Miten herkästi tavallinen veneen pumpattava vessasysteemi menee tukkoon? Useissa veneissä wc-paperit laitetaan roskapussiin ja niiden pönttöön heittäminen on ankarasti kielletty tukkeutumisuhan takia, mutta kuinka todellinen uhka on? Kuinka suuri paperimäärä voi aiheuttaa tukkeutumisen? Entä voivatko ihmisen omat jätökset aiheuttaa tukkeutumisen? Yleensähän sääntö kuuluu, että veneen vessaan ei saa laittaa mitään, mitä ei ole ensin syönyt, mutta omassa lapsuudessani isompien tarpeiden tekeminen venevessassa oli kielletty, kun kippari-isä pelkäsi tukkeutumista ja siitä seuraavia epämiellyttäviä avaustöitä. Myöhemminkin olen kuullut pelotteluja ja kauhutarinoita asian tiimoilta. Jätöksiä on kuulemma jouduttu saksillakin leikkelemään, että olisivat menneet putkeen ja sieltä eteenpäin. Mihin venevessat pystyvät ja mihin eivät? Kuinka todellinen tukkeutumisuhka ns. normaalissa käytössä on?
Venevessan tukkeutuminen
43
12477
Vastaukset
- sisävesi
Mulla on ollu vuodesta 1935 vesivessa veneessä ja kaikki on tähänasti menny läpi eikä mitään ongelmia ole ollut. Muksutkaan eivät ole tukittua saaneet vaikka tunnetusti öysäävät reilusti paperia.
- sisävesi
Ei tietenkään 1935 vaan 1985.
- kokemustaon
yleensä joka reissulla joudutaan avaamaan wc:n letkut. Tukkoon menee noin joka toisella käyttökerralla. Ehkä jollain viemärinaukaisuaineella saa avattua ? Yleensä tilanne on se, että kovassa aallokossa kun käy wc:ssä tortut heittämässä niin sisään veneeseenhän ne lopulta tulevat kun tukossa pönttö. En suosittele venewc:tä kenellekään. En edes pahimmalle vihamiehelleni.
- Wiki
Minulla ei vielä ole tukkeentunut. Ihan tavallisia Brydonin pyttyjä, aikoinaan suoraan mereen johti putki, pytty oli vedenpinnan alapuolella, siksi putki koukkasi kannen tasolla eli oli aika pitkä. Nyt pumpataan septitankkiin joka sijaitsee korkeammalla kuin pytty, poistoletkussa oleva hana suljetaan jos purjehditaan, kallistuksessa nimittäin voisi virrata täydehköstä säiliöstä pyttyyn päin jos pumpun takaiskuventtiili pettäisi. Ihan normaalisti käytetty paperia. Pumpun on joskus joutunut kesken kesän purkamaan rasvausta varten, kun ruokaöljyvoitelu ei enää riitä.
Mistä johtunevat karvaat kokemuksesi? Onko vika pöntössäsi, putkituksessa vai jätösten laadussa? Vai oliko kyseessä totuutta muunteleva rovokatiivinen lausunto keskustelun herättämiseksi? Eipä nimittäin kuulosta uskottavalta "joka reissulla joudutaan avaamaan wc:n letkut" - Antsu*
Wiki kirjoitti:
Minulla ei vielä ole tukkeentunut. Ihan tavallisia Brydonin pyttyjä, aikoinaan suoraan mereen johti putki, pytty oli vedenpinnan alapuolella, siksi putki koukkasi kannen tasolla eli oli aika pitkä. Nyt pumpataan septitankkiin joka sijaitsee korkeammalla kuin pytty, poistoletkussa oleva hana suljetaan jos purjehditaan, kallistuksessa nimittäin voisi virrata täydehköstä säiliöstä pyttyyn päin jos pumpun takaiskuventtiili pettäisi. Ihan normaalisti käytetty paperia. Pumpun on joskus joutunut kesken kesän purkamaan rasvausta varten, kun ruokaöljyvoitelu ei enää riitä.
Mistä johtunevat karvaat kokemuksesi? Onko vika pöntössäsi, putkituksessa vai jätösten laadussa? Vai oliko kyseessä totuutta muunteleva rovokatiivinen lausunto keskustelun herättämiseksi? Eipä nimittäin kuulosta uskottavalta "joka reissulla joudutaan avaamaan wc:n letkut"Samanlaiset vehkeet ja samanlaiset kokemukset. Yksi tukos on sentään koettu, kun pohjaventtiili jämähti vähän rakoselleen-asentoon. Mielenkiintoinen projekti muuten vesillä korjattavaksi, mutta tulipa tehtyä.
- -Petex-
Jos kyseessä on ihan tavallinen käsikäyttöinen pumpattava pytty esim. Byron, omien kokemusten mukaan sitä ei saa tukkoon. Kokemusta on yli 10 vuoden ajalta. Lisäksi voisi mainita, että lapsemme eivät ole olleet oikein esimerkillisiä paperin käyttäjiä.
Jos kyseessä on joku hienomekaaninen alipainepytty tms. riski on aina olemassa. Vanhempieni veneessä oli tosin manuaalinen alipainepytty, jota ei myöskään saanut tukkoon. Toisaalta heillä oli septitankin ja meren välissä silppuri (septi pienemmästä letkusta ulos), joka oli ainakin kerran kesässä tukossa tai rikki. Syy tähän oli hajoamattoman paperin liiallinen käyttö. Kun käytettiin helposti hajoavaa paperia kohtuullisesti, tukkeutumiset vältettiin.- tamponilla
Sellaisesta on kokemuksia että tamponilla menee röörit tukkoon. Ei silloinkaan pytystä (Brydon, käytössä lähes 30 vuotta) vaan letkuista sen jälkeen. Yök.
Paperista ja normaalijätteistä ei mene tukkoon.
- ISO ARSKA
Minulla nykyisessä veneessä onollut vesivessa 20 vuotta. Jos sinne heittaaä vessapaperia puolirullaa niin voihan se vaatia vähänaikaa että paperi vetty ja sitten se pumppaamalla hajoaa.
Käsittääkseni tuo ei ole ongelma. J - Juuso
Mulla on veneessä tavallinen vesivessa jabscon pumpulla. Viiden kesän kokemuksella ei ole kertaakaan mennyt tukkoon, vaikka paperitkin pääsääntöisesti nakataan pönttöön. Mun naiset käyttää Lambia, joka hajoaa melkein kosketuksesta. Olen itsekin tunkannut sinne kunnon Pyyttonin, eikä pumppu ole pahemmin nikotellut.
