Mitä ihmettä "agglutinoiva kieli" oikein tarkoittaa? Suomi mainitaan usein malliesimerkkinä tällaisesta kielestä mutta jossain taas lukee että aggl. kielessä sanan vartalo ei muutu ja taivutuspäätteet ovat aina samoja. Näiden määritelmien mukaan suomi on kaukana aggl.kielen malliesimerkistä. Partitiivin pääte voi olla sanasta riippuen -a tai -ta (4 eri vaihtoehtoa jos vokaaliharmonia huomioidaan). "Vesi" taipuu "veden", "vettä" (ei vesen, vestä eikä veteä) mutta "kusi" taipuu "kusen" eli perusmuodosta ei voi nähdä miten sana taipuu.
Englantia taas ei pidetä agglutinoivana vaikka sellaiset sanat kuin forefatherlessness (esi-isättömyys, fore-fa-ther-less-ness) ovat mahdollisia.
Englantia taas ei pidetä agglutinoivana vaikka sellaiset sanat kuin forefatherlessness (esi-isättömyys, fore-fa-ther-less-ness) ovat mahdollisia.
Vastaukset 3
Vanhimmat
"Suomi mainitaan usein malliesimerkkinä tällaisesta kielestä mutta jossain taas lukee että aggl. kielessä sanan vartalo ei muutu ja taivutuspäätteet ovat aina samoja. Näiden määritelmien mukaan suomi on kaukana aggl.kielen malliesimerkistä."
Kyllä. Agglutinoivassa kielessä aineksia ikään kuin liimataan vartaloon. Koska ainesten lisääminen ei aiheuta foneemien välisiä eli morfofonologisia vaihteluita, ainesten väliset rajat ovat selvät. Yksi muoto, yksi merkitys -periaate toimii kielessä hyvin.
Kielitypologiassa puhutaan tyypeistä, mutta on selvää, että mikään kieli ei ole puhtaasti jonkin tyypin edustaja. Esim. suomessa on aggl. kielen piirteitä ("talo" : "talo-n"), mutta myös fleksiokielen piirteitä ("kevät" : "keväät"). Virossa on fleksiokielen piirteitä vielä suomea enemmän, esim. "tuba" : "toa" 'huone : huoneen' -tapauksessa genetiivimuodosta "toa" ei voida erottaa minkäänlaista genetiivin päätettä.
Yleisenä luonnehdintana "agglutinoiva" tarkoittaa juuri sitä morfologista tyyppiä, jota kuvailit. Esim. turkin kieli ilmeisesti on suomea selvästi agglutinoivampi kieli, vaikka ei sekään puhtaasti (siinäkin on esim. vokaalisointu).
Aggluteeni-intolerantikoille on kuin onkin tarjolla aggluteenittomia tuotteita.
Mikä ero muuten on vesi-, viti- ja pakkaskeliaakikoilla? Bäst att experimentera själv, men före menföre.
Termit kuten agglutinoiva ovat yksinkertaistuksia, eräänlaisia ideaaleja. Ei yksikään elävä kieli koskaan noudata kaikkia sääntöjä tai edes termejä, joita sillä kuvataan.
Jos suomea ja englantia vertaa, huomaa luultavasti suomen olevan enemmän agglutinoiva. Tätä voisi vaikka verrata ottamalla vastaava teksti kummassakin kielessä ja laskemalla sanojen ja morfeemien suhden. Saivartelija toki kysyy, että miten sanat ja morfeemit määritellään, mutta siihen en vastaa.
Se on vain sana. Ei sitä pidä ottaa tosissaan, toisin kuin joitakin muita sanoja joissakin muissa tieteissä.