Luonnonhome'itiöiden matka rakenteisiin.
Vangitsemattomat (=vapaassa tilassa olevat) luonnonhomeitiöt ovat täysin vaarattomia, oli itiöt vapaassa tilassa luonnossa tai rakennuksessa. Vapaassa tilassa olevat homeitiöt eivät myöskään eritä toksiineja (=myrkky).
Varastotiloissa ilmassa leijuvat homeitiöt laskeutuvat säilytettävien rakennustarvikkeiden päälle, josta ne kulkeutuvat rakennustarvikkeiden mukana rakenteisiin.
Kuivissa rakenteissa olevat homeitiöt ovat edelleen täysin vaarattomia. Mutta kun syystä tai toisesta tapahtuu kosteusvaurio joka saa homeitiöt aktiivisiksi, niin siitä alkavat ongelmat.
Mikäli kosteusvauriota ei ole korjattu heti, niin parin viikon päästä homeitiöt "elävät täysillä" ja itiöivät. Homeitiöillä on huima lisääntymiskyky: Yksi itiö pystyy lisääntymään muutamassa päivässä sadoilla miljoonilla "jälkeläisillä", eli uusilla itiöillä. Itiöt erittävät aineenvaihdunnassa syntyvää toksiinia (=myrkky), jonka myrkyllisyys on riippuvainen siitä kasvualustasta jota se joutuu ravinnokseen käyttämään. Homeitiö suljetussa tilassa joutuu elämään agressiivisemmin, johtuen mm. siitä että se joutuu käymään "reviiritaisteluja" vieraita lajeja vastaan, joissa itiöt käyttävät aseenaan erittämäänsä toksiinia, jonka myrkyllisyys on riippuvainen kasvualustasta.
Itiöt käyttävät ravintonaan sitä materiaalia jolle ne ovat joutuneet ja syödäkseen itiöllä on erikoiset "ruokailutavat". Toisin kuin me ihmiset, itiöt erittävät entsyymiä sulattaakseen ruokansa jonka ne sitten "syö". Ja tämän entsyymin myrkyllisyys on riippuvainen siitä mitä materiaalia se joutuu sulattamaan. Ja kun kuivuus uhkaa niin homeitiöt itiöivät runsaasti, josta on seurauksena kosteusvauriohome (=kosteusvauriomikrobi), jotka erittävät aineenvaihdunnassa syntyviä toksiineja, jotka mm. alipaineinen ilmastointi imee itiöiden kera tiloissa oleskelevien hengitettäväksi, josta alkavat tiloissa oleskelevien altistuminen kosteusvauriomikrobeille ja oireilu.
Selittämätön oireilu:
Salakavalaksi tämän kosteusvauriohome ongelman tekee se, että suurin osa kosteusvauriohome -coctaileista ei haise ollenkaan, jolloin saattaa olla vuosien altistus päällä ja ihmetellään ainoastaan jatkuvaa oireilua ja jatkuvaa sairastelua, joille ei löydetä varsinaista syytä!
Oiva Rutanen
Vangitsemattomat (=vapaassa tilassa olevat) luonnonhomeitiöt ovat täysin vaarattomia, oli itiöt vapaassa tilassa luonnossa tai rakennuksessa. Vapaassa tilassa olevat homeitiöt eivät myöskään eritä toksiineja (=myrkky).
Varastotiloissa ilmassa leijuvat homeitiöt laskeutuvat säilytettävien rakennustarvikkeiden päälle, josta ne kulkeutuvat rakennustarvikkeiden mukana rakenteisiin.
Kuivissa rakenteissa olevat homeitiöt ovat edelleen täysin vaarattomia. Mutta kun syystä tai toisesta tapahtuu kosteusvaurio joka saa homeitiöt aktiivisiksi, niin siitä alkavat ongelmat.
Mikäli kosteusvauriota ei ole korjattu heti, niin parin viikon päästä homeitiöt "elävät täysillä" ja itiöivät. Homeitiöillä on huima lisääntymiskyky: Yksi itiö pystyy lisääntymään muutamassa päivässä sadoilla miljoonilla "jälkeläisillä", eli uusilla itiöillä. Itiöt erittävät aineenvaihdunnassa syntyvää toksiinia (=myrkky), jonka myrkyllisyys on riippuvainen siitä kasvualustasta jota se joutuu ravinnokseen käyttämään. Homeitiö suljetussa tilassa joutuu elämään agressiivisemmin, johtuen mm. siitä että se joutuu käymään "reviiritaisteluja" vieraita lajeja vastaan, joissa itiöt käyttävät aseenaan erittämäänsä toksiinia, jonka myrkyllisyys on riippuvainen kasvualustasta.