- toiminut
myös täällä, 8v ei tukoksia ole tullut, vaikka tavallista paperia on normaalisti käytetty. Ainoastaan huoltoa kaipaa Jabscon käsipumppun voitelu
- ehkä ensi kesänä?
toiminut kirjoitti:
myös täällä, 8v ei tukoksia ole tullut, vaikka tavallista paperia on normaalisti käytetty. Ainoastaan huoltoa kaipaa Jabscon käsipumppun voitelu
Onpa tuuria ja ilmeisesti vain lyhyitä purjehdussesonkeja. Jos letkut ovat sitä normaalia 38mm sisämittaista ja kalkkikerros kasvaa vain 1-2 mm vuodessa, ongelma saattaa ilmaantua hyvin hitaasti. Vaikka 8 v. on mennyt, ehkä ongelma ilmenee jo ensi kesänä, seuraavana tai sitä seuraavana. Suosittelen kokemuksesta, että jossain vaiheessa irrotat letkut ja tsekkaat ennenkuin vessasi tukkeutuu. Paperin käyttö ei ole se ongelma. Ongelma on letkujen seinämiin saostuvat kalsiumin suolat. Ne ovat peräisin eritteistä. Vessan merkillä ei liene merkitystä. Itselläni on kokemusta Simpson-Lawrencesta, Brydonista, Baby Blakesta ja Lavacista.
- Wiki
ehkä ensi kesänä? kirjoitti:
Onpa tuuria ja ilmeisesti vain lyhyitä purjehdussesonkeja. Jos letkut ovat sitä normaalia 38mm sisämittaista ja kalkkikerros kasvaa vain 1-2 mm vuodessa, ongelma saattaa ilmaantua hyvin hitaasti. Vaikka 8 v. on mennyt, ehkä ongelma ilmenee jo ensi kesänä, seuraavana tai sitä seuraavana. Suosittelen kokemuksesta, että jossain vaiheessa irrotat letkut ja tsekkaat ennenkuin vessasi tukkeutuu. Paperin käyttö ei ole se ongelma. Ongelma on letkujen seinämiin saostuvat kalsiumin suolat. Ne ovat peräisin eritteistä. Vessan merkillä ei liene merkitystä. Itselläni on kokemusta Simpson-Lawrencesta, Brydonista, Baby Blakesta ja Lavacista.
Tuli vaihdettua kaikki letkut, kun asensin imutyhjennyksen. Vanhoilla letkuilla ikää yli 20 vuotta, sisäpinnassa oli kyllä tuo mainittu kalkkikerros, mutta paksuus oli alle millin.
Humpuukia sanon minä, jo joku väittää kalkkikerroksen kasvavan 1-2 mm vuodessa! Siis viidessä vuodessa 5-10 mm eli 38 mm putki -> 18-28 mm reikää jäljellä. Älä naurata!
Tosin olen purjehtinut vain Itämeren alueella, eli vene on vedessä vain n. 5 kuukautta vuodesta. Ehkä suolaisemmilla vesillä ja ympärivuotisella käytöllä voi tuosta kalkkisaostumasta tulla ongelmaa, mutta ei Suomessa! - ominaisuus!
Wiki kirjoitti:
Tuli vaihdettua kaikki letkut, kun asensin imutyhjennyksen. Vanhoilla letkuilla ikää yli 20 vuotta, sisäpinnassa oli kyllä tuo mainittu kalkkikerros, mutta paksuus oli alle millin.
Humpuukia sanon minä, jo joku väittää kalkkikerroksen kasvavan 1-2 mm vuodessa! Siis viidessä vuodessa 5-10 mm eli 38 mm putki -> 18-28 mm reikää jäljellä. Älä naurata!
Tosin olen purjehtinut vain Itämeren alueella, eli vene on vedessä vain n. 5 kuukautta vuodesta. Ehkä suolaisemmilla vesillä ja ympärivuotisella käytöllä voi tuosta kalkkisaostumasta tulla ongelmaa, mutta ei Suomessa!Kalkki saostuu suolavesihuuhteluissa eikä ehkä ole meidän vähäsuolaisissa murtovesissä mikään iso ongelma. Kuinka moni pysyttelee Itämeren alueella? Kalustostahan sen ei luulisi olevan kiinni, koska veneiden koko on kasvanut.
- hoito-ohjeisiin
ominaisuus! kirjoitti:
Kalkki saostuu suolavesihuuhteluissa eikä ehkä ole meidän vähäsuolaisissa murtovesissä mikään iso ongelma. Kuinka moni pysyttelee Itämeren alueella? Kalustostahan sen ei luulisi olevan kiinni, koska veneiden koko on kasvanut.
- Wiki
ominaisuus! kirjoitti:
Kalkki saostuu suolavesihuuhteluissa eikä ehkä ole meidän vähäsuolaisissa murtovesissä mikään iso ongelma. Kuinka moni pysyttelee Itämeren alueella? Kalustostahan sen ei luulisi olevan kiinni, koska veneiden koko on kasvanut.
Eipä ole kaluston koosta kiinni, rosenteissa aika harva suomalaisista venevessoista kiertää edes Itämerellä, saati sitten lähtee Atlantille tai kauemmas.
Avomeripurjehdus ei sovi läheskään kaikille! Ei siis haluta kauas, vaikka vene olisi kuinka suuri.
Eikä kaikki kykene, avomeripurjehdus vaatii omanlaista mentaliteettia, itseriittoisuutta. Kait se vaatii vähän taitoa ja kokemusta enemmän kuin saaristopurjehdus?
