Nythän kait älykyys/lahjakkuusmittauksia käytetään pääosin ennustamiseen. Ja ehkä siinä tulee vähän itseään toteuttavaakin enustusta mukaan. Hyvän pistemäärän saaneet läpäisevät testin koulutukseen. Sitten korkeilla testipistemäärillä menestytään elämässäkin.
Tuli mieleen, että jos tutkittaisiin eläkeiän kynnyksellä ihmisten älykyyttä, saataisiin ehkä selville testipistemäärien ja menestymisten korrelaatioita. Tällöinhän olisi tiedossa, mitä itse kukin on tehnyt siihen mennessä, eli sitä ei tarvitsisi ennustaa.
Onkohan tuommoista tutkimusta tehty? Olisiko siinä joku lähtökohta virhe? Itse en keksi hetikään mitään vikaa lähtökohdassa. Isosta tutkimusaineistosta voisi luokitella ihmisiä eri luokkiin muiden lähtökohtien osalta. Ja tietenkin sitten on erilaisia menestymisen mittareitakin: miten itse kokee, miten muut kokee, jne. Mutta näistäkin saataneen rajallinen määrä menestysluokkia.
Tuli mieleen, että jos tutkittaisiin eläkeiän kynnyksellä ihmisten älykyyttä, saataisiin ehkä selville testipistemäärien ja menestymisten korrelaatioita. Tällöinhän olisi tiedossa, mitä itse kukin on tehnyt siihen mennessä, eli sitä ei tarvitsisi ennustaa.
Onkohan tuommoista tutkimusta tehty? Olisiko siinä joku lähtökohta virhe? Itse en keksi hetikään mitään vikaa lähtökohdassa. Isosta tutkimusaineistosta voisi luokitella ihmisiä eri luokkiin muiden lähtökohtien osalta. Ja tietenkin sitten on erilaisia menestymisen mittareitakin: miten itse kokee, miten muut kokee, jne. Mutta näistäkin saataneen rajallinen määrä menestysluokkia.
Vastaukset 3
Vanhimmat
vai etkö vielä ole kyllin vanha sen huomaamiseen?
Menestyneitten älykkyys on itsekkyyttä eli epäsosiaalisuutta. Keskinäisellä hyvyydellä pärjäisimme paremmin kuin koskaan tuommoisella korskealla älykkyydellä. Ei kauniitkaan tuhahtele miten rumia toiset ovat.
ettei hän ole kaunis tai komea. Siinä ero.