Itiöt käyttävät ravintonaan sitä materiaalia jolle ne ovat joutuneet ja syödäkseen itiöllä on erikoiset "ruokailutavat". Toisin kuin me ihmiset, itiöt erittävät entsyymiä sulattaakseen ruokansa jonka ne sitten "syö". Ja tämän entsyymin myrkyllisyys on riippuvainen siitä mitä materiaalia se joutuu sulattamaan. Ja kun kuivuus uhkaa niin homeitiöt itiöivät runsaasti, josta on seurauksena kosteusvauriohome (=kosteusvauriomikrobi), jotka erittävät aineenvaihdunnassa syntyviä toksiineja, jotka mm. alipaineinen ilmastointi imee itiöiden kera tiloissa oleskelevien hengitettäväksi, josta alkavat tiloissa oleskelevien altistuminen kosteusvauriomikrobeille ja oireilu.
Selittämätön oireilu:
Salakavalaksi tämän kosteusvauriohome ongelman tekee se, että suurin osa kosteusvauriohome -coctaileista ei haise ollenkaan, jolloin saattaa olla vuosien altistus päällä ja ihmetellään ainoastaan jatkuvaa oireilua ja jatkuvaa sairastelua, joille ei löydetä varsinaista syytä!
Oiva Rutanen
Vastaukset 11
Vanhimmat
Ymmärsinkö oikein, että kuivassa rakenteessa olevat homeitiöt eivät ole terveydelle haitallisia?
Jos materiaali saa kosteutta, ne alkavat lisääntymään?
Mistä olet tietosi saanut?
ollessaan toksiineja (=myrkky), eikä myöskään rakenteissa olevat kuivat homeitiöt. Vasta sitten kun rakenteisiin vankiksi jääneet homeitiöt saavat riittävästi lämpöä +15 - +30astetta C.sta ja riittävästi kosteutta 70% - 80% itiöt aktivoituvat. Ainoastaan vangitut homeitiöt erittävät toksiineja. Vapaana olevien homeitiöiden ei tiedetä koskaan erittäneen toksiineja.
Olen tutkinut kosteusvaurioita ja kosteusvauriohomeita tauotta yli kuusi vuotta.
Oiva Rutanen
Mitä tarkoitat "vapailla ja vangituilla"- homeitiöillä?
Eli siis, jos ei kosteutta niin ei myöskään vaarallisia homeitiöitä?
Miksi sitten niitä voi löytyä myös ihan kuivasta materiaalista?........vai ovatko ne silloin vaarattomia?
Entä jos materiaali josta niitä löytyy, on joskus kastunut mutta kuivunut jo vuosia?
ja ne kulkeutuvat ilmavirtojen mukana joka paikkaan ja laskeutuvat esim varastossa säilytettävien eristevillojen päälle jääden siihen. Sitten kun nämä eristevillat asennetaan koolinkien väliin, niin tässä vaiheessa homeitiöt jäävät vangiksi rakenteeseen. Eli ilmassa leijuvat homeitiöit ovat vangitsemattomia, oli homeitiöt vapaana luoonnossa, tai rakennuksessa.
Pääsääntöisesti voidaan sanoa että jos kosteutta ei ole esim rakenteissa, niin silloin ei myöskään homeitiöistä ole mitään vaaraa.
Kosteus on se asia mikä homeitiöiltä voidaan evätä rakenteissa.
Rakennusmateriaalissa on aina homeitiöitä. Ja jos materiaali kostuu syystä, tai toisesta, mutta kostunut materiaali on kuivunut/kuivatettu alle viikossa niin ongelmia ei ole. Vasta kun kosteus on saanut olla rakenteessa 1-2'viikkoa, tai rakenne on saanut jaksottain toistuvasti kosteutta, niin homeitiöt aktivoituvat ja yhteyttävät ja itiöivät. Huomaa että homeitiöillä on huima lisääntymiskyky: Yksi itiö pystyy lisääntymään 2-3'vuorokaudessa sadoilla miljoonilla jälkeläisillä! Ja jos/kun kosteutta riittää jatkuvasti, niin itiömäärä on valtava jo kuukauden päästä!
Lisää tuolla-
http://personal.inet.fi/koti/haistahome/Kosteusvauriohome-Miten toimin.htm
Oiva Rutanen
Jos vanha homevaurio (kuivunut jo vuosikymmenen) saa uudelleen kosteutta, aktivoituuko homeitiöt myös näinkin pitkän ajan päästä?
Kuivuneenahan siitä ei ole haittaa, niinkö se oli?