Omalla kohdalla tärkein rajoittava tekijä on aika, eli sen puute. Tai voihan sitä kutsua köyhyydeksikin, ei vielä voi lopettaa työn tekemistä ja kuvitella veneen varustamisen sekä loppuelämän hoituvan tähän mennessä kasatulla pääomalla. Ehkä se onnistuisikin, jos myisi asunnot ja laittaisi mettäpalstat lihoiksi, mutta sen verran vähän työläinen on saanut kasaan jotta pieni riski on vielä ns. puille paljaille joutumisesta. Eikä perskales tuo emäntäkään taitaisi hommaa hyväksyä, eli ensi pitäisi pistää omaisuus jakoon. Tuossa muuten voisi olla ajatusta, kyllähän minä yksin sillä puolikkaalla kitkuttelisin ja seilaisin kymmenkuta vuotta. Pitänee pähkäillä asiaa nukkumaankäydessä ;-)
Ja, kalkkisaostumat septiputkissa on lällärikamaa, valtimoissa istuvat saostumat saattavat aiheuttaa suurempaa haittaa :-( - Juuso
Wiki kirjoitti:
Tuli vaihdettua kaikki letkut, kun asensin imutyhjennyksen. Vanhoilla letkuilla ikää yli 20 vuotta, sisäpinnassa oli kyllä tuo mainittu kalkkikerros, mutta paksuus oli alle millin.
Humpuukia sanon minä, jo joku väittää kalkkikerroksen kasvavan 1-2 mm vuodessa! Siis viidessä vuodessa 5-10 mm eli 38 mm putki -> 18-28 mm reikää jäljellä. Älä naurata!
Tosin olen purjehtinut vain Itämeren alueella, eli vene on vedessä vain n. 5 kuukautta vuodesta. Ehkä suolaisemmilla vesillä ja ympärivuotisella käytöllä voi tuosta kalkkisaostumasta tulla ongelmaa, mutta ei Suomessa!Ennen minua veneeni oli 10 vuotta vanhemmillani. He vaihtoivat letkut v.1991 ti 1992. Joko heillä oli liukas kakka tai sitten kalkkisaostumajuttu on ihan paskaa. Letkuja vaihtaessani niissä oli ihan pikkiriikkisen kertymää. Pumpun kumiläppä ja se musta, pimperon näköinen vehje kyllä olivat hieman pykineen oloisia.
Terveydenhuollon ammattilaisena olen myös enemmän huolissani sepelvaltimoideni ja aivojen verisuonten kalkkeutumista. Siispä, lisää punkkua! Kippis, Wiki.
Olen vaihtanut geokätkentäharrastuksen biokätkentään. Käyn täräyttämässä saariin kunnon pötkön. Pahuksen hyttyset on aina palleissa. - Wiki
Juuso kirjoitti:
Ennen minua veneeni oli 10 vuotta vanhemmillani. He vaihtoivat letkut v.1991 ti 1992. Joko heillä oli liukas kakka tai sitten kalkkisaostumajuttu on ihan paskaa. Letkuja vaihtaessani niissä oli ihan pikkiriikkisen kertymää. Pumpun kumiläppä ja se musta, pimperon näköinen vehje kyllä olivat hieman pykineen oloisia.
Terveydenhuollon ammattilaisena olen myös enemmän huolissani sepelvaltimoideni ja aivojen verisuonten kalkkeutumista. Siispä, lisää punkkua! Kippis, Wiki.
Olen vaihtanut geokätkentäharrastuksen biokätkentään. Käyn täräyttämässä saariin kunnon pötkön. Pahuksen hyttyset on aina palleissa.Tosi hyvä ja tuttu harrastus, mukava kuulla että meitä ravinteiden kierrättäjiä on muitakin.
Ja, parempi edes hyttysten aiheuttama kutina, kun ei kutinaa ensinkään ;-) - ei ole suolaista
Juuso kirjoitti:
Ennen minua veneeni oli 10 vuotta vanhemmillani. He vaihtoivat letkut v.1991 ti 1992. Joko heillä oli liukas kakka tai sitten kalkkisaostumajuttu on ihan paskaa. Letkuja vaihtaessani niissä oli ihan pikkiriikkisen kertymää. Pumpun kumiläppä ja se musta, pimperon näköinen vehje kyllä olivat hieman pykineen oloisia.
Terveydenhuollon ammattilaisena olen myös enemmän huolissani sepelvaltimoideni ja aivojen verisuonten kalkkeutumista. Siispä, lisää punkkua! Kippis, Wiki.
Olen vaihtanut geokätkentäharrastuksen biokätkentään. Käyn täräyttämässä saariin kunnon pötkön. Pahuksen hyttyset on aina palleissa.Kalkin saostumisesta löytynee lisätietoa netistä (hakusanaksi voisit ehkä panna vaikkapa ´marine toilets´), ellei kirjahyllysäsi satu olemaan matkapurjehdusta käsitteleviä kirjoja. Englanninkielisissä kirjoissa venevessa löytyy sisällysluetteloista nimellä ´head´.
Ehkä Suomen rannikon vesi on tosiaan niin vähäsuolaista, että kalkin saostuminen kesäisillä saaristopurjehduksilla on vähäistä.
Terveydenhuollon koulutus on ymmärrettävästi vienyt Juuson aikaa purjehdusharrastukselta. Toivottavasti hänellekin joskus sentään järjestyy vapaa-aikaa purjehtia kotivesia etäämmälle! (Toivotaan, ettei sepelvaltimoiden tai aivosuonten kalkkeutuminen tule esteeksi). Sepel- ja aivovaltimoiden kovettumatauti kalkkiplakkeineen muuten kehittyy eri mekanismilla kuin vessan putkien kalkkeutuminen, mutta periaatteessa ongelma on virtauksen kannalta analoginen: ensin ahtauma, sitten tukos pienestäkin syystä. - saostuu
Juuso kirjoitti:
Ennen minua veneeni oli 10 vuotta vanhemmillani. He vaihtoivat letkut v.1991 ti 1992. Joko heillä oli liukas kakka tai sitten kalkkisaostumajuttu on ihan paskaa. Letkuja vaihtaessani niissä oli ihan pikkiriikkisen kertymää. Pumpun kumiläppä ja se musta, pimperon näköinen vehje kyllä olivat hieman pykineen oloisia.
Terveydenhuollon ammattilaisena olen myös enemmän huolissani sepelvaltimoideni ja aivojen verisuonten kalkkeutumista. Siispä, lisää punkkua! Kippis, Wiki.
Olen vaihtanut geokätkentäharrastuksen biokätkentään. Käyn täräyttämässä saariin kunnon pötkön. Pahuksen hyttyset on aina palleissa.virtsan ja meriveden yhteisvaikutuksesta. Kalsiumkarbonaatti on venetoilettien harmi.
- ammattilainen??
