hän? Anna meren se selvittää, kuka viereesi jää.
Ja jos silloin, kun myrsky soi, vain sun kumppanis vaikeroi, vene lähimpään rantaan vie, jääköön pois mikä lie!"

Sanoittanut: Vladimir Vysotski/Juha Vainio

Lue lisää

Pieni vene pienet murheet eli aloittelijana hankkisin juuri folkkarin tai H-veneen kokoisen veneen. Siinnä pääsee hyvin purjehduksen tuntumaan eikä rahaakan pala tolkuttomasti. Tämän jälkeen jos vaimo diggaa niin helppo vaihtaa isompaan ja jos ei niin ei tullut suurta tappiota.

sisäsuihku kirjoitti:

Niin Wiki, mutta mieti tätä.

Perhe,
Vanhemmat esim. 27 v, kaksi lasta 3 ja 5v.
Ukko päättää ryhtyä veneilijäksi, kuten on omassa lapsuudessaan tehnyt.
Nyt on mennyt 10v ilman veneilyä. Omat vanhemmat luopuivat veneestä tuolloin.
On opiskeltu, tehty lapset, hankittu talo, auto, koira ja työpaikka.
Ei tuossa kohtaa voi oikein mennä sanomaan vaimolle.
Perhe nyt alkaa veneillä, jos ei kelpaa, mene. Otan uuden akan.
Helpompaa saattaa olla yrittää saada tuosta harrastuksesta yhteistä, ja osittain myös muun perheen ehdoilla...

Toki voin olla väärässä.

Nimimerkillä "myyntityö" tehty.

Meni siihen pari vuótta. Olisi varmaan onnistunut nopeammin "vaihda akkaa" menetelmällä.

Mutta nyt tämä ei ole minun harrastus, vaan meidän harrastus.

Lue lisää

Eipä sinulla sitten emäntä ollutkaan mikään merivettä pelkäävä hienohelma, onnittelut siitä!

Omassa tuttavapiirissä todellakin on pari tapausta joissa alkuun veneiltiin vähän yhdessä, sitten mies muutaman vuoden yksin jonka jälkeen pistettiin omaisuus jakoon... Ja yksi mukava purjehtijakaveri luopui veneestään, näin säilytti perheen. Käy joskus purskan viikkokisoissa gastina, katselee haikeana veneilevää kansaa :-(

sisäsuihku kirjoitti:

Aika outoa...

"lämminvesijärjestelmää ei ota varmaan kuin 50% veneen ostajista"

Jos varaajasta ja uudestahanasta tulee kustannuksia 500 €, ei tuolle ainakaan rahallista perustetta ole...

"ja vielä mielipiteenäni, että lämminvesijärjestelmä on turhaa luksusta. "

No sainoisin kyllä että on sillä lämpimällä vedellä mukavampi tiskata ja suihkutella....


"yksi huollettava ja rikkoutuva systeemi lisää."

Ei siinä paljon liikkuvia osia ole. Rosteri pytty, johon tulee letkut koneelta ja vesipumpulta.

Itselläsi ei taida olla lämminvesijärjestelmää, ja yrität perustella Itsellesi että et sitä missään olosuhteissa edes halua... ;-)


MUTTA

Alkuperäiseen kysymykseen vastauksena, kuten jo muutkin ovat vastanneet.

Paras vaihtoehto että pystyy tiukan paikan tullen suihkuttelemaan reilusti veneessä.
Naisväki taipuu venekerhon saaressa vähän huonosti uimatasosuihkulle...

Ja lainatakseni jotakin tämän palstan aikaisempaa sanaseppoa.. "Kun poraa vaim..." ... on muutaman päivän saaressaolon jälkeen mukavampaa kaikilla kun on lämminsisäsuihku veneessä...

Jos alkuperäisen kysyjän vaimoa yrittää kouluttaa veneilyyn, kannattaa aloittaa kunnon puitteilla.
En tarkoita että yliampuu, mutta perusasiat kunnossa. Lämpö, vesi, ruoka, tilaa jne...


Vie vaimo kylmäpurjehdukselle venemessuille. Hanki kunnon vene. Jos homma ei toimi, myy vene sitten pois. (tai vaihda se vaimo ;-) )
Mutta sillä verukkeella että kokeillaan ensin jollakin pienellä veneellä, päästään huonoon lähtötilanteeseen...
Ja mahdollisuudet onnistua huononevat.

Lue lisää

lämmin suihku on miellyttävä niin maalla, merellä kuin ilmassakin. Mutta jos se on kynnyskysymys veneilyn aloittamiselle, niin säästyy paljolta, kun unohtaa heti alkuunsa koko jutun.

mainsaill kirjoitti:

sen verta asiantuntija kuitenkin, että tiedän jotta ostaja valitsee veneeseensä herkut erikseen eli venemessujen vene on runko takila.edes lämppäriä ei ilman eri rahaa irtoa.

lämminvesijärjestelmää ei ota varmaan kuin 50% veneen ostajista. ja kun puhuin yllä yleensä yli 33 jalkaisista, puhuin lähinnä nyt käytetyistä skandeista:yleensä purjehdushan aloitetaan reilusti alle 30 jalkaisella yli kymmenen vuotta vanhalla skandilla.harvinaisena aloittelija poikkeuksena nykyiset bavaria 33:n ostajat.

ja vielä mielipiteenäni, että lämminvesijärjestelmä on turhaa luksusta. yksi huollettava ja rikkoutuva systeemi lisää. ilman suihkunläträystäkin pärjää.kun vaimo- ja lapsväki läträä suihkussa aamun,niin ei siinä enää riitä edes kahvivettä kipparille. sen sijaan uimatason suihku on osoittautunut moneen tapaan hyödylliseksi,mutta ei siinä mitään lämmintä vettä tarvita.

Lue lisää

B:n ostajista n. 90% on entisiä skandiveneilijöitä. Muutama tapaus on ollut (tiedä kaksi), joissa B:n ostaja on ensin pidemmän aikaa suunnitellut ensimmäisen purjeveneensä ostoa käytettynä, mutta B:n nykyisen malliston (2005) tultua markkinoille älysivät, että mitä järkeä on ostaa käytetty ja epävarma, kun lähes samalla rahalla saa uuden ja nykyaikaisen. Näistä tuntemistani ensimmäisen purjeveneensä ostaneista molemmat olivat entisiä moottoriveneilijöitä.

Uusissa tuontiveneissä on painevesi vakiona. Lämminvesivaraaja ostetaan lähes kaikkiin, jos ei sekin ole vakiona. Lämpperi on useimmiten lisävaruste, koska noilla eteläisemmillä vesialueilla se ei kaikilla tule hankittua. Muita varusteita ei ainakaan Bavariaan ole välttämätöntä lisätä ainakaan mukavuussyistä. Itse olen lisännyt varustelua lähinnä purjehdusvarustuksen osalta. Ilman tekemiäni lisäyksiäkin vene on tosin täysin purjehdusvalmis.

Ymmärrän kyllä, että uudella, komealla veneellään purjehtivat kiinnostavat ulkopuolisia. Heidän toimintaansa arvioidaan ja tulkitaan monista eri lähtökohdista, mm. kateus voi olla tällainen lähtökohta. Pienetkin virheet halutaa tulkita nopeasti kokemattomuudeksi.
Kerrompa esimerkin: vaimo innostui viime kesänä opettelemaan satamamanöövereitä ja purjehtimista ylipäätään käytännön menetelmällä. (Entisellä skandilla vaimo ei halunnut oppia mitään purjehtimiseen liittyvää.) Kerran oli vuorossa satamaan tulon opettelu. Onnistui kohtuullisesti, eli omaan tai vieraisiin veneisiin ei kohdistunut suurempaa vaaraa. No, vierassataman saunassa ryhtyi tukevahko skandikippari päivittelemään bavaristien kokemattomuutta veneilijöinä meidän esimerkkiin viitaten (ei tunnistanut minua B:n kippariksi). Kysyin, että huomasiko hän, että ruorissa oli perheen naispuolinen jäsen. Hän sanoi huomanneensa ja epäili samaan hengenvetoon, että se äijä ei ilmeisesti osaa sitäkään vähää. Olin sen verran utelias, että katselin, minkälaiseen veneeseen tukeva ukko menee. Se meni meidän viereiseen Finn 26:een. Vaimo oli, jos mahdollista vieläkin tukevampi. Ihmettelimme miten saattoivat ylipäätään mahtua siihen veneeseen? Tarjosin ukolle jääkaappikylmää saunakaljaa, mutta ei kelvannut. Lähtivät melko pian etsimään parempaa satamaa. Sääli mukavaa miestä. Ilman vääriä asenteita meillä olisi voinut olla mukava, yhteinen kesäilta vaikkapa veneemme avotilassa.

mainsaill kirjoitti:

sen verta asiantuntija kuitenkin, että tiedän jotta ostaja valitsee veneeseensä herkut erikseen eli venemessujen vene on runko takila.edes lämppäriä ei ilman eri rahaa irtoa.

lämminvesijärjestelmää ei ota varmaan kuin 50% veneen ostajista. ja kun puhuin yllä yleensä yli 33 jalkaisista, puhuin lähinnä nyt käytetyistä skandeista:yleensä purjehdushan aloitetaan reilusti alle 30 jalkaisella yli kymmenen vuotta vanhalla skandilla.harvinaisena aloittelija poikkeuksena nykyiset bavaria 33:n ostajat.

ja vielä mielipiteenäni, että lämminvesijärjestelmä on turhaa luksusta. yksi huollettava ja rikkoutuva systeemi lisää. ilman suihkunläträystäkin pärjää.kun vaimo- ja lapsväki läträä suihkussa aamun,niin ei siinä enää riitä edes kahvivettä kipparille. sen sijaan uimatason suihku on osoittautunut moneen tapaan hyödylliseksi,mutta ei siinä mitään lämmintä vettä tarvita.

Lue lisää

Yli kymmenen vuotta on ollut vene, jossa on suihku, pidempiä reissuja Välimerellä veneellä, jossa on sekä lämmin vesi että suihku, lisäksi pidempiaikaista vene-elämää hyvin varustetussa veneessä kauempana. Suihkua on käytetty tasan yhden kerran. Tai kaksi, jos laskee, että sillä kertaa kävi ensin vaimo, sitten minä siinä suihkussa. Kertoisikohan tuo jotain todellisesta tarpeesta.

Minkään veneen makeavesitankit eivät riitä suihkun käyttöön primäärisenä hygienian hoitona. Jos taas sen takia käy joka toinen päivä vierassatamassa tankkaamassa vettä, voi yhtä hyvin säästää sen veden ja käydä sataman suihkussa, joka on takuulla monta kertaa tilavampi kuin se veneen koppi. Lämmin vesi voi sielläkin toisinaan loppua, mutta ei niin suurella todennäköisyydellä kuin veneessä.

asiantuntijuutta kirjoitti:

Yli kymmenen vuotta on ollut vene, jossa on suihku, pidempiä reissuja Välimerellä veneellä, jossa on sekä lämmin vesi että suihku, lisäksi pidempiaikaista vene-elämää hyvin varustetussa veneessä kauempana. Suihkua on käytetty tasan yhden kerran. Tai kaksi, jos laskee, että sillä kertaa kävi ensin vaimo, sitten minä siinä suihkussa. Kertoisikohan tuo jotain todellisesta tarpeesta.

Minkään veneen makeavesitankit eivät riitä suihkun käyttöön primäärisenä hygienian hoitona. Jos taas sen takia käy joka toinen päivä vierassatamassa tankkaamassa vettä, voi yhtä hyvin säästää sen veden ja käydä sataman suihkussa, joka on takuulla monta kertaa tilavampi kuin se veneen koppi. Lämmin vesi voi sielläkin toisinaan loppua, mutta ei niin suurella todennäköisyydellä kuin veneessä.

Lue lisää

... veneen vesisäiliöistä, lämpimästä vedestä ym.

Toiset on näköjään aika karskeja tosipurjehtijoita, minä kaipaan meressä uinnin jälkeen suolan pois huuhtomista.

Olen purjehtinut aika paljon sekä Suomessa että maailmalla perhemiehistöllä, usein lasten kanssa. Tuolla miehistöllä purjehtiminen on varsinkin Välimerellä ja Karibialla sellaista uima- ja ankkuripaikalta toiselle siirtymistä, pääpaino tahto olla uimisessa. Uinnin jälkeen makeavesisuihku uimatasolla (ainakin keväällä ja syksyllä lämmin) on hieno juttu.

Vettä kuluu yhteen kevyeen suihkutteluun 1-4 litraa, veneessä on 300 litran makeavesisäiliö joten siitä riittää astianpesun lisäksi lähes 100 suihkukertaan (juomavetenä käytetään pullovettä). Yleensä säiliöiden tankkaus kerran viikossa riittää.

Myös Suomenlahdella purjehtiessa veneen oma (sisä-) suihku on mukava vaikka sitä täällä tuleekin käytettyä paljon Välimeren purjehduksia vähemmän.

En ole varma, mitä edellä tarkoitettiin "suihkun käyttöön primäärisen hygienian hoidollla", mutta yleensä peseytymisessä kannattaa tietysti käyttää mahdollisuuksien mukaan merivettä, =merta, hyväksi ja loppuhuuhtelu makealla vedellä.

Väärinkäsitysten välttämiseksi kerron jo tässä, että purjehdukseni ei ole ollut pelkkää uimapaikoilla lillumista, olen muutaman viime vuoden aikana purjehtinut yli 25.000 nm (ja suihkun käyttöä on rajoitettu vain niillä Atlantin ylityksillä).

B-Nisti kirjoitti:

B:n ostajista n. 90% on entisiä skandiveneilijöitä. Muutama tapaus on ollut (tiedä kaksi), joissa B:n ostaja on ensin pidemmän aikaa suunnitellut ensimmäisen purjeveneensä ostoa käytettynä, mutta B:n nykyisen malliston (2005) tultua markkinoille älysivät, että mitä järkeä on ostaa käytetty ja epävarma, kun lähes samalla rahalla saa uuden ja nykyaikaisen. Näistä tuntemistani ensimmäisen purjeveneensä ostaneista molemmat olivat entisiä moottoriveneilijöitä.

Uusissa tuontiveneissä on painevesi vakiona. Lämminvesivaraaja ostetaan lähes kaikkiin, jos ei sekin ole vakiona. Lämpperi on useimmiten lisävaruste, koska noilla eteläisemmillä vesialueilla se ei kaikilla tule hankittua. Muita varusteita ei ainakaan Bavariaan ole välttämätöntä lisätä ainakaan mukavuussyistä. Itse olen lisännyt varustelua lähinnä purjehdusvarustuksen osalta. Ilman tekemiäni lisäyksiäkin vene on tosin täysin purjehdusvalmis.

Ymmärrän kyllä, että uudella, komealla veneellään purjehtivat kiinnostavat ulkopuolisia. Heidän toimintaansa arvioidaan ja tulkitaan monista eri lähtökohdista, mm. kateus voi olla tällainen lähtökohta. Pienetkin virheet halutaa tulkita nopeasti kokemattomuudeksi.
Kerrompa esimerkin: vaimo innostui viime kesänä opettelemaan satamamanöövereitä ja purjehtimista ylipäätään käytännön menetelmällä. (Entisellä skandilla vaimo ei halunnut oppia mitään purjehtimiseen liittyvää.) Kerran oli vuorossa satamaan tulon opettelu. Onnistui kohtuullisesti, eli omaan tai vieraisiin veneisiin ei kohdistunut suurempaa vaaraa. No, vierassataman saunassa ryhtyi tukevahko skandikippari päivittelemään bavaristien kokemattomuutta veneilijöinä meidän esimerkkiin viitaten (ei tunnistanut minua B:n kippariksi). Kysyin, että huomasiko hän, että ruorissa oli perheen naispuolinen jäsen. Hän sanoi huomanneensa ja epäili samaan hengenvetoon, että se äijä ei ilmeisesti osaa sitäkään vähää. Olin sen verran utelias, että katselin, minkälaiseen veneeseen tukeva ukko menee. Se meni meidän viereiseen Finn 26:een. Vaimo oli, jos mahdollista vieläkin tukevampi. Ihmettelimme miten saattoivat ylipäätään mahtua siihen veneeseen? Tarjosin ukolle jääkaappikylmää saunakaljaa, mutta ei kelvannut. Lähtivät melko pian etsimään parempaa satamaa. Sääli mukavaa miestä. Ilman vääriä asenteita meillä olisi voinut olla mukava, yhteinen kesäilta vaikkapa veneemme avotilassa.

Lue lisää

Nyt riittää. Lapsikin jo huomaa sarkastisen tyylisi kehuessasi Bavariaa maailman kauneimpana ja upeimpana veneenä. Kuulut selvästi Bavarian halveksujiin ja yrität noilla kirjoituksilla ja nimimerkilläsi vain olla nokkela. Pyh!

Bavaria on ihan hyvä vene tavalliselle perheelle, joka haluaa uuden veneen edullisin kustannuksin ja joilla ei ehkä ole varaa kesähuviloihin ja sen sellaisiin, mutta kuitenkin haluaa viettää aikaa saaristossa.

TOivotan kaikille hyvää kautta niin Swaneissa kun Bavarioissakin!!

En ymmärrä, miksi

BAVANISTILLE kirjoitti:

Nyt riittää. Lapsikin jo huomaa sarkastisen tyylisi kehuessasi Bavariaa maailman kauneimpana ja upeimpana veneenä. Kuulut selvästi Bavarian halveksujiin ja yrität noilla kirjoituksilla ja nimimerkilläsi vain olla nokkela. Pyh!

Bavaria on ihan hyvä vene tavalliselle perheelle, joka haluaa uuden veneen edullisin kustannuksin ja joilla ei ehkä ole varaa kesähuviloihin ja sen sellaisiin, mutta kuitenkin haluaa viettää aikaa saaristossa.

TOivotan kaikille hyvää kautta niin Swaneissa kun Bavarioissakin!!

En ymmärrä, miksi

Lue lisää

Minä en! Sinun kommenttiasi. Se oli hieman kaksijakoinen?

B-Nisti kirjoitti:

Minä en! Sinun kommenttiasi. Se oli hieman kaksijakoinen?

Tällä palstalla on paljon sinun kirjoituksiesi kaltaisi idioottimaisuuksia, tyyliin "Bavaria on parempi, kuin HR". Lisäksi viesteittä on (tahallisia?) kirjoitusvirheitä ja asiattomuuksia. Noiden viestien tarkoituksena on vain antaa perheveneen omistajista sellainen kuva, etteivät he sovi "fiiniin" harrastukseen.

