Ei tunnettuja suomalaisia perinneruokia

joita ei nykyisin juurikaan tunneta ovat mm. sianpääsyltty tai painesyltty, sisälmyssyltty, vasikan aivot, keitetyt siansorkat ja paistetut utareet. Löysin ne isoäitini keittokirjasta, joka on vuodelta 1943.

http://www.finfood.fi/finfood/liha.nsf/tiedotteet/732C537BF26BF2AEC2256D4A0031C5AC

painesyltty, niin löytyy ainakin tuohon syltty asiaan selvyyttä. Sitten olisi sellainen herkku, kuin kälvetetty kala, eli suolataan esim. särki oikein tujusti, ja sitten vaan kuivatellaan, ei kylläkään ole mielestäni mitään kovinkaan suurta herkkua. Sikasoppa eli tappaiskeittohan on myös jonkinlainen perinneherkku, vaan taitaa sitä ihmiset vieläkin tehdä aika paljon, jos on niinkuin tuollaisia kotitarvesikoja kasvamassa, elikkä vähän lihaa, perunoita ja sitten kaikki mahdolliset sisuskalut siitä potsista, keuhkot, sydän, munuaiset, maksa, taitaapa joku laittaa vatsalaukkuakin siihen. Siis tämä tehdään teurastuksen jälkeen. Kaurakiisseli on myöskin aika mainion makuinen juttu, siihen löytyy ihan googlettamalla ohjeita.

Perinneruokia nuo edellä mainitut toki voivat olla, mutta harvapa niistä on erityisen suomalainen, vaan ne ovat varsin yleisiä ihan ympäri Eurooppaa, ja myös lähinaapureista Ruotsista, Venäjältä ja Virosta löytyvät useimmat.

Lohkase kaunis kappale häränreidestä, pänttää sitä kirwestakalla, hiero siihen suolaa, pippuria sekä sokeria, pane se muutaman katajamarja-kourallisen ynnä moniaan kuoritun punasipulin kera hywin puhdistettuun pyttyyn ja kaada hiukka sahtia ja etikkaa lihalle, jota kannen alla säilytetään ruoka-aitassa, mutta silloin tällöin käännellään.

Suwella sitä ei tule pitää syömättä kauan, mutta talwella sitä woi muutaman wiikon säilyttää. Se paistetaan kuten weres häränpaistikin.


Lähde: Uusi helppohintainen Keittiökirja meikäläisten keittiöitä warten, painettu Tampereella, Tampereen Kirjapaino-Osakeyhtiö, 1891.

Jaakko Kolmonen otti aikoinaan työkseen nimetä jokaiselle suomalaiselle kunnalle oman nimikkoruoan näistä perinneruoista.

No siinä sitten kävi niin, että homma ei aina mehnnyt kohdalleen. En tiedä, mistä lähteestä ja millä perusteilla Kolmonen niputti ruoan ja kunnan, mutta ainakaan minun keskipohjalaisen syntymäkuntani perinneruoaksi nimetystä appeesta ei kukaan ollut siellä ikinä kuullutkaan.

Niin, ja sen perinneruoan nimi on PÖKKYRÄPAISTI. Älkää kysykö, miten sitä tehdään tai mitä se sisältää. Ei sitä edelleenkään kukaan tiedä. Eikä tee. Mutta Kolmosen kirjassa nimi kuitenkin lukee.

Mahapaitasyltty:yleisemmin tunnettu.Kolmen sormen liha:Forssa.Puksmäntti:Humppila.Piapo(=talkkuna):Jokioinen.Valmistusohjeita kannattaa tiedustaa paikallisilta keinoelinasiamiehiltä.Ja kunnon sylttyyn kuuluu pistää sattumaksi silmä kuin manteli puuroon.

Aloitetaanpa Varsinais-suomesta: Holomoossi eli holomuusi. 750 gr possunlihaa lapaa tai etuselkää litra vettä 1,5tl.suolaa iso sipuli lohkottuna 8-10 maustepippuria 750 gr. perunoita ja saman verran lanttua. Holomoossi oli kylmän ajan ruokaa Turun saaristossa. Satakunnasta valitsin Lapskoussin, joka oli merimiesten ruokaa, etenkin Raumalla. Uudeltamaalta erikoinen ja tosi hyvän makuinen puuro Pastanttipuuro eli Inkoonpuuro. Kokeile. 6-7 perunaa litra vettä 1 tl. suolaa 2 dl.ohrajauhoja, tarjoa voisilmän ja maidon kera. Keitä kuoritut ja lohkotut perunat suolalla maustetusssa vedessä. Siivilöi keitinvesi pottujen kypsyttyä toiseen astiaan. Survo perunat hienoksi muusiksi,lisää keittovesi takaisin, kuumenna kiehuvaksi ja lisää varovaisesti ohrajauhot, koko ajan sekoittaen, Anna kiehua haudutellen n. tunti. Sekoittele välillä. Pohojan maalta vaikkapa Pernakropsu eli perunapannukakku. 2kg.jauhoisia perunoita, keitetään kypsiksi ja muussataan, vettä 2dl. ohrajauhoja 3 dl. vehnäjauhoja
1 dl. voisulaa 2dl. siirappia 1,5tl. suolaa 1 tl. kanelia 2-3 dl. maitoa. Valmista näistä taikina ja paista uuninpellillä 250 asteessa n. 20 min. Taikinaa tulee olla noin sentin paksuinen kerros. Savosta otamme, ei kalakukkoa, se on vaikea, vaan helpomman, eli Patakukko: Kilon verran puhkottuja = perattuja muikkuja, tai muuta pikkukalaa 200 gr.sian sivua 1 rkl.hienoa merisuolaa 1 dl.vettä. Kuoritaikina 2 dl. vettä tl. suolaa 100 gr. ruisjauhoja 100 gr. ohrajauhoja 100 gr. vehnäjauhoja 50 gr. kauraryynejä. Lado voideltuun valurautapataan vuoronperää sian sivua ja pikkukaloja sekä suolaa,jatka kunnes ainekset ovat padassa.Lisää vesi. Kauli tai taputtele kuori noin 2-3 sm.paksuiseksi levyksi ja peitä täyte. Kypsennä miedossa 125 asteen uunilämmössä vähintäin 4 tuntia. Karjalasta hieman harvemmin esitelty Lammaspotaatti 700 gr. lammaspaistia, 2 litraa perunanlohkoja, kymmenkunta maustepippuria 2 tl.suolaa 5-6 dl. vettä. Lekkele liha kananmunan kokoisiksi paloiksi.Lado ruukkuun kerroksittain ainekset, päällimmäiseksi perunoita,lisää vesi.Hauduta 175 asteisessa uunissa reilut 3 tuntia. Joka puolelta maatamme löytyy jo ammoin unohdettuja erinomaisen hyviäkin perinneruokia, tässä oli niistä muutama malliksi. Kirjastot varmasti auttavat sinua löytämäänohjeita ja sortteja paljon lisää. Terveisin Vanha kokki