joka on/oli kyytä myrkyllisempi?Jonkin verran
olen tuolta internetistä yrittänyt onkia tietoa,mutta ei ole kyllä tullut minkäänlaista viitettä vastaan mahdollisesta lajista.Isoäitini
kertoman mukaan hänen ollessaan muutaman vuoden
ikäinen (n.75vuotta sitten)ja istuessaan ulkosella tämmöinen käärme oli tullut kohti ja
hänen vanhempansa olivat käyneet hakemassa hänet
turvaan hirveällä kiireellä.Kuulemma jo siihen
aikaan hyvin harvinainen ja väritykseltään se
oli tiilenpunainen.Onko tällainen laji voinut
olla olemassa?Asui Pietarsaaren tienoilla niihin aikoihin.Kyselisin mielelläni enemmän tästäkin asiasta isoäidiltä,mutta hän on nykyään sairastunut alzheimeriin.
Ja nyt käytän vielä tilaisuutta hyväkseni
(epäilisin ainakin että tätä lukee jokunen
matelijoista kiinostunut) ja kyselen vielä
tässä samalla seuraavaa...
Ollessani 13-14 vuoden ikäsenä käytöstä poistetulla hiekkamontulla käyskentelemässä
silmään osui hyvin erikoisen värinen sisilisko.
Suurimmalta osaltaan musta ja sen lisäksi osaksi
sekä punaisen että sinisen värinen selkäpuolelta.
Hyvin symmetriseltä se kuvio näytti.Otin sen
mukaan kotiinkin ja näytin porukoille.Kävin
kuitenkin illalla palauttamassa liskon sen löytöpaikalle.Kuva otettiin mutta ei siitä erotu kuin musta hahmo (ei ollut siihen aikaan macrolla varustettua digikameraa).Olisiko yksi
mahdollisuus että öljy olisi jotenkin syyllinen,
sillä nämä väritkin olivat sellaisia metallinhohtoisia (punainen/sininen)?
olen tuolta internetistä yrittänyt onkia tietoa,mutta ei ole kyllä tullut minkäänlaista viitettä vastaan mahdollisesta lajista.Isoäitini
kertoman mukaan hänen ollessaan muutaman vuoden
ikäinen (n.75vuotta sitten)ja istuessaan ulkosella tämmöinen käärme oli tullut kohti ja
hänen vanhempansa olivat käyneet hakemassa hänet
turvaan hirveällä kiireellä.Kuulemma jo siihen
aikaan hyvin harvinainen ja väritykseltään se
oli tiilenpunainen.Onko tällainen laji voinut
olla olemassa?Asui Pietarsaaren tienoilla niihin aikoihin.Kyselisin mielelläni enemmän tästäkin asiasta isoäidiltä,mutta hän on nykyään sairastunut alzheimeriin.
Ja nyt käytän vielä tilaisuutta hyväkseni
(epäilisin ainakin että tätä lukee jokunen
matelijoista kiinostunut) ja kyselen vielä
tässä samalla seuraavaa...
Ollessani 13-14 vuoden ikäsenä käytöstä poistetulla hiekkamontulla käyskentelemässä
silmään osui hyvin erikoisen värinen sisilisko.
Suurimmalta osaltaan musta ja sen lisäksi osaksi
sekä punaisen että sinisen värinen selkäpuolelta.
Hyvin symmetriseltä se kuvio näytti.Otin sen
mukaan kotiinkin ja näytin porukoille.Kävin
kuitenkin illalla palauttamassa liskon sen löytöpaikalle.Kuva otettiin mutta ei siitä erotu kuin musta hahmo (ei ollut siihen aikaan macrolla varustettua digikameraa).Olisiko yksi
mahdollisuus että öljy olisi jotenkin syyllinen,
sillä nämä väritkin olivat sellaisia metallinhohtoisia (punainen/sininen)?
Vastaukset 12
Vanhimmat
Kyseessä lienee Vaskitsa. Se ei ole myrkyllinen, eikä käärme vaan lisko.
Väri voinee näyttää sopivassa valaistuksessa tiilenpunaiseltakin. Kuparinvärisenä niitä yleensä on kuitenkin nähty.
jota tarjosin...jyrkkä ei oli vastaus jonka
sain (kukapa sitä ei liskoksi tietäis,siis
jota tämä meidän luontomme vähäkään kiinostaa)eli se siitä selityksestä..ei kelpaa ei.
jäi mainitsematta.Palo- tai tulikäärmeeksi isoäitini sitä nimitti.