Äläkä edes yritä antaa mitään "hämmentynyttä" vastausta. Myös nimimerkki Bavariina kirjoittaa ihan samaa kökköä, mitä sinä.

Edellinen kirjoitti:

Tällä palstalla on paljon sinun kirjoituksiesi kaltaisi idioottimaisuuksia, tyyliin "Bavaria on parempi, kuin HR". Lisäksi viesteittä on (tahallisia?) kirjoitusvirheitä ja asiattomuuksia. Noiden viestien tarkoituksena on vain antaa perheveneen omistajista sellainen kuva, etteivät he sovi "fiiniin" harrastukseen.

Äläkä edes yritä antaa mitään "hämmentynyttä" vastausta. Myös nimimerkki Bavariina kirjoittaa ihan samaa kökköä, mitä sinä.

Lue lisää

En todellakaan kirjoita virheitä, ainakaan tahallani. Valitsin elämäntehtäväkseni tällä palstalla virheellisten tietojen korjaamisen Bavaria-merkkisistä veneistä. En milloinkaan vertaile, kuten sanot "B on parempi kuin HR" tai muutakaan sen kaltaista.

Tuossa ylempänä kerroin Finn 26:n omistajaperheestä, jossa ehkä hieman epäkorrektisti puutuin heidän ulkoisiin leveysmittoihinsa, jotka eivät olleet suhteessa käytössä olleeseen veneeseen. Yleisin kriittinen suunta on ollut tähän asti korkeus. Puhutaan seisomakorkeudesta, joka nykyisin tulisi olla kai lähempänä 190. Kun suomalaisiakin on alkanut vaivata liiallinen kasvu horisontin suunnassa, tulisi kai jatkossa ryhtyä keskustelemaan myös veneiden tiloista leveyssunnassa.

B-Nisti kirjoitti:

En todellakaan kirjoita virheitä, ainakaan tahallani. Valitsin elämäntehtäväkseni tällä palstalla virheellisten tietojen korjaamisen Bavaria-merkkisistä veneistä. En milloinkaan vertaile, kuten sanot "B on parempi kuin HR" tai muutakaan sen kaltaista.

Tuossa ylempänä kerroin Finn 26:n omistajaperheestä, jossa ehkä hieman epäkorrektisti puutuin heidän ulkoisiin leveysmittoihinsa, jotka eivät olleet suhteessa käytössä olleeseen veneeseen. Yleisin kriittinen suunta on ollut tähän asti korkeus. Puhutaan seisomakorkeudesta, joka nykyisin tulisi olla kai lähempänä 190. Kun suomalaisiakin on alkanut vaivata liiallinen kasvu horisontin suunnassa, tulisi kai jatkossa ryhtyä keskustelemaan myös veneiden tiloista leveyssunnassa.

Lue lisää

Tämä on lainaus edellisestä viestistäsi:

"Valitsin elämäntehtäväkseni tällä palstalla virheellisten tietojen korjaamisen Bavaria-merkkisistä veneistä."

Ja että oikein elämäntehtäväksesi. Ihme wannabe-pakinoitsija tunnut olevan. No onhan se hyvä, että ihmisellä on elämäntehtävä, mutta älä kuvittelekaan, että kukaan ottaa sinua tosissasi.

edellinen kirjoitti:

Tämä on lainaus edellisestä viestistäsi:

"Valitsin elämäntehtäväkseni tällä palstalla virheellisten tietojen korjaamisen Bavaria-merkkisistä veneistä."

Ja että oikein elämäntehtäväksesi. Ihme wannabe-pakinoitsija tunnut olevan. No onhan se hyvä, että ihmisellä on elämäntehtävä, mutta älä kuvittelekaan, että kukaan ottaa sinua tosissasi.

Lue lisää

Luin mielenkiinnosta kaikki B-nisti nimimerkillä kirjoitetut viestit eikä niissä tosiaankaan mustamaalattu muita venemerkkejä.
Toisten kirjoituksia oli kyllä kommentoitu aika pisteliäästi.

asiantuntijuutta kirjoitti:

Yli kymmenen vuotta on ollut vene, jossa on suihku, pidempiä reissuja Välimerellä veneellä, jossa on sekä lämmin vesi että suihku, lisäksi pidempiaikaista vene-elämää hyvin varustetussa veneessä kauempana. Suihkua on käytetty tasan yhden kerran. Tai kaksi, jos laskee, että sillä kertaa kävi ensin vaimo, sitten minä siinä suihkussa. Kertoisikohan tuo jotain todellisesta tarpeesta.

Minkään veneen makeavesitankit eivät riitä suihkun käyttöön primäärisenä hygienian hoitona. Jos taas sen takia käy joka toinen päivä vierassatamassa tankkaamassa vettä, voi yhtä hyvin säästää sen veden ja käydä sataman suihkussa, joka on takuulla monta kertaa tilavampi kuin se veneen koppi. Lämmin vesi voi sielläkin toisinaan loppua, mutta ei niin suurella todennäköisyydellä kuin veneessä.

Lue lisää

No niin, sisäsuihkua ei juuri tule käytetyksi lämpimillä vesillä, kun vähän väliä pulahtaa lämpimään mereen pulikoimaan ja uimatason makeavesisuihkulla huuhtelee itsensä ja samalla hoituu peseytyminenkin. Sen sijaan kylmissä oloissa lämmin sisäsuihku tekee hyvää, samoin suihkuttomassa satamassa oltaessa (ei viitsi peseytyä naapureiden uteliaiden katseiden alla). Jos vierailee maissa esim. pari kertaa viikossa ja maista löytyy suihkutilat, suosin tietenkin suihkussa käyntiä maissa. Mutta pidemmillä reissuilla kylmässä kelissä (ilman suihkupysähdyksiä satamissa )lämmin sisäsuihku 1-2 kertaa viikossa edistää puhtautta, siisteyttä, sopua ja hyvää ilmapiiriä veneessä. Lyhytkin ja vettä säästävä peseytymissessio tekee jo ihmeitä, 1 ½ litraa vettä riittää mainiosti ja vähempikin toimii. Veden tuhlaamisesta ei siis ole kyse eikä turhasta lotraamisesta.

myös veneoloissa kirjoitti:

No niin, sisäsuihkua ei juuri tule käytetyksi lämpimillä vesillä, kun vähän väliä pulahtaa lämpimään mereen pulikoimaan ja uimatason makeavesisuihkulla huuhtelee itsensä ja samalla hoituu peseytyminenkin. Sen sijaan kylmissä oloissa lämmin sisäsuihku tekee hyvää, samoin suihkuttomassa satamassa oltaessa (ei viitsi peseytyä naapureiden uteliaiden katseiden alla). Jos vierailee maissa esim. pari kertaa viikossa ja maista löytyy suihkutilat, suosin tietenkin suihkussa käyntiä maissa. Mutta pidemmillä reissuilla kylmässä kelissä (ilman suihkupysähdyksiä satamissa )lämmin sisäsuihku 1-2 kertaa viikossa edistää puhtautta, siisteyttä, sopua ja hyvää ilmapiiriä veneessä. Lyhytkin ja vettä säästävä peseytymissessio tekee jo ihmeitä, 1 ½ litraa vettä riittää mainiosti ja vähempikin toimii. Veden tuhlaamisesta ei siis ole kyse eikä turhasta lotraamisesta.

Lue lisää

1,5 litraa jä vielä vähempikin riittää vai?

myös veneoloissa kirjoitti:

No niin, sisäsuihkua ei juuri tule käytetyksi lämpimillä vesillä, kun vähän väliä pulahtaa lämpimään mereen pulikoimaan ja uimatason makeavesisuihkulla huuhtelee itsensä ja samalla hoituu peseytyminenkin. Sen sijaan kylmissä oloissa lämmin sisäsuihku tekee hyvää, samoin suihkuttomassa satamassa oltaessa (ei viitsi peseytyä naapureiden uteliaiden katseiden alla). Jos vierailee maissa esim. pari kertaa viikossa ja maista löytyy suihkutilat, suosin tietenkin suihkussa käyntiä maissa. Mutta pidemmillä reissuilla kylmässä kelissä (ilman suihkupysähdyksiä satamissa )lämmin sisäsuihku 1-2 kertaa viikossa edistää puhtautta, siisteyttä, sopua ja hyvää ilmapiiriä veneessä. Lyhytkin ja vettä säästävä peseytymissessio tekee jo ihmeitä, 1 ½ litraa vettä riittää mainiosti ja vähempikin toimii. Veden tuhlaamisesta ei siis ole kyse eikä turhasta lotraamisesta.

Lue lisää

Nimimerkki "myös veneoloissa" on sitä mieltä jotta: "Sen sijaan kylmissä oloissa lämmin sisäsuihku tekee hyvää"

Mutta, kysy vaikka noilta järviveneilijöiltä, niin vene ilman saunaa on kuin pilvisenä päivänä emännän astuttaminen aittapolulla!

Kyllä vaatimustaso on matalalla, mikäli saunaa ei saada nykypurteen mahdutettua. Tietysti vaaditaan myös sopivan tehoinen dieselgeneraattori eli apukone, jotta se jaksaa jauhaa sähköä kiukaaseen.

Johan nyt vaatimattomassakin uudessa kerrostaloyksiössä on oma sauna, miten voi saada vaimokullan merelle, jos ei voi tarjota samoja mukavuuksia kuin kotona, minä vaan ihmettelen!

Wiki kirjoitti:

Nimimerkki "myös veneoloissa" on sitä mieltä jotta: "Sen sijaan kylmissä oloissa lämmin sisäsuihku tekee hyvää"

Mutta, kysy vaikka noilta järviveneilijöiltä, niin vene ilman saunaa on kuin pilvisenä päivänä emännän astuttaminen aittapolulla!

Kyllä vaatimustaso on matalalla, mikäli saunaa ei saada nykypurteen mahdutettua. Tietysti vaaditaan myös sopivan tehoinen dieselgeneraattori eli apukone, jotta se jaksaa jauhaa sähköä kiukaaseen.

Johan nyt vaatimattomassakin uudessa kerrostaloyksiössä on oma sauna, miten voi saada vaimokullan merelle, jos ei voi tarjota samoja mukavuuksia kuin kotona, minä vaan ihmettelen!

Lue lisää

"Tietysti vaaditaan myös sopivan tehoinen dieselgeneraattori eli apukone, jotta se jaksaa jauhaa sähköä kiukaaseen. "

Mihin sitä sähköä kiukaassa tarvitaan?! Sähköähän käytetään vain kerrostalojen mukasaunoissa. Oikea sauna lämpiää aina puulla!

Hupiseilaaja vaan kirjoitti:

... veneen vesisäiliöistä, lämpimästä vedestä ym.

Toiset on näköjään aika karskeja tosipurjehtijoita, minä kaipaan meressä uinnin jälkeen suolan pois huuhtomista.

Olen purjehtinut aika paljon sekä Suomessa että maailmalla perhemiehistöllä, usein lasten kanssa. Tuolla miehistöllä purjehtiminen on varsinkin Välimerellä ja Karibialla sellaista uima- ja ankkuripaikalta toiselle siirtymistä, pääpaino tahto olla uimisessa. Uinnin jälkeen makeavesisuihku uimatasolla (ainakin keväällä ja syksyllä lämmin) on hieno juttu.

Vettä kuluu yhteen kevyeen suihkutteluun 1-4 litraa, veneessä on 300 litran makeavesisäiliö joten siitä riittää astianpesun lisäksi lähes 100 suihkukertaan (juomavetenä käytetään pullovettä). Yleensä säiliöiden tankkaus kerran viikossa riittää.

Myös Suomenlahdella purjehtiessa veneen oma (sisä-) suihku on mukava vaikka sitä täällä tuleekin käytettyä paljon Välimeren purjehduksia vähemmän.

En ole varma, mitä edellä tarkoitettiin "suihkun käyttöön primäärisen hygienian hoidollla", mutta yleensä peseytymisessä kannattaa tietysti käyttää mahdollisuuksien mukaan merivettä, =merta, hyväksi ja loppuhuuhtelu makealla vedellä.

Väärinkäsitysten välttämiseksi kerron jo tässä, että purjehdukseni ei ole ollut pelkkää uimapaikoilla lillumista, olen muutaman viime vuoden aikana purjehtinut yli 25.000 nm (ja suihkun käyttöä on rajoitettu vain niillä Atlantin ylityksillä).

Lue lisää

"Toiset on näköjään aika karskeja tosipurjehtijoita, minä kaipaan meressä uinnin jälkeen suolan pois huuhtomista. "

Mihin tämä perustuu? En ole ikinä ymmärtänyt tuota meressä uinnin jälkeistä suihkuttelua. Helsingin uimarannoillahan on suihkut, mutta olen ajatellut niiden olevan levien ja muiden paskojen huuhtomiseen. En kokenut mitään tarvetta uinnin jälkeiseen suihkuun Tyynenmeren rannallakaan, saati sitten täällä Suomessa.

näitä nykynuoria! kirjoitti:

"Tietysti vaaditaan myös sopivan tehoinen dieselgeneraattori eli apukone, jotta se jaksaa jauhaa sähköä kiukaaseen. "

Mihin sitä sähköä kiukaassa tarvitaan?! Sähköähän käytetään vain kerrostalojen mukasaunoissa. Oikea sauna lämpiää aina puulla!

Lue lisää

Eihän urbaaninykyihminen voi kuvitella, että sauna lämmitetään käyttäen alkeellista puuenergiaa!

Se roskaa (emäntä suuttuu ja urputtaa)
Siitä vapautuu epäpuhtaita palokaasuja (heh, heh - "sytytä kiukaasi päältä alkaen jottei muodostu saastuttavia pyrolyysikaasuja" - neuvoo urbaani tulipesäkonsultti muttei kerro kuinka lisätään puita palavien alle?)
Saunominen tulee kalliiksi (time is money eli lämmitystyö kannattaa hinnoitella esim 77,30 euro/h alv22%)
Eikä sitä edes saa kännykällä pirautettua saati kauko-ohjaimella näppäistyä lämpiämään.

Sähköä siis tulee käyttää myös urbaanien muka- eiku nykyihmisten veneiden mukasaunoissa.

Minä en ole urbaani, enkä taida olla edes nykyihminen joten kiinteällä maalla sijaitsevat saunankiukaani lämpiävät bioenergialla. En myöskään ota saunaa mukaani veneeseen enkä suihkua enkä läppäriä enkä telkkua enkä mikroaaltouunia enkä kahvinkeitintä enkä nirppanokkaista jonkun em turhakkeen puutteesta valittajaa!

makeaa vettä? kirjoitti:

"Toiset on näköjään aika karskeja tosipurjehtijoita, minä kaipaan meressä uinnin jälkeen suolan pois huuhtomista. "

Mihin tämä perustuu? En ole ikinä ymmärtänyt tuota meressä uinnin jälkeistä suihkuttelua. Helsingin uimarannoillahan on suihkut, mutta olen ajatellut niiden olevan levien ja muiden paskojen huuhtomiseen. En kokenut mitään tarvetta uinnin jälkeiseen suihkuun Tyynenmeren rannallakaan, saati sitten täällä Suomessa.

Lue lisää

Jos kovasti suolaisissa vesissä ui ja peseytyy, kertyy iholle kuiva suolakerros. Se ei ole mitenkään vaarallista, mutta saattaa tuntua ikävältä. Itse en ainakaan pidä siitä suolakerroksesta, olokaan ei tunnu puhtaalta kun on yltäpäältä suolassa, jota sitten rapsutellaan pois. Iholle jää valkoiset suolajäljetkin. Ja suolaista kumppania pussaillessa tulee suolaa suuhun. Hiuksissa suola korvaa hyvin hiusvahat ja -kiinteet, mutta itse en tykkää tönkkösuolatusta tukasta. Siksi makeavesisuihku.

JRxxx kirjoitti:

...oman (moottori)veneeni kohdalla olenkin sitä mieltä, ettei lämminvesijärjestelmää tarvita, niin purkkariin sen kyllä haluaisin. Lämpimällä vedellä peseytyminen on nimittäin aika tavalla tilannetta auttava asia, kun on kärsitty kylmää, kosteutta ja muuta epämukavuutta.

Mutta useissa veneissä suihkutila on kyllä niin karmean ahdas, ettei sitä mielikseen käytä. Sitäpaitsi veneessä pitää (ainakin ellei satu olemaan "vesikonetta" eli suolanpoistomasiinaa) opetella hoitamaan peseytyminen vähemmällä vesimäärällä. Normaali-ihmisillähän tuollainen 5 minuutin peseytymissessio kylppärissä suihkun alla kuluttaa vettä n. 6-12 litraa, sellainen meno tyhjentää makeavesitankin ja lämminvesivaraajankin aikalailla äkkiä...

Joku voi tietty ihmetellä, miksi purkkarissa tarvitaan suihku muttei moottoriveneessä. No ei tietty välttämättä, mutta ainakin minulle purjevenevaihtoehto väikkyy mielessä myös pitkien reissujen välineenä ja asuntona, eli en ostaisi sellaista, jos olisin varma, että tulen käyttämään venettä jatkossakin vierassatamiin tukeutuen. Toisin sanoen niin, että joka ilta
on suihku tai vähintään sauna maissa saatavilla.

Lue lisää

"Vesikone" on oivallinen varuste pitkillä purjehdusmatkoilla. Se toimii sitä tehokkaammin mitä suolaisempaa ja lämpimämpää merivesi on. Täällä kylmissä, vähäsuolaisissa ja likaisissa vesissä sitä ei kannata käyttää ollenkaan. Vesikoneen membraani on myös herkkä öljyille ja saateille.
Tropiikissa purjehtiessa suihku on todellakin tärkeä, mutta suihku voi olla hyvin halpa ja yksinkertainen. Omassa käytössämme parhaaksi osoittautui litran muovipullo (tyhjä kokispullo), jonka korkkiin porattiin pieniä reikä. Kun vesipullo oli istuinlaatikossa, se lämpeni nopeasti ja sillä oli helppo ottaa "suihku" snorklaamisen jälkeen. Veneessämme oli kyllä kiinteäkin suihku sähköpumppuineen, mutta sitä ei käytetty kolmen vuoden aikana kertaakaan. Veden lämmittäminen olisi vaatinut koneen käynnistämistä ja suihkuttelu olisi tuonut sisätilaan kosteutta. Pullosysteemi oli mukavampi, yksinkertaisempi ja täysin huoltovapaa! "Keep it simple stupid" (vanha totuus - en kohdista "stupidia" palstalaisiin,....).

