Olen pohdiskellut Kun Fu-Tsen ja Platonin näkemyksiä kauneuden yhdistämistä hyvyyteen.
Platon pitää kauneutta ( ilmeisimminkin kreikkalaisen ihanteen takia ) hyvään yhdistettävänä asiana. Näköaisti on ihmisen voimakkain aisti, joten se reakoi voimakkaasti nähdessään hyvää, eli kaunista.
Kung Fu-Tse sanoo kauneuden ja hyveen yhdistyvän harvoin samassa henkilössä. Enemmän ihmiset arvostavat kauneutta, kuin hyvettä ja en ole koskaan nähnyt ketään joka rakastaisi hyvettä niin kuin rakastetaan naisen kauneutta ovat hänen sanontojaan.
Onko olemassa mitään mahdollista tutkimusta, joka kertoisi ulkomuodon vaikuttavan ihmisen luonteeseen, vai ovatko kauniit ihmiset yhtä "hyviä" kuin rumat?
Tänne voi myös laittaa ( mielellään ) toisten filosofien, tai vaikkapa omia näkemyksiä asiaa koskien.
Ps. Ehkä tämä oli aika turha kysymys, kun asiasta voi olla montaa eri mieltä, mutta sellaistahan kaikki elämässä on.
Platon pitää kauneutta ( ilmeisimminkin kreikkalaisen ihanteen takia ) hyvään yhdistettävänä asiana. Näköaisti on ihmisen voimakkain aisti, joten se reakoi voimakkaasti nähdessään hyvää, eli kaunista.
Kung Fu-Tse sanoo kauneuden ja hyveen yhdistyvän harvoin samassa henkilössä. Enemmän ihmiset arvostavat kauneutta, kuin hyvettä ja en ole koskaan nähnyt ketään joka rakastaisi hyvettä niin kuin rakastetaan naisen kauneutta ovat hänen sanontojaan.
Onko olemassa mitään mahdollista tutkimusta, joka kertoisi ulkomuodon vaikuttavan ihmisen luonteeseen, vai ovatko kauniit ihmiset yhtä "hyviä" kuin rumat?
Tänne voi myös laittaa ( mielellään ) toisten filosofien, tai vaikkapa omia näkemyksiä asiaa koskien.
Ps. Ehkä tämä oli aika turha kysymys, kun asiasta voi olla montaa eri mieltä, mutta sellaistahan kaikki elämässä on.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Niin, notta kauneushan on varsin subjektiivinen käsite. Jotta sitä voisi arvioida opjektiivisesti, sun pitää tiätsä laittaa tänne joku absoluuttinen kauneuden käsite.
sitten kauneuden olevan vaikkapa ensiksi katsojan silmissä. Tällöin kuitenkin periaatteessa Platonin mukaan olemme kaikki hyviä ihmisiä ja Kung Tsen mukaan pahoja, joten ristiriita pysyy samana sinänsä eikö vain?
Jos taas ajattelemme Platonin aikaista kreikkalaista kauneusihannetta, joita ovat ainakin:
Ihanteena pidettiin luonnollista naisvartaloa.
Muodissa olivat yksinkertaiset taidokkaasti laskostetut vaatteet. Kreikkalaiset naiset käyttivät lisäksi Afroditen vyötä, joka nosti rinnat pystyyn. Hyveelliset naiset käyttivät huntua erottuakseen prostituoiduista.
Vaaleaihoinen ja -hiuksinen nainen. Antiikin Kreikassa yleisenä kauneusihanteena pidettiin kuitenkin kaunista nuorta miestä.
Kylpylä oli ahkerassa käytössä varsinkin antiikin roomalaisten keskuudessa. Naiset ajoivat kuuman ilmaston takia hiuksia lukuunottamatta kaiken karvoituksensa pois (iho-, kainalo- ja häpykarvat).
Ylhäiset naiset leikkauttivat vangittujen germaaninaisten vaaleat hiukset itselleen peruukiksi.
Hyvyys ja pahuus ovat toisistaan funktionaalisesti riippuvaisia.
Niiden arvojen mukaan, joita Kung edustaa, muut siitä poikkeavat arvot ovat pahoja. Platon arvojen mukaan olemme muka kaikki hyviä ihmisiä. Se ei kerta kaikkiaan voi pitää paikkaansa, sillä hyvää ei voi määrittää, ellei tiedä, mitä paha on. Yksinkertainen esimerkki siitä voisi olla vaikkapa kaksi epäväriä, musta ja valkoinen. Jos sä et tietäisi, miltä musta näyttää, et pystyisi määrittämään valkoistakaan, koska ei olisi vertailukohtaa. Jos Plato ei nähnyt missään pahaa, ei hän voinut määrittää hyvääkään, koska vertailukohta puuttui. Näin ollen hän ei todellakaan tiennyt, mitä hyvä oikeastaan on.
Se, minkälaista naiskauneutta kulloisenakin aikakautena pidetään arvossa, kertoo vain sen ajan subjektiivisista käsityksistä. Sen sijaan objektiivinen kauneudenkäsite on jotain aivan muuta. Pitäisi löytää universaali kauneudenkäsite. Muistan katsoneeni kerran dokumentin TV1:ltä, joka käsitteli kauneuden matematiikkaa, sillä se kaava esitteli naiskasvojen formaatin, joka on täsmälleen sama kaikilla sellaisilla naisilla, joita pidetään kasvoiltaan kauniina. Ainoastaan tämä minulta hukkunut kaava voisi jotenkin tieteellisesti ilmaista objektiivista kauneutta. Tosin uskon, että eri eläinlajeilla kaava on aivan erilainen, joten en usko, että esimerkiksi oranki pitäisi em. kaavanmukaista naista kauniina. Ihmiskunnan sisällä tämä kyllä toimii. Silti, en usko, että univeraalin kauneuden kaavaa voidaan luoda, joten esittämäsi kysymys on täysin paradoksaalinen.
Ainakin Platonilla oli porvarillinen käsitys
kauneudesta (estetiikasta) ja hyvyydestä.
Toisin sanoen hän luuli rikkaiden olevan
viisaampia ja parempia kuin köyhät.Ja
sen takia porvarillinen taide on vieläkin
rumaa,jolla on vain rahallinen arvo ja
elämäntehtävä.