Suomessa ei ole koskaan esiintynyt muita matelijoita kuin kyy, rantakäärme, kangaskäärme vaskitsa ja sisilisko. Jokin näistä sen siis on oltava.
sisiliskoa lukuunottamatta,myöskin yritin
ehdottaa sitä mahdollisuutta että olisi
jostain käärmenäyttelystä karannut yksilö..
ei kelvannut.Tämä laji oli tiedossa,mutta
harvoin tavattu?En minä tiedä mitä tästä
pitäisi uskoa...kuten en myöskään siitä
liskosta jonka toin näytille,entäs se
vaeltelava lehti?Onko sitten sillä tavalla
että jotain lajia ei ole olemassa ennenkuin
se on REKISTERÖITY?..höh...
"Jokin näistä sen siis on oltava."
Ottaisin nyt esim.sisiliskon tai sen "lehden"
tuohon viereen ja rupeasin kirjoista tai netistä
etsimään..ei löydy..pitäisikö niitten sitten
hävitä näkyvistä,kun niistä ei entuudestaan löydy merkintöjä?;).
Olet ihan oikeassa. Joskus luonnosta löytyy kummia juttuja. Nykyään yhä enemmän - ulkomailla vieraillaan paaaaljon enemmän kuin ennen, tavara liikkuu kaukomaista, ihmiset harrastavat outoja elukoita. Eläimiä voi kulkeutua terraarioharrastajien lisäksi hedelmälasteissa, puutarhakasvien mukana jne.
Kuitenkin vuosikymmeniä sitten oli todella epätodennäköistä, että olisi voinut olla jokin tällainen ulkomaanihme.LIsäksi se ilmeisesti oli "tuttu" laji, koska sille oli nimikin, eli jokin kotimaassa esiintyv otus oli kyseessä. Ja suomessa elävät matelijat tosiaan ovat nuo mainitut - muita ei ole jääkauden jälkeen maassamme ollut - lähimaillakaan ei esiinny muita lajeja. Eli JOS se oli ihan oikea käärme, niin jokin noista se oli.
Suolinkaisteoria kuulostaa ihan järkevältä. Sikoja teurastettiin maatiloilla usein ja suolinkaisia on ihan hyvin voinut päästä pihalle. Eivät ne kauan elä isännän ulkopuolella, eikä itse suolinkainen ole vaarallinen vaan sen munat. Suolinkainen ei selviä mahahappokylvystä, mutta sen munat ovat kestäviä. Isot suolinkaiset ovat naaraita ja kyllä meitäkin joskus eläinten perusanatomian kurssilla kehotettiin suolinkaisia preparoitaessa olemaan varovaisia ja pitämään hanskat kädessä ja kädet pois suusta, vaikka suolinkaiset oli jäädytetty ja viinattu ja vaikka mitä. Naaraasta voi saada munia käsiin ja sitä kautta suuhun.
Ja tosiaan, näitä vanhan kansan tarinoita kannattaa kuuunnella aina hieman kriittisesti. Eläimiä ei ole aina tunnettu kovin hyvin, ainakaan erikoisempia, kansanomaiset nimet ovat hyvin hämääviä. Mieti nyt vaikka nykykieleenkin vakiintunutta tapaa kutsua salamantereita liskoiksi, vaikka ne ovat häntäsammakoita, eivätkä matelijoita (veikkaisin muuten, että se liskosi, jonka hiekkakuopalta löysit, oli vesi- tai rupilisko - ne voivat olla aika vaihtelevan värisiä lisääntymiskauden vaiheesta ja sukupuolesta riippuen ja lisäksi salamantereilla on elämänkierrossaan aikoja, jonka ne viettävät maalla).
Käsitys eläinten vaarallisuudesta on myös voinut olla entisaikaan väärä. Aiemmin KAIKKIA käärmeitä pidettiin todella vaarallisina, myös näitä myrkyttömiä veijareita ja vaskikäärmettä.
Ihmiset olivat ennen enemmän kosketuksessa luontoon, havainnoivat enemmän ja paremmin, mutta joskus havainnoista tehdyt päätelmät olivat vääriä. Meidän etunamme on aika - monia päätelmiä on ehditty testata. Vuosisadan kuluttua ollaan vielä viisaampia monen asian suhteen.