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=111&conference=667&posting=22000000022816845

Hei, Hyvinkään pursiseuralla on Gölisnäsissä meren rannalla Kirkkonummella jäsenten käyttöön H-vene. Edullinen pursiseura, johon isäntä voi vaivihkaa liittyä ja kutsua sitten puoliskonsa romanttiselle seilaukselle. H-vene on riittävän askeettinenkin :-) mutta paree valita kaunis sää :-D

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=111&conference=667&posting=22000000022816845

yjtdfj,hvm kirjoitti:

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=111&conference=667&posting=22000000022816845

Lue lisää

En lähdekään ilman eukkoa merelle! Ei kannnata.

Pääsit asian ytimeen näköjään paljon paremmin kuin minä ensimmäisellä yrityksellä. Vedenkäytössä pärjää tosiaan tuolla. Suolaisen ihon huuhtelee litralla ja sitä saattaa jo eteläisellä Itämerellä joskus kaivata, suolaisuus kun on siellä kaksinkertainen omiin vesiimme verrattuna.

Se, mitä ylempänä yritin tuoda esiin, on se, että veneessä ei voi käydä suihkussa niinkuin sen kotona vesijohdon päässä ymmärrämme. Ei vedenkulutuksen, eikä edellämainittujen sivuvaikutusten takia. Silloin kannattaa myös miettiä, onko suihkutila niin arvokas, ettei joku muu käyttö olisi hyödyllisempää sillekin kuutiometrille.

asiantuntijuutta kirjoitti:

Pääsit asian ytimeen näköjään paljon paremmin kuin minä ensimmäisellä yrityksellä. Vedenkäytössä pärjää tosiaan tuolla. Suolaisen ihon huuhtelee litralla ja sitä saattaa jo eteläisellä Itämerellä joskus kaivata, suolaisuus kun on siellä kaksinkertainen omiin vesiimme verrattuna.

Se, mitä ylempänä yritin tuoda esiin, on se, että veneessä ei voi käydä suihkussa niinkuin sen kotona vesijohdon päässä ymmärrämme. Ei vedenkulutuksen, eikä edellämainittujen sivuvaikutusten takia. Silloin kannattaa myös miettiä, onko suihkutila niin arvokas, ettei joku muu käyttö olisi hyödyllisempää sillekin kuutiometrille.

Lue lisää

Suomalainenhan on tottunut peseytymään saunassa!

Hommaatkaa sellainen vene missä on kunnon sauna siellä riittää lämmintä ja peseytyä voi vadin ja kauhan kanssa... kokemusta on asiasta. Kyllä kelpaa muijalle ja lapsille!

Arska kirjoitti:

Suomalainenhan on tottunut peseytymään saunassa!

Hommaatkaa sellainen vene missä on kunnon sauna siellä riittää lämmintä ja peseytyä voi vadin ja kauhan kanssa... kokemusta on asiasta. Kyllä kelpaa muijalle ja lapsille!

Lue lisää

Nimittäin jätevesien laskemisessa veteen. Mietippä, jos kaikki ryhtyisivät saunomaan veneissään. Rantasaunojenkin jätevesien käsittely pitää hoitaa. Miten olet hoitanut veneessäsi?

Saunon kyllä mielummin rantasaunassa enkä ole valmis uhraamaan veneestä tilaa saunaan.

Arska kirjoitti:

Suomalainenhan on tottunut peseytymään saunassa!

Hommaatkaa sellainen vene missä on kunnon sauna siellä riittää lämmintä ja peseytyä voi vadin ja kauhan kanssa... kokemusta on asiasta. Kyllä kelpaa muijalle ja lapsille!

Lue lisää

ja laittakaa siihen iduktio-kiuas.

Arska kirjoitti:

Suomalainenhan on tottunut peseytymään saunassa!

Hommaatkaa sellainen vene missä on kunnon sauna siellä riittää lämmintä ja peseytyä voi vadin ja kauhan kanssa... kokemusta on asiasta. Kyllä kelpaa muijalle ja lapsille!

Lue lisää

Ei ehkä hyvä neuvo sille ketjun aloittajalle, mutta niille joille on jo maileja kertynyt: pyrkikää niihin vihreisiin poijuihin. Todennäköisesti säästätte veneenhankintakustannuksissa liittymismaksut moneen kertaan, ellei peräti niitä jo korkokustannuksilla kata. Eikä ole lämpimänä kesäyönä sitten kuumaa ja kosteaa venettä, kylmänä yönä vain kosteaa.

asiantuntijuutta kirjoitti:

Pääsit asian ytimeen näköjään paljon paremmin kuin minä ensimmäisellä yrityksellä. Vedenkäytössä pärjää tosiaan tuolla. Suolaisen ihon huuhtelee litralla ja sitä saattaa jo eteläisellä Itämerellä joskus kaivata, suolaisuus kun on siellä kaksinkertainen omiin vesiimme verrattuna.

Se, mitä ylempänä yritin tuoda esiin, on se, että veneessä ei voi käydä suihkussa niinkuin sen kotona vesijohdon päässä ymmärrämme. Ei vedenkulutuksen, eikä edellämainittujen sivuvaikutusten takia. Silloin kannattaa myös miettiä, onko suihkutila niin arvokas, ettei joku muu käyttö olisi hyödyllisempää sillekin kuutiometrille.

Lue lisää

Ei suihku vie ylimääräistä tilaa, kun suihku on vessan yhteydessä ja lähtee vessan käsienpesuhanasta vetämällä. Tietysti vessa pitää olla sellainen, että suihkuttelu ei haittaa ja pesuveden saa pumpattua pois. Mutta tilaa ei sen enempää tartte - erilliset suihkukopit ovat veneissä todella harvassa. Kun tila on ahdas, ei mahdu kovassakaan merenkäynnissä kaatuilemaan peseytyessään, seinät tulee äkkiä vastaan ja peseytyä voi pöntön päällä istuenkin. Ja ah sitä taivaallisen ihanaa puhtauden ja raikkauden tunnetta 2 minuutin ja 2 litran peseytymisen jälkeen! Suosittelen! Ja vettä ei tosiaan tarvitse tuhlailla lainkaan tuon enempää, joten tiukkapipokipparit miettiköön vielä kertaalleen, kannattaako suihkuasiasta tehdä niin suurta ongelmaa veneessä. Kunhan kukin peseytyjä ymmärtää sitoutua säästäväiseen vedenkäyttöön.

M37 kirjoitti:

Nimittäin jätevesien laskemisessa veteen. Mietippä, jos kaikki ryhtyisivät saunomaan veneissään. Rantasaunojenkin jätevesien käsittely pitää hoitaa. Miten olet hoitanut veneessäsi?

Saunon kyllä mielummin rantasaunassa enkä ole valmis uhraamaan veneestä tilaa saunaan.

Lue lisää

Nyt en kyllä ymmärtänyt, mitä jätevesiä saunasta tulee, siis sellaisia joita ei tule suihkusta?

Tietysti hiki - mutta onko hien vesistöjä pilaavaa vaikutusta selvitetty?

Mietipä sitä, jos kaikki alkaisivat suihkuttelemaan veneissään, kyllä tulisi paljon jätevettä! Ja jos kaikki suihkuttelisivat uimatasoillaan eli sitlootassa, vaikka käytetään minimaalisesti vettä niin shampoota ynnä muuta saippua irtoaa veteen yhtä paljon riippumatta siitä paljonko puhdasta vettä käytetään.

ei tekosyitä kirjoitti:

Ei suihku vie ylimääräistä tilaa, kun suihku on vessan yhteydessä ja lähtee vessan käsienpesuhanasta vetämällä. Tietysti vessa pitää olla sellainen, että suihkuttelu ei haittaa ja pesuveden saa pumpattua pois. Mutta tilaa ei sen enempää tartte - erilliset suihkukopit ovat veneissä todella harvassa. Kun tila on ahdas, ei mahdu kovassakaan merenkäynnissä kaatuilemaan peseytyessään, seinät tulee äkkiä vastaan ja peseytyä voi pöntön päällä istuenkin. Ja ah sitä taivaallisen ihanaa puhtauden ja raikkauden tunnetta 2 minuutin ja 2 litran peseytymisen jälkeen! Suosittelen! Ja vettä ei tosiaan tarvitse tuhlailla lainkaan tuon enempää, joten tiukkapipokipparit miettiköön vielä kertaalleen, kannattaako suihkuasiasta tehdä niin suurta ongelmaa veneessä. Kunhan kukin peseytyjä ymmärtää sitoutua säästäväiseen vedenkäyttöön.

Lue lisää

Pienempäänkin veneeseen mahtuu helposti 300i vesitankki. Sillä määrällä käy helposti 30 kertaa ruiskussa ja jää vielä muuhunkin käyttöön. Vettä saa aika monesta satamasta ja jos vaikka kerran viikossa tankkaa niin ei taatusti tule pula vedestä.

Wiki kirjoitti:

Nyt en kyllä ymmärtänyt, mitä jätevesiä saunasta tulee, siis sellaisia joita ei tule suihkusta?

Tietysti hiki - mutta onko hien vesistöjä pilaavaa vaikutusta selvitetty?

Mietipä sitä, jos kaikki alkaisivat suihkuttelemaan veneissään, kyllä tulisi paljon jätevettä! Ja jos kaikki suihkuttelisivat uimatasoillaan eli sitlootassa, vaikka käytetään minimaalisesti vettä niin shampoota ynnä muuta saippua irtoaa veteen yhtä paljon riippumatta siitä paljonko puhdasta vettä käytetään.

Lue lisää

Onko shampoon vesistöjä pilaava vaikutus suurempi niillä,
1) jotka käyttävät sitä veneen suihkussa tai saunassa vai
2) niillä joilla ei veneessä ole suihkua ja peseytyvät meressä

Ehkä se vähiten luontoa rasittava ratkaisu on haisuli, se puolestaan rasittaa kohtuuttomasti lähistöllä olevia kanssaveneilijöitä.

shampoon kanssa kirjoitti:

Onko shampoon vesistöjä pilaava vaikutus suurempi niillä,
1) jotka käyttävät sitä veneen suihkussa tai saunassa vai
2) niillä joilla ei veneessä ole suihkua ja peseytyvät meressä

Ehkä se vähiten luontoa rasittava ratkaisu on haisuli, se puolestaan rasittaa kohtuuttomasti lähistöllä olevia kanssaveneilijöitä.

Lue lisää

Näinhän se on nähtävä.

Nykyisin kaupunkilaisluonnonsuojelijat ovatkin todenneet, että jos ihmisiä tulee olla maan kamaralla, niin parasta on kerätä populaatio tiiviisin kaupunkeihin. Maaseutu ja saaristo tulee jättää ihmisen vaikutuksen ulkopuolelle.

Shampoovedet pitää siis johtaa kunnalliseen jätevedenpuhdistamoon - se on vähiten luontoa rasittava ratkaisu. Odotellaan siis sitä, että veneisiin tulee pakolliseksi suihkutila, jonka vedet johdetaan septitankkiin ja kielletään hiusten pesu meressä ja hikisenä uimaan meno!

shampoon kanssa kirjoitti:

Onko shampoon vesistöjä pilaava vaikutus suurempi niillä,
1) jotka käyttävät sitä veneen suihkussa tai saunassa vai
2) niillä joilla ei veneessä ole suihkua ja peseytyvät meressä

Ehkä se vähiten luontoa rasittava ratkaisu on haisuli, se puolestaan rasittaa kohtuuttomasti lähistöllä olevia kanssaveneilijöitä.

Lue lisää

on tukan shamppoopesu merivedellä.makeassa vedessä pesuaineet toimii paremmin ja siksi niitä tarvii laittaa vähemmän.siksi veneen suihku on parempi.

vaihtoehto kirjoitti:

on tukan shamppoopesu merivedellä.makeassa vedessä pesuaineet toimii paremmin ja siksi niitä tarvii laittaa vähemmän.siksi veneen suihku on parempi.

Olet varsin oikeassa!

Sen vuoksi olisikin kiellettävä tukan pesu merivedessä, ja munashampoon käyttö on kiellettävä myös järvillä! Tervashampoohan poistunee EU-tervadirektiivin myötä muutenkin.

Näiden uudistusten jälkeen jälkikasvuamme odottaa loistava tulevaisuus (onneksi ei tarvitse jäädä sitä katselemaan)

ei tekosyitä kirjoitti:

Ei suihku vie ylimääräistä tilaa, kun suihku on vessan yhteydessä ja lähtee vessan käsienpesuhanasta vetämällä. Tietysti vessa pitää olla sellainen, että suihkuttelu ei haittaa ja pesuveden saa pumpattua pois. Mutta tilaa ei sen enempää tartte - erilliset suihkukopit ovat veneissä todella harvassa. Kun tila on ahdas, ei mahdu kovassakaan merenkäynnissä kaatuilemaan peseytyessään, seinät tulee äkkiä vastaan ja peseytyä voi pöntön päällä istuenkin. Ja ah sitä taivaallisen ihanaa puhtauden ja raikkauden tunnetta 2 minuutin ja 2 litran peseytymisen jälkeen! Suosittelen! Ja vettä ei tosiaan tarvitse tuhlailla lainkaan tuon enempää, joten tiukkapipokipparit miettiköön vielä kertaalleen, kannattaako suihkuasiasta tehdä niin suurta ongelmaa veneessä. Kunhan kukin peseytyjä ymmärtää sitoutua säästäväiseen vedenkäyttöön.

Lue lisää

Sellaista karpaasia tai niin puhtoista purjehtijaa en vielä ole tavannut, en edes kuullut, että mainittavassa merenkäynnissä kävisi siellä kopissa suihkussa. Enemmistö ihmisistä muutenkin välttää viipymistä niin ahtaassa suljetussa tilassa veneen keikkuessa. Eikä se ole mikään mukava paikka oleiluun satamaoloissakaan. Ja kun jäljelle jää sen parinkin litran roiskuttelun jälkeen märkä, koko veneen kostuttava tila, en suuremmin suosittele. Samaan tulokseen paljon pienemmällä ympäristön kastelulla pääsee käyttämällä pesusientä. Käyttöä sellaisella letkun päässä olevalle suihkusuuttimelle kyllä löytyy. Sitä voi vaimo käyttää vaikkapa hiusten pesussa silloin, kun vettä on reilusti käytettävissä tai sen tilan puhtaanapidossa.

Joku väitti pienehköönkin veneeseen helposti mahtuvan 300 l vesisäiliöt. Kertokaapas minullekin edes pari esimerkkiä, jos se kerran helppoa on.

Wiki kirjoitti:

Olet varsin oikeassa!

Sen vuoksi olisikin kiellettävä tukan pesu merivedessä, ja munashampoon käyttö on kiellettävä myös järvillä! Tervashampoohan poistunee EU-tervadirektiivin myötä muutenkin.

Näiden uudistusten jälkeen jälkikasvuamme odottaa loistava tulevaisuus (onneksi ei tarvitse jäädä sitä katselemaan)

Lue lisää

uloshengitysilma tulee johtaa tarkoituksenmukaiseen säiliöön.

*kala ei hikoile

tiukkapipo? kirjoitti:

Sellaista karpaasia tai niin puhtoista purjehtijaa en vielä ole tavannut, en edes kuullut, että mainittavassa merenkäynnissä kävisi siellä kopissa suihkussa. Enemmistö ihmisistä muutenkin välttää viipymistä niin ahtaassa suljetussa tilassa veneen keikkuessa. Eikä se ole mikään mukava paikka oleiluun satamaoloissakaan. Ja kun jäljelle jää sen parinkin litran roiskuttelun jälkeen märkä, koko veneen kostuttava tila, en suuremmin suosittele. Samaan tulokseen paljon pienemmällä ympäristön kastelulla pääsee käyttämällä pesusientä. Käyttöä sellaisella letkun päässä olevalle suihkusuuttimelle kyllä löytyy. Sitä voi vaimo käyttää vaikkapa hiusten pesussa silloin, kun vettä on reilusti käytettävissä tai sen tilan puhtaanapidossa.

Joku väitti pienehköönkin veneeseen helposti mahtuvan 300 l vesisäiliöt. Kertokaapas minullekin edes pari esimerkkiä, jos se kerran helppoa on.

Lue lisää

Itse olen tavannut ainakin muutamia niin puhtoisia purjehtijoita (tai karpaaseja?), jotka ovat ihan mainittavassa merenkäynnissä peseytyneet veneen vessakopissa suihkun avulla. Jos esim. Pohjois-Atlantin ylitys kestää purkkarilla kuukauden verran, kyllä siinä jo kaipaa puhdistautumismahdollisuutta, eikä pesusienellä hiuksia pestä. Pohjois-Atlantti osaa olla viheliäinen paikka, kovaa merenkäyntiä ja hyisen kylmät oltavat. Mutta lämmin suihku tekee gutaa. Eikä siinä paljon keikkuminen enää mietitytä, kun pari viikkoa on jo keikuttu ja haistu, tukkakin on läpeensä likainen, rasvainen ja takkuinen. Kyllä lämmin suihkuttelu aluksen "kylpyläosastolla" eli vessakopissa kelpaa itse kullekin. Kernaasti.

tiukkapipo? kirjoitti:

Sellaista karpaasia tai niin puhtoista purjehtijaa en vielä ole tavannut, en edes kuullut, että mainittavassa merenkäynnissä kävisi siellä kopissa suihkussa. Enemmistö ihmisistä muutenkin välttää viipymistä niin ahtaassa suljetussa tilassa veneen keikkuessa. Eikä se ole mikään mukava paikka oleiluun satamaoloissakaan. Ja kun jäljelle jää sen parinkin litran roiskuttelun jälkeen märkä, koko veneen kostuttava tila, en suuremmin suosittele. Samaan tulokseen paljon pienemmällä ympäristön kastelulla pääsee käyttämällä pesusientä. Käyttöä sellaisella letkun päässä olevalle suihkusuuttimelle kyllä löytyy. Sitä voi vaimo käyttää vaikkapa hiusten pesussa silloin, kun vettä on reilusti käytettävissä tai sen tilan puhtaanapidossa.

Joku väitti pienehköönkin veneeseen helposti mahtuvan 300 l vesisäiliöt. Kertokaapas minullekin edes pari esimerkkiä, jos se kerran helppoa on.

