Onko älykkyydestä puhuminen tabu?
Onko älykkyydestä puhuminen tabu?
Siltä näyttää
141546
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 4 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Ketjusta on poistettu 4 sääntöjenvastaista viestiä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Eihän se ole tabu. Siitä puhutaan mm. täällä.
Taalla palstoilla puhutaan muistakin asioista. Kuten insestista, raiskaamisesta, pedofiiliasta, tms.
On se tabu - teidän suvussa.
Tässähän oli joku koululaisten asennekyselytutkimus esillä n. vuosi sitten. Esim. ne koululaiset, jotka tiesivät, että rotupiirteillä ja älykkyysmittauksilla on havaittua korrelaatiota, leimattiin tutkimuksen tekijän toimesta rasisteiksi. Sensijaan tästä asiasta tietämättömät luokiteltiin "kelvokkaiksi", koska he olivat omaksuneet virallisen "tasapäisyysopin".
Itseäni olisi tuossakin kiinnostanut tietää, mikä oli kumpaankin ryhmään kuuluvien koulukkaiden älykkyystaso. Olen valmis veikkaamaan, että älykkäimmät oppilaat eivät kuuluneet enemmistöön.
Siis älykkyyseroista ei saa paljoa puhua. Esim. on selvästi havaittavissa, että keskiamerikkalaiset ovat lyhyempiä kuin pohjoismaalaiset ihmiset. Tuosta populaatioiden keskimääräistä pituuserosta saanee puhua. Vastaava keskustelu eri populaatioden keskimääräisitä mitattavissa olevista älykkyyeroista (tai erilaisista älykkyysprofiileista) ei ole "poliittisesti korrektia" vaikka sillä voi olla suurempi yhteiskunnallin (=poliittinen) merkitys.
Lause "olemme kaikki erilaisia, mutta samanarvoisia" kääntyy älykkyydestä puhuttaessa
"olemme kaikki yhtä älykkäitä, mutta yhtä älykkäitä"
älykkyyttä ei. Ihan samoin kun mitään kiistaa siitä kuka juoksee sata metriä nopeimmin ei synny, mutta kuka kirjoittaa parhaan kirjan, on jo vaikeampi kysymys. Kaikki ruumiilliset asiat ovat kiistattomia ja mitattavissa, kaikki henkiset asiat ovat moniselitteisempiä ja tulkinnanvaraisempia. Siitäkin on paljon taitettu peistä että mitä ne ÄO-testit loppujen lopuksi mittaa, ja se että jotkut ovat kuvitelleet etnisten ryhmien välillä olevan imeisiä eroja älykkyydessä olisi lähinnä naurettavaa, ellei se herättäisi ilkeitä epäilyjä näitten meuhkaajien poliittisesta tarkoitushakuisuudesta. Kumma kyllä varmimpia näitten Tatu-sedän testien toimivuudesta ovat juuri ne joiden omassa älyssä ei tunnu olevan hurraamista.
Rodut ovat olemassa vain folkloressa, kansantajunnassa, arkikielessämme. Perinnöllisyystiede ei rotuja tunnusta. Jos esimerkiksi älykkyys määritellään sopeutumiseksi ympäristöön, ketkähän mahtoivat olla parhaiten ympäristöönsä sopeutuneita eli siis älykkäimpiä elleivät juuri Australian aboriginaalit. Tietenkin valkoiset idiootit vainosivatkin juuri tätä ryhmää erityisen kovalla kädellä. Mutta tällaisia asioita eivät Tatusedän sadut käsittele.
Ja pitää myös muistaa että ÄO-testejähän kehitettiin aikoinaan Jenkkilässä juuri siihen tarkoitukseen että voitiin todistaa kuinka valkoinen mies on mustaa älykkäämpi. Ja kait sitä naistakin syrjittiin jos edes kuviteltiin että naiselle voidaan ÄO-testiä antaa...
Nykyään kognitiivisessa(oikeinkirjoitus?) psykologiassa uumoillaan sitä että älykkyyttä on monta sorttia, esim juuri sopeutumis-kykyä, emotionaalista ja sosiaalista älykkyyttä, perinteisen matemaattis-graafisen lisäksi...
huomaa älykkyyttä olevan monenlaista. Jokin osa älykkyydestä (esim. päättelykyky) on testattavissa, mutta suurin osa ei. Testauksessakin pitää ottaa huomioon testattavan motivaatio ja kulttuuritausta: niiltä jotka uskovat Vanhasen höpimöihin, kannattaa kysyä, mitä he luulevat että jokin natiivi ylipäätään ajattelee moisesta 'testauksesta'. Pituus tai verenpaine voidaan mitata objektiivisesti, mutta älykkyyttä ei, koska testauksen kohteena on ihmisen mieli, joka taas itse vaikuttaa siihen, miten se testaukseen suhtautuu.