Juuso kirjoitti:
Ennen minua veneeni oli 10 vuotta vanhemmillani. He vaihtoivat letkut v.1991 ti 1992. Joko heillä oli liukas kakka tai sitten kalkkisaostumajuttu on ihan paskaa. Letkuja vaihtaessani niissä oli ihan pikkiriikkisen kertymää. Pumpun kumiläppä ja se musta, pimperon näköinen vehje kyllä olivat hieman pykineen oloisia.
Terveydenhuollon ammattilaisena olen myös enemmän huolissani sepelvaltimoideni ja aivojen verisuonten kalkkeutumista. Siispä, lisää punkkua! Kippis, Wiki.
Olen vaihtanut geokätkentäharrastuksen biokätkentään. Käyn täräyttämässä saariin kunnon pötkön. Pahuksen hyttyset on aina palleissa.Ihmetyttää "terveydenhuollon ammattilaisen" vähäinen tietämys ihmisen fysiologiasta. Eritteissä on muutakin kuin massaa, nestettä ja liukkautta!
Juuson vanhemmilla taisi olla kokemusta veneen hoidossa, koska olivat vaihtaneet toiletin letkut kahteen kertaan. - Wiki
ammattilainen?? kirjoitti:
Ihmetyttää "terveydenhuollon ammattilaisen" vähäinen tietämys ihmisen fysiologiasta. Eritteissä on muutakin kuin massaa, nestettä ja liukkautta!
Juuson vanhemmilla taisi olla kokemusta veneen hoidossa, koska olivat vaihtaneet toiletin letkut kahteen kertaan.Noh, tartteekos tuota "kokemusta veneen hoidosta", jos hajuaisti on kunnossa. Lähes kaikki 70-80 luvuilla asennetut septiletkut ovat sellaista materiaalia että haju tulee niistä läpi 5-10 vuoden käytön jälkeen.
Tämänkin lukee moni, joka on septiletkut vaihtanut. Onko vanhojen letkujen seinämissä ollut paksuja kattilakivi- eli kalkkikerroksia?
Olisiko sittenkin järkevämpää käyttää "halpaa" eli n. 10 euro/m letkua ja uusia se edelleen vajaan kymmen vuoden välein kun haju alkaa tunkea läpi, vai ostaa 30 euro/m butyylikumiletkua, joka näiden viestien perusteella menee kuiteskin ennen pitkää tukkoon? Vai meneekö?
Jos täällä aito valtameriseilori varoittelee vessaputkien tukkeentumisesta suolaisissa vesissä, niin ihmettelen jottei osaa suhteuttaa asiaa siihen, missä suurin osa suomalaisista purjehtii. Pahasti haiskahtaa septiletkun läpi virtuaaliseilorin elkeet ;-O
Ja, onkos nyt yksi kirjoittaja kertonut että vessa tukkeutuu joka jumalan kesä! Eikä hänkään ole vastannut kysymykseen, jotta mistä luulisi asian johtuvan. Useimmilla käsin pumpattavat vessat, Itämeren alueella käytettynä, toimivat vuosikymmeniä ongelmitta, päätellen muiden kertomista ja omista kokemuksista. Paperitkaan eivät niitä ilmeisesti tuki, tamponin aiheuttamat tukokset saisi aukoa se persoona, jonka sukupuolielukasta tuo tuppo on poistettu
(wanha Evinrude witsi: "Wedä narusta - nauti kesästä ;-) - on turha vaihtaa!
Wiki kirjoitti:
Noh, tartteekos tuota "kokemusta veneen hoidosta", jos hajuaisti on kunnossa. Lähes kaikki 70-80 luvuilla asennetut septiletkut ovat sellaista materiaalia että haju tulee niistä läpi 5-10 vuoden käytön jälkeen.
Tämänkin lukee moni, joka on septiletkut vaihtanut. Onko vanhojen letkujen seinämissä ollut paksuja kattilakivi- eli kalkkikerroksia?
Olisiko sittenkin järkevämpää käyttää "halpaa" eli n. 10 euro/m letkua ja uusia se edelleen vajaan kymmen vuoden välein kun haju alkaa tunkea läpi, vai ostaa 30 euro/m butyylikumiletkua, joka näiden viestien perusteella menee kuiteskin ennen pitkää tukkoon? Vai meneekö?
Jos täällä aito valtameriseilori varoittelee vessaputkien tukkeentumisesta suolaisissa vesissä, niin ihmettelen jottei osaa suhteuttaa asiaa siihen, missä suurin osa suomalaisista purjehtii. Pahasti haiskahtaa septiletkun läpi virtuaaliseilorin elkeet ;-O
Ja, onkos nyt yksi kirjoittaja kertonut että vessa tukkeutuu joka jumalan kesä! Eikä hänkään ole vastannut kysymykseen, jotta mistä luulisi asian johtuvan. Useimmilla käsin pumpattavat vessat, Itämeren alueella käytettynä, toimivat vuosikymmeniä ongelmitta, päätellen muiden kertomista ja omista kokemuksista. Paperitkaan eivät niitä ilmeisesti tuki, tamponin aiheuttamat tukokset saisi aukoa se persoona, jonka sukupuolielukasta tuo tuppo on poistettu
(wanha Evinrude witsi: "Wedä narusta - nauti kesästä ;-)Hajua päästävät letkut kannattaa tietysti vaihtaa. Kunnollisia, hajua läpäisemättömiä putkia sen sijaan on turha uusia. Kalkkeutumat irtoavat koputtelemalla, elleivät ole lähteneet kemikaaleilla.
Olisi mukava kuulla tuleeko Itämeren alueella purjehtiville ollenkaan vessaletkun ongelmia ja mikä on ollut veneen käyttöaika. Nimimerkki Wiki ei ole nähnyt ongelmia, mutta hän ei selvittänyt veneensä vesilläolon aikoja eikä kulkualuetta. - Wiki
on turha vaihtaa! kirjoitti:
Hajua päästävät letkut kannattaa tietysti vaihtaa. Kunnollisia, hajua läpäisemättömiä putkia sen sijaan on turha uusia. Kalkkeutumat irtoavat koputtelemalla, elleivät ole lähteneet kemikaaleilla.