Lue lisää

Itselläni on 12,5 metrinen matkavene, jonka vesitankit vetävät 300 litraa, mutta katsotaan joitain nykyaikaisia pienempiä veneitä, on niissäkin reilut vesitankit:

Bavaria 39 Cruiser, vesitankit 360 litraa
Hallberg Rassy 37, vesitankit 400 litraa
Hanse 370, vesitankit 300 litraa
Beneteau 37, vesitankit 400 litraa
Beneteau 34, vesitankit 300 litraa
Dufour 34, vesitankit 265 litraa

kelpaa keikkuessakin kirjoitti:

Itse olen tavannut ainakin muutamia niin puhtoisia purjehtijoita (tai karpaaseja?), jotka ovat ihan mainittavassa merenkäynnissä peseytyneet veneen vessakopissa suihkun avulla. Jos esim. Pohjois-Atlantin ylitys kestää purkkarilla kuukauden verran, kyllä siinä jo kaipaa puhdistautumismahdollisuutta, eikä pesusienellä hiuksia pestä. Pohjois-Atlantti osaa olla viheliäinen paikka, kovaa merenkäyntiä ja hyisen kylmät oltavat. Mutta lämmin suihku tekee gutaa. Eikä siinä paljon keikkuminen enää mietitytä, kun pari viikkoa on jo keikuttu ja haistu, tukkakin on läpeensä likainen, rasvainen ja takkuinen. Kyllä lämmin suihkuttelu aluksen "kylpyläosastolla" eli vessakopissa kelpaa itse kullekin. Kernaasti.

Lue lisää

Pohjois-Atlantin yli? Tarkoititko Brittein saarten pohjoispuoleisia reittejä? Moni varmaan tekee ylityksen pätkissä pysähtyen esim. Färsaarilla ja Islannissa, jolloin välttyy niiltä kuukauden legeiltä. Eteläistä reittiä seilatessa voi pysähtyä Bermudan jälkeen Azoreilla, joloin myös selviää alle kuukauden purjehduksilla. Itse en ole tuntenut mielenkiintoa suihkuttamiseen, jos keli on kovempi Atlantilla tai muilla isoilla vesillä. Silloin on mukavampi maata punkassa ja peseytyä vasta rauhallisemmissa olosuhteissa. Ollaan pärjätty ämpärillisellä lämmintä vettä. Vene on sen verran pieni, ettei siinä ole kovin isoa suihkutilaa. Voihan suihku olla kiva, mutta ihan hyvin on ilmankin pärjäilty.

purjeveneessä kirjoitti:

Itselläni on 12,5 metrinen matkavene, jonka vesitankit vetävät 300 litraa, mutta katsotaan joitain nykyaikaisia pienempiä veneitä, on niissäkin reilut vesitankit:

Bavaria 39 Cruiser, vesitankit 360 litraa
Hallberg Rassy 37, vesitankit 400 litraa
Hanse 370, vesitankit 300 litraa
Beneteau 37, vesitankit 400 litraa
Beneteau 34, vesitankit 300 litraa
Dufour 34, vesitankit 265 litraa

Lue lisää

Peseytymiseen voi tietysti tuhlata makeaa vettä, jos vesitankkien täyttömahdollisuudet ovat lähellä. Sarjavalmisteisten matkaveneiden tankkitilavuudet ovat yleensä sittenkin aika pieniä ja riittävät vain pienelle miehistölle (jos tehdään pitkiä purjehduksia). Sen takia moni joutuu asentamaan water-makerin, mikäli aikoo tehdä kaukopurjehduksia. Eväkölisiin ja melko tasapohjaisiiin runkoihin niitä on vaikea sijoittaa. 400 litraa on kyllä kahdelle hengelle hyvä, mutta ei edusta luettelon venekoon keskiarvoa. Kotivesillä sellainen tankkitilavuus riittää suihkuunkin ihan hyvin. Varsinaisiin valtameriretkiin suunnitelluissa samankokoisissa veneissä on usein vielä isommat tankit. Metallirunkoisissa veneissä tankit pyritään sijoittamaan pilssiin, jolloin niiden tilavuudet saadaan suuremmiksi. Syväpilssisissä 33-38-jalkaisissa voi olla 400-800 litran tankit ilman, että painopiste muuttuu ja haittaa veneen stabiliteettiä.

purjeveneessä kirjoitti:

Itselläni on 12,5 metrinen matkavene, jonka vesitankit vetävät 300 litraa, mutta katsotaan joitain nykyaikaisia pienempiä veneitä, on niissäkin reilut vesitankit:

Bavaria 39 Cruiser, vesitankit 360 litraa
Hallberg Rassy 37, vesitankit 400 litraa
Hanse 370, vesitankit 300 litraa
Beneteau 37, vesitankit 400 litraa
Beneteau 34, vesitankit 300 litraa
Dufour 34, vesitankit 265 litraa

Lue lisää

Minä pidän lähes 40 jalkaisia veneitä todella isoina!

normaalikäytössä kirjoitti:

Peseytymiseen voi tietysti tuhlata makeaa vettä, jos vesitankkien täyttömahdollisuudet ovat lähellä. Sarjavalmisteisten matkaveneiden tankkitilavuudet ovat yleensä sittenkin aika pieniä ja riittävät vain pienelle miehistölle (jos tehdään pitkiä purjehduksia). Sen takia moni joutuu asentamaan water-makerin, mikäli aikoo tehdä kaukopurjehduksia. Eväkölisiin ja melko tasapohjaisiiin runkoihin niitä on vaikea sijoittaa. 400 litraa on kyllä kahdelle hengelle hyvä, mutta ei edusta luettelon venekoon keskiarvoa. Kotivesillä sellainen tankkitilavuus riittää suihkuunkin ihan hyvin. Varsinaisiin valtameriretkiin suunnitelluissa samankokoisissa veneissä on usein vielä isommat tankit. Metallirunkoisissa veneissä tankit pyritään sijoittamaan pilssiin, jolloin niiden tilavuudet saadaan suuremmiksi. Syväpilssisissä 33-38-jalkaisissa voi olla 400-800 litran tankit ilman, että painopiste muuttuu ja haittaa veneen stabiliteettiä.

Lue lisää

avomerikäytössä 2 litran vrk-kulutus riittää ruuanlaittoon, astianpesuun (huuhtelu) ja joka toinen päivä suihkuun, juomavesi (1 litra/vrk/henk) erikseen pulloista. Tuo on jo riittävän monta kertaa testattu valtameriylityksissä. 300 litran tankki ( pullojuomavesi) riittää 3 viikon reissuun 4 hengelle.

riittää hyvin kirjoitti:

avomerikäytössä 2 litran vrk-kulutus riittää ruuanlaittoon, astianpesuun (huuhtelu) ja joka toinen päivä suihkuun, juomavesi (1 litra/vrk/henk) erikseen pulloista. Tuo on jo riittävän monta kertaa testattu valtameriylityksissä. 300 litran tankki ( pullojuomavesi) riittää 3 viikon reissuun 4 hengelle.

Lue lisää

Normaali, fysiologinen nesteen tarve aikuisella on 2.5-3 l/vrk. Ihon kautta haihtuu 1/2 litraa (leudossa ilmastossa, levossa ). Tropiikissa haihtuminen lisääntyy ja voi olla useita litroja. Ruumiilliset ponnistukset lisäävät haihtumista niinkuin jokainen tietää. Munuaisten kautta poistuu nestettä (virtsaa) normaalisti 1.5-2 litraa vuorokaudsssa. Munuaisten minimieritys on normaalisti vähintäin 20 ml tunnissa. Väität että litra vrk:ssa riittää nestehukan korvaamiseksi. Se on käytännössä liian vähän ja saattaa vähitellen johtaa ongelmiin.
Voisitko ystävällisesti laittaa vaikka linkkejä tai kirjallisuusviitteitä, joista voisin lukea mainitsemistasi valtamerillä tehdyistä testauksista. Asia kiinnostaa. En usko, että normaalikokoinen ihminen pärjää 2 litran vrk-kulutuksella pitkiä aikoja (kuin pakkotilanteissa) eikä siitä 2 litrasta mielestäni voi mitenkään riittää vettä vielä peseytymiseen ja tiskaukseenkin. Lämpimillä leveysasteilla 2 l/vrk ei käsittääkseni riitä edes normaalin nestehukan korvaamiseen, jos kysymyksessä on keskikokoinen aikuinen ihminen. Julkisella palstalla ei ehkä kannattaisi esittää aliarviota veden kulutuksesta - joku voi ottaa sen todesta ja lähteä liian vähäisillä vesivarastoilla pitkille legeille.

nesteen tarve! kirjoitti:

Normaali, fysiologinen nesteen tarve aikuisella on 2.5-3 l/vrk. Ihon kautta haihtuu 1/2 litraa (leudossa ilmastossa, levossa ). Tropiikissa haihtuminen lisääntyy ja voi olla useita litroja. Ruumiilliset ponnistukset lisäävät haihtumista niinkuin jokainen tietää. Munuaisten kautta poistuu nestettä (virtsaa) normaalisti 1.5-2 litraa vuorokaudsssa. Munuaisten minimieritys on normaalisti vähintäin 20 ml tunnissa. Väität että litra vrk:ssa riittää nestehukan korvaamiseksi. Se on käytännössä liian vähän ja saattaa vähitellen johtaa ongelmiin.
Voisitko ystävällisesti laittaa vaikka linkkejä tai kirjallisuusviitteitä, joista voisin lukea mainitsemistasi valtamerillä tehdyistä testauksista. Asia kiinnostaa. En usko, että normaalikokoinen ihminen pärjää 2 litran vrk-kulutuksella pitkiä aikoja (kuin pakkotilanteissa) eikä siitä 2 litrasta mielestäni voi mitenkään riittää vettä vielä peseytymiseen ja tiskaukseenkin. Lämpimillä leveysasteilla 2 l/vrk ei käsittääkseni riitä edes normaalin nestehukan korvaamiseen, jos kysymyksessä on keskikokoinen aikuinen ihminen. Julkisella palstalla ei ehkä kannattaisi esittää aliarviota veden kulutuksesta - joku voi ottaa sen todesta ja lähteä liian vähäisillä vesivarastoilla pitkille legeille.

Lue lisää

Et ehkä hokannut, että juomavesi oli erikseen pullotavarana. Tuo 2 litraa/nuppi oli tiskien huuhteluun, ruuanlaittoon ja henk.koht. hygieniaan.

Juomaveden määrää edellinen kirjoittaja ei paljastanut.

Wiki kirjoitti:

Et ehkä hokannut, että juomavesi oli erikseen pullotavarana. Tuo 2 litraa/nuppi oli tiskien huuhteluun, ruuanlaittoon ja henk.koht. hygieniaan.

Juomaveden määrää edellinen kirjoittaja ei paljastanut.

Lue lisää

Joopa, korjaan lukihäiriöni, eli litran vuorokaudessa per nuppi ilmoitti juomaveden määräksi tuon 2 litraa kahdessa päivässä talousvettä lisäksi.

On aika niukan oloinen annos, jopa Suomen suvessa, saati sitten trooppisemmassa kelissä. Täytynee perustua siihen että muita nesteitä (mehua, limppareita yms...) on tuossa ilmoitetun juomaveden lisäksi merkittävä määrä?

Wiki kirjoitti:

Joopa, korjaan lukihäiriöni, eli litran vuorokaudessa per nuppi ilmoitti juomaveden määräksi tuon 2 litraa kahdessa päivässä talousvettä lisäksi.

On aika niukan oloinen annos, jopa Suomen suvessa, saati sitten trooppisemmassa kelissä. Täytynee perustua siihen että muita nesteitä (mehua, limppareita yms...) on tuossa ilmoitetun juomaveden lisäksi merkittävä määrä?

Lue lisää

Ihan sama nestehukan korvaamisen kannalta onko se pullovettä, kokista tms vai otetaanko se vesitankista. Kysymys oli suun kautta nautitun nesteen kokonaismäärästä, jonka minimi on 2.5-3 litraa vrk:ssa. Pääasia, että juomakelpoista nestettä varataan muodossa tai toisessa riittävästi = vähintäin 3 l henkeä ja vrk:tta kohti. Omassa veneessäni oli 2 hengen miehistö, 300 l vettä tankeissa vesikone. Kolmen vuoden aikana keskikulutus oli 5 l/h/vrk. Veneen suihkua ei käytetty, koska reikätulpalla varustettu muovipullo oli helpompi suihkumetodi. Pesuvedeksi pyrittiin keräämään sadevettä, jonka kulutusta ei laskettu mainittuun 5 litraan.

nesteen tarve! kirjoitti:

Normaali, fysiologinen nesteen tarve aikuisella on 2.5-3 l/vrk. Ihon kautta haihtuu 1/2 litraa (leudossa ilmastossa, levossa ). Tropiikissa haihtuminen lisääntyy ja voi olla useita litroja. Ruumiilliset ponnistukset lisäävät haihtumista niinkuin jokainen tietää. Munuaisten kautta poistuu nestettä (virtsaa) normaalisti 1.5-2 litraa vuorokaudsssa. Munuaisten minimieritys on normaalisti vähintäin 20 ml tunnissa. Väität että litra vrk:ssa riittää nestehukan korvaamiseksi. Se on käytännössä liian vähän ja saattaa vähitellen johtaa ongelmiin.
Voisitko ystävällisesti laittaa vaikka linkkejä tai kirjallisuusviitteitä, joista voisin lukea mainitsemistasi valtamerillä tehdyistä testauksista. Asia kiinnostaa. En usko, että normaalikokoinen ihminen pärjää 2 litran vrk-kulutuksella pitkiä aikoja (kuin pakkotilanteissa) eikä siitä 2 litrasta mielestäni voi mitenkään riittää vettä vielä peseytymiseen ja tiskaukseenkin. Lämpimillä leveysasteilla 2 l/vrk ei käsittääkseni riitä edes normaalin nestehukan korvaamiseen, jos kysymyksessä on keskikokoinen aikuinen ihminen. Julkisella palstalla ei ehkä kannattaisi esittää aliarviota veden kulutuksesta - joku voi ottaa sen todesta ja lähteä liian vähäisillä vesivarastoilla pitkille legeille.

Lue lisää

Totta, nestetarve voi olla hyvinkin 3 l/vrk, ainakin ripulin kourissa...

Kokemukseni on Euroopan vesialueilta ja Karibian reissulta / 2 talvikaudelta Atlantilla Karibialla.

Atantin ylityksissä pullovettä meni yllättävän vähän, se noin 1 l/h/vrk. Lisäksi tietysti ruuan yhteydessä saatiin nestettä ehkä 0,5 l/h/vrk. Lisäksi olut, yleensä 1 tölkki päivällä ja 1 tölkki illalla (tai lasi viiniä). Näistä tulee lisäksi noin 0,7 l/h/vrk. Siis nesteen saanti vuorokaudessa (ehkä hiukan yli) 2 l/h/vrk.

Olen tehnyt pitkiä purjehduksia joka vuosi 2002-2006 ajalla ja tuota samaa hieman asiantuntijoiden lukuja pienempää kulutusta ollaan kyllä ihmetelty, näin se vaan on.

riittää hyvin kirjoitti:

Totta, nestetarve voi olla hyvinkin 3 l/vrk, ainakin ripulin kourissa...

Kokemukseni on Euroopan vesialueilta ja Karibian reissulta / 2 talvikaudelta Atlantilla Karibialla.

Atantin ylityksissä pullovettä meni yllättävän vähän, se noin 1 l/h/vrk. Lisäksi tietysti ruuan yhteydessä saatiin nestettä ehkä 0,5 l/h/vrk. Lisäksi olut, yleensä 1 tölkki päivällä ja 1 tölkki illalla (tai lasi viiniä). Näistä tulee lisäksi noin 0,7 l/h/vrk. Siis nesteen saanti vuorokaudessa (ehkä hiukan yli) 2 l/h/vrk.

Olen tehnyt pitkiä purjehduksia joka vuosi 2002-2006 ajalla ja tuota samaa hieman asiantuntijoiden lukuja pienempää kulutusta ollaan kyllä ihmetelty, näin se vaan on.

Lue lisää

Atlantin ylityksissä keskimääräinen vedenkulutus oli 98 litraa henkeä kohti. Keskimääräinen vesitankkien tilavuus oli 420 litraa ja kipparit pitivät sitä riittävänä. Veden kulutus oli suurempi niissä veneissä, joissa käytettiin painevettä. Alle puolella veneistä oli "water-maker" (ARC 2000:een osallistuneista veneistä 39%:lla oli vesikone).
Pitkänmatkan purjehduksissa normaali makean veden kulutus on 7-9 litraa vuorokaudessa (Hiscock: "Cruising under sail"). Vettä säästäen käytettäessä riittää gallona vrk:ssa eli runsaat 4 l/vrk/h. Tilastotietoja veden tarpeesta ja vesitankeista on esitetty kirjassa "World Cruising Survey" 2nd.Ed/Jimmy Cornell/2002.

usein käytetään 7-9 l/vrk kirjoitti:

Atlantin ylityksissä keskimääräinen vedenkulutus oli 98 litraa henkeä kohti. Keskimääräinen vesitankkien tilavuus oli 420 litraa ja kipparit pitivät sitä riittävänä. Veden kulutus oli suurempi niissä veneissä, joissa käytettiin painevettä. Alle puolella veneistä oli "water-maker" (ARC 2000:een osallistuneista veneistä 39%:lla oli vesikone).
Pitkänmatkan purjehduksissa normaali makean veden kulutus on 7-9 litraa vuorokaudessa (Hiscock: "Cruising under sail"). Vettä säästäen käytettäessä riittää gallona vrk:ssa eli runsaat 4 l/vrk/h. Tilastotietoja veden tarpeesta ja vesitankeista on esitetty kirjassa "World Cruising Survey" 2nd.Ed/Jimmy Cornell/2002.

