Voisi kuvitella, että Perloksen Suomen tuotannon lakkautuspäätös tapahtui ihanneaikaan, juuri ennen eduskuntavaaleja, jolloin se pakottaisi puolueet ja ehdokkaat kertomaan omat lyhyen- (vaalikausi) tai keskipitkän- (16v, neljä vaalikautta) tähtäimen skenaarionsa, miten Suomessa eletään, hankitaan leipä ja asunto tulevaisuudessa. Mutta tosiasiahan on, että tuskin millään puolueella, ehkä vihreitä lukuunottamatta, ei ole minkäänlaista skenaariota. He elävät kädestä suuhun, päivä ja uutislööppi kerrallaan.
Poliitikot eivät tajua teknisen, tieteellisen, ihmiskunnan ja koko biosfäärin kehityksen trendejä. He eivät ymmärrä käsitettä "eksponentiaalinen muutos". Lähipäivien ajankohtaisohjelmissa on heitetty sellaisia puolitotuuksia, että "Suomen on kehitettävä sellainen osaaminen, että voimme tuottaa kalliita tuotteita, joita muut eivät osaa." Mutta puhujat eivät ymmärrä, että mikään tuote ei täytä näitä ehtoja hyvin lyhyttä aikaa lukuunottamatta. Mikään tuottaminen ei ole "keskipitkän tähtäimen ratkaisu". Kaikken tuottamisen arvo lähestyy asymptoottisesti nollaa. Automaatio laajenee kaikille aloille, myös automaation toteuttamiseen. Ihmistyön arvo lähenee nollaa. Hyvin pian työtä, josta voisi voisi maksaa palkaa, joka antaisi kohtuullisen elintason, riittää vain kaikkein kyvykkäimmille työnarkomaaneille ja pian ei heillekään.
Ei ole muuta ratkaisua kuin pääomatuloilla eläminen tai täysin yhteiskunnan ulkopuolella tapahtuva omavarainen kitkuttaminen. Mutta näistä tärkeistä asioista ei edes uskalleta puhua. Vielä pelottavampaa on, että niitä ei edes ymmärretä.
Poliitikot eivät tajua teknisen, tieteellisen, ihmiskunnan ja koko biosfäärin kehityksen trendejä. He eivät ymmärrä käsitettä "eksponentiaalinen muutos". Lähipäivien ajankohtaisohjelmissa on heitetty sellaisia puolitotuuksia, että "Suomen on kehitettävä sellainen osaaminen, että voimme tuottaa kalliita tuotteita, joita muut eivät osaa." Mutta puhujat eivät ymmärrä, että mikään tuote ei täytä näitä ehtoja hyvin lyhyttä aikaa lukuunottamatta. Mikään tuottaminen ei ole "keskipitkän tähtäimen ratkaisu". Kaikken tuottamisen arvo lähestyy asymptoottisesti nollaa. Automaatio laajenee kaikille aloille, myös automaation toteuttamiseen. Ihmistyön arvo lähenee nollaa. Hyvin pian työtä, josta voisi voisi maksaa palkaa, joka antaisi kohtuullisen elintason, riittää vain kaikkein kyvykkäimmille työnarkomaaneille ja pian ei heillekään.
Ei ole muuta ratkaisua kuin pääomatuloilla eläminen tai täysin yhteiskunnan ulkopuolella tapahtuva omavarainen kitkuttaminen. Mutta näistä tärkeistä asioista ei edes uskalleta puhua. Vielä pelottavampaa on, että niitä ei edes ymmärretä.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Pääoma kasaantuu Roope Ankalle.
Superäly veivaa tahkoa.
Mihin hittoon ihmisiä kohta enää tarvitaan ?
Nyt olet todella päässyt niiden perimmäisten kysymysten äärelle. Nimittäin siihen, miten nykyisellä tuotantoautomaatiolla saatu hyvä sitten jaetaan. Vallitseva tapa on ollut jakaa tuotos tuotantoon joko pääoma- tai työpanoksensa luovuttaneille, kun jonkinlaiset yhteiskunnan yleiskulut (verot ja sosiaalikulut) on vähennetty.
