Miksi Iisalmen seudusta käytetään nimitystä Ylä-Savo, miksei sanota Pohjois-Savo?
Miksi Ylä-Savo?
Siellä käynyt
11651
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Ehkäpä siihen on historialliset syyt. Täällä Satakunnassa on joskus ollut erikseen Ala- ja Ylä-Satakunta. Kun pitäjät oli jaettu neljänneksiin, käytettiin mm. sellaisia nimiä kuin "ylinen neljännes" tai "alinen neljännes". Kenties ihmiset eivät entisaikoina aina mieltäneet paikkoja ilmansuunnittain vaan joillakin muilla perusteilla. Ala- ja ylä/yli-alkuisia paikannimiä on kaikkialla Suomessa (esim. Alahärmä, Ylihärmä).
Jännä että Ylistaro ja Alastaro ovat niin kaukana
toisistaan. "Välistaro" puuttuu.
Alastaro on Varsinais-Suomessa ja Ylistaro Pohjanmaalla. Tosin Kokemäellä Satakunnassa sijaitsee Ylistaro-niminen kylä.
Olen käynyt myös molemmissa Taroissa, en vaan Iisalmessa, sillä sekä Ylistarossa että Alastarossa asuu sukua.
Se on vaan kummallista, että Ylistarosta käytetään sisäpaikallissijaa "Ylistarossa", ja Alastarosta ulkopaikallissijaa "Alastarolla".
Voisiko joku selittää, mistä moinen johtuu?
Vaikea sanoa. Alastarolaiset varmaan itse ovat maailman sivu sanoneet asuvansa Alastarolla, joten paikkakuntalaiset itse kai sen sijapäätteen määrittelevät. Satakunnassa ovat myös Lavia ja Luvia: lavialaiset asuvat Laviassa ja luvialaiset Luvialla.
Pohjois-savo pn entinen Kuopion lääni
yLÄ-SAVO ON pOHJOIS-OSA kUOPION LÄÄNIÄ JA
Vuoksen vesistö ja Saimaan järvisysteemi on Savoa leimaava mahtitekijä. Vesiliikenteellä on ollut muinoin vielä suurempi merkitys kuin nykyisin. Ylä-Savon vedet ovat aivan konkreettisella tavalla korkeammalla kuin eteläisemmän Savon suuret järvet. Ylä-Savoon vesitse mentäessä on täytynyt kulkea ylöspäin vastavirtaan.
Iisalmea ympäröivien järvien nimellinen pinnankorkeus on noin 86 metriä merenpinnan yläpuolella. Suur-Saimaan järvien pinta on noin 10 metriä alempana, 76 metrissä. Kuopion seudulla siinä välissä uiskennellaan noin 82 metrissä.
Pohjois-Savon/Ylä-Savon ja Kainuun väliseltä vedenjakajaseudulta löytyy järventapaisia, joiden pinta on jopa yli 200 metrissä! Joistakin lampareista vesi laskee sekä Vuoksen että Oulujoen vesistöihin päin, mutta nuo purot ovat luullakseni tuskin kulkukelpoisia edes kanootilla.
Juuri siitä se tulee. Muutama vuosisata sitten vesireitit olivat liikenneväylinä tärkeämpiä kuin maantiet. Jokia pitkin kuljettiin ala- ja ylävirtaan. Siksi Alahärmäkin on kartalla ylempänä kuin Ylihärmä.
Eikä tämä rajoitu vain Suomeen. Faraoiden aikana puhuttiin Ylä- ja Ala-Egyptistä, tietysti Niilin virtaussuunnan mukaan.
Kielitieteilijät puhuvat ala- ja yläsaksasta. Nekin ovat Euroopan kartalla "väärinpäin". Selvempää voisi olla puhua ranta- ja vuorisaksasta, mutta nämä nimitykset ovat vakiintuneet yleiseen käyttöön.
Ja niin päin pois...
Pohjois-Savo on aivan eri asia kuin Ylä-Savo. Pohjois-Savo on entinen Kuopion läänin alue. Pohjois-Savon keskuspaikka on Kuopio. Ylä-Savo sisältyy Pohjois-Savoon, kuten vaikka myös Sisä-Savo ja Koillis-Savo. Etelä-Savo on taas entinen Mikkelin lääni.
>Etelä-Savo on taas entinen Mikkelin lääni.
Ja se taas voidaan jakaa Itä-Savoon (Savonlinnan seutu) ja Länsi-Savoon (Mikkelin seutu). Lisäksi puhutaan myös Keski-Savosta (Pieksämäki, Varkaus). Savottaa riittää!
Savottaa niin että kuvottaa? Savolaiset kai ovat länsisuomalaisten mielestä vähän laiskemmansorttisia venkoilijoita? No, kaipa niitä poikkeuksen vahvistavia sääntöjäkin riittää.
Savox Communications Oy Ab joka tapauksessa ei ole savolainen vaan espoolainen yritys, jonka avainhenkilöiden taustat ovat käsittääkseni vahvasti ruotsinkieliset. Yhtiö on erikoistunut kapeaan markkinarakoon: sen laitteilla kommunikoivat keskenään mm. palokuntien SAVUsukeltajat. Tuote- ja yritysnimeen on tiettävästi saatu ideaa sieltä päin.
Pelastusala kaipaa hieman erikoistuneempia värkkejä kuin radiopuhelimia käyttävät ammattiryhmät keskimäärin.
http://www.savox.com/
Kaksisuuntaisissa radiolaitteissa käytetään usein ns. ääniohjausta: kun mikrofoniin vaikuttaa riittävä äänenpainetaso, lähetin kytkeytyy päälle ilman eri toimenpiteitä. Radiomiehet ovat puhuneet vuosikymmenien ajan ”voksista” (vox), ”voksireleestä” jne. Ellei laitteessa ole tuollaista ”voksia”, on lähetysvuorossa olevan radistin painettava mikrofonissa olevaa ns. tangenttia (puhekytkintä).
Hienostuneemmissa radiojärjestelmissä on käytössä ns. dupleksiperiaate: kumpikin osapuoli voi puhua ja kuunnella samanaikaisesti. Niinpä voksit ja tangentit eivät ole matkapuhelimen käyttäjille kovinkaan tuttuja käsitteitä.
Päästiin taas Ylä-Savosta aika kauas! Muillakin kuin iisalamelaesilla Halavatun papparaesilla tahtoo mopo karkailla...
http://www.halavatunpapat.com/etusivu.html