Lue lisää

vaan veden kokonaiskulutuksesta? Sitä menee tietysti niin paljon kuin on saatavilla.

purjeveneessä kirjoitti:

Itselläni on 12,5 metrinen matkavene, jonka vesitankit vetävät 300 litraa, mutta katsotaan joitain nykyaikaisia pienempiä veneitä, on niissäkin reilut vesitankit:

Bavaria 39 Cruiser, vesitankit 360 litraa
Hallberg Rassy 37, vesitankit 400 litraa
Hanse 370, vesitankit 300 litraa
Beneteau 37, vesitankit 400 litraa
Beneteau 34, vesitankit 300 litraa
Dufour 34, vesitankit 265 litraa

Lue lisää

oli keskiarvo, joka on julkaistu kirjassa World Cruising Survey. Vesitankin tilavuudeksi suositeltiin 180 litraa henkeä kohti. Alle 35-jalkaisissa lasikuituveneissä on harvoin näin isoja vesitankkeja vakiona. Isommissa veneissä on usein isompi miehistö ja voi tulla vesipulaa. Sen takia moni asentaa vedentekolaitteen (suolan poistajan), jos lähtee pitkille reissuille.
En tiedä mitä otsikon "hyvällä purjeveneellä" oikeastaan tarkoitetaan. Veneethän ovat yleensä kompromissejä ja aika yleisesti "cruiser-racer" tyyppisiä lasikuituveneitä. Sellainen ehkä ei ole paras vene raaseriksi eikä myöskään optimaalinen pitkän matkan cruiseriksi. "Hyvyys" riippuu jokaisen omista kriteereistä ja käyttötarkoituksista.

juomavedestä kirjoitti:

vaan veden kokonaiskulutuksesta? Sitä menee tietysti niin paljon kuin on saatavilla.

Turha kinastella, kun asiatieto löytyy kirjoista ja netistä. Joillakin meistä on myös henkilökohtaista kokemusta. Tuskin kukaan sentään kuluttaa makeaa vettä (juomavettä) ihan vapaasti valtameriä ylittäessään. Useimmat kipparit seuraavat vesivarastonsa vrk-kulutusta, jos legi on pitkä (esim. Atlantin ylitys). Juomavettä kannattaa varata mukaan vähintään se 4-5 litraa/vrk henkeä kohti, vaikka vene olisi varustettu water-makerillä. Pullotettu vesi on suosittua, koska vesijohdosta tankattu vesi on toisinaan heikkolaatuista. Toimintakuntoinen water-maker tietysti lisää mukavuutta ja antaa vapauksia jopa makeavesipesuihin.

juomavedestä kirjoitti:

vaan veden kokonaiskulutuksesta? Sitä menee tietysti niin paljon kuin on saatavilla.

tai kanistereissa. Tiukan paikan tullessa annostelu voidaan pienentää ja silti pysyä hengissä valtameren ylityksessä.

ARC-veneissä kirjoitti:

oli keskiarvo, joka on julkaistu kirjassa World Cruising Survey. Vesitankin tilavuudeksi suositeltiin 180 litraa henkeä kohti. Alle 35-jalkaisissa lasikuituveneissä on harvoin näin isoja vesitankkeja vakiona. Isommissa veneissä on usein isompi miehistö ja voi tulla vesipulaa. Sen takia moni asentaa vedentekolaitteen (suolan poistajan), jos lähtee pitkille reissuille.
En tiedä mitä otsikon "hyvällä purjeveneellä" oikeastaan tarkoitetaan. Veneethän ovat yleensä kompromissejä ja aika yleisesti "cruiser-racer" tyyppisiä lasikuituveneitä. Sellainen ehkä ei ole paras vene raaseriksi eikä myöskään optimaalinen pitkän matkan cruiseriksi. "Hyvyys" riippuu jokaisen omista kriteereistä ja käyttötarkoituksista.

Lue lisää

Joku kysyy vaimon peseytymismahdollisuuksista hankittavaksi suunnitellussa ensiveneessä. Nokkelat vastailijat kertovat tarkoitukseen sopivien 40-jalkaisten pikkuveneiden yleisesti pitävän sisällään yli 300-litraiset vesisäiliöt, joten siitä vaan suihkuun. Jos ei heti ensimmäisenä kesänä, niin toisena sitten Atlanttia ylittäessä.

Muotiasiaksi on näköjään tullut referoida kaikki valtameripurjehduksen näkökulmasta.

hei haloo kirjoitti:

Joku kysyy vaimon peseytymismahdollisuuksista hankittavaksi suunnitellussa ensiveneessä. Nokkelat vastailijat kertovat tarkoitukseen sopivien 40-jalkaisten pikkuveneiden yleisesti pitävän sisällään yli 300-litraiset vesisäiliöt, joten siitä vaan suihkuun. Jos ei heti ensimmäisenä kesänä, niin toisena sitten Atlanttia ylittäessä.

Muotiasiaksi on näköjään tullut referoida kaikki valtameripurjehduksen näkökulmasta.

Lue lisää

että ARC-veneiden keskikoko on 47 jalkaa ja sellaisten vesitankki on yleensä jo 600 - 800 litraa. Ei tule ihan heti niitä pesytymisongelmia, jos sellaisella purjehtii noita viikonloppureissuja.

hei haloo kirjoitti:

Joku kysyy vaimon peseytymismahdollisuuksista hankittavaksi suunnitellussa ensiveneessä. Nokkelat vastailijat kertovat tarkoitukseen sopivien 40-jalkaisten pikkuveneiden yleisesti pitävän sisällään yli 300-litraiset vesisäiliöt, joten siitä vaan suihkuun. Jos ei heti ensimmäisenä kesänä, niin toisena sitten Atlanttia ylittäessä.

Muotiasiaksi on näköjään tullut referoida kaikki valtameripurjehduksen näkökulmasta.

Lue lisää

Mulla on 70 litran tankki ja sillä pärjäilee hyvin viikon kun suihkuttelee tilavasti ulkotilassa n. reilut 10 litraa kerrallaan eikä tarvitse niuhotellakaan pesuveden kanssa. Ruokavedet on erikseen kanisterissa koska sitä menee aika vähän.

niistä veneistä kirjoitti:

että ARC-veneiden keskikoko on 47 jalkaa ja sellaisten vesitankki on yleensä jo 600 - 800 litraa. Ei tule ihan heti niitä pesytymisongelmia, jos sellaisella purjehtii noita viikonloppureissuja.

Lue lisää

Eikö tunnukin tarpeettomalta, että ostetaan liian isoja paatteja saaristokäyttöön? Kotivesille riittää pienempi, jossa myös on vähemmän tankkitilavuutta. Normaali perhe kyllä mahtuu ihan hyvin johonkin 30-36 jalkaiseen nykyveneeseen.

tähän sopiva kirjoitti:

Mulla on 70 litran tankki ja sillä pärjäilee hyvin viikon kun suihkuttelee tilavasti ulkotilassa n. reilut 10 litraa kerrallaan eikä tarvitse niuhotellakaan pesuveden kanssa. Ruokavedet on erikseen kanisterissa koska sitä menee aika vähän.

Lue lisää

Juuri näin.

sitten hankitaan? kirjoitti:

Eikö tunnukin tarpeettomalta, että ostetaan liian isoja paatteja saaristokäyttöön? Kotivesille riittää pienempi, jossa myös on vähemmän tankkitilavuutta. Normaali perhe kyllä mahtuu ihan hyvin johonkin 30-36 jalkaiseen nykyveneeseen.

Lue lisää

Mulla on 2 teini-ikäistä tyttöä ja vähän näitä nuorempi poika ja toiveena ylläpitää myös tyttöjen kiinnostus purjehdukseen jatkossakin.

Ajatellaanpa veneiden vaihtoehdoiksi vaikka Targa 96 tai vastaava (kajuutta 2 hyttiä, ei suihkua) ja Bavaria 44 tai vastaava (salonki 4 kajuuttaa 2 WC/suihkua).

Mitäs luulisit, kummassa perhe viihtyy 3 viikon lomareissun paremmin?

shampoon kanssa kirjoitti:

Onko shampoon vesistöjä pilaava vaikutus suurempi niillä,
1) jotka käyttävät sitä veneen suihkussa tai saunassa vai
2) niillä joilla ei veneessä ole suihkua ja peseytyvät meressä

Ehkä se vähiten luontoa rasittava ratkaisu on haisuli, se puolestaan rasittaa kohtuuttomasti lähistöllä olevia kanssaveneilijöitä.

Lue lisää

Kyse on siitä, että jos saunat veneissä olisivat kovinkin yleisiä, niin satamalahtien kuormitus kasvaisi, aivan samoin, jos suihkuttelu veneessä yleistyisi. Erona vain se, että veden kulutus ja samalla ympäristövaikutus on saunottaessa suurempi. En ymmärrä, miksi pesuvedet veneestä saa laskea mereen, jos rantasaunastakaan ei saa. Kaiken kaikkiaan peseytyminen kannattaa hoitaa maissa, aina kun mahdollista. Kyse on nimenomaan paikallisesta kuormituksesta.

Omassa veneessäni on suihkukaivot yhdistetty veneen pilssissä olevaan keräilysäiliöön. Myös kaikki lavuaarit on johdettu samaiseen säiliöön. Säiliön täyttyessä automaattipumppu pumppaa vedet septitankkiin. Tulevan kevään aikana teen pienen muutoksen järjestelmään siten, että lavuaareista valuvat harmaat vedet voi halutessaan johtaa myös suoraan mereen. Tämä siksi, että nykyinen imutyhjennyspakko hankaloittaa septin tyhjennystä ja harmaa vesi puolestaan täyttää septitankin melko nopeasti. Kuitenkin voi oman harkinnan mukaan joko pumpata harmaat vedet tankkiin tai mereen. Suihkuvedet saavat valua tankkiin, koska suihkuttelu on vähäistä veden kulutus pientä. Pitkällä merimatkalla voi sitten septinkin pumpata mereen.

eri muodoissa! kirjoitti:

Ihan sama nestehukan korvaamisen kannalta onko se pullovettä, kokista tms vai otetaanko se vesitankista. Kysymys oli suun kautta nautitun nesteen kokonaismäärästä, jonka minimi on 2.5-3 litraa vrk:ssa. Pääasia, että juomakelpoista nestettä varataan muodossa tai toisessa riittävästi = vähintäin 3 l henkeä ja vrk:tta kohti. Omassa veneessäni oli 2 hengen miehistö, 300 l vettä tankeissa vesikone. Kolmen vuoden aikana keskikulutus oli 5 l/h/vrk. Veneen suihkua ei käytetty, koska reikätulpalla varustettu muovipullo oli helpompi suihkumetodi. Pesuvedeksi pyrittiin keräämään sadevettä, jonka kulutusta ei laskettu mainittuun 5 litraan.

Lue lisää

ei puhuta kuluttajan painosta. Jos 3 litraa riittää 120 kiloiselle, niin 65 kiloiselle riittää 1,5 litraa vuorokaudessa, jossa ruoasta lähes puolet ja juomasta alle litra?

perheellinen kirjoitti:

Mulla on 2 teini-ikäistä tyttöä ja vähän näitä nuorempi poika ja toiveena ylläpitää myös tyttöjen kiinnostus purjehdukseen jatkossakin.

Ajatellaanpa veneiden vaihtoehdoiksi vaikka Targa 96 tai vastaava (kajuutta 2 hyttiä, ei suihkua) ja Bavaria 44 tai vastaava (salonki 4 kajuuttaa 2 WC/suihkua).

Mitäs luulisit, kummassa perhe viihtyy 3 viikon lomareissun paremmin?

Lue lisää

Aika erikoiset vaihtoehdot sulla tuntuu olevan, varmaan provomieliset ehdotukset. Itse en enää hankkisi 44 jalkaista (en varsinkaan Bavariaa), koska se on liian iso rannikkovesille ja saaristoon. Juuri siitä syystä vaihdoin viime vuonna tuon kokoisen veneeni pienempään, 34-jalkaiseen, ja olen erittäin tyytyväinen. Ymmärrän, että olemme erilaisia. Edustat ns. luxus-mökkiveneilyä, jossa tarvitaan kaksi suihkua ja kaksi vessaa. Purjehdusominaisuudet eivät sinulle ole tärkeitä, eikä varmaan luonnonsatamatkaan saaristossa. Idyllisiin tanskalaisiin kalastussatamiinkin oli vaikea parkkeerata liian isolla 44-jalkaisella!

kulutuksessa kirjoitti:

ei puhuta kuluttajan painosta. Jos 3 litraa riittää 120 kiloiselle, niin 65 kiloiselle riittää 1,5 litraa vuorokaudessa, jossa ruoasta lähes puolet ja juomasta alle litra?

Lue lisää

Mistä olet saanut sellaisen käsityksen, että 120-kiloinen tulisi toimeen vain 3 litran nestemäärällä? Toinen asiavirheesi on se, että 65-kiloiselle riittää puolet 120-kiloisen nesteen tarpeesta. Nesteen tarve korreloi kehon pinta-alaan, joka on arvioitavissa pituudesta ja painosta. Kolmen litran vuorokausitarve on laskettu keskikokoisen ihmisen mukaan, ei suinkaan 120-kiloisen rotevan tai lihavan mukaan.

Purjehdittaessa pitkiä reissuja ruoasta saatava vesi on pääosin peräisin veneen vesivarastoista (käytät kuivamuonaa; makaroonia, jauhoja, maitopulveria jne). Onkimistasi kaloista tietysti saat nestettä. Harvassa veneessä on isoa pakastinta tuoremuonan säilömiseen. Sen takia nestetarpeen laskelmissa kannattaa vesivarastot mitoittaa kokonaistarpeen mukaisesti (leudon ilmaston alueelle suositellaan minimiksi se 4.5 litraa henkeä kohti vuorokaudessa).

ahtaammilla väylillä kirjoitti:

Aika erikoiset vaihtoehdot sulla tuntuu olevan, varmaan provomieliset ehdotukset. Itse en enää hankkisi 44 jalkaista (en varsinkaan Bavariaa), koska se on liian iso rannikkovesille ja saaristoon. Juuri siitä syystä vaihdoin viime vuonna tuon kokoisen veneeni pienempään, 34-jalkaiseen, ja olen erittäin tyytyväinen. Ymmärrän, että olemme erilaisia. Edustat ns. luxus-mökkiveneilyä, jossa tarvitaan kaksi suihkua ja kaksi vessaa. Purjehdusominaisuudet eivät sinulle ole tärkeitä, eikä varmaan luonnonsatamatkaan saaristossa. Idyllisiin tanskalaisiin kalastussatamiinkin oli vaikea parkkeerata liian isolla 44-jalkaisella!

Lue lisää

"Purjehdusominaisuudet eivät sinulle ole tärkeitä, eikä varmaan luonnonsatamatkaan saaristossa."

Mitäs luulisit, kumpi purjehtii paremmin, Targa 96 vai Bavaria 44. Oletko purjehtinut noilla? Minä olen, aika paljon molemmilla.

Syväyksissä noilla veneillä on 15 cm eroa (B44 matalalla kölillä). Luonnonsatamissa ankkurointi on helppoa, kun on iso ankkuri, sähkövinssi ja pitkä kettinki ja kumivene maihinnousua varten. Noita ei pieneen veneeseen saa mahtumaan. Miksi pieni vene olisi parempi?

perheellinen kirjoitti:

"Purjehdusominaisuudet eivät sinulle ole tärkeitä, eikä varmaan luonnonsatamatkaan saaristossa."

Mitäs luulisit, kumpi purjehtii paremmin, Targa 96 vai Bavaria 44. Oletko purjehtinut noilla? Minä olen, aika paljon molemmilla.

Syväyksissä noilla veneillä on 15 cm eroa (B44 matalalla kölillä). Luonnonsatamissa ankkurointi on helppoa, kun on iso ankkuri, sähkövinssi ja pitkä kettinki ja kumivene maihinnousua varten. Noita ei pieneen veneeseen saa mahtumaan. Miksi pieni vene olisi parempi?

Lue lisää

Purjehdusominaisuuksien ja merikelpoisuuden kannalta matala köli leveässä veneessä on kenties huonoin mahdollinen yhdistelmä. Myönnän kyllä, että omassa veneessäni 2,3 m:n syväys oli rajoittava tekijä saaristopurjehduksessa 13 tn:n painon lisäksi, mutta ne olivat positiivisiä ominaisuuksia isommilla vesillä. Sorto oli vähäinen, nousukyky luovilla erinomainen ja vene käyttäytyi aallokossa rauhallisesti.

Nykyisessä veneessäni on manuaalinen ankkurivinssi, koska sähkövinsseihin tuli ongelmia muutaman käyttövuoden jälkeen. Kahdessa edellisessä veneessäni oli sähkövinssi. Tunnen kyllä ankkuroinnin ja jollan käytön oikein hyvin.

Kerroin ainoastaan oman mielipiteeni, joka myöskin perustuu kokemuksiin (8:lla erikokoisella veneellä 40 v. aikana). En kylläkään ole purjehtinut Targalla eikä Bavarialla. Kumpikaan mainituista ei ole kiinnostanut itseäni nimenomaan purjehdusominaisuuksiensa takia. Mutta yksi tykkää yhdestä ja toinen toisesta. Siitä ei kannata kinailla.
Joka tapauksessa lapsesi varttuvat nopeammin kuin ehkä arvaatkaan. Kenties jo muutaman vuoden kuluttua huomaat omistavasi liian ison ja kömpelön paatin, joka myöskään ei ole kaukopurjehduksille kovin optimaalinen. Siksi puolustan pienempiä venekokoja sekä perheveneinä että varsinkin harrastuksen aloitteluun.

ja purjehdusominaisuudet kirjoitti:

Purjehdusominaisuuksien ja merikelpoisuuden kannalta matala köli leveässä veneessä on kenties huonoin mahdollinen yhdistelmä. Myönnän kyllä, että omassa veneessäni 2,3 m:n syväys oli rajoittava tekijä saaristopurjehduksessa 13 tn:n painon lisäksi, mutta ne olivat positiivisiä ominaisuuksia isommilla vesillä. Sorto oli vähäinen, nousukyky luovilla erinomainen ja vene käyttäytyi aallokossa rauhallisesti.

Nykyisessä veneessäni on manuaalinen ankkurivinssi, koska sähkövinsseihin tuli ongelmia muutaman käyttövuoden jälkeen. Kahdessa edellisessä veneessäni oli sähkövinssi. Tunnen kyllä ankkuroinnin ja jollan käytön oikein hyvin.

Kerroin ainoastaan oman mielipiteeni, joka myöskin perustuu kokemuksiin (8:lla erikokoisella veneellä 40 v. aikana). En kylläkään ole purjehtinut Targalla eikä Bavarialla. Kumpikaan mainituista ei ole kiinnostanut itseäni nimenomaan purjehdusominaisuuksiensa takia. Mutta yksi tykkää yhdestä ja toinen toisesta. Siitä ei kannata kinailla.
Joka tapauksessa lapsesi varttuvat nopeammin kuin ehkä arvaatkaan. Kenties jo muutaman vuoden kuluttua huomaat omistavasi liian ison ja kömpelön paatin, joka myöskään ei ole kaukopurjehduksille kovin optimaalinen. Siksi puolustan pienempiä venekokoja sekä perheveneinä että varsinkin harrastuksen aloitteluun.