Tämä on vienyt monenmoisiin vääristymiin: ihmisten työllistäminen ei ”kannata”, pääoman luovuttajat ovat saaneet osin kohtuuttoman osuuden, jne. Kaikki tämä johtuu vain siitä, että nykyinen tulonjakomekanismi pohjautuu menneen maailman tuotannon rakenteisiin, jolloin ihmistyöllä oli nykyistä paljon merkittävämpi osuus ja automaatiolla taas vähäisempi. Tällöin myös yhteiskunnan yleiskulujen kohdentamisperiaatteet valittiin vallitsevan tilanteen mukaisesti eli palkkoihin pohjautuviksi.
Se, että asiasta ei juuri keskustella saati sille jotakin tehdä, johtunee siitä, että ne, jotka asialle jotakin voisivat eli talouden ja yhteiskunnan johtohenkilöt, hyötyvät vallitsevasta vääristymästä. Ensiyön oikeudesta halutaan pitää kiinni entisaikojen ruhtinaiden tavoin, vaikka tilanne olisi miten järjetön ja epäoikeudenmukainen tahansa.
"Se, että asiasta ei juuri keskustella saati sille jotakin tehdä, johtunee siitä, että ne, jotka asialle jotakin voisivat eli talouden ja yhteiskunnan johtohenkilöt, hyötyvät vallitsevasta vääristymästä."
"Talouden johtohenkilöt", siis yhtiöiden johto ja heidän tärkein viiteryhmänsä, omistajat, tarvitsevat aivan välttämättä ostovoimaisia asiakkaita. On ensinmainittujen intressien mukaista, että ostovoimaiset markkinat säilyvät. Jos "kuluttajien" ei enään ole mahdollista säilyttää ostovoimaansa palkkatyöllä, niin pääomatuloilla elävien määrää olisi kaikkien edun mukaisesti tehokkaasti lisättävä.
Pääomatuloilla elävät, siis lyhesti sanottuna kapitalistit (olkoon vaikka "pienkapitalisteja") voivat työllistää edelleen ylimenoaikana rajoitetun joukon palveluammateissa toimivia. Samoin valtionomaisuuden poismyynti oli lyhytnäköistä, edesvastuutonta, maanpetollista toimintaa. Yhteiskunnan omistama tuotantokapasiteetti voisi tehokkaasti taata "pääomatuloja" niitä muuten liian vähän saaville kansalaisille. Yhteiskunnallinen tuotanto ei ole ei ole vanhanaikaista, vaan tulevissa olosuhteissa hyvin järkevää.
Olen siis kapitalismin kannattaja, joka hyväksyy myös yhteiskunnan säätelyn ja yhteiskunnan mukanaolon talouselämässä, kaikki tämä sekä kokonaisuuden, että tavallisten kansalaisten edun nimissä.
"Robottiajan yhteiskuntamalli" olisi kiireellistä luoda! On sikamaista, että odotetaan sitä, että paskat on housussa. Pahin jarru Suomessa on tämä konservatiivipuolueemme, säilyttäjämme, siis tietysti nimenomaan täysin näkemyksettömät demarit. Ääni heille on naula omaan arkkuun.
Vaikka minulla ei olekaan käsistystä suomalaisista maailman luovimpana kansakuntana, niin jotenkin vaikuttaa, että olet tuossa myös nollannut suomalaisten kyvyn luovuuteen myös tulevaisuudessa.
Ts. mikään yksittäinen uutuustuote A ei riitä antamaan pitkäksi aikaa työtä suomalaisille (ellei se perustu johonkin, mitä löytyy vain Suomesta, tai enemmän täältä kuin mistään muualta tai joka on muuten arvokasta vain "suomalaisena") mutta entäs sarja tuotteita A1, A2 ... An?
Ei ole kysymys luovuudesta vaan tuotantokyvystä. Viimeksimainitusta on kysymys Perloksen tapauksessakin.
Nokian puhelimia (joiden parissa minä puuhastelen) voidaan suunnitella Suomessa vielä 5-15v. Mutta niiden kilpailukykyinen tuotanto täällä käy yhä mahdottomammaksi. Joku kirjoitti: "ostakaa kalliita media/älypuhelimia: niitä voidaan vielä tuottaa Suomessakin". Totta, jonkin aikaa. Pian niitäkin on kilpailusyistä mahdollista tuottaa vain (jonkin aikaa) "orjatyövoimalla", mutta lopulta vain täysautomatisoidusti.