Olisi mukava kuulla tuleeko Itämeren alueella purjehtiville ollenkaan vessaletkun ongelmia ja mikä on ollut veneen käyttöaika. Nimimerkki Wiki ei ole nähnyt ongelmia, mutta hän ei selvittänyt veneensä vesilläolon aikoja eikä kulkualuetta.Kait sen jossain mainitsinkin, mutta koska asia kovasti kiinnostaa niin kerrotaan vielä että veneilen Itämeren alueella. Se tarkoittaa noin viiden kuukauden veneilykautta, suurin osa Suomenlahden vähäsuolaisessa murtovedessä, muutama viikko hieman suolaisemassa eli Itämeren pääaltaan alueella, noin keskimäärin. Tanskan vähän suolaisemmilla vesillä on tullut käytyä, mutta kokonaisuuden kannalta mitättömän vähän aikaa.
Auttaneeko asiaa vielä tuo puolen vuoden kuivasäilytys, pakkanen avittaa rapauttamisessa ja keväällä mahdollisesti osa putken seinään tarttuneesta saostumasta rapisee itsestään irti?
Nimimerkki "on turha vaihtaa!" utelee jotta: "Olisi mukava kuulla tuleeko Itämeren alueella purjehtiville ollenkaan vessaletkun ongelmia". Mikäli oikein käsitin, niin juuri tämä oli kysymys, josta tämä keskustelu lähti liikkeelle. Kuriositeetti suomalaisen purjehtijan kannalta ovat valtameriolosuhteissa tulevat paskaputkiongelmat. Paljonko lie Suomen lipun alla veneitä joissa on meri/järvivedellä huuhdeltava vessa, muutama kymmenen tuhatta? Moniko näistä seilaa valtamerellä, sata vai enemmän?
Jos ja kun aikonaan pääsen sille pitemmälle keikalle, niin pitänee ottaa nämä septin happohuuhtelut vakavasti. Sitä ennen vain rasvaillaan pumppua ja työnnetään jöötiä ilman huolen häivää.
Minusta olisi mielenkiintoista tietää, missä veneilee se kirjoittaja, joka vuosittain saa olla putkia rassaamassa?
Mielenkiintoista on myös, että tällä palstalla esiintyy purjehtija, jolla ei ole kokemusta Itämeren alueesta, ainoastaan valtamerestä. Toisaalta eihän netti katso sijaintia, onhan esmes Australiassa runsas suomenkielinen populaatio joille septiputkien käyttäytyminen valtamerivedessä on oleellinen kysymys. Nimimerkki "on turha vaihtaa!" ei myöskään ole selvittänyt vesilläolon aikojaan eikä kulkualuettaan. - selvitetään tässä
Wiki kirjoitti:
Kait sen jossain mainitsinkin, mutta koska asia kovasti kiinnostaa niin kerrotaan vielä että veneilen Itämeren alueella. Se tarkoittaa noin viiden kuukauden veneilykautta, suurin osa Suomenlahden vähäsuolaisessa murtovedessä, muutama viikko hieman suolaisemassa eli Itämeren pääaltaan alueella, noin keskimäärin. Tanskan vähän suolaisemmilla vesillä on tullut käytyä, mutta kokonaisuuden kannalta mitättömän vähän aikaa.
Auttaneeko asiaa vielä tuo puolen vuoden kuivasäilytys, pakkanen avittaa rapauttamisessa ja keväällä mahdollisesti osa putken seinään tarttuneesta saostumasta rapisee itsestään irti?
Nimimerkki "on turha vaihtaa!" utelee jotta: "Olisi mukava kuulla tuleeko Itämeren alueella purjehtiville ollenkaan vessaletkun ongelmia". Mikäli oikein käsitin, niin juuri tämä oli kysymys, josta tämä keskustelu lähti liikkeelle. Kuriositeetti suomalaisen purjehtijan kannalta ovat valtameriolosuhteissa tulevat paskaputkiongelmat. Paljonko lie Suomen lipun alla veneitä joissa on meri/järvivedellä huuhdeltava vessa, muutama kymmenen tuhatta? Moniko näistä seilaa valtamerellä, sata vai enemmän?
Jos ja kun aikonaan pääsen sille pitemmälle keikalle, niin pitänee ottaa nämä septin happohuuhtelut vakavasti. Sitä ennen vain rasvaillaan pumppua ja työnnetään jöötiä ilman huolen häivää.
Minusta olisi mielenkiintoista tietää, missä veneilee se kirjoittaja, joka vuosittain saa olla putkia rassaamassa?
Mielenkiintoista on myös, että tällä palstalla esiintyy purjehtija, jolla ei ole kokemusta Itämeren alueesta, ainoastaan valtamerestä. Toisaalta eihän netti katso sijaintia, onhan esmes Australiassa runsas suomenkielinen populaatio joille septiputkien käyttäytyminen valtamerivedessä on oleellinen kysymys. Nimimerkki "on turha vaihtaa!" ei myöskään ole selvittänyt vesilläolon aikojaan eikä kulkualuettaan.Itse olen purjehtinut viimeisten 30 v. aikana n. 100.000 nm, johon sisältyy 2 Atlantin ylitystä, 1 maapallon kierto sekä lukuisia Pohjanmeren purjehduksia ja tietysti Itämeren alueen purjehdusta. Omat havaintoni vessan letkuista ja huollosta vahvistavat juuri niitä käsityksiä, joita kirjoissa ja internetissä on esitetty. Mitään uutta en vanhoihin käsityksiin ole voinut lisätä. Putkien ahtautuminen/tukkeutuminen ei ole myytti!
Matkapurjehduksen yksi suositeltava klassikkokirja on mielestäni Eric Hiscockin "Cruising under sail". Sen mukaan putkien saostumiskerros kasvaa 3 mm vuodessa. Sama luku on esitetty muuallakin (mm. tällä foorumilla).
Jos sinulla ja foorumin lukijoilla on omia kokemuksia vaikkapa sisävesiltä eikö niistä kannattaisi raportoida täällä? Ei ole kovin rakentavaa kiihtyä ja tyrmätä niitä mielipiteitä, jotka eivät vastaa omia ajatuksia. Onko niin, ettei pelkästään suolattomissa vesissä liikkuvissa veneissä esiinny lainkaan vessan letkujen ahtautumista? Eikö olisi hienoa, jos sekin pystyttäisiin kartoittamaan? Olen kuvitellut, että putkien ahtautumista voisi tapahtua jopa asuntojen putkistoissa. Ehkä jollain on kokemusta siitäkin? - Wiki
selvitetään tässä kirjoitti:
Itse olen purjehtinut viimeisten 30 v. aikana n. 100.000 nm, johon sisältyy 2 Atlantin ylitystä, 1 maapallon kierto sekä lukuisia Pohjanmeren purjehduksia ja tietysti Itämeren alueen purjehdusta. Omat havaintoni vessan letkuista ja huollosta vahvistavat juuri niitä käsityksiä, joita kirjoissa ja internetissä on esitetty. Mitään uutta en vanhoihin käsityksiin ole voinut lisätä. Putkien ahtautuminen/tukkeutuminen ei ole myytti!