Lue lisää

Jos joskus tulevaisuudessa huomaan omaavani liian suuren veneen, vaihdan sen pienempaan (kuten sinäkin teit), nyt sen aika ei ole.

Jos joskus purjehdusteni pääpaino siirtyy saaristo- ja lomareissuista kilpailuun tai avomerille, vaihdan veneeni syväköliseen, nyt sen aika ei ole, matala köli sopii minulle nyt paljon paremmin. Saahan sen Bavarian syvällä lyijykölilläkin, ei vain sovi minulle, nyt.

Saaristolomailu- ja perhepurjehtijan näkökulmasta purjehdusominaisuuksien huippuunsa viritys muiden ominaisuuksien (mm. rullapurjeet, tilankäyttö ja syväys) ei ole järkevää. Ehkä tuonkin aika joskus tulee, mutta nyt se ei ole.

Niin me ihmiset tarpeinemme olemme erilaisia. Elämän rikkautta se on, vaikka joillekin oma elämäntapa on se ainoa oikea ja hyväksyttävä.

ja purjehdusominaisuudet kirjoitti:

Purjehdusominaisuuksien ja merikelpoisuuden kannalta matala köli leveässä veneessä on kenties huonoin mahdollinen yhdistelmä. Myönnän kyllä, että omassa veneessäni 2,3 m:n syväys oli rajoittava tekijä saaristopurjehduksessa 13 tn:n painon lisäksi, mutta ne olivat positiivisiä ominaisuuksia isommilla vesillä. Sorto oli vähäinen, nousukyky luovilla erinomainen ja vene käyttäytyi aallokossa rauhallisesti.

Nykyisessä veneessäni on manuaalinen ankkurivinssi, koska sähkövinsseihin tuli ongelmia muutaman käyttövuoden jälkeen. Kahdessa edellisessä veneessäni oli sähkövinssi. Tunnen kyllä ankkuroinnin ja jollan käytön oikein hyvin.

Kerroin ainoastaan oman mielipiteeni, joka myöskin perustuu kokemuksiin (8:lla erikokoisella veneellä 40 v. aikana). En kylläkään ole purjehtinut Targalla eikä Bavarialla. Kumpikaan mainituista ei ole kiinnostanut itseäni nimenomaan purjehdusominaisuuksiensa takia. Mutta yksi tykkää yhdestä ja toinen toisesta. Siitä ei kannata kinailla.
Joka tapauksessa lapsesi varttuvat nopeammin kuin ehkä arvaatkaan. Kenties jo muutaman vuoden kuluttua huomaat omistavasi liian ison ja kömpelön paatin, joka myöskään ei ole kaukopurjehduksille kovin optimaalinen. Siksi puolustan pienempiä venekokoja sekä perheveneinä että varsinkin harrastuksen aloitteluun.

Lue lisää

Sinulla on sellainen asenne, että et missään tapauksessa haluaisi Bavariaa? Kannattaisi tutustua siihen oikein käytännössä. Sanoit sen purjehdusominaisuuksia heikoiksi. Sanoit myös, ettet ole koskaan Bavarialla purjehtinut. Kannattaisi purjehtia, saattaisit yllättyä. Bavarioita on monen kokoisia, 30 jalasta 50:een. Löydät niistä varmasti sopivan kokoisen Suomen rannikkovesille ja saaristoihin. Myös maailman valtamerillä purjehtii koko ajan monia kymmeniä ellei satoja Bavarioita.

Sinulla on asenteesi niinkuin minullakin. Minä olen kuitenkin kokeillut 70-luvulta lähtien sekä lukuisia skandeja että Bavariaa. Asenteeni muuttui 180 astetta.

perheellinen kirjoitti:

Mulla on 2 teini-ikäistä tyttöä ja vähän näitä nuorempi poika ja toiveena ylläpitää myös tyttöjen kiinnostus purjehdukseen jatkossakin.

Ajatellaanpa veneiden vaihtoehdoiksi vaikka Targa 96 tai vastaava (kajuutta 2 hyttiä, ei suihkua) ja Bavaria 44 tai vastaava (salonki 4 kajuuttaa 2 WC/suihkua).

Mitäs luulisit, kummassa perhe viihtyy 3 viikon lomareissun paremmin?

Lue lisää

Samankokoisen porukan olen nähnyt kömpivän ulos folkkarista, tosin kolmannen lapsen tilalla iso koira. Jutellessani eivät lapset ainakaan tuntuneet mitenkään vastoin tahtoaan veneessä olevan.

Itselle ei kelpaisi kumpikaan annetuista vaihtoehdoista, kumpaankaan eivät lapset innostuisi mukaan lähtemään. Pienempi kilpailukykyinen on meidän perheen valinta, suihkuista viis, eikä missään tapauksessa kahta vessaa.

tiukkapipoinen kirjoitti:

Samankokoisen porukan olen nähnyt kömpivän ulos folkkarista, tosin kolmannen lapsen tilalla iso koira. Jutellessani eivät lapset ainakaan tuntuneet mitenkään vastoin tahtoaan veneessä olevan.

Itselle ei kelpaisi kumpikaan annetuista vaihtoehdoista, kumpaankaan eivät lapset innostuisi mukaan lähtemään. Pienempi kilpailukykyinen on meidän perheen valinta, suihkuista viis, eikä missään tapauksessa kahta vessaa.

Lue lisää

provo, haaste kinasteluun? ?;o)

tiukkapipoinen kirjoitti:

Samankokoisen porukan olen nähnyt kömpivän ulos folkkarista, tosin kolmannen lapsen tilalla iso koira. Jutellessani eivät lapset ainakaan tuntuneet mitenkään vastoin tahtoaan veneessä olevan.

Itselle ei kelpaisi kumpikaan annetuista vaihtoehdoista, kumpaankaan eivät lapset innostuisi mukaan lähtemään. Pienempi kilpailukykyinen on meidän perheen valinta, suihkuista viis, eikä missään tapauksessa kahta vessaa.

Lue lisää

toisille kelpaa vanha autonrämä, toisille vain uusi saksalainen laatuauto.
toisille kelpaa vuokrayksiö, toisille vain oma talo meren rannalla.
toisille kelpaa vanha pikkuskandi ilman suihkua, toisille vain iso ruotsalainen laatupursi.

voi ne asenteet olla vähän lompakostakin kiinni.

B-Nisti kirjoitti:

Sinulla on sellainen asenne, että et missään tapauksessa haluaisi Bavariaa? Kannattaisi tutustua siihen oikein käytännössä. Sanoit sen purjehdusominaisuuksia heikoiksi. Sanoit myös, ettet ole koskaan Bavarialla purjehtinut. Kannattaisi purjehtia, saattaisit yllättyä. Bavarioita on monen kokoisia, 30 jalasta 50:een. Löydät niistä varmasti sopivan kokoisen Suomen rannikkovesille ja saaristoihin. Myös maailman valtamerillä purjehtii koko ajan monia kymmeniä ellei satoja Bavarioita.

Sinulla on asenteesi niinkuin minullakin. Minä olen kuitenkin kokeillut 70-luvulta lähtien sekä lukuisia skandeja että Bavariaa. Asenteeni muuttui 180 astetta.

Lue lisää

Olen tosiaan ihmetellyt Bavarioiden ohi purjehtiessani, miksi ne kryssillä kulkevat alempaa kurssia ja hitaammin. Siksi ei tosiaan ole ollut kiinnostusta sellaisen hankkimiseen, vaikka kokoonsa nähden niiden hinta on muita halvempi. Myöskään Bavarian sisätilat eivät sovi omaan käyttötarkoitukseeni. Sisustuksen näkee messuilla, ominaisuuksia ei. Varmasti Bavaria täyttää monien muiden purjehtijoiden tarpeet niinkuin myyntitilastot näyttävät. Kyllähän Bavarialla voi lähteä Karibian risteilyyn, mutta onhan niitä ongelmiakin ollut (eikö viime ARCissa yksi Bavaria jätetty ajelehtimaan, kun peräsin katksesi?). Kaikki veneet ovat kompromisseja eivätkä täytä jokaisen purjehtijan vaatimuksia. Kukin valitsee veneensä itse.

toisille ei kirjoitti:

toisille kelpaa vanha autonrämä, toisille vain uusi saksalainen laatuauto.
toisille kelpaa vuokrayksiö, toisille vain oma talo meren rannalla.
toisille kelpaa vanha pikkuskandi ilman suihkua, toisille vain iso ruotsalainen laatupursi.

voi ne asenteet olla vähän lompakostakin kiinni.

Lue lisää

Meitä löytyy joka lähtöön ja onneksi myös erilaisia purjeveneitä erilaisiin tarpeisiin. Yksi haluaa nimenomaan kilpailla, toinen nautiskella rauhassa. Joku tähtää valtameripurjehduksiin, joku lähisaariston suojiin. Jollekin asuttavuus on tärkeää myös veneessä, jollekin toiselle veneen purjehdusominaisuudet/nopeus/kilpailumenestys. Joku aikoo purjehtia yksikseen, toisella voi olla isokin perhe tai kaveriporukka mukana. Jollakin saattaa olla omien fyysisten ominaisuuksiensa vuoksi erityistarpeita myös veneen osalta. Jollekin vene on tärkeä matkantekokulkuneuvo, jollekin kesämökin korvike, jollekin kisailuvehje. Joku hakee romantiikka puuveneestä, toinen vauhtia kilpurista ja kolmas yhdistettyä kotia ja kulkuneuvoa valtameripurjehduksiin. Purjehtijoita kaikki, vaikka purjehdustapa ja - tyyli voi olla hyvinkin erilainen. Jokaisella on täysi oikeus omaan valintaansa, oli se sitten iso tai pieni vene, askeettinen tai monipuolisesti (yli)varusteltu, hidas tai nopea tms. Suihkulla tai ilman - mitä kukin omalla kohdallaan kussakin elämäntilanteessa katsoo kaipaavansa. Jokainen tuntee itse parhaiten omat tarpeensa. Muistetaan myös, että ne tarpeet voivat elämäntilanteen muuttuessa myös muuttua ja onneksi veneenkin voi vaihtaa sen mukaan. Pelkästään lompakosta asenteet eivät ole kiinni, vaikka toki silläkin on vaikutusta.

eikö riitä? kirjoitti:

Olen tosiaan ihmetellyt Bavarioiden ohi purjehtiessani, miksi ne kryssillä kulkevat alempaa kurssia ja hitaammin. Siksi ei tosiaan ole ollut kiinnostusta sellaisen hankkimiseen, vaikka kokoonsa nähden niiden hinta on muita halvempi. Myöskään Bavarian sisätilat eivät sovi omaan käyttötarkoitukseeni. Sisustuksen näkee messuilla, ominaisuuksia ei. Varmasti Bavaria täyttää monien muiden purjehtijoiden tarpeet niinkuin myyntitilastot näyttävät. Kyllähän Bavarialla voi lähteä Karibian risteilyyn, mutta onhan niitä ongelmiakin ollut (eikö viime ARCissa yksi Bavaria jätetty ajelehtimaan, kun peräsin katksesi?). Kaikki veneet ovat kompromisseja eivätkä täytä jokaisen purjehtijan vaatimuksia. Kukin valitsee veneensä itse.

Lue lisää

En muista enkä ARCin sivuilta äkkiä löytänyt, että Bavarialla olisi ollut peräsinvauriota ARCissa 2007, mutta Contest 48CS tuli yli puolimatkasta ilman peräsintä. Kai niissä Bavarioissa pahimmat ongelmat olivat henkistä laatua;)
Löytäisitkö sinä parempaa tietoa, kun olit muistvinasi tuollaista? Se, että heitit tuon epäilysi merkki mainiten, velvoittaisi sinua hieman faktan etsintään.

M37 kirjoitti:

Kyse on siitä, että jos saunat veneissä olisivat kovinkin yleisiä, niin satamalahtien kuormitus kasvaisi, aivan samoin, jos suihkuttelu veneessä yleistyisi. Erona vain se, että veden kulutus ja samalla ympäristövaikutus on saunottaessa suurempi. En ymmärrä, miksi pesuvedet veneestä saa laskea mereen, jos rantasaunastakaan ei saa. Kaiken kaikkiaan peseytyminen kannattaa hoitaa maissa, aina kun mahdollista. Kyse on nimenomaan paikallisesta kuormituksesta.

Omassa veneessäni on suihkukaivot yhdistetty veneen pilssissä olevaan keräilysäiliöön. Myös kaikki lavuaarit on johdettu samaiseen säiliöön. Säiliön täyttyessä automaattipumppu pumppaa vedet septitankkiin. Tulevan kevään aikana teen pienen muutoksen järjestelmään siten, että lavuaareista valuvat harmaat vedet voi halutessaan johtaa myös suoraan mereen. Tämä siksi, että nykyinen imutyhjennyspakko hankaloittaa septin tyhjennystä ja harmaa vesi puolestaan täyttää septitankin melko nopeasti. Kuitenkin voi oman harkinnan mukaan joko pumpata harmaat vedet tankkiin tai mereen. Suihkuvedet saavat valua tankkiin, koska suihkuttelu on vähäistä veden kulutus pientä. Pitkällä merimatkalla voi sitten septinkin pumpata mereen.

Lue lisää

" Erona vain se, että veden kulutus ja samalla ympäristövaikutus on saunottaessa suurempi."

Aivan käsittämätön lause. Mitä vettä veneeseesi tankkaat, jos sen kulutus lisää ympäristövaikutuksia?!

ja purjehdusominaisuudet kirjoitti:

Purjehdusominaisuuksien ja merikelpoisuuden kannalta matala köli leveässä veneessä on kenties huonoin mahdollinen yhdistelmä. Myönnän kyllä, että omassa veneessäni 2,3 m:n syväys oli rajoittava tekijä saaristopurjehduksessa 13 tn:n painon lisäksi, mutta ne olivat positiivisiä ominaisuuksia isommilla vesillä. Sorto oli vähäinen, nousukyky luovilla erinomainen ja vene käyttäytyi aallokossa rauhallisesti.

Nykyisessä veneessäni on manuaalinen ankkurivinssi, koska sähkövinsseihin tuli ongelmia muutaman käyttövuoden jälkeen. Kahdessa edellisessä veneessäni oli sähkövinssi. Tunnen kyllä ankkuroinnin ja jollan käytön oikein hyvin.

Kerroin ainoastaan oman mielipiteeni, joka myöskin perustuu kokemuksiin (8:lla erikokoisella veneellä 40 v. aikana). En kylläkään ole purjehtinut Targalla eikä Bavarialla. Kumpikaan mainituista ei ole kiinnostanut itseäni nimenomaan purjehdusominaisuuksiensa takia. Mutta yksi tykkää yhdestä ja toinen toisesta. Siitä ei kannata kinailla.
Joka tapauksessa lapsesi varttuvat nopeammin kuin ehkä arvaatkaan. Kenties jo muutaman vuoden kuluttua huomaat omistavasi liian ison ja kömpelön paatin, joka myöskään ei ole kaukopurjehduksille kovin optimaalinen. Siksi puolustan pienempiä venekokoja sekä perheveneinä että varsinkin harrastuksen aloitteluun.

Lue lisää

Ihmetyttää vähän nämä puheet, että pienempi vene olisi parempi matalamman kölin takia. Veneessäni on 1,3-metrin köli. Isoissa noin 40-jalkaisissa on ymmärtääkseni yleensä noin 1,8 metrinen köli. Purjehditteko te ihmiset todella niin pienillä marginaaleilla, että tuolla puolella metrillä olisi jotain merkitystä?!

Rantautumiseen se toki vaikuttaa, vaikkakin aika vähän kun samalla venekoon kasvaessa keulan ja kölin etäisyys kasvaa, mutta isommassa veneessä on niin helppo kuljettaa kumijollaa mukana, ettei joka rantaan ole pakko päästäkään.

haitallista ympäristölle? kirjoitti:

" Erona vain se, että veden kulutus ja samalla ympäristövaikutus on saunottaessa suurempi."

Aivan käsittämätön lause. Mitä vettä veneeseesi tankkaat, jos sen kulutus lisää ympäristövaikutuksia?!

Lue lisää

Varmaankin tarkoitti että kun vesi saunassa huuhtelee hänen hikistä kehoansa niin vesistö saastuu tästä valuvasta hikivedestä. Ainoastaan kalojenhuuhteluveden voi varmaankin laskea vesistöön koska kala ei hikoile.

eikö riitä? kirjoitti:

Olen tosiaan ihmetellyt Bavarioiden ohi purjehtiessani, miksi ne kryssillä kulkevat alempaa kurssia ja hitaammin. Siksi ei tosiaan ole ollut kiinnostusta sellaisen hankkimiseen, vaikka kokoonsa nähden niiden hinta on muita halvempi. Myöskään Bavarian sisätilat eivät sovi omaan käyttötarkoitukseeni. Sisustuksen näkee messuilla, ominaisuuksia ei. Varmasti Bavaria täyttää monien muiden purjehtijoiden tarpeet niinkuin myyntitilastot näyttävät. Kyllähän Bavarialla voi lähteä Karibian risteilyyn, mutta onhan niitä ongelmiakin ollut (eikö viime ARCissa yksi Bavaria jätetty ajelehtimaan, kun peräsin katksesi?). Kaikki veneet ovat kompromisseja eivätkä täytä jokaisen purjehtijan vaatimuksia. Kukin valitsee veneensä itse.

Lue lisää

elis käytännön suorituskyky ei piisaa luovilla, vaikkei minekään sinänsä kiire olekkaan.
Tilannetta kurjentaa sopivasti aikalailla tunnoton ohjaus. Muuten en ole löytänyt purjehdusominsiauuksista miinuksia. Sisustuksen kestävyys ja arvonpitävyys voivat olla kysymysmerkkejä - aika näyttää.

B-Nisti kirjoitti:

En muista enkä ARCin sivuilta äkkiä löytänyt, että Bavarialla olisi ollut peräsinvauriota ARCissa 2007, mutta Contest 48CS tuli yli puolimatkasta ilman peräsintä. Kai niissä Bavarioissa pahimmat ongelmat olivat henkistä laatua;)
Löytäisitkö sinä parempaa tietoa, kun olit muistvinasi tuollaista? Se, että heitit tuon epäilysi merkki mainiten, velvoittaisi sinua hieman faktan etsintään.

Lue lisää

käsiteltiin näillä palstoilla aika paljon. Tässä 1 yhteenveto, ei täydellinen:

Camper & Nicholson 25 m sloop "Mustang" menetti mastonsa. Motoroi perille.

