Vapon mukaan viljan oljissa (syntyy sivutuotteena, ei tarvita uusia peltoja) olisi energiaa kymmenen kertaa enemmän kuin kotitalouksissa käytetään energiaa sähkönä. Maatiloille pitäisi rakentaa biokaasutuslaitteistoja kakan ja olkien hyötykäyttöä varten. Mädätetty biomassa on parempaa ja ympäristöystävällisempää lannoitteena kuin mädättämätön.
Mieluummin valtion tuet jätteen biokaasutukseen kuin etanolin tuotantoon varta vasten kasvatetuista ruokakasveista.
Mieluummin valtion tuet jätteen biokaasutukseen kuin etanolin tuotantoon varta vasten kasvatetuista ruokakasveista.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Eikös se mene niin, että oljet jätetään pellolle ja kynnetään maan sisään niin että ne toimivat ravinteina seuraavana vuonna. Jos ne kerätään pois, niin eikö silloin sitten pitäisi käyttää keinolannoitusta enemmän mikä sitten taas kuluttaisi enemmän energiaa ja raaka-aineita.
Käyttökelpoisempi ratkaisu olisi, että Helsinki ja muut isot kaupungit käsittelisivät omat jätteensä paremmin kierrättämällä & biokaasua tuottamalla jätevesistä. Tällä hetkellä kun ravinteet "kompostoidaan" ja käytetään viherrakentamiseen. Lopputuloksena siis ravinteet huuhtoutuvat pikku hiljaa sadevesien mukana Itämereen ja samalla Helsingin kaupungista siis tulee Suomen suurin Itämeren saastuttaja.
Ravinteet eivät lähde minnekään mädätyksen aikana.
Olki nyt ei aivan ole parhaimpia eloperäisiä aineksia biokaasun tuotantoon. Melkeinpä kaikki vihreä taas on. Kasvattaa kesantopelloilla esim. heinää mädätyksessä syntyvän ravinnenesteen voimalla.
Suurkeittiöistä tulee taas biojätettä ja ruoan valmistuksen sivutuotetta. Teurastamoilta eläinperäistä jätettä, yms... joista tulee paljon biokaasua.
Hohhoijjaa! Kuinkahan paljon metaania vapautuu, ajetaan raktorilla ja poltetaan löppöstä sekä valutetaan vesistöihin ravnteita, että saadaan "puhdasta" biodieseliä, -kaasua, tai -etanolia....
Se on on ihan kirjaimellisesti paskaa tuo biopolttoaineista vaahtoaminen. Siinä yritetään vaan keksiä maalaisille lisää töitä ja maataloustukia. Ei mitään tekemistä hiilidioksidipäästöjen vähentämisen kanssa.
Tässä taas kerran nähdään, että kaikilla tasoilla on tiedonpuute alan kehitysvaiheesta ja puhutaan menetelmistä, joita tunnetaan ties kuinka kauan, ikään kuin uuteena keksintönä.
Päivän sana on synteetinen polttoaine. Raakka-aineeksi tähän kelpaa hiilivetyä sisältävät materiaalit oljet, puu, yhteiskuntajäteet ja vaikka lietelanta. Alkupään menetelmät ja tavaran valmistelu prosessiin poikeavat tietysti hieman toisistaan. Yhteistä on siten se tapa millä tavara kaasutetaan ja tuotetaan ns. prosessikaasu, josta Fischer-Tropsch-menetelmällä tehdään juuri sellaista poltoainetta kuin tarvitaan, täysin puhdas, rikkitön, ilman lisäaineita, ihanteellinen polttoaine moottoreihin, jotka pystyvät hyödentämään näin hyvää polttoainetta, diesel tai bensiini, ihan sama. Tuotto n. 138 Gj/ha. vertailun vuoksi: nykyinen biodiesel 51 Gj/ha, bioetanooli liene vielä huonompi, mutta biokaasu 178 Gj/ha. Eli tässä on selviä eroja. Pitemmän päällä ratkaiseva on kuitenkin myös, etteivät BtL-polttoaineet (BtL=Biomass to Liquid) kilpaile ruokatuotannon kanssa, kuten esim 1.sukupolven biopolttoaineet.
Mutta kun menetelmä on vasta tulossa tuotantovaiheeseen, ensimäisiä laitoksia rakennetaan parhaillaan, varataan Suomessa nyt ensin valtavat viljelypinta-alat muka bioenergiakasvien tuotantoon ja rakennetaan kiireesti etanoolitehtaita. Onko siinä järki?
Suomessa on kuitenkin tahot, jotka tekevät työtä 2.sukupolven polttoaineiden valmistuksen hyväksi ja hyvä näin.
Kerroinko jotain uutta?