Näenkö homeitiöiden lajikkeista (nimistä), kuinka vanhasta kosteusvauriosta on kyse, siis milloin kosteus on materiaaliin tullut? Niillähän on käsittääkseni jonkinlainen "tulojärjestys".
Ajatuksesi ja tietosi kuulostavat järkeviltä!
Olen tällä hetkellä tilanteessa, jossa minun pitää saada muutamia asioita selvitettyä ja kiitän sinua, kun olet vastaillut kysymyksiini.
Vielä vaivaisin sua parilla kysymyksellä
Kirjoittanut: neuvotko vielä? 25.1.2007 klo 17.18
1.Jos vanha homevaurio (kuivunut jo vuosikymmenen) saa uudelleen kosteutta, aktivoituuko homeitiöt myös näinkin pitkän ajan päästä?
1.Vastaus:
Suurin osa home- ja bakteeri-itiöistä säilyy kuivanakin elinkelpoisena vuosikymmeniä, joten vastaus kysymykseen=Kyllä aktivoituu.
...
2.Kuivuneenahan siitä ei ole haittaa, niinkö se oli?
2.Vastaus:
Oletuksella, että luonnonhomeitiöitä sisältävä rakenne on kuivunut/kuivatettu alle viikossa, niin homeitiöistä ei ole sen suurempaa haittaa kuin luonnonhomeitiöistä.
...
3.Näenkö homeitiöiden lajikkeista (nimistä), kuinka vanhasta kosteusvauriosta on kyse, siis milloin kosteus on materiaaliin tullut? Niillähän on käsittääkseni jonkinlainen "tulojärjestys".
3.Vastaus:
Homeita tunnetaan yli satatuhatta lajia ja näistä noin sadan tiedetään aiheuttavan terveyshaitan ja muutaman aiheuttavan vakavan terveyshaitan. Ja todennäköisesti on toinen mokoma vielä, joista ei edes tiedetä vielä mitään.
Eli minkä homelajin itiöitä rakenteisiin on joutunut rakennusvaiheessa, niin sitä ei varmaan tiedä kukaan. Mutta "marssijärjestys" on tällainen: Ensin tulee ensivaiheen (primaarivaihe) homeet, sitten toisen vaiheen (sekundaarivaihe) homeet ja viimeisenä lahottajasienet (tertiaarivaihe). Eli asian voi kuvitella näin: Voidaan kuvitella viidakon kasvien/puiden kasvua, ensin tulee sitä kasvustoa joka lähtee nopeimmin kasvamaan, sen jälkeen voimakkain kasvu peittää alleen heikommat ja kun vahvimmat/korkeimmat puut kaatuvat, niin sen jälkeen astuvat kuvaan mukaan lahottajasienet.
Eli vastaus kysymykseen: Salakavalaksi tämän kosteusvauriohome'ongelman tekee se, että suurin osa rakenteissa muhivista kosteusvauriohomecoctaileista ei haise ollenkaan!!! Varmin konsti varmistaa se onko se kuivanut/kuivatettu kosteusvaurioalue mahdollisesti kerinnyt aktivoitua, yhteyttää ja itiöidä, on tehdä jäljempänä mainittu oiretesti varsinkin niille henkilöille jotka oleskelevat jatkuvasti tuon kosteusvaurioalueen vaikutuspiirissä. Mikäli oireita löytyy esim 1'osuma, niin voidaan varmuudella sanoa että altistumista kosteusvauriohomeelle ei ole tapahtunut, mutta jos oireita löytyykin esim 21'osumaa niin voidaan varmuudella sanoa että altistumista tapahtuu.
http://personal.inet.fi/koti/haistahome/Kosteusvauriohome-Miten toimin.htm#Oireista
Toinen varma, kylläkin kalliimpi konsti on avata rakenteita, MUTTA TÄSSÄ ON OTETTAVA MONTA ASIAA HUOMIOON!!!
...
Ajatuksesi ja tietosi kuulostavat järkeviltä!
Olen tällä hetkellä tilanteessa, jossa minun pitää saada muutamia asioita selvitettyä ja kiitän sinua, kun olet vastaillut kysymyksiini.
-Kiitos! Vastaan aina kun jaksan ja kerkien.
Oiva Rutanen
Kiitti, vielä yksi kysymys!
Jos löydän kosteusvauriomikrobeja vanhasta vauriokohdasta ja siitä löytyy nimenomaan penicillium-nimistä mikrobia.
Eikö löydös viittaa vastatulleeseen kosteusvaurioon?
Eikö juuri penicillium kuulu ns. primaarivaiheen mikroobeihin?
Kiitti!