Beneteau First 42S7 "Duckwall Pooley" menetti mastonsa. Motoroi perille.

Camper & Nicholson 32 "Compromise" menetti mastonsa. Miehistö evakuoitu toiseen ARC-veneeseen.

Contest 48CS "Y Not" menetti peräsimensä. Teki hätäperäsimen, jatkaa.

Bavaria 35 "Arnolf " menetti peräsimen, törmäys ilmeisesti valaaseen, miehistö (71 ja 65 v.) evakuoitu toiseen ARC-veneeseen.

Peterson 46 "Blackwattle" harus katkesi. Toinen ARC-vene auttoi, tuettu, jatkaa.

Ei-ARC-vene "Allegria" mies yli laidan hälytys. Etsinnässä ARC-veneitä, mm. suomalainen "Tracker My Way". Mies löytyi elossa 4 h kuluttua. Sai ensiavun toiselta ARC-veneeltä. Siirretty sota-alukselle.

Valaaseen törmäyksiä sattuu lähes joka vuosi, ARC-2003 aikana Bavaria 40, Tom-Tom, törmäsi valaaseen, ei ongelmia.

Peräsinvaurion vuoksi ARC:stä on ennenkin evakuoitu veneitä, muutama vuosi sitten aivan uusi Hunter 46, miehistö evakuoitiin ja vene upotettiin.

B-Nisti kirjoitti:

En muista enkä ARCin sivuilta äkkiä löytänyt, että Bavarialla olisi ollut peräsinvauriota ARCissa 2007, mutta Contest 48CS tuli yli puolimatkasta ilman peräsintä. Kai niissä Bavarioissa pahimmat ongelmat olivat henkistä laatua;)
Löytäisitkö sinä parempaa tietoa, kun olit muistvinasi tuollaista? Se, että heitit tuon epäilysi merkki mainiten, velvoittaisi sinua hieman faktan etsintään.

Lue lisää

http://arc.worldcruising.com/en/news.asp?chco_id=15045
Veneen nimi oli Arnolf. Syyksi vaurioon epäiltiin törmäystä johonkin esineeseen, mahdollisesti valaaseen. Miehistö pelastettiin toiseen veneeseen, Bavaria 35 hylättiin Atlantille.

Tällainen peräsinvaurio voi tietysti sattua mille veneelle tahansa, mutta skegittömät lapioperäsimet ovat erityisessä vaarassa. Vuoden 1979 katastrofaalisessa Fastnet Racessa sattui useita samanlaisia peräsimen menetyksiä ja Yachting Monthly:ssä ammattipelastajat pitivät peräsintyyppiä "very un-seamanlike" ratkaisuna. Silti näitä "spade rudder" ratkaisuja käytetään edelleen yleisesti ja yhä niissä on kestävyysongelmia!

viilinkiä taalla kirjoitti:

elis käytännön suorituskyky ei piisaa luovilla, vaikkei minekään sinänsä kiire olekkaan.
Tilannetta kurjentaa sopivasti aikalailla tunnoton ohjaus. Muuten en ole löytänyt purjehdusominsiauuksista miinuksia. Sisustuksen kestävyys ja arvonpitävyys voivat olla kysymysmerkkejä - aika näyttää.

Lue lisää

Suomeen ostetut Bavariat on aika suurelta osin ostettu mukavaan perheveneilyyn saaristossa. Varustelistalta ruksataan sen vuoksi yleensä:
- matala rautaköli, ei syvä lyijyköli
- rullaiso, ei tavallinen läpilattaiso
- peruspurjesetti, ei high-tech

Toisilla valinnoilla Bavariakin kulkisi ja luovisi jopa hyvin, varsinkin reilummalla tuulella.

Lue Vene-lehden vertailu Bavaria 40 - InTime 40 ja arvioi, mitä tuo erilainen varustelu olisi vaikuttanut.

Siinä vertailussa muuten seliteltiin InTimen aika vaatimatonta menestystä keulapotkurin tunnelin vaikutuksella, mutta Bavarian kiinteälapaisesta potkurista ei tässä yhteydessä puhuttu mitään. Kumpihan hidastaa vauhtia enemmän, keulapotkurin tunneli vai kiinteälapainen potkuri?

ja veneen hylkääminen kirjoitti:

http://arc.worldcruising.com/en/news.asp?chco_id=15045
Veneen nimi oli Arnolf. Syyksi vaurioon epäiltiin törmäystä johonkin esineeseen, mahdollisesti valaaseen. Miehistö pelastettiin toiseen veneeseen, Bavaria 35 hylättiin Atlantille.

Tällainen peräsinvaurio voi tietysti sattua mille veneelle tahansa, mutta skegittömät lapioperäsimet ovat erityisessä vaarassa. Vuoden 1979 katastrofaalisessa Fastnet Racessa sattui useita samanlaisia peräsimen menetyksiä ja Yachting Monthly:ssä ammattipelastajat pitivät peräsintyyppiä "very un-seamanlike" ratkaisuna. Silti näitä "spade rudder" ratkaisuja käytetään edelleen yleisesti ja yhä niissä on kestävyysongelmia!

Lue lisää

Vuonna -79 peräsinten hiilikuituakselit olivat uutta ja niitä katkesi useampia, kun ominaisuuksia ei vielä tunnettu. Metallisten akselien kanssa ei silloin esiintynyt mainittavia vaurioita. En suunnitteluvirhettä uuden materiaalin kanssa oikein peräsimen tyypin viaksi laskisi. Skegikään ei mikään pomminvarma ratkaisu ole. Haljenneita skegejä ja irronneita laakereita on nähty useita. Tuntemattomia eivät ole edes hajonneet peräsimet pitkäkölisissä. Kaikki ovat käypiä ratkaisuja, kunhan oikein suunnitellaan ja toteutetaan.

ja käyttötarve kirjoitti:

Suomeen ostetut Bavariat on aika suurelta osin ostettu mukavaan perheveneilyyn saaristossa. Varustelistalta ruksataan sen vuoksi yleensä:
- matala rautaköli, ei syvä lyijyköli
- rullaiso, ei tavallinen läpilattaiso
- peruspurjesetti, ei high-tech

Toisilla valinnoilla Bavariakin kulkisi ja luovisi jopa hyvin, varsinkin reilummalla tuulella.

Lue Vene-lehden vertailu Bavaria 40 - InTime 40 ja arvioi, mitä tuo erilainen varustelu olisi vaikuttanut.

Siinä vertailussa muuten seliteltiin InTimen aika vaatimatonta menestystä keulapotkurin tunnelin vaikutuksella, mutta Bavarian kiinteälapaisesta potkurista ei tässä yhteydessä puhuttu mitään. Kumpihan hidastaa vauhtia enemmän, keulapotkurin tunneli vai kiinteälapainen potkuri?

Lue lisää

eikä se putkessa oleva potkuri!

päätellen kirjoitti:

provo, haaste kinasteluun? ?;o)

Tarkoitus oli vain osoittaa, kuten muutamat muutkin ovat yrittäneet, että yhtä totuutta ei ole. Toinen pitää välttämättömänä jokaiselle omaa kämppää ja mieluummin omaa kylpyhuonettakin veneessä, toiselle riittää pienemmätkin tilat, kunhan tilalle saa jotain tärkeämpänä pitämäänsä. Minua ei kiristä tuon B:n mukaantuominenkaan, joskin ihmettelen taas, miksi. Ei sen olisi mitenkään pitänyt alkuperäiseen aiheeseen liittyä.

ja käyttötarve kirjoitti:

Suomeen ostetut Bavariat on aika suurelta osin ostettu mukavaan perheveneilyyn saaristossa. Varustelistalta ruksataan sen vuoksi yleensä:
- matala rautaköli, ei syvä lyijyköli
- rullaiso, ei tavallinen läpilattaiso
- peruspurjesetti, ei high-tech

Toisilla valinnoilla Bavariakin kulkisi ja luovisi jopa hyvin, varsinkin reilummalla tuulella.

Lue Vene-lehden vertailu Bavaria 40 - InTime 40 ja arvioi, mitä tuo erilainen varustelu olisi vaikuttanut.

Siinä vertailussa muuten seliteltiin InTimen aika vaatimatonta menestystä keulapotkurin tunnelin vaikutuksella, mutta Bavarian kiinteälapaisesta potkurista ei tässä yhteydessä puhuttu mitään. Kumpihan hidastaa vauhtia enemmän, keulapotkurin tunneli vai kiinteälapainen potkuri?

Lue lisää

sovellus ei anna enää vastata liian monipolvisen hierarkian vuoksi oikeaan kohtaan "keulatunneli"-viestiin, joten vastaan tähän.

Etkö osaa lukea vai etkö ymmärtänyt:
"Kumpihan hidastaa vauhtia enemmän, keulapotkurin tunneli vai kiinteälapainen potkuri? "

Siis kyse on
InTimen keulapotkurin tunnelin suuaukkojen vastuksesta ja
Bavarian kiinteän potkurin (se kolmilapainen rusetti siellä veneen perässä) vastuksesta.
Siis kumpi noista hidastaa purjehdusta enemmän.

syvyys kirjoitti:

Ihmetyttää vähän nämä puheet, että pienempi vene olisi parempi matalamman kölin takia. Veneessäni on 1,3-metrin köli. Isoissa noin 40-jalkaisissa on ymmärtääkseni yleensä noin 1,8 metrinen köli. Purjehditteko te ihmiset todella niin pienillä marginaaleilla, että tuolla puolella metrillä olisi jotain merkitystä?!

Rantautumiseen se toki vaikuttaa, vaikkakin aika vähän kun samalla venekoon kasvaessa keulan ja kölin etäisyys kasvaa, mutta isommassa veneessä on niin helppo kuljettaa kumijollaa mukana, ettei joka rantaan ole pakko päästäkään.

Lue lisää

Marginaalit saaristoväylillä ovat tosiaan pieniä. Kun syväys ylittää 2 metriä, jää moni väylä liian matalaksi. Siellä missä melko huolettomasti purjehdit 1.8 m syväyksellä, tuleekin pohjakosketuksia yli 2 m syväyksellä. Esimerkkinä vaikkapa Bänö-ö:n väylä Kihdin länsipuolella. Toinen juttu mikä myös rajoittaa, on veneen leveys. Aika moni idyllinen, mutta perätolpilla varustettu pikkusatama ei ole tarkoitettu nelimetriselle leveydelle. Ei vaan mahdu tolppien väliin. Mieleen juolahtaa ensimmäiseksi Hals, Samsö Ballen ja Limfjordenin Lemvig Tanskassa. Fanö Tanskan länsirannikolla on kiva vuorovesisatama, mutta syvyys ei riitä isoille paateille eikä myöskään aisapaikkojen leveys. Satamaan voi mennä 1.8 syväyksellä, mutta ei päästy edes nousuvedellä yli 2 metrin syväyksellä (en tiedä onko ruopattu sen jälkeen). Yksi mieleen tuleva purjehdusalue on Bahaman saaristo. Esimerkkejä löytyy runsaasti. Jokaisen luulisi tietävän, että isoa venettä on myös paljon hankalampi käsitellä ahtaissa satamissa varsinkin, jos miehistö on pieni tai kokematon. Kumijollaa tarvitaan kyllä pienemmässäkin paatissa, mutta varustelu onkin jo toinen juttu. On tietysti helpompi käsitellä pienemmän veneen 16-kiloista ankkuria kuin ison veneen 25-kiloista, vaikka kummassakin olisi ankkurivinssi. Isossa veneessä kaikki on tietenkin kalliimpaa satama-, telakointi- ja vakuutusmaksuista alkaen. Edustan täällä sitä kantaa, että veneen tulisi olla juuri siihen omaan käyttötarkoitukseen mahdollisimman sopiva ja samalla mahdollisimman pieni.

on ratkaiseva kirjoitti:

Marginaalit saaristoväylillä ovat tosiaan pieniä. Kun syväys ylittää 2 metriä, jää moni väylä liian matalaksi. Siellä missä melko huolettomasti purjehdit 1.8 m syväyksellä, tuleekin pohjakosketuksia yli 2 m syväyksellä. Esimerkkinä vaikkapa Bänö-ö:n väylä Kihdin länsipuolella. Toinen juttu mikä myös rajoittaa, on veneen leveys. Aika moni idyllinen, mutta perätolpilla varustettu pikkusatama ei ole tarkoitettu nelimetriselle leveydelle. Ei vaan mahdu tolppien väliin. Mieleen juolahtaa ensimmäiseksi Hals, Samsö Ballen ja Limfjordenin Lemvig Tanskassa. Fanö Tanskan länsirannikolla on kiva vuorovesisatama, mutta syvyys ei riitä isoille paateille eikä myöskään aisapaikkojen leveys. Satamaan voi mennä 1.8 syväyksellä, mutta ei päästy edes nousuvedellä yli 2 metrin syväyksellä (en tiedä onko ruopattu sen jälkeen). Yksi mieleen tuleva purjehdusalue on Bahaman saaristo. Esimerkkejä löytyy runsaasti. Jokaisen luulisi tietävän, että isoa venettä on myös paljon hankalampi käsitellä ahtaissa satamissa varsinkin, jos miehistö on pieni tai kokematon. Kumijollaa tarvitaan kyllä pienemmässäkin paatissa, mutta varustelu onkin jo toinen juttu. On tietysti helpompi käsitellä pienemmän veneen 16-kiloista ankkuria kuin ison veneen 25-kiloista, vaikka kummassakin olisi ankkurivinssi. Isossa veneessä kaikki on tietenkin kalliimpaa satama-, telakointi- ja vakuutusmaksuista alkaen. Edustan täällä sitä kantaa, että veneen tulisi olla juuri siihen omaan käyttötarkoitukseen mahdollisimman sopiva ja samalla mahdollisimman pieni.

Lue lisää

mitä kukin käsittelyn helppoudella tarkoittaa.

"isoa venettä on myös paljon hankalampi käsitellä ahtaissa satamissa "

Uudet isot purret ovat lähes poikkeuksetta kapeakölisiä ja ISOISSA on lähes poikkeuksetta keulapotkuri. Tuollainen pyörii ahtaissakin satamissa kevyesti joystikiä hiukan etusormella pyörittäessä. Siis pyörii haluttaessa paikallaan ympäri. Toisin on vanhan malliset pitkäköliset veneet, pienetkin. Eivät tahdo kääntyä kokeneenkaan miehistön käsissä. Ja peruuttaessa jos kääntyy niin väärään suuntaan.

makuasia kirjoitti:

mitä kukin käsittelyn helppoudella tarkoittaa.

"isoa venettä on myös paljon hankalampi käsitellä ahtaissa satamissa "

Uudet isot purret ovat lähes poikkeuksetta kapeakölisiä ja ISOISSA on lähes poikkeuksetta keulapotkuri. Tuollainen pyörii ahtaissakin satamissa kevyesti joystikiä hiukan etusormella pyörittäessä. Siis pyörii haluttaessa paikallaan ympäri. Toisin on vanhan malliset pitkäköliset veneet, pienetkin. Eivät tahdo kääntyä kokeneenkaan miehistön käsissä. Ja peruuttaessa jos kääntyy niin väärään suuntaan.

Lue lisää

Mikään vene ei ole kaikissa tilanteissa hyvä. Useimmat nykyveneet suunnitellaan kevyisiin tai keskituuliin (siteeraus kirjasta Principles of Yacht Design), jopa merikelpoisuuden kustannuksella. Kapea eväköli merkitsee tietenkin kääntymisen ja peruuttamisen helppoutta satamassa, mutta myös heikkoa suuntavakavuutta avomerellä. Vene vaatii jatkuvaa ohjausta ja on arka kölin peräsimen vaurioille. Pitkäkölisen etu on erinomainen suuntavakavuus ja tukevampi rakenne. Joillekin avomeriominaisuudet merkitsevät enemmän kuin hankalan huonot satamaominaisuudet. Joku luottaa "etusormella pyöritettäviin joystickeihinsä" ja keulapotkureihin, joku taas pitää yksinkertaista ja robustia rakennetta luotettavampana. Jollekin on tärkeää väljä salonki, tuplavessat ja rullamasto, jollekin tärkeää on kapea ja syvä runkorakenne. Makuasioita nekin. Pääasia, ettei kallista venehankintaa tehdä pelkästään venemessujen ja lehtimainosten perusteella. Kuluttajan pitäisi tietää mitä ominaisuuksia hän omalta veneeltään edellyttää ja mihin tarkoitukseen hän veneensä hankkii. Onneksi sentään vaihtoehtoja vielä on, vaikka massatuotanto palvelee enemmistön mieltymyksiä.

toisille ei kirjoitti:

toisille kelpaa vanha autonrämä, toisille vain uusi saksalainen laatuauto.
toisille kelpaa vuokrayksiö, toisille vain oma talo meren rannalla.
toisille kelpaa vanha pikkuskandi ilman suihkua, toisille vain iso ruotsalainen laatupursi.

voi ne asenteet olla vähän lompakostakin kiinni.

Lue lisää

http://www.mahina.com/cruise.html

ja veneen hylkääminen kirjoitti:

http://arc.worldcruising.com/en/news.asp?chco_id=15045
Veneen nimi oli Arnolf. Syyksi vaurioon epäiltiin törmäystä johonkin esineeseen, mahdollisesti valaaseen. Miehistö pelastettiin toiseen veneeseen, Bavaria 35 hylättiin Atlantille.

Tällainen peräsinvaurio voi tietysti sattua mille veneelle tahansa, mutta skegittömät lapioperäsimet ovat erityisessä vaarassa. Vuoden 1979 katastrofaalisessa Fastnet Racessa sattui useita samanlaisia peräsimen menetyksiä ja Yachting Monthly:ssä ammattipelastajat pitivät peräsintyyppiä "very un-seamanlike" ratkaisuna. Silti näitä "spade rudder" ratkaisuja käytetään edelleen yleisesti ja yhä niissä on kestävyysongelmia!

Lue lisää

http://www.bymnews.com/photos/displayimage.php?album=328&pid=24629
Linkistä löytyy monenlaisia kuvia, myös peräsinvauriosta.

ja veneen hylkääminen kirjoitti:

http://arc.worldcruising.com/en/news.asp?chco_id=15045
Veneen nimi oli Arnolf. Syyksi vaurioon epäiltiin törmäystä johonkin esineeseen, mahdollisesti valaaseen. Miehistö pelastettiin toiseen veneeseen, Bavaria 35 hylättiin Atlantille.