Kai kuulitte, että moni tuotanto on siirtymässä Kiinasta halvempiin maihin, koska Kiinan kasvukeskuksissa röyhkeät duunarit vaativat $500 kuussa vain 12h/päivässä, 6pvä/vk työajasta palkkaa. Mutta filippiiniläisetkin saavat työnsä vain väliaikaisesti. Heille käy kuin ensin suomalaisille ja sitten kiinalaisille: ihmistyö on lopulta aina liian kallista, kaikkialla.
Mutta työttömillä ja varattomilla ei ole ostovoimaa ja lopulta kapitalistienkin käy huonosti, ellei talousmallia, maailmanjärjestystä muuteta.
Ilman luovuutta ei olisi edes niitä älypuhelimia, joista mainitsit.
Jonkinlaisena prototyyppipajana Suomi saattaisi viivyttää kehitystä. Eli päästäisiin vaikka siihen A5 -tuotteeseen.
Mutta onko tämä nyt niinkuin majavan pyynti Suomessa joskus 100 vuotta sitten. Mikään luonnonvoima ei rajoittanut metsästäjien intoa tappaa saalista, kunnes ne loppuivat kokonaan. Eli eikö mikään "luonnonvoima" rajoita automatisointia?
Siirrettiinhän Kemijärveltä pitkälle automatisoitu kokoonpanotyö Kiinaan, jossa se tehtiin enemmän manuaalisesti. Eikö tuossa ole tullut jonkinlainen automatisoinnin raja vastaan? Samoin palkkojen alentamiseen ei Kiinan ja Intian jälkeen enää löydy miljardiluokan kansoja. Ja eikö niissä lopuissakin (Vietnam jne) ala lopulta palkat nousta?
Mutta voihan se tilanne kuitenkin jotenkin mennä katastrofaalisesti vaiheesta toiseen, eikä asteettaisesti, tässä automatisoinnin "finaalissa". Nimittäin, jos kaikki tuotanto on automatisoitu, kuten "ennustat", niin tuotannollisesta työstä ei sitten kukaan saa palkkaakaan, ei edes siellä Vietnamissa. Mutta jos kukaan ei saa palkaa mistään (palvelut, suunnittelu yms), niin eipä juuri kukaan sitten osta noita automaattisesti tuotettuja tuotteitakaan.
Palkkatason nousu halpamaissa luulisi ruokkivan tuotantotyön automatisointia. Hmmm...
Joo, kyllä tässä saattaa olla kansainvälisen sopimuksen paikkakin. Ostovoiman tasainen globaali kasvu pitäisi ehkä nykyistä systeemiä pystyssä pitempään kuin se luonnostaan pysyy.
Miten määrittelet täysautomatian? Älypuhelintehtaassa ei ainuttakaan ihmistä?
Tuodaanko tarvittavat komponentit alihankkijoilta täysautomatisesti? Korjataanko kaikki mekaaniset yms. toimintahäiriöt täysautomaattisesti?
"Poliitikot eivät tajua teknisen, tieteellisen, ihmiskunnan ja koko biosfäärin kehityksen trendejä. He eivät ymmärrä käsitettä "eksponentiaalinen muutos"."
Onko tällä "eksponentiaalisella muutoksella" ja maailmanlaajuisella palkkojen tasaantumisella (kiinailmiö) jotain tekemistä toistensa kanssa?
Viestintäteknologia näyttää kasvavan eksponentiaalisesti ja viestintävälineistä Perloksen tapauksessakin on kyse. Internetillä on Aasian tehtailla varmasti iso merkitys.
Halpatyövoimaa käytetään automaation täydentämiseksi ja ilmeisesti myös automaation kilpailukeinona. "Ihmisrattaina" kuitenkin.
Joo, propellipäät ja taiteilijat saisivat esiintyä enemmän politiikassa. Mutta onhan niitä siellä.
"Onko tällä "eksponentiaalisella muutoksella" ja maailmanlaajuisella palkkojen tasaantumisella (kiinailmiö) jotain tekemistä toistensa kanssa?"
"Kiinailmiö" liittyy maailmankaupan avautumiseen, siihen, että "pääomalla ei ole kotimaata" ja siihen, että tavara liikkuu käsittämättömän halvalla valtavilla konttialuksilla (no se on kuljetusteknologian eksponenttiaalista kasvua).