Tulin juuri ajatelleeksi että ihmisen älyyn pätee sama truismi kuin kvantti tason tapahtumiin; Jos seuraat tapahtumaa, muutat sitä...
Älykkyydestä puhuminen on erittäin arkaluontoinen aihe. Älykkyystesteistä ja varsinkin niiden tuloksista puhuminen on vielä arempi aihe.
Älykkyystestit saavat monilta henkilöiltä armotonta kritiikkiä. Syynä lienee se, että monia ihmisiä pelottaa ajatus, että ihmisen älykkyys voidaan mitata testillä. Jos tulos olisi huonompi mitä itse kuvittelee, niin itsetunto voisi kokea kovan kolauksen.
Monen on helpompaa uskotella itselleen ettei älykkyystesteillä voi mitata älykkyyttä, jolloin yksilön käsitystä oman älynsä tasosta ei voitaisi todistaa --> suurin osa ihmisistä pitää itseään huomattavasti älykkäämpänä kuin todellisuudessa on.
Mielestäni pitäisi peruskoulun jälkeen laittaa kaikki älykkyystestiin. Mikäli tulos oikeuttaisi neron papereihin (168pongaa keskihajonnalla 24 tai yli), niin kyseiset henkilöt laitettaisiin tosi älykkäiden omaan kouluun, jossa voitaisiin huomioida erittäin älykkään ihmisen opetustarpeet(tottakai vapaaehtoisesti, ei pakolla). Alle 168 pojon henkilöt voisivat tehdä mitä haluavat opintojen suhteen eli mennä ammattikouluun tai lukioon. Kellekkään ei kerrottaisi tarkkaa älykkyysosamäärää vaan pelkästään se onko yli vai alle 168 pistettä. Huomioitavaa on, että yli 168 oleva ÄO on 0,25% kaikista ihmisistä eli 2,5 henkilöä tuhannesta (Huom. Mensaan pääsee keskimäärin 20 henkilöä tuhannesta).
Sinun täytyy olla nero. Nämä nerokoulut tuottaisivat varmasti hyviä soduristikoiden tekejöitä. Kansa saisi erinomaisia älykkyys pähkinöitä vapaa-ajan puuhasteluksi.
Ameriikan mailla tutkittiin KAIKKIA 160-170 (ja yli) ÄO:n saavuttaneita ihmisiä 70(!) vuoden ajan. Heitä oli satoja, jos ei tuhansia. Y k s i-k ä ä n heistä ei voittanut Nobelin palkintoa, joka lienee yleisesti hyväksytty julkineroksi julistamisen muoto.
K a i k k e i n k o r k e i m m a t pisteet eivät k e r t a a k a a n ilmenneet kaikkein korkeimpina saavutuksina.
Korkea ÄO on vähän kuin prostatan hyvälaatuista liikakasvua: kyllä sen kanssa toimeen tulee, mutta erityistä hyötyä siitä ei ole.
Varmast ihmiset pelkäävät olevansa "tyhmempi" kuin joku toinen siksi varovat aihetta.
Itse olen ajatellut pitkään älykkyyttä ,olen miettinyt ettei kyse niinkään ole älystä ja että älyä on kaikilla suunnilleen saman verran
Miten olisi jos ero johtuisi tavasta käyttää älyä ,eli miten laajasti ja monelta "kantilta" näkee asiat samanaikaisesti lisättynä elämänkokemus ja mielikuvien luominen asioista
Älykkyystestitkin (ainakin mitä itse olen tehnyt) lähes aina perustuvat tietynlaiseen kokonaisuuden hallintaan ,johon tarvitaan sellaista "3-ulotteista " mielikuvana avautuvaa asioiden käsittelyä jolloin pystyy näkemään kokonaisuuksia.
Samalla tavalla jakautuvat ihmiset itsekkyydenkin suhteen ,on ihmisiä jotka näkevät asiat vain ja ainoastaan oman edun suunnasta.
Toiset taas automaattisesti näkevät asiat kokonaisina eli asian vaikutuksen kaikkiin osapuoliin itsekeskeiselle ihmiselle taas on tultava ärsyke ulkopuolelta ennen kuin edes huomaa että asia koskee jotakuta muutakin.
Mensan käyttämä Cattell&Cattell on hyvin kaksiulotteinen.
Itsekkyys ei taas liity älykkyyteen.