Matkapurjehduksen yksi suositeltava klassikkokirja on mielestäni Eric Hiscockin "Cruising under sail". Sen mukaan putkien saostumiskerros kasvaa 3 mm vuodessa. Sama luku on esitetty muuallakin (mm. tällä foorumilla).
Jos sinulla ja foorumin lukijoilla on omia kokemuksia vaikkapa sisävesiltä eikö niistä kannattaisi raportoida täällä? Ei ole kovin rakentavaa kiihtyä ja tyrmätä niitä mielipiteitä, jotka eivät vastaa omia ajatuksia. Onko niin, ettei pelkästään suolattomissa vesissä liikkuvissa veneissä esiinny lainkaan vessan letkujen ahtautumista? Eikö olisi hienoa, jos sekin pystyttäisiin kartoittamaan? Olen kuvitellut, että putkien ahtautumista voisi tapahtua jopa asuntojen putkistoissa. Ehkä jollain on kokemusta siitäkin?Positiivisesti kateellisena pallonkierrolle ja meikäläiseen verraten lähes neljä kertaa suuremmalle mailimäärälle, niin sitä pitää!
Mutta, minun mielestä ei ole kovin rakentavaa kiihtyä ja tyrmätä niitä mielipiteitä, jotka eivät vastaa omia ajatuksia.
Omat veneeni varustaneena ja huoltaneena kerron, että Itämeren alueella tuo kattilakiven muodostus paskaputkiin ei ole ongelma, saati sitten järvialueilla joissa vedessä on vielä vähemmin kalkkia ja muita mineraaleja. Minähän vain raportoin täällä omia kokemuksia, poistamissani parikytävuotiaissa letkuissa oli valkea kattilakivikerros, mutta sen paksuus oli millin paikkeilla, kun kopisteli kuivaa putkea niin niitä hiutaleita sai varisemaan. En koskaan ole joutunut rassaamaan auki septiputkia, saati sitten liuottelemaan saostumia niiden seinämistä (koputellaan puuta)
Enkä ole kuullut että talojen viemäriputket keräisivät kattilakiveä, vaikka kaivossa olisikin kova vesi. Boilereihin ynnä muihin keskuslämmityskattiloihin sitä kait kertyy ja viemäreihin rautasaostumia ehkä yleisemmin, jos vesi on kovin ruosteista. - syntyy eri tavalla.
Wiki kirjoitti:
Positiivisesti kateellisena pallonkierrolle ja meikäläiseen verraten lähes neljä kertaa suuremmalle mailimäärälle, niin sitä pitää!
Mutta, minun mielestä ei ole kovin rakentavaa kiihtyä ja tyrmätä niitä mielipiteitä, jotka eivät vastaa omia ajatuksia.
Omat veneeni varustaneena ja huoltaneena kerron, että Itämeren alueella tuo kattilakiven muodostus paskaputkiin ei ole ongelma, saati sitten järvialueilla joissa vedessä on vielä vähemmin kalkkia ja muita mineraaleja. Minähän vain raportoin täällä omia kokemuksia, poistamissani parikytävuotiaissa letkuissa oli valkea kattilakivikerros, mutta sen paksuus oli millin paikkeilla, kun kopisteli kuivaa putkea niin niitä hiutaleita sai varisemaan. En koskaan ole joutunut rassaamaan auki septiputkia, saati sitten liuottelemaan saostumia niiden seinämistä (koputellaan puuta)
Enkä ole kuullut että talojen viemäriputket keräisivät kattilakiveä, vaikka kaivossa olisikin kova vesi. Boilereihin ynnä muihin keskuslämmityskattiloihin sitä kait kertyy ja viemäreihin rautasaostumia ehkä yleisemmin, jos vesi on kovin ruosteista.Vessan putkiin saostuva kalsiumkarbonaatti on peräisin ihmisen omista eritteistä. Vesijohdoissa on eri aineet.
- Wiki
syntyy eri tavalla. kirjoitti:
Vessan putkiin saostuva kalsiumkarbonaatti on peräisin ihmisen omista eritteistä. Vesijohdoissa on eri aineet.
Käytin vain tuota saostuman nimitystä, kun jossain englanninkielisessä dokussa tuota septiputkiin saostuvaa tavaraa kutsuttiin nimellä "scale" joka käännettynä tarkoittaa kattilakiveä.
Mutta, jos kalsiumkarbonaatti (kalkkikivi) syntyy pelkästään ihmisen eritteistä, niin sitä lie kerrostuneena kaikkiin ulkohuusseihinkin, ja valtamerikipparin kusipaskayhdistelmä on niin paljon erilaista kuin järviseilorilla, että siellä septiputket ahtautuvat kalsiumkarbonaatin vuoksi mutta Itämeren sopivasti saastunut vesi ne taasen poistaa? Tai ei vaineskaan, kuhan yritin heikkolaatuista ironiaksi kutsuttua halventamistapaa, sorry (Niin, kattilakivi on kalsium ja magnesiumyhdisteistä muodostuva sakka, suurin osa yhdisteistä karbonaatteja)
Ihan mutu-tiedettä on arveluni, jotta meriveden (runsaasti) sisältämillä magnesium- ja kalsiumsuoloilla eli ioneilla olisi jotain tekemistä tuon septien sakkaongelman kanssa. Enkä usko että saostuma on puhdasta kalsiumkarbonaattia, ennen kuin heität lähdeviitettä kehiin.
Onkos tämä "keskustelu" nyt semantiikkaa vai kusimatologiaa vai pelkästään pilkun kuksintaa? - kinaamisessa!
Wiki kirjoitti:
Käytin vain tuota saostuman nimitystä, kun jossain englanninkielisessä dokussa tuota septiputkiin saostuvaa tavaraa kutsuttiin nimellä "scale" joka käännettynä tarkoittaa kattilakiveä.