Ja kyllä aika tekee tehtävänsä... muistot muuntuvat - eläinten koko ja väritys ja muut tuntomerkit eivät ole oikeasti olleet sellaiset kuin minkälaisina ne muistaa. Ja huomio: en vähättele sinun ja mummosi muistia vaan ihmisten muistia ylipäätään.
Suosittelen tosiaan erikoiset elukat ottamaan talteen ja viemään lähimpään yliopistoon/luonnontieteelliseen museoon tunnistettavaksi. Siten ei jää karkulaisia luoontoon (kuolemaan) ja jostakin harvinaisesta lajista saadaan varmaa levinneisyystietoa. Ja erityisesti hyönteisten kohdalla voi jopa käydä niin, että löytyy maallemme ihan uusi laji :).
voisi olla tuo suolinkainen..tuntuisi vaan tosi
oudolta.Voisin tietysti kysellä vaarilta,että
olisiko isoäiti puhunut hänelle enemmänkin
tästä tapauksesta,kunhan nyt tulee joskus
keväällä käytyä (asuu Ruotsissa).
Liskosta sitten..en usko vesi- tai rupiliskoksi
niitä tulee väkisinkin tavattua vuosittain
(metsänhoito ollut ammattina 23v.).Ruumiinrakenne
oli aivan samanlainen kuin tällä "normaalilla"
sisiliskolla ja samaten liikkuminen..
Jos vielä joskus tulee jotain erikoista vastaan
niin pitänee toisiaankin kiikuttaa ne tunnistettavaksi,ei jää sitten vaivaamaan myöhemmin.
Minä kiitän pitkästä,asiallisesta ja antaumuksella tehdystä viestistäsi:).
http://www.arkeo.net/aarrearkku/kertojat/mattila/ihminen.htm
- Lähteessä mainitaan "Tulikäärme"
http://kalikos.org/foorumi/viewtopic.php?t=418&sid=a3eff71992d08c8133f235b72a19db12
- Mainitaan "palokäärme"
--
Käärme ihmisen sisällä
"Myös Suomessa on levinnyt laajalle yleismaailmallinen käsitys, että käärme voi mennä ihmiseen sisään tämän nukkuessa ulkona. Tämä tarina on levinnyt laajalle. Se on esiintynyt jo Talmudissa ja myös lääketieteen isä Hippokrateskin kertoi sitä totena.
Käärmeen menon ihmisen sisään sanottiin tuntuvan samalta kuin olisi juonut kylmää piimää tai vettä, alkoholia nauttineeseen ihmiseen käärme ei kuitenkaan mennyt, eikä kovaan tupakkamieheen.
Tämän uskomustarinan uskottavuutta on varmasti lisännyt suolikaisten esiintyminen. Tämä punertava loinen saattaa kasvaa melkein 40 cm mittaiseksi. Norjassa tutkittiin 1900-luvun alussa tapauksia, joissa oli nähty käärmeen menneen ihmisen suusta sisälle. Joissakin tapauksissa potilailta löydettiin kookkaita suolikkaita, mutta ei koskaan käärmeitä.
Kansanomaisen lääkinnän hoitokeinot sekä sammakon että käärmeen poistamiseksi ihmisestä, ovat paljolti samoja kuin lapamadon häätämiseksi käytetyt keinot. Käärmettä on joissakin paikoin nimitetty madoksi."
http://www.yrttitarha.com/tietopankki/kansanperinne/tie.html#99222
tuohon ekaan iso ? ,toisessa mainittiin tulikäärme sekä palokäärme = wyrm...selkeytti
ihan hirveesti.Sitten vielä tuosta suolinkaisesta,sehän selittäisi sen hirveän kiireen pelastaa lapsi kun iso suolikainen
luikertelee nurmikkoa pitkin tyttöä kohti..;).
Veikkaisin melkeinpä tuota. Googletapa kuvia tuosta niin tiedät, miksi tuli kiire.
ASCARIS LUMBRICOIDES & Google
Kaikella kunnioituksella luontoa kohtaan, mutta hyi saatana.Tämä saa miehen kyyneliin, oksentamisen takia!
ja kun kuulemma suurimmalla osalla ihmisiä
on jonkin sortin loisia..muutama vuosi sitten justiinsa tämmöistä suolenpuhdistusta ihmisille ammatikseen suorittava kertoi eräältäkin
potilaalta löytyneen käärmeen kokoisen loisen.
Pistää kyllä miettimään kuurin ottamista ihan
noin vaan varmuuden vuoksi...