Arvasin, että seuraavaksi tulee tällainen kysymys ja vastasin aiempaan tarkoituksella "vanhan kaavan" mukaan, joka mielestäni pitää sisällään liian monta epävarmuustekijää. Kysyit sinänsä tosi hyvästä homelajista, joka sopii tähän vertailuun täydellisesti.
Ensinnäkin tämä mainitsemasi penicillium mikrobi on yleinen luonnossa, sisällä terveessä rakennuksessa ja kosteusvaurioituneissa rakenteissa. Ja mikäli po on löydetty pintasivelynäytteestä, tai pintamateriaalinäytteestä, niin tulos on mielestäni mahdollisimman epävarma onko kyse todellakin kosteusvauriomikrobista, vai luonnonhomeitiöstä. Mikäli näyte on otettu rakenteesta-näkyvillä olevasta kasvustosta/itiöpesäkkeestä voidaan olla varmoja siitä, että kyseessä on kosteusvauriomikrobi. Ja tämä kertoo karuttomasti sen että pelkkä materiaalin kuivattaminen ei riitä, vaan saastunut materiaali on uusittava vähintään 1jm.n etäisyydelle näkyvästä mikrobikasvustosta! Ja tässä tilanteessa kannattaa muistaa se, kun kosteusvauriomikrobien saastuttamia rakenteita avataan, niin yksistään ilman itiöpitoisuus voi jopa tuhat-kertaistua, jolloin on käytettävä samoja turvallisuus'ohjeita mitä asbestia sisältävien rakenteiden purkamisesta on annettu!
Olen viimeaikoina pähkäillyt juuri tätä mikrobien jakoa kolmeen vaiheeseen ja olen tullut siihen tulokseen, että käytäntöä ajatellen on järkevää jakaa tämä alue kahteen jaksoon, elikkä 1-vaihe=kosteusvauriohome(=kosteusvauriomikrobi), 2-vaihe=lahottajasienet.
Eli selvemmin viidakkovertailulla: Primaarivaiheen ja sekundaarivaiheen erottaminen on yhtä häilyvä kuin veteen piirretty viiva, eli jos verrataan viidakon kasvustoa, milloin katsotaan tämä raja saavutettavan? Silloin kun voimakkain kasvusto ylittää aluskasvuston, vai silloin kun voimakkain kasvusto ylittää 2jm.llä aluskasvuston, vai silloin kun voimakkain kasvusto ylittää 20jm.llä aluskasvuston?
Oiva Rutanen
Vielä...eikö juuri pahasti vaurioituneesta (lahovaurio) pitäisikin löytyä juuri tetriaarivaiheen eli lahottajasienten mikrobeja, eikä penicilium-lajiketta?
Miksi mielestäsi niitä ei löytynyt analyysivastauksesta vaikka vaurio on ollut silmin nähtävä?
Ja ennen kaikkea, onko mahdollista että uusi kastuminen olisi saanut juuri tämän penicillium-lajiston esille tulon?
Ja kerran vielä...
Kirjoittanut: ei vieläkään ymmärrä 28.1.2007 klo 10.25
*Olisi voinut "niputtaa" yhteen, mutta vastaan näin.*
1.Vielä...eikö juuri pahasti vaurioituneesta (lahovaurio) pitäisikin löytyä juuri tertiaarivaiheen eli lahottajasienten mikrobeja, eikä penicilium-lajiketta?
1.Vastaus:
Loogiselta tuntuu se mahdollisuus, että alkuperäinen vauriokohdan rakenne ei ole sisältänyt penicillium homeitiöitä, eikä siten ole voinut näkyä ensimmäisessä analyysissä. Katso jatko alta.
.
2.Miksi mielestäsi niitä ei löytynyt analyysivastauksesta vaikka vaurio on ollut silmin nähtävä?
2.Vastaus:
Ainoa looginen selitys tuolle on se että, vaikka penicillium laji on yleinen luonnossa ja rakennuksen ilmassa, niin po rakenteissa tätä lajia ei ole ollut alunperinkään. Näin ollen sitä ei ole myöskään löytynyt analyysissä.
.
3.Ja ennen kaikkea, onko mahdollista että uusi kastuminen olisi saanut juuri tämän penicillium-lajiston esille tulon?
3.Vastaus:
Loogiselta tuntuu se mahdollisuus, että po.n tilan ilmassa on ollut penicillium homeen itiöitä silloin kun po.n kosteusvauriokohdat ovat olleet auki, jolloin po.t itiöt ovat joutuneet vaurioalueelle josta näyte on otettu.
Oiva Rutanen
ja millä perusteella on "mennä täysin pieleen"?