Mutta, jos kalsiumkarbonaatti (kalkkikivi) syntyy pelkästään ihmisen eritteistä, niin sitä lie kerrostuneena kaikkiin ulkohuusseihinkin, ja valtamerikipparin kusipaskayhdistelmä on niin paljon erilaista kuin järviseilorilla, että siellä septiputket ahtautuvat kalsiumkarbonaatin vuoksi mutta Itämeren sopivasti saastunut vesi ne taasen poistaa? Tai ei vaineskaan, kuhan yritin heikkolaatuista ironiaksi kutsuttua halventamistapaa, sorry (Niin, kattilakivi on kalsium ja magnesiumyhdisteistä muodostuva sakka, suurin osa yhdisteistä karbonaatteja)
Ihan mutu-tiedettä on arveluni, jotta meriveden (runsaasti) sisältämillä magnesium- ja kalsiumsuoloilla eli ioneilla olisi jotain tekemistä tuon septien sakkaongelman kanssa. Enkä usko että saostuma on puhdasta kalsiumkarbonaattia, ennen kuin heität lähdeviitettä kehiin.
Onkos tämä "keskustelu" nyt semantiikkaa vai kusimatologiaa vai pelkästään pilkun kuksintaa?Miksi jauhat p....aa. "For decades, owners of oceanic vessels have struggled with the cost and labor associated with removing the calcium that builds up on the walls of pipes and plumbing fixtures.
Urinals on oceanic vessels are normally flushed with sea water that is saturated with calcium. Uric acid and other acids found in urine precipitate the calcium out as calcium carbonate. The calcium carbonate builds on the walls of the piping causing blockages".
http://www.maritimesanitation.com/tech.php
http://www.boatus.com/boattech/casey/04.htm
http://www.boatus.com/boattech/TipHeadMaint.htm
http://www.geocities.com/bill_dietrich/LivingOnBoat.html#Head - Wiki
kinaamisessa! kirjoitti:
Miksi jauhat p....aa. "For decades, owners of oceanic vessels have struggled with the cost and labor associated with removing the calcium that builds up on the walls of pipes and plumbing fixtures.
Urinals on oceanic vessels are normally flushed with sea water that is saturated with calcium. Uric acid and other acids found in urine precipitate the calcium out as calcium carbonate. The calcium carbonate builds on the walls of the piping causing blockages".
http://www.maritimesanitation.com/tech.php
http://www.boatus.com/boattech/casey/04.htm
http://www.boatus.com/boattech/TipHeadMaint.htm
http://www.geocities.com/bill_dietrich/LivingOnBoat.html#HeadNiihän se oli kuin mutuilinkin
"Heads flushed with salt water accumulate scale deposits in the discharge channels and hoses. Scale deposits cause a head to get progressively harder to flush, and it is scale on the valves that allows water in the discharge line to leak back into the bowl."
Eli härmäksi:
- suolavesi (valtamerien) sisältää kalsiumia, joka virtsahapon ansiosta aiheuttaa kattilakiven (scale) kertymistä septisysteemin seinämiin
- ilmeisestikin Itämeren murtovesi on niin vähäsuolaista, että sen aiheuttamat putkitukokset ovat harvinaisia, puoli vuotta kuivilla ja pakkasen rapauttaminen mahdollisesti myös vaikuttavat ongelmia vähentävästi
- kusipaska ei sinänsä aiheuta kalkkisaostumia, eikä ongelmia järvivesissä ilmeisesti ole
- käsin pumpattava septisysteemi Itämeren alueella, saati sen lahdissa tai järvillä, tukkeutuu varsin harvoin, vaikka paperi huuhdotaan septiin. Kannattaa kuitenkin sekä putkiston että meriolosuhteita kärsivien peräpukamapersusten vuoksi käyttää pehmeitä ja hajoavia paperilaatuja
- tamponin pyttyyn huuhtonut henkilö saa omatoimisesti suorittaa putkiston avaamisen
Mutta, hyödyllinen keskustelu paskan jauhamisesta, tietää varautua septiputkien huuhteluun jos (ja kun) joskus lähtee pitemmäksi aikaa suolaisemmille vesille - tänksistä!
- Etten sanoisi
Kävinpä joskus takavuosikymmeninä Oulussa liikkuessani moikkaamassa kaveriani, joka oli saanut kämpän Välkkylästä (paikallinen opiskelija-asuntola).
Isäntä otti yllätysvieraan vähän vaisusti ja häpeillen vastaan. Syy selvisi oitis: teekkarismies oli juuri onnistunut vääntämään tosijyhkeät emäpaskat ja eikun pöntön putkenmutka tukkoon! Haju koko huushollissa oli mitä melkoisin. - .. ..
Puhuvat pytty- ja pumppumerkeistä. Vielä pitää puhua letkujen pituudesta, koosta sekä mutkien määrästä ja niiden laadusta. Tarkoittaa sitä, että onko jyrkkiä mutkia vai loivia kaaria nämä mutkat.
Normaalia putkimiehen työkenttää. Ota semmoinen konsultiksi, jos löydät. - brydonboy
Yhtä jämäkämpää kankea pumppasin ja suostuttelin ulos lähemmäs tunnin ennenkuin meni.
- skiglaaja
Itsellä meni rööri tukkoon ensimmäistä kertaa viime kesänä. Paperi jätös teki tukoksen viimeiseen kurviin juuri ennen septiä. Paperin käyttöön pientä säästöä, sillä tämä ainakin olisi vältetty.
- Lex Laxative
Veneilijän kannattaa syödä ja juoda siihen malliin, että pyttyyn pörähtää peräpukamien välistä jos ei ihan hulivilisontaa niin letkeännotkeaa, puolijuoksua kohti septitankkia kiirehtivää möhnää ainakin. Viikon verran paksusuolessa kuivateltu puolitoistatuumainen jööti ei ole sitä, minkä mukaan venevessojen suunnittelijat ovat röörinsä mitoittaneet.
- ei mikään myytti!
Varmaankaan ongelmia ei ehdi syntyä, jos purjehduskaudet ovat lyhyitä ja vessan käyttö on suhteellisen vähäistä. Kuitenkin jos vessan käyttö on vaikkapa ympärivuotista (esim. vuosien pituiset valtameriretket), putket tahtovat ahtautua ja lopulta menevät tukkoon pienestäkin kakkaklöntistä. Syy putkien ja erityisesti venttiilien vähittäiseen ahtautumiseen ja lopulta tukkeutumiseen on kalsiumin saostuminen. Kalsiumin saostumista voi estää lorauttamalla pönttöön kerran kuussa etikkahappoa. Se on vanha konsti. Myös jotain kaupallisia vessan liuottimia lienee olemassa. En tiedä syövyttääkö ne vessan pumpun metalliosia.