Oleellisinta eksponentiaalisuutta on informaatiotekniikan kykyjen eksponentiaalinen kasvu ja sitä myötä automaatiokustannusten eksponentiaalinen pienenminen ja sen kyvykkyyden, älykkyyden eksponentiaalinen laajeneminen. Jos kännykänkuorien tuotantoa ei olisi nyt siirretty (väliaikaisesti) Kiinaan, niin hyvin pian (uusi) tehdas olisi tuottanut niitä 1/10 työvoimalla ja lopulta käytännöllisesti katsoen täysautomaattisesti. Ja tietysti kappalekustannukset joka uudistuksen jälkeen vain putoavat. Lopulta ihminen ei missään maailmassa kilpaile automaation kanssa.
Tämä ei kuitenkaan ole sopusoinnussa nykyisten maailmantaloutta koskevien ekonomististen mallien kanssa, koska jos ihmistyövoiman arvo lähestyy nollaa, niin samoin lähestyy myös ostovoima. Paitsi niiden ostovoima, jotka elävät pääomatuloilla. Siksi (ihan esimerkiksi) perintövero olisi Suomessa ehdottomasti heti poistettava. Mutta yritäpäs perustella tätä konservatiivipuolueelle.
"Jos kännykänkuorien tuotantoa ei olisi nyt siirretty (väliaikaisesti) Kiinaan, niin hyvin pian (uusi) tehdas olisi tuottanut niitä 1/10 työvoimalla"
"Siirto" on kai osittaista. Perloksen liikevaihto ei kutistu yhtä paljon kuin työväki. Kumpaan noista negatiivisilta kuulostavista vaihtoehdoista sitten pitäisi pyrkiä? Aasia on kestävä vaihtoehto: Tuetaan työllisyyttä köyhissä maissa. Ehkäistään sotia. Nobelin rauhanpalkinto annettiin yrittäjyyden parantamisessa köyhissä maissa.
Jo sillä että määrittelee ihmistyövoiman arvoksi nollan ei ole mitään tekemistä sopusoinnun kanssa. Me ohjelmoijathan olemme tämän ongelman suurin aiheuttaja, ei politiikot.
Asiaan liittyvää:
http://mikropc.net/kolumni/index.jsp?id=j320
On hieman turhaa etsiä syyllisiä, muuta kuin ehkä Pentti Linkolan perspektiivistä: ihminen yleensäkin on turha ja vahingollinen olento. Se on täysin looginen näkökanta.
On joko annettava ihmisen toimia luontonsa mukaan (siis kehittää tiedettä ja teknologia, parantaa (joissakin suhteissa?) elämänsä laatua, tai sallia ihmiselle vain esikivikautisen raadonsyöjä/keräilijän status.
Mutta ohjelmoijien, tiedemiesten, tuotekehittäjien syyttäminen on joka suhteessa kohtuutonta (paitsi PL:n mielestä). Jos jotakin tahoa pitäisi syyttää, se olisi niitä, jotka vastaavat tutkimuksen ja tuotekehityksen tulosten oikeudenmukaisesta jakamisesta maailman ihmisten kesken. Silloin syypäitä ovat ahneutta itseisarvona lobbaavat taloustieteilijät, heitä kuuntelevat poliitikot ja näitä poliitikkoja uskovat ja äänestävät suppean maailmankatsomuksen omaavat kansalaiset, jotka uskovat sokeasti käsitteisiin "kolme suurta puoluetta" ja "vastustamattomat markkinavoimat". Kuinka moni meistä edes harrastaa henkilökohtaisia ostoboikotteja oman kukkaronsa kustannuksella?
Mutta järkevämpää, kuin etsiä syyllisiä, olisi etsiä ratkaisuja, (keski-)pitkäntähtäimen ratkaisuja.
ihan nuijaa
Tai et lukenut, etkä ainakaan ymmärtänyt. Oleellinen sana on tuo eksponentiaalisuus, eksponentiaalinen muutos. Se on (väliaikaisen globalisaatioilmiön ohella) koko syndrooman ydin, jota poliitikot, (sinusta ehkä puhumattakaan) eivät tajua.
Eksponentiaalinen tieteen ja teknologian muutos on vaikea ymmärtää ja vielä vaikeampi havaita, koska ihminen luonnostaan assosioi kaiken lineaariseksi.
yleensä pitää tuottaa enemmän ja enemmän sellaista mille ei ole todellista tarvettakaan, paitsi jos tarve muodostuu todellisesta uskosta siihen että numeroita on saatava isommaksi jotta voidaan todeta menevämme eteenpäin.