Monokromaattinen valo tulee useasta raosta ja muodostaa interferenssi-/diffraktiokuvion varjostimelle. Miten tästä kuviosta voidaan laskea rakojen lukumäärä, rakojen etäisyys ja jopa rakojen leveys?
Tunnettuja asioita ovat valon aallonpituus, varjostimen etäisyys lähteistä ja interferenssin maksimien/minimien etäisyydet (tai sitten suoraan intensiteettimaksimien/-minimien suuntakulmat lähteiden symmetria-akselilta).
Tiedän, tai siis luin, että rakojen lukumäärän kasvattaminen terävöittää kuvion intensiteettimaksimeja, rakojen etäisyys toisistaan määrää maksimien välit ja rakojen leveys jonkin kattofunktion maksimit ja minimit.
d*sin(q) = n*(lambda)on hyvä alku, mutta juuri tuon pidemmälle en ole edennyt...
Tunnettuja asioita ovat valon aallonpituus, varjostimen etäisyys lähteistä ja interferenssin maksimien/minimien etäisyydet (tai sitten suoraan intensiteettimaksimien/-minimien suuntakulmat lähteiden symmetria-akselilta).
Tiedän, tai siis luin, että rakojen lukumäärän kasvattaminen terävöittää kuvion intensiteettimaksimeja, rakojen etäisyys toisistaan määrää maksimien välit ja rakojen leveys jonkin kattofunktion maksimit ja minimit.
d*sin(q) = n*(lambda)on hyvä alku, mutta juuri tuon pidemmälle en ole edennyt...
Vastaukset 5
Vanhimmat
Joo, kyllä se varmaan niin toimii. Luet vain siitä eteenpäin....
http://www.youtube.com/watch?v=h9jjebbOkxo
Mutta tässä on mielenkiintoinen Michelsonin interferometri.
interferometrissä on mielenkiintoista? Sekö, että epästabiililla monimuotolaserilla saadaan aikaan epämääräinen valoläiskä?
AJotta aaltojen interferenssi voi tapahtua on hilavakion(kahden vier. raon etäis.) oltava lambdan luokkaa, sillä sini on luokkaa 1 ja lambda/d = sinq Tutkipa sitä kaavaa! Kun saat hilavakion , voit laskea viivojen määrän/mm näin: 1 mm/d, missä d on mm:nä.
AJotta aaltojen interferenssi voi tapahtua on hilavakion(kahden vier. raon etäis.) oltava lambdan luokkaa, sillä sini on luokkaa 1 ja lambda/d = sinq Tutkipa sitä kaavaa! Kun saat hilavakion , voit laskea viivojen määrän/mm näin: 1 mm/d, missä d on mm:nä.
Taas palsta remppaa.