Toinen tukoksen syy tietysti on tukkeutuminen liiallisesta vessapaperista kiinteästä ulostemateriaalista. Sellaista tukkeutumista edesauttaa huuhteluveden vähäinen käyttö pumpattaessa tuotokset septitankkiin.
Siis: kun purjehdit tarpeeksi pitkään, vessan tukkeutumisen joudut ennemmin tai myöhemmin hoitamaan. Puhdistusta varten joudut irroittamaan putket ja pumpun. Ei se sen kummempi homma ole - kurja vain, ettei aikaa ja paikkaa aina voi valita.
Tukokset tuskin riippuvat vessan merkistä.- sir wc
Se pumpattaessa heiluva ja juurestaan taipuileva läppä, kestääkö se happokylpyjä?
- saostumisesta
Kalsiumin saostuminen ahtauttaa venevessan putkia keskimäärin 3 mm:llä vuodessa. Tieto on peräisen englatilaiselta venetoilettien valmistajalta (Blakes). Jokaiseen vessaistunnon huuhteluun pitäisi käyttää vähintäin gallona (4.5 l) vettä. Jotta se toteutuisi, septitankin tulisi olla "riittävän iso".
- olen kokeillut vuosia
sir wc kirjoitti:
Se pumpattaessa heiluva ja juurestaan taipuileva läppä, kestääkö se happokylpyjä?
Se neopreenikuminen läppä, jossa on metallipaino, ei näyttänyt kärsineen etikasta. Olen kuitenkin vaihtanut läpän vessan huoltamisen yhteydessä 5-10 vuoden välein. Jos pumppu tuntuu jäykältä, pönttöön voi laittaa ruokalusikallisen oliiviöljyä silloin tällöin. Pitää paikat liukkaina. Jos sekään ei auta, on pumpun purkamisen ja huoltamisen aika. Samalla voi irroittaa letkutkin. Kalkki irtoaa letkua hakkaamalla.
- Scheissesa
myös paljon paperista. Nyt on markkinoilla juuri veneisiin ja asuntovaunuihin tehtyä wc-paperia, joka líukenee helpommin septiin. Meillä ei ole papereita säilötty erilliseen pussiin kuten joillain tutuilla on tapana eikä ole rassailtu tukkeumia...
- auttaa
Juot reippaasti joka ilta totin, mikä sisältää kolasosan Vanatallin liikööria ja 2/3 kuumaa vettä.
Takaan, että suoli toimii.
Paska lentää joka aamu kuin varpusparvi; eikää mee pytyn torvet tukkoon.
Samalla hoituu kaikki ihottumat ja mielen viat
Kokeilkaa jos ette usko!- ...höpö
Tämä oli tosi outo kommentti. Olen nimittäin aika ajoin käyttänyt suunnilleen edellä kuvattua juomasekoitusta melko hyvällä menestyksellä flunssan alkuoireiden ilmetessä, ihan oikeasti taudintorjuntaan. Koskaan ei ole esiintynyt mitään vatsaongelmia, sen sijaan vilustumissairaus ei ole ainakaan joka kerralla puhjennut.
Pikkasen imelää suomalaiseen makuun, mutta lääkkeeksihän sitä otetaan?
Jos olit oikeasti tosissasi väittäessäsi "takaavasi" kuvaamiasi suoliongelmia, niin sehän on tosi reilua! Minä esitän sinulle nimittäin reklamaation: ei toimi suoli kuvaamallasi tavalla. Laita yhteystietosi näkyviin, niin voidaan selvittää korvaussummaa menetetyistä vatsavaivoista.
Joo, ei tämäkään viesti ollut ehkä älykäs, mutta omaasi ymmärrän vielä vähemmän. Tuhannet suomalaiset juovat vuosittain satunnaisesti kyseistä tuotetta, mutta tietääkseni kukaan ainakaan alkuperäistuotetta ostanut ei ole kokenut mitään myrkytyksiä. Voisitko kertoa jotain motiiveistasi?
- Siideriä
Ja sitten turautat venevessaan, tyhjenee sekä vene että vessa ja röörit aukeaa.
- Tukossa on....
Minulla on mennyt brydon tukkoon - n 20 v vanha-syynä tietty wc-paperi ja siinä vielä LIDL:in-kuulemma jossain lentokentillä sitä ei edes käytetä kun ne paksummat laadut ei hajoa millään-tiedä häntä -näin olen kuullut-tietenkin vasta jälkeenpäin:) Mutta ongelmaan...eli tukossa on ja olen rassannut metalliavaajalla,availlut ja duunaillut mutta mikään ei tunnu auttavan-pumppu on myös jo loppusuoralla mutta kyllä se toimii-paine vaan nousee ja vettä alkaa tulla liitoksista:(-voiko sinne laittaa putkimiestä tai raemaista avaajaa vai sulattaako se koko systeemin? Vai onko ainoa mahdollisuus menä koko systeemi läpi....toivottavasti ei....uusin luultavasti koko pöntön samalla kun uusi pumppu maksaisi (jos edes enää saa?) varmaan saman verran kun esim. Bilteman koko vessa - onko siitä kokemuksia??
Löytyykö neuvoja.....?
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Kaksi vuotta
Sitten mä ihastuin suhun päätä pahkaa, kun meillä klikkasi heti ekasta päivästä lähtien. Et varmasti tunne samoin ja tek195143Raamatun kiroukset ja uhkaukset osoittavat sen ihmisperäisyyden
"Se sanotaan galatalaiskirjeessä, että jos joku levittää väärää evankeliumia: "...jos joku julistaa teille evankeliumia5392615Alahan tulla paikkaamaan tekojas
Ja lopeta se piilossa oleminen. Olet vastuussa mun haavoista. Vien asian eteenpäin jos ei ala kuulumaan.192332Onko kenellekään muulle käynyt niin
Että menetti tilaisuutensa? Kaivattu oli kuin tarjottimella, osoitti kiinnostusta vahvasti, silmät ja olemus täynnä rakk1512210- 241967
- 821654
- 1461535
- 1251229
- 128946
Olisitko maailmani?
Ajattelen sinua ja pelkään välillä, että olenko antanut sinulle liikaa kannettavaksi. Olenko vaatinut sinulta aivan liik40889