Oon ensimmäistä vuotta lukiossa ja ehkä maailman laiskin koulun suhteen. Ensimmäisestä pitkän matikan kurssista tuli 5, toisesta 5 ja kolmannesta 6. Nyt on meneillään 4. kurssi. Arvosanat on aika paskoja, mutta mitä muuta voisi odottaa, kun en jaksa nähdä mitään vaivaa esim. läksyjen suhteen. Ajattelin tässä neljännessä kurssissa vähän tsempata eli olla tunnilla mukana ja tehdä kotitehtävät.
Onko järkeä olla pitkässä matikassa näin huonoilla arvosanoilla? Mun toinen kaveri, joka menestyy pitkässä samalla tavalla kuin minä, vaihtoi lyhyeen. Toisen numerot taas olivat pitkässä 7-9, mutta vaihtoi silti lyhyeen. Mä en tiedä, tulenko tulevaisuudessa tarvitsemaan pitkää matikkaa tai matikkaa ylipäätänsä, mutta mä en toisaalta myöskään halua vaihtaa lyhyeen. On aika paska peruste käydä pitkää vaan sen takia, että se on pitkä, mutta toisaalta on kyllä sata kertaa hienompaa vastata jollekin kysyjälle, että opiskelen pitkää enkä lyhyttä.
Onko järkeä olla pitkässä matikassa näin huonoilla arvosanoilla? Mun toinen kaveri, joka menestyy pitkässä samalla tavalla kuin minä, vaihtoi lyhyeen. Toisen numerot taas olivat pitkässä 7-9, mutta vaihtoi silti lyhyeen. Mä en tiedä, tulenko tulevaisuudessa tarvitsemaan pitkää matikkaa tai matikkaa ylipäätänsä, mutta mä en toisaalta myöskään halua vaihtaa lyhyeen. On aika paska peruste käydä pitkää vaan sen takia, että se on pitkä, mutta toisaalta on kyllä sata kertaa hienompaa vastata jollekin kysyjälle, että opiskelen pitkää enkä lyhyttä.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Itse suoritin pitkän matematiikan oppimäärän lukiossa. Ensimmäisestä kurssista 7, toisesta 6, kolmannesta 7... sitten 5,5,7,6,5... ja sitä rataa. Olin uusintakokeessa varmaankin lähestulkoon 75% kokeista. Toisin sanoen rämmin vain mukana ja nipin napin läpäisin kokeet muutaman ulkoa opetellun tehtävätyypin ratkaisun ansiosta.
Viimeisenä vuonna otin sitten itseäni niskasta kiinni ja panosti kertauskurssiin, sekä kävin uudestaan muutamia alkupään kursseja. Näistä kursseista sain sitten pari kymppiä ja yhden ysin. Eli huomasin, että kyllähän minä jotain osaankin!! Sitten ennen kirjoituksia kertasin vielä koko lukion matematiikkaa.
Kirjoitin C:n, mutta jos en olisi viimeisenä vuonna ryhdistäytynyt olisin varmasti reputtanut. Lisähuomiona sanottakoon, että tällä hetkellä opiskelen matematiikkaa yliopistossa.
Tarinan opetus on siis se, että kaikki on mahdollista! Uskot vaan itseesi, kysyt opettajalta jos jokin on epäselvää. Sitä varten opettajat on olemassa. Matematiikka on melko yksinäistä puurtamista, joten kaveriporukalla tehtävien pähkäily ja "ääneen selittäminen" tuo oivan ja tehokkaan lisän asioiden ymmärtämiseen. Eli otapas jo nyt näin alkuvaiheessa itseäsi niskasta kiinni niin voit sitten kirjoituksissa tähdätä siihen laudaturiin!
"Oon ensimmäistä vuotta lukiossa ja ehkä maailman laiskin koulun suhteen."
Jos opiskelu ja työnteko oppiaksesi ei kiinnosta, olet lukiossa väärässä paikassa. Siellä ei pärjää oleskelemalla kuten isojen lasten päivähoidossa nimeltä peruskoulu.
Mistään aineesta et tule saamaan hyviä numeroita, jos et tee töitä (ja vielä oikealla tavalla). Varsinkaan matematiikkaa ei opi ilman lukemattomien erilaisten laskutehtävien omakohtaista suorittamista. Matematiikassa oppii vain tekemällä, ei opettajaa kuuntelemalla.
Nyt taitaa olla ammattikouluihin haku meneillään. Otapa selvää siitä mahdollisuudesta.
"Mistään aineesta et tule saamaan hyviä numeroita, jos et tee töitä (ja vielä oikealla tavalla)."
Mun keskiarvo on 8.9. Onko se lukiotasolla huono?
"Nyt taitaa olla ammattikouluihin haku meneillään. Otapa selvää siitä mahdollisuudesta."
Mitäs mä sinne amiskaan menen lukemaan, kun ei mikään siellä oleva ala kiinnosta?
Mä käyn lukion ja haen yliopistoon. Lukiota en nyt ainakaan lopeta kesken, koska pääsin sinne minne halusinkin: Norssiin.
Kaikki pärjää lukiossa toiset vain joutuvat tekemään enemmän töitä kuin toiset.
Lukion pitkäoppimäärä matematiikassa ei ole kovinkaan haastavaa, ainakaan jos sitä mitataan ylioppilaskokeen valossa. Nykyinen viidentoista tehtävän systeemi vastaa 70-luvun lyhyenoppimäärän yo-kirjoitusta, ei aiheiltaan vaan vaatimmus tasoltaan (tämä siis minun mielestä, laskin ennen kirjoituksia kaikki pitkän matikan tehtävät vuodesta 1972 vuoteen 2002). Siis ei ole mitenkään erinomaisen mahtava ylpeilyn aihe, jos lukee "pitkää", varsinkaan jos ei edes osaa sitä kunnolla.
Mistä ylipäätään tulee tuo hirvittävä pitkän matematikan arvostus? (aiheen vierestä;Uskon, että matematiikan vaativuustaso on laskenut, koska
muut oppiaineet ovat vaikeutuneet niin paljon enemmän, että jostain on pitänyt tasapainottaa.)
Vaihda siis suosiolla lyhyeen, jos ei kiinnosta.
Kannattaa kuitenkin muistaa, että lukio todistuksella, et tee muuta kuin haet seuraavaan kouluun, siis kannattaa ottaa huomioon tarvitseeko siellä pitkääoppimäärää matematiikasta. Siis lyhyt voi olla monessa mielessä parempi "ainakin" kirjoittaa, olettaen että saat siitä paremman arvosanan saat myös todennäköisesti enemmän pääsykoe/valinta -pisteitä.
Nykylukiolaisten pitkän matematiikan tason laskeminen johtuu siitä tosiasiasta, että nykyään 60% ikäryhmästä menee lukioon. Ennen lukioon meni huomattavasti pienempi osa ikäryhmästä joten tason laskeminen johtuu tästä.
Yo-kokeen tulee noudattaa Gaussin käyrää, jotta todistukset olisivat vertailukelpoisia eri vuosina. Hahahahahahahhaaa! Tämä ei ole matemaatikoiden keksintöä pakottaa yo-kokeen tuloksia jakaumaan mitä se ei todistettavasti edes noudata.
Se on typerien kasvatustieteilijöiden jotka eivät ymmärrä tilastotieetestä yhtään mitään eivätkä tule koskaan yksikään heistä ikinä ymmärtämäänkään. Kasvatustieteilijät pyrkivät kaikin keinoin heikentämään suomalaisen koulun matematiikan tasoa.
Nykyiset oppimäärät pitäisi opettaa neljässä vuodessa, eikä 2 vuodessa. Yhtenä syynä on myös kurssimuotoisuus. Enpä ole tavannut kurssin lopussa montaakaan todella hyvin kurssia hallitsevaa "matikistia". Aivan erityisesti huomioni on kiinnittynyt mm. siihen, että ei ymmärretä eikä hallita matematiikan syntaksia ja rakenteita. Derivoitaessa sisäfunktioita ei juurikaan noteerata. Entä sitten integroiminen. 3-ulotteisen avaruuden hallinta surkeaa. Laita vaan jokin ääriarvotehtävä, niin eivät edes hahmota kuutiota pallon sisään. Huh, huh! Useimmat suorittavat matematiikan apinoimalla tehtäviä. Ai niin ja ne muiden aineiden analyysit, esseet ja kirjoitelmat ja esitelmät, joita monet opettajat laiskuuttaan viljelevät kurssi kurssin jälkeen, vievät lähes kaiken ajan muulta lukio-opiskelulta. Itse olen suositellut pitkän matematiikan lukiolaisille hyvin suppeaa kurssivalintaa. Meilläkin on paljon yli sadan kurssin abeja, kun minimimäärä lukion suorittamiseen on 75. Lukio on koulutuksen "tiimari". Sitten vielä se, että nyt ei jäädä luokalle, kun luokkia ei ole olemassa. -Tarttes teherä jotakin!
Rippuu mihin pyrit. Jos haluat alalle mihin liittyy laskemista sekä yliopistoon lyhyt matematiikka on hyödytön. Jos olet menossa ammattikorkeaan lukio on turhaa.
Tunnen monia Nokia insinööreitä, joilla on pitkän matematiikan kompensoitu i. ;)
katkeroituneet ja kyyniset matemaatikot tulee tänne vaan avaamaan päätään :D se on vaan matikkaa, ei nyt luulis elämän siihen kaatuvan.
jos joku matikkanero tapaa tyypin joka on huonompi matikassa niin nämä nerot alkaa aina vittuilemaan. en tajua miksi. tuskin matemaatikotkaan on kaikissa aineissa hyviä joten kaikki vaan vittuilee takaisin sitten niitten heikkouksia hahahah!!
Aivan oiken, se on vaan matematiikkaa, aivan samalla
tavalla kuin lyhytkin. Jos ei suju laaja, niin kannattaa vaihtaa lyhyeen ja olla ylpeä siitä.
Pitkänoppimäärän ylenpalttisen arvostuksen olisi syytä loppua. Ei tee kenestäkään tyhmempää, jos lukee lyhyttä, ei matematiikalla älyykkyyttä voi yksinomaan punnita. Verbaaliset taidot ovat yhtälailla älykkyyttä, parhaat matematiikan taitajat ovat usein kovin "erikoisia" tapauksia, joiden sosiaaliset taidot ovat mitättömiä. Tälläiset henkilöt eivät johda tätä maailmaa.
Tuo on vahva sterotypiä, matemaattiset lahjakkaat ovat outolintuja joilla ei sosiaalisia taitoja.
Itse asiassa on osoitettu, että matemaattisesti lahjakkaat ovat keskimääräistä lahjakkaampia myös ns. sosiaalisessa älykkyydessä.
Toki varmasti löytyy outolintuja, mutta matikisteissa näiden osuus on pienempi kuin esim. kielellisesti lahjakkaissa. Runoilijoissa löytyy enemmän kuoreensa sulkeutuvia lahjakkuuksia kuin loogisesti maailmaa katsovissa matemaatikoissa.
no mun matikan ope on 50-vuotias mies ja sillä on vielä poikuus tallella XDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDD
Kai siellä maaseudulle joutuneet joutuvat elämään ilman, ellei ei ole eläinrakas.
Omituisinta asiassa on että sinä tiedät opettajasi seksielämän. Hankkisit ensin oman.
"Verbaaliset taidot ovat yhtälailla älykkyyttä, parhaat matematiikan taitajat ovat usein kovin "erikoisia" tapauksia, joiden sosiaaliset taidot ovat mitättömiä."
Kuinka monta matemaatikkoa tunnet, että voit tehdä noin karkean yleistyksen? Itse työsken matematiikan laitoksella, ja työkaverini siellä ovat ihan normaalia porukkaa. Melkein kaikki elävät vakiintuneessa parisuhteessa, osalla on lapsia, osa urheilee säännöllisesti, osa on verbaaliseesti ja sosiaalisesti hyvinkin lahjakkaita, osa soittaa jotain instrumenttia ja niin edespäin. Ainoa yhteinen tekijä on varmaankin se, että kaikilla on kyky loogiseen abstaktiin ajatteluun ja että he haluavat käyttää sitä matematiikan kehittämiseen.
Siinä olet kyllä oikeassa, että looginen ajattelu ei ole älykkyyden ainoa komponentti ja verbaalista ja sosiaalista älykkyyttä tarvitaan myös siinä missä loogista päättelykykyä. Toisaalta nykyään melkein alalla kuin allalla tarvitaan loogiseen ajatteluun kykyneviä ihmisiä, jotka pystyvät käyttämään matemaattisia työkaluja apuna, niin en kyllä mitenkään näe, että pitkää matematiikkaa yliarvostettaisiin. Päinvastoin, matematiikkaa käyttävillä aloilla on pulaa lahjakkaista opiskelijoista, kun taas "ei-matemaattisille aloille" tuntuu olevan tarjolla opiskelijoita monta kertaa enemmän kuin sisään pystyy ottamaan. Tosin käsittääkseni mikään tieteenaloista ei ole täysin matematiikasta vapaa, niin etteikö niille löytyisi sovellutusta tai hyötyä matematiikasta tai tilastotieteestä.
Matematiikan taitajista on varmasti suurta pulaa ja olen myös samaa mieltä, että MATEMATIIKKAA tulisi ja tulee arvostaa. Mutta lukion pitkä matematiikka EI todellakaan ole mikään matematiikan taitojen mittari. Laudatur pitkästä on läpihuuto juttu hyvälle matematiikan opiskelijalle. (Nykyisellään kokeesta löytyy vähintään 11 hellpoa tehtävää!)
Minulla on ainakin sellainen kuva, että jos joku kertoo kaverilleen saaneensa esim. kaksi tai jopa kuusi L:lää ja yksi niistä on pitkästä matemaatiikasta, niin kaverin vastaus on jotain tyyliin: "Vou pitkästä L, vähän sää oot nero!", tai jotain vastaavaa. Mistä moinen, kyllähän kaveri voi olla nero, varsinkin kun sitä gaussin kellokäyrääkin käytetään, mutta ei sitä kyllä nykyisellä kokeella voi mitata.
Koetan vielä toisella tapaa ilmaista pointtini,
jos Pekka Puupää ei omaa minkään sortin lahjakkuutta mihinkään suuntaan, niin uskon vakaasti, että hänen olisi helpoin kirjoittaa L pitkästä matematiikasta (no lyhyt, joo, mut ei välitetä siitä) nykyisellä lukion vaatimustasolla.
Tämän takia pitkää arvostetaan minun mielestä aivan liikaa.
Niin mainittakoon nyt sitten se, että kirjoitin itse täydet pitkästä, siis kyseessä ei oo mikään "miksei mun osaamista arvosteta" vuodatus!
Pitkä matematiikka, vaikkei sillä nyt juurikaan ole mitään tekemistä esimerkiksi yliopistomatematiikan kanssa, antaa kuitenkin hyvät matemaattiset valmiudet opiskeluun aloilla, joilla matematiikkaa käytetään puhtaasti avustavina työkaluna. Lyhyestä matematiikasta ei näitä valmiuksia saa. Tämän takia pitkän matematiikan opiskelua kannattaa pitää arvossaan, koska se pitää ovet avoinna monille eri aloille.
Mutta ei sitä silti tarvitsisi arvostaa mitenkään kuningas aineena, koska sen vaativuus ei sitä vastaa. Järkevää sitä on kyllä opiskella, jos aikoo jatkaa esim. TTK:lle tai vastaavaan. Mutta aivan yhtä järkevää on opiskella lyhyttä, jos tietää ettei
aio ko. kouluihin. Monet todella tietävät mitä tahtovat, eikä ovia tarvitse pitää auki joka suuntaan. Sitäpaitsi, jos se polttava tarve pitkän matematiikan taidoille tulee joskus, niin kannattaa opetella se sitten kun siihen on sitä mielenkiintoa/motivaatiota.
Älä lannistu vähästä. Itse opiskelen yliopistotasolla ja matematiikka sivuaineena, eikä minullekaan ole vielä tullut muita arvosanoja kuin vitosia. Kyllä se siitä, kun jaksat yrittää.