Moi!
Vaihtosähkömoottoriin on leimattu nimellisarvot 230V, 5.5A, cos(fii)0.75, Pa eli akseliteho=0.55kW
Kuinka suuren tehon nimelliskuormitettu moottori ottaa sähköverkosta?
Paljonko on pätöteho, loisteho ja nimellisteho?
Mikä on hyötysuhde?
Mielestäni nimellisteho on P=UxI =230Vx5.5A =1265VA =1.265kW
Pätöteho on 230Vx5.5Ax0.75 =948.75W =0.949KW
loistehoa en osaa laskea...apua!!
hyötysuhde?? 0.55kW/1.265kW=0.43 apua!!!
Onko toi nimelliskuormitetun moottorin ottama teho sähköverkosta sama asia kuin toi nimellis teho??
Asiallisia vastauksia, please....
Vaihtosähkömoottoriin on leimattu nimellisarvot 230V, 5.5A, cos(fii)0.75, Pa eli akseliteho=0.55kW
Kuinka suuren tehon nimelliskuormitettu moottori ottaa sähköverkosta?
Paljonko on pätöteho, loisteho ja nimellisteho?
Mikä on hyötysuhde?
Mielestäni nimellisteho on P=UxI =230Vx5.5A =1265VA =1.265kW
Pätöteho on 230Vx5.5Ax0.75 =948.75W =0.949KW
loistehoa en osaa laskea...apua!!
hyötysuhde?? 0.55kW/1.265kW=0.43 apua!!!
Onko toi nimelliskuormitetun moottorin ottama teho sähköverkosta sama asia kuin toi nimellis teho??
Asiallisia vastauksia, please....
Vastaukset 12
Vanhimmat
kaikki löydy alan kirjallisuudesta? Peruskamaa?
Laita "loisteho" googleen, niin pitäisi löytyä dataa.
loistehoa en osaa laskea...apua!! Olkoon kuinka peruskamaa tahansa
Ja onko hyötysuhde ym. laskut oikein???
Loisteho Q = U·I·sin φ
ja tarkemmin
http://fi.wikipedia.org/wiki/Loisteho
Jos sinulla on cos φ, niin selvitä φ ja katso laskimesta sin φ, sekä laske loisteho.
koulutunneilla enemmän siihen opetuksen kuunteluun niin ei tarvitsisi täältä kysellä valmiita vastauksia. Tällä tavalla et mitään opi.
Kyllä sinä ne kirkkoveneen kuvat ehdit piirrellä muulloinkin.
Onko kyse 1- vai 3-vaiheverkkoon kytketystä moottorista?
....että keskitytään ihan epäolennaiseen, eli siihen miten olen kirjoittanut ym.ym.
Kiitos oikeinkirjoitusvinkeistä, mutta kysymyksiini kuitenkin haluaisin vastauksen.....niin ja kyseessä on 1-vaiheverkkoon kytketty moottori.
Ei
230Vx5.5Ax0.75 =948.75W =0.949KW
vaan
230 V × 5,5 A × 0,75 = 948,75 W = 0,949 kW
Suomessa käytetään desimaalierottimena pilkkua eikä pistettä. Anglosaksit saavat kirjoittaa miten kirjoittavatkin, mutta ei suomalaisten tarvitse heitä matkia.
Lukuarvon ja yksikön symbolin väliin tulee välilyönti (tai kiinteä väli). EI yhteen! Vaikka virhe on tavattoman yleinen, ei siihen ole pakko syyllistyä.
x ei ole kertomerkki ×.
Yhtäsuuruusmerkki = vaatii välilyönnin kummallekin puolelle.
Ei fysiikan kaavojakaan saa kirjoittaa ihan miten sattuu. Tai saa, jos haluaa osoittaa oppimattomuuttaan...
Ja tämän perään saavat kirjoittaa puheenvuorojaan kaikki ne, jotka eivät tykkää pilkunnu**ijoista ja nipottajista!
Kyllä niitä pisteitä saa ja kannattaa käyttää desimaalierottimina. On huomattavan paljon selkeämpää kirjoittaa esim. (2.3,4.5), kuin (2,3,4,5). En ymmärrä miksi suomalaisissa peruskouluissa opetetaan edelleenkin tuota pilkkua niin kovasti. Tuntuu lähinnä joltain kielentutkija humanistin päähän pistolta.
UTF ja ISO merkistöt ovat aika huonoja joka tapauksessa kirjoitettaessa matematiikkaa.
Suomalainen normatiivinen järjestelmä tuntee pelkästään pilkun desimaalierottimena, ei pistettä. Näin se vain on.
Esimerkkisi tapauksessa voi kahden desimaaliluvun väliseksi erottimeksi vaihtaa puolipisteen. Ei siis (2.3,4.5) eikä (2,3,4,5) vaan (2,3;4,5). Näin ainakin minä teen.
× on muuten ristitulo, ei kertomerkki.
Muitakin totuuksia on.
http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/merkit/nappiskaavio.html
»Kertomerkkiä ”×” voidaan käyttää kertolaskun merkkinä ja ulottuvuuksia ilmaistaessa. Tämä on suositeltavampaa kuin x-kirjaimen käyttö tai asteriskin käyttö yleiskielessä. Kertomerkistä käytetään eräissä standardeissa nimitystä ”risti”.»
http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielenopas/4.14.html#kerto
»Kertomerkin koodaus
Kertomerkki on Suomessa yleensä piste (kuten 5 · 6). Unicoden mukaan kertomerkki on kuitenkin ulkoasultaan raksi (5×6)[8]. Yleisimmin tuo kertomerkki esiintynee Wikipediassa kymmenpotenssimuodoissa (eli tai ).»
http://fi.wikipedia.org/wiki/Wikipedia:Kahvihuone_(tekniikka)
Pätöteho on juuri niin kun olet laskenutkin.
Nimellisteho on moottorin arvokilvessä oleva teho, eli 0.55 kW akselitehoa ja 0.95 kW säkötehoa.
Hyötysuhde on akselista saatavan mekaanisen tehon ja pätötehon suhde eli noin 58 % tässä tapauksessa.