Tällainen peräsinvaurio voi tietysti sattua mille veneelle tahansa, mutta skegittömät lapioperäsimet ovat erityisessä vaarassa. Vuoden 1979 katastrofaalisessa Fastnet Racessa sattui useita samanlaisia peräsimen menetyksiä ja Yachting Monthly:ssä ammattipelastajat pitivät peräsintyyppiä "very un-seamanlike" ratkaisuna. Silti näitä "spade rudder" ratkaisuja käytetään edelleen yleisesti ja yhä niissä on kestävyysongelmia!

Lue lisää

http://www.ybw.com/forums/showflat.php?Number=1316137

valintaan tästä linkistä kirjoitti:

http://www.mahina.com/cruise.html

Niin jollain amerikkalaisella on tälläinen mielipide matkaveneestä.

p.p. kirjoitti:

Niin jollain amerikkalaisella on tälläinen mielipide matkaveneestä.

Tietoa kannattaa lukea eri lähteistä eikä jumittua näihin paikallisiin. Eihän tuo jenkkisivusto mitenkään asiattomalta vaikuta.

itänaapuri kirjoitti:

Varmaankin tarkoitti että kun vesi saunassa huuhtelee hänen hikistä kehoansa niin vesistö saastuu tästä valuvasta hikivedestä. Ainoastaan kalojenhuuhteluveden voi varmaankin laskea vesistöön koska kala ei hikoile.

Lue lisää

Saunominen on rituaali. Monet tuhraavat pesuaineiden kanssa useaman kerran saunomisen aikana. Suihkussa käydään nopeasti pesulla. Mutta ei teidän tarvitse sitä eroa ymmärtää. Veneilijä jos kuka on itsekäs otus, onhan sijoitettu se 8000 € veneeseen ja siten on lupa tehdä kaikkea muista välittämättä.

ja avomerellä kirjoitti:

Mikään vene ei ole kaikissa tilanteissa hyvä. Useimmat nykyveneet suunnitellaan kevyisiin tai keskituuliin (siteeraus kirjasta Principles of Yacht Design), jopa merikelpoisuuden kustannuksella. Kapea eväköli merkitsee tietenkin kääntymisen ja peruuttamisen helppoutta satamassa, mutta myös heikkoa suuntavakavuutta avomerellä. Vene vaatii jatkuvaa ohjausta ja on arka kölin peräsimen vaurioille. Pitkäkölisen etu on erinomainen suuntavakavuus ja tukevampi rakenne. Joillekin avomeriominaisuudet merkitsevät enemmän kuin hankalan huonot satamaominaisuudet. Joku luottaa "etusormella pyöritettäviin joystickeihinsä" ja keulapotkureihin, joku taas pitää yksinkertaista ja robustia rakennetta luotettavampana. Jollekin on tärkeää väljä salonki, tuplavessat ja rullamasto, jollekin tärkeää on kapea ja syvä runkorakenne. Makuasioita nekin. Pääasia, ettei kallista venehankintaa tehdä pelkästään venemessujen ja lehtimainosten perusteella. Kuluttajan pitäisi tietää mitä ominaisuuksia hän omalta veneeltään edellyttää ja mihin tarkoitukseen hän veneensä hankkii. Onneksi sentään vaihtoehtoja vielä on, vaikka massatuotanto palvelee enemmistön mieltymyksiä.

Lue lisää

Vastasin näkemykseesi:
"isoa venettä on myös paljon hankalampi käsitellä ahtaissa satamissa "

Kyse oli siis veneen ohjailusta satamassa. Taas piti ottaa "robustit avomeriominaisuudet" avuksi. Kas kun ei se Tyyni Valtameri tullut mainitua.

valintaan tästä linkistä kirjoitti:

http://www.mahina.com/cruise.html

Nautorille, että oppivat tekemään kunnollisia matkaveneitä. Nyt Swanit muistuttavat enemmän Bavariaa kuin tuon oppaan ihannevenettä.

ja avomerellä kirjoitti:

Mikään vene ei ole kaikissa tilanteissa hyvä. Useimmat nykyveneet suunnitellaan kevyisiin tai keskituuliin (siteeraus kirjasta Principles of Yacht Design), jopa merikelpoisuuden kustannuksella. Kapea eväköli merkitsee tietenkin kääntymisen ja peruuttamisen helppoutta satamassa, mutta myös heikkoa suuntavakavuutta avomerellä. Vene vaatii jatkuvaa ohjausta ja on arka kölin peräsimen vaurioille. Pitkäkölisen etu on erinomainen suuntavakavuus ja tukevampi rakenne. Joillekin avomeriominaisuudet merkitsevät enemmän kuin hankalan huonot satamaominaisuudet. Joku luottaa "etusormella pyöritettäviin joystickeihinsä" ja keulapotkureihin, joku taas pitää yksinkertaista ja robustia rakennetta luotettavampana. Jollekin on tärkeää väljä salonki, tuplavessat ja rullamasto, jollekin tärkeää on kapea ja syvä runkorakenne. Makuasioita nekin. Pääasia, ettei kallista venehankintaa tehdä pelkästään venemessujen ja lehtimainosten perusteella. Kuluttajan pitäisi tietää mitä ominaisuuksia hän omalta veneeltään edellyttää ja mihin tarkoitukseen hän veneensä hankkii. Onneksi sentään vaihtoehtoja vielä on, vaikka massatuotanto palvelee enemmistön mieltymyksiä.

Lue lisää

Joku ei lähde teltan kanssa vaellusretkelle. Toinen taas tykkää sellaisesta. Jollakin on yhden venetyypin uskonto. Siltä tuntuu.

makuasia kirjoitti:

mitä kukin käsittelyn helppoudella tarkoittaa.

"isoa venettä on myös paljon hankalampi käsitellä ahtaissa satamissa "

Uudet isot purret ovat lähes poikkeuksetta kapeakölisiä ja ISOISSA on lähes poikkeuksetta keulapotkuri. Tuollainen pyörii ahtaissakin satamissa kevyesti joystikiä hiukan etusormella pyörittäessä. Siis pyörii haluttaessa paikallaan ympäri. Toisin on vanhan malliset pitkäköliset veneet, pienetkin. Eivät tahdo kääntyä kokeneenkaan miehistön käsissä. Ja peruuttaessa jos kääntyy niin väärään suuntaan.

Lue lisää

Vaihdettiinko aihetta?

suihkua? kirjoitti:

Vaihdettiinko aihetta?

se, missä vaiheessa aihe vaihtui ja kuka sen teki!

makuasia kirjoitti:

mitä kukin käsittelyn helppoudella tarkoittaa.

"isoa venettä on myös paljon hankalampi käsitellä ahtaissa satamissa "

Uudet isot purret ovat lähes poikkeuksetta kapeakölisiä ja ISOISSA on lähes poikkeuksetta keulapotkuri. Tuollainen pyörii ahtaissakin satamissa kevyesti joystikiä hiukan etusormella pyörittäessä. Siis pyörii haluttaessa paikallaan ympäri. Toisin on vanhan malliset pitkäköliset veneet, pienetkin. Eivät tahdo kääntyä kokeneenkaan miehistön käsissä. Ja peruuttaessa jos kääntyy niin väärään suuntaan.

Lue lisää

Otetaanpa pienen ja ison vertailuun vaikkapa Finngulfeja. FG 28 on 2.9 m leveä, syväys 1.65, uppouma 3.28 tn. Isompi FG 44 on metriä leveämpi ( 3.9m), sen syväys on 2.5m ja uppouma 12.5 tn. Uskallan väittää, että kevyemmällä ja kapeammalla FG:llä on helpompi kiinnittyä vaikkapa Hangon itäsatamaan, kun lounaasta puhaltaa navakasti. Voisiko nimimerkki ”makuasia” selittää miksi käsitykseni olisi väärä. En ole kummallakaan veneellä purjehtinut. Kuvittelisin, että ison veneen suurempi tuulipinta, massa ja leveys haittaavat perhepurjehtijan satamamanöövereitä.

p.p. kirjoitti:

Niin jollain amerikkalaisella on tälläinen mielipide matkaveneestä.

Tästä pääset kolmeen artikkeliin:
http://www.dromresan.com/bat/index.shtml

opiksi kirjoitti:

Nautorille, että oppivat tekemään kunnollisia matkaveneitä. Nyt Swanit muistuttavat enemmän Bavariaa kuin tuon oppaan ihannevenettä.

Eikös Swanit ole nykyisin German Frersin suunnittelemia? Enpä usko, että maailmakuulu suunnittelutoimisto kopioisi mallejaan Bavarialta. Muistanko oikein, että Bavariat suunnitellaan Sloveniassa? Kun kaikissa kustannuksissa säästetään ja tavoite on tuotteen halpa hinta, täytynee tietysti käyttää mahdollisimman halpaa suunnittelutoimistoa? Olenko väärässä? Onko Nautor alkanut tehdä pieniä matkaveneitä? Kuvien mukaan uusi Swan CS42 näyttää jotenkin racer-cruiser-tyyppiseltä eikä cruiserilta.

M37 kirjoitti:

Saunominen on rituaali. Monet tuhraavat pesuaineiden kanssa useaman kerran saunomisen aikana. Suihkussa käydään nopeasti pesulla. Mutta ei teidän tarvitse sitä eroa ymmärtää. Veneilijä jos kuka on itsekäs otus, onhan sijoitettu se 8000 € veneeseen ja siten on lupa tehdä kaikkea muista välittämättä.

Lue lisää

"Monet tuhraavat pesuaineiden kanssa useaman kerran saunomisen aikana. Suihkussa käydään nopeasti pesulla."

Enpä ole koskaan moisesta saunomisesta kuullut! Päin vastoin saunoessa pääsee paljon vähemmällä pesuaineenkulutuksella, koska iho puhdistuu luonnostaan hikoilun ja huuhtelun avulla. Tarvitaan siis vain tippa shampoota hiuksiin, jos hiukset vielä päässä kasvaa kaiken ekosuunnittelun jälkeen.

"Veneilijä jos kuka on itsekäs otus, onhan sijoitettu se 8000 € veneeseen ja siten on lupa tehdä kaikkea muista välittämättä."

Onneksi tuollainen asenne elää vain kateellisten mielikuvituksessa.

käsittely satamassa kirjoitti:

Otetaanpa pienen ja ison vertailuun vaikkapa Finngulfeja. FG 28 on 2.9 m leveä, syväys 1.65, uppouma 3.28 tn. Isompi FG 44 on metriä leveämpi ( 3.9m), sen syväys on 2.5m ja uppouma 12.5 tn. Uskallan väittää, että kevyemmällä ja kapeammalla FG:llä on helpompi kiinnittyä vaikkapa Hangon itäsatamaan, kun lounaasta puhaltaa navakasti. Voisiko nimimerkki ”makuasia” selittää miksi käsitykseni olisi väärä. En ole kummallakaan veneellä purjehtinut. Kuvittelisin, että ison veneen suurempi tuulipinta, massa ja leveys haittaavat perhepurjehtijan satamamanöövereitä.

Lue lisää

Menee toistoksi, mutta satamassa operointiin VARSINKIN sivutuulessa keulapotkurista on iso apu. Harvoin pienessä veneessä sellainen on.

Vielä, veneen massan ja tuulipinnan käyttäytymistä ei aina ymmärretä oikein. Karkeasti ottaen tuulipinta kasvaa veneen pituuden neliössä ja massa kuutiossa, samoin massahitausmomentti. Siis pieni vene on herkempi ja nopeampi lähtemään esim. sivutuulen mukaan kuin suuri ja painava (jossa on vielä se keulapotkurikin).

ja kuka Swanit? kirjoitti:

Eikös Swanit ole nykyisin German Frersin suunnittelemia? Enpä usko, että maailmakuulu suunnittelutoimisto kopioisi mallejaan Bavarialta. Muistanko oikein, että Bavariat suunnitellaan Sloveniassa? Kun kaikissa kustannuksissa säästetään ja tavoite on tuotteen halpa hinta, täytynee tietysti käyttää mahdollisimman halpaa suunnittelutoimistoa? Olenko väärässä? Onko Nautor alkanut tehdä pieniä matkaveneitä? Kuvien mukaan uusi Swan CS42 näyttää jotenkin racer-cruiser-tyyppiseltä eikä cruiserilta.

Lue lisää

uuden Bavarian ja uuden Swanin välillä?

Anteeksi nyt vaan, ne ovat aika saman näköisiä.

merkin lisäksi kirjoitti:

uuden Bavarian ja uuden Swanin välillä?

Anteeksi nyt vaan, ne ovat aika saman näköisiä.

Laittaisitko linkin. En vielä löytänyt uusien kuvia.

p.p. kirjoitti:

Niin jollain amerikkalaisella on tälläinen mielipide matkaveneestä.

Ei se ollut vain "joku amerikkalainen", se oli John. Satun tuntemaan hänet henkilökohtaisesti ja arvostan hänen mielipiteensä korkealle, paljon korkeammalle kuin p.p.:ksi olettamani persoonan. Kotoisinkin John on aivan USAn rajoilta, eikä pidä itseään kovin amerikkalaisena. Kolmisenkymmentä vuotta matkapurjehdusta kaikilla merillä yksin ja maksavan miehistön kanssa opettanee jotain. Sen verran mukava heppu, että voisi käydä häntä tapaamassa hänen ensi kesän pohjoisten vesien reissunsa jälkeen.

opiksi kirjoitti:

Nautorille, että oppivat tekemään kunnollisia matkaveneitä. Nyt Swanit muistuttavat enemmän Bavariaa kuin tuon oppaan ihannevenettä.

Uudet Swanit, eivät edes vanhatkaan, ole mitään optimaalisia matkaveneitä. Siis silloin, kun kyse on cruisingista elämäntapana. Bavariat eivät sovi senkään vertaa.

"joku" kirjoitti:

Ei se ollut vain "joku amerikkalainen", se oli John. Satun tuntemaan hänet henkilökohtaisesti ja arvostan hänen mielipiteensä korkealle, paljon korkeammalle kuin p.p.:ksi olettamani persoonan. Kotoisinkin John on aivan USAn rajoilta, eikä pidä itseään kovin amerikkalaisena. Kolmisenkymmentä vuotta matkapurjehdusta kaikilla merillä yksin ja maksavan miehistön kanssa opettanee jotain. Sen verran mukava heppu, että voisi käydä häntä tapaamassa hänen ensi kesän pohjoisten vesien reissunsa jälkeen.

Lue lisää

Ai sinä olet sitä mieltä ja toinen antoi muutaman ruotsalaisenkin mielipidesivut ja meillä on täällä suomi 24 satakunta mielipidettä.

p.p. kirjoitti:

Ai sinä olet sitä mieltä ja toinen antoi muutaman ruotsalaisenkin mielipidesivut ja meillä on täällä suomi 24 satakunta mielipidettä.

Sitä mieltä olen. Ja näyttipä joku toinenkin olevan samaan suuntaan kallellaan. Tässä äänestyksessä edustan siis enemmistöä.

"joku" kirjoitti:

Sitä mieltä olen. Ja näyttipä joku toinenkin olevan samaan suuntaan kallellaan. Tässä äänestyksessä edustan siis enemmistöä.

Olkoon kuinka vaan tuttavasi, ei se noita näkemyksiä autuaiksi tee.
Swan, Baltic, FG ja moni muu vene tehdään noista ohjeista poiketen. Luotan enemmän näiden veneiden suunnittelijoiden ammattitaitoon. Uskon monen muunkin tekevän niin.

"joku" kirjoitti:

Ei se ollut vain "joku amerikkalainen", se oli John. Satun tuntemaan hänet henkilökohtaisesti ja arvostan hänen mielipiteensä korkealle, paljon korkeammalle kuin p.p.:ksi olettamani persoonan. Kotoisinkin John on aivan USAn rajoilta, eikä pidä itseään kovin amerikkalaisena. Kolmisenkymmentä vuotta matkapurjehdusta kaikilla merillä yksin ja maksavan miehistön kanssa opettanee jotain. Sen verran mukava heppu, että voisi käydä häntä tapaamassa hänen ensi kesän pohjoisten vesien reissunsa jälkeen.

Lue lisää

Taas tuli hierarkia täyteen ja piti nostaa vastausta vähän ylempään haaraan.

Siinä on vain sellainen juttu, että Swaneja, Balticeja, FG:a ym ei olekaan tehty siihen käyttöön, mihin John viittaa. Siksi ne voivat olla ja ovatkin lajissaan parhaimmasta päästä, vaikka eivät olekaan hänen ajatustensa mukaisia. John ajattelee matkaveneenä sellaista, jossa asutaan ja tehdään matkaa vielä enemmän kuin meikäläinen sapattivuonna Karibialla mutkan tehnyt, siis elämäntapana.

Metsähallituksella ja päijänteen virkistysalue yhdistyksellä on leiripaikkoja sekä saunoja kaikkien käytössä, ei tarvitse olla minkään seuran jäsen!

sama juttu kirjoitti:

Metsähallituksella ja päijänteen virkistysalue yhdistyksellä on leiripaikkoja sekä saunoja kaikkien käytössä, ei tarvitse olla minkään seuran jäsen!

..kannattaa Päijänteellä kuulua seuraan, koska Päijänteellä on tapana, että minkä tahansa seuran jäsen on aina tervetullut seurojen tukikohtiin.

toisaalta... kirjoitti:

..kannattaa Päijänteellä kuulua seuraan, koska Päijänteellä on tapana, että minkä tahansa seuran jäsen on aina tervetullut seurojen tukikohtiin.

Ei tertte kuulua mihinkään seuraan ja silti saa ja on tervetullut mihin vain seurojen satamiin. !

Saimaalla kirjoitti:

Ei tertte kuulua mihinkään seuraan ja silti saa ja on tervetullut mihin vain seurojen satamiin. !

Ei tartte olla edes venettäkään, niin voi mennä kaikkien seurojen satamiin.

Kesällä kirjoitti:

Ei tartte olla edes venettäkään, niin voi mennä kaikkien seurojen satamiin.

mutta päijänteellä on karvanverran pitkät uintimatkat seurojen mökeille uimalla mennä saunomaan.

Onkos tuo näsijärvi se lutakko joka on siinä särkänniemen edustalla?

Kesällä kirjoitti:

Ei tartte olla edes venettäkään, niin voi mennä kaikkien seurojen satamiin.

(ei edes suon silmä) se näsijärvi onkin, ei siellä venettä tarvii mihinkään. Vastarannanhan näkee rannaltakin.