Oikosulkuvirran mittaus?

Mikä on sellainen mittari joka ei laske tuota valmiiksi?

Ainakin minun telaris tekee sen vaikka on halvimmasta päästä...

Sähkömies. kirjoitti:

Mikä on sellainen mittari joka ei laske tuota valmiiksi?

Ainakin minun telaris tekee sen vaikka on halvimmasta päästä...

joka ei laske valmiiksi. Oli markka-aikaan n. 3000mk. Sama malli on vieläkin myynnissä ja ei laske vieläkään. On kait halvimmasta päästä, mutta kestävä.

Eihän niitä tule kuin pari laskua/omakotitalo.
Mä lasken vain yhden laskun /sulaketyyppi/poikkipinta ja niistä tarkistan sen huonoimman tapauksen, eli mittamalla isoimman vastuksen tapauksen. Siinä on pienin oikosulkuvirta.
Muista kirjaan vain sen mittausarvon.


Kaava:

Ik=(c x 400V)/(sqrt(3) x Zk)

kerroin c = mitattaessa 0.8

Mulla on myös exelillä tehty taulukko mittarilaukussa, missä on jokaista sulaketyyppiä vastaava impedanssiarvo, jota ei saa ylittää. Näen heti, missä on liikaa vastusta jne.
Erikseen valmiit taulukot 0,4s ja 5s laukaisuaikoja vaativille ryhmille jne.

Siihen aikaan, kun ostin tuon mittarin, niin laskevat mittarit oli luokkaa yli 10000mk.
Todella kannattavaa tehdä pari pikku laskutoimitusta silloin tällöin, jotta säästää 6000mk.
Siis tollanen mittari sopii ainakin tällaiselle ns. silloin tällöin urakoivalle.

sellainen Kyoritsu kirjoitti:

joka ei laske valmiiksi. Oli markka-aikaan n. 3000mk. Sama malli on vieläkin myynnissä ja ei laske vieläkään. On kait halvimmasta päästä, mutta kestävä.

Eihän niitä tule kuin pari laskua/omakotitalo.
Mä lasken vain yhden laskun /sulaketyyppi/poikkipinta ja niistä tarkistan sen huonoimman tapauksen, eli mittamalla isoimman vastuksen tapauksen. Siinä on pienin oikosulkuvirta.
Muista kirjaan vain sen mittausarvon.


Kaava:

Ik=(c x 400V)/(sqrt(3) x Zk)

kerroin c = mitattaessa 0.8

Mulla on myös exelillä tehty taulukko mittarilaukussa, missä on jokaista sulaketyyppiä vastaava impedanssiarvo, jota ei saa ylittää. Näen heti, missä on liikaa vastusta jne.
Erikseen valmiit taulukot 0,4s ja 5s laukaisuaikoja vaativille ryhmille jne.

Siihen aikaan, kun ostin tuon mittarin, niin laskevat mittarit oli luokkaa yli 10000mk.
Todella kannattavaa tehdä pari pikku laskutoimitusta silloin tällöin, jotta säästää 6000mk.
Siis tollanen mittari sopii ainakin tällaiselle ns. silloin tällöin urakoivalle.

Lue lisää

Mikä tuo kerroin oikein on?

Sähkömies. kirjoitti:

Mikä on sellainen mittari joka ei laske tuota valmiiksi?

Ainakin minun telaris tekee sen vaikka on halvimmasta päästä...

Laski tai ei niin tulos saattaa olla metsässä ainakin 30%. Tämä todettiin kerran mittaamalla samasta pistorasiasta peräkkäin kolmella eri testerillä ja tulostarkkuus oli noin huono. Mittaustulokset ovat suuntaa antavia ja siksi kai varmuuskerrointa käytetään laskettaessa.

sellainen Kyoritsu kirjoitti:

joka ei laske valmiiksi. Oli markka-aikaan n. 3000mk. Sama malli on vieläkin myynnissä ja ei laske vieläkään. On kait halvimmasta päästä, mutta kestävä.

Eihän niitä tule kuin pari laskua/omakotitalo.
Mä lasken vain yhden laskun /sulaketyyppi/poikkipinta ja niistä tarkistan sen huonoimman tapauksen, eli mittamalla isoimman vastuksen tapauksen. Siinä on pienin oikosulkuvirta.
Muista kirjaan vain sen mittausarvon.


Kaava:

Ik=(c x 400V)/(sqrt(3) x Zk)

kerroin c = mitattaessa 0.8

Mulla on myös exelillä tehty taulukko mittarilaukussa, missä on jokaista sulaketyyppiä vastaava impedanssiarvo, jota ei saa ylittää. Näen heti, missä on liikaa vastusta jne.
Erikseen valmiit taulukot 0,4s ja 5s laukaisuaikoja vaativille ryhmille jne.

Siihen aikaan, kun ostin tuon mittarin, niin laskevat mittarit oli luokkaa yli 10000mk.
Todella kannattavaa tehdä pari pikku laskutoimitusta silloin tällöin, jotta säästää 6000mk.
Siis tollanen mittari sopii ainakin tällaiselle ns. silloin tällöin urakoivalle.

Lue lisää

tuo AJATUS nyt mennä ