"Nykyisen tiedon mukaan maailma mikrotasolla on todella aidosti satunnainen, esimerkiksi uraaniydin hajoaa tai sitten ei hajoa täysin ennustamattomasti. Filosofisesti tämä on tärkeää, koska se estää täydellisen determinismin. Toisaalta kvanttimaailman satunnaisuuskaan ei selitä esimerkiksi ihmisen tietoisuutta tai vapaata tahtoa."
Hajoaako todella ennustamattomasti? Jos kuitenkin jokin aiheuttaisi uraaniytimen hajoamisen...? Mitenkä muut atomit?
Hajoaako todella ennustamattomasti? Jos kuitenkin jokin aiheuttaisi uraaniytimen hajoamisen...? Mitenkä muut atomit?
Vastaukset 9
Vanhimmat
> "Toisaalta kvanttimaailman satunnaisuuskaan ei
> selitä esimerkiksi ihmisen tietoisuutta tai
> vapaata tahtoa."
Joukossamme ehkä naiiveja yrityksiä selittää jollain yksinkertaisella teorialla kaikkea mahdollista. Teoriat OVAT rajallisia ja toimivat yleensä vain erittäin suppeassa konteksissa, josko silloinkaan kunnolla.
> Hajoaako todella ennustamattomasti?
Ei niissä puitteissa, kun esim. jättää hajoittamisen käynnistämättä. Sikäli esim. ei ole mitään ennustamatonta.
> Jos kuitenkin jokin aiheuttaisi
> uraaniytimen hajoamisen...? Mitenkä
> muut atomit?
Niin, siis tiettävästi reaktio käynnistyy vapaiden neutronien avulla, vai kuinka se tarkkaan ottaen menikään.
Ilmeisesti tuolla alkuperäisellä lainauksella tarkoitetaan itsestään tapahtuvaa hajoamista. Eli siis ilman neutronin vaikutusta. Joka ilmenee ns. luonnollisena radioaktiivisuutena.
Vaikkei yksittäisestä atomista pystykään sanomaan, milloin se hajoaa, niin kuitenkin tilastollisesti suuresta määrästä atomeja voidaan todeta ns. puoliintumisaika eli aika milloin puolet atomeista on hajonnut.
Joo noinhan voi ajatella - no eihän se sitten ole determinisimin ulkopuolella. Nythän on kyse suurista määristä, ei tämä ole lottoarvontaa.
Suurista tahi pienistä, riippuu nuklidin puoliintumisajasta. Pitkäikäinen nuklidi säteilee vähemmän kuin lyhytikäinen; esim. U238-isotooppia joutuu kutittelemaan päivätolkulla saadakseen siitä irti "muutamia harvoja" alfahiukkasia.
"Hajoaako todella ennustamattomasti? Jos kuitenkin jokin aiheuttaisi uraaniytimen hajoamisen...? Mitenkä muut atomit? "
Yksittäisen ytimen kohdalla on mahdotonta ennustaa varmasti, hajoaako se vai ei jossain tilanteessa. Tämä on yksinkertainen kvanntifysiikan fakta. Ainoa, mitä voimme sanoa, on jokin todennäköisyys jostain tapahtumasta. Tämä pätee itse asiassa muuallakin kuin uraaniatomin tilanteessa.
Sama epävarmuus koskee siis kaikkea muutakin. On teoriassa siis mahdollista, että kun juhlit illalla baaripöydän päällä, huomaatkin yhtäkkiä että "tunneloidut" pöydän läpi, eli tiput pöydän alle, ilman että pöytä hajoaa. Tällekkin on olemassa jokin nollasta poikkeava todennäköisyys. Se vain on niin suunnattoman pieni, että sitä ei käytännössä tapahdu ikuna. Siihen ei riitä kuin ääretön tarkkailuaika.
Uraaniatomi hajoaa, kun se kaappaa ohi kulkevan neutronin, joka aiheuttaa ytimeen epävakaan tilan. Itse kaappauskin on puhtaasti satunnainen tapahtuma. U-235 tapauksessa tämä aiheuttaa varsin suurella todennäköisyydellä fission. Ja kaappaus ja fissio on todennäköisempää, kun neutronin energia on pieni. Vastaavasti U-238:n tapauksessa todennäköisyys fissioon on kaappauksen jälkeen varsin pieni. Sen sijaan on todennäköisempää, että se päätyy lopulta hajoamaan parin beta-hajoamisen kautta plutoniumiksi.
Siispä vastaus lyhyesti: Yksittäisen atomin kannalta hajoaminen on satunnainen tapahtuma, jota ei voi ennustaa varmasti. Termi "täysin ennustamaton" on kuitenkin väärä, koska voimme antaa tapahtumille todennäköisyyden. Kun puhutaan aina kuitenkin "tsiljoonien" atomien hajoamisesta, tilastollisesti epävarmuutta ei ole käytännössä tippaakaan.
Elektroni voi kulkea kahden vierekkäisen reijän läpi yhtäaikaa tai ei osata sanoa kummasta se meni läpi.
Asun rivitalossa. Kun tulen aamulla naapurin rouvan luota yöjalasta voin selittää vaimolleni: "Rakas, katso asiaa kvanttifysiikan valossa. Kysymyksessä on siis Heisenbergin epätarkkuusperiaate ja et voi väittää etten olisi ollut luonasi yöllä koska ovemme ovat niin lähellä toisiaan".
Kyllä, turpiin tulee että raikaa... tietyllä todennäköisyydellä.
"Nykyisen tiedon mukaan maailma mikrotasolla on todella aidosti satunnainen, esimerkiksi uraaniydin hajoaa tai sitten ei hajoa täysin ennustamattomasti. Filosofisesti tämä on tärkeää, koska se estää täydellisen determinismin. Toisaalta kvanttimaailman satunnaisuuskaan ei selitä esimerkiksi ihmisen tietoisuutta tai vapaata tahtoa."
Mistä tai keneltä tuo teksti on peräisin?
Jonkun ns. filosofin sekoilua?
http://tampere.vapaa-ajattelijat.fi/pakanasanomat/2001-2/kaaos.htm
Tampereen Vapaa-ajattelijat.
http://granum.uta.fi/granum/kirjanTiedot.php?tuote_id=4790
Olisiko tämä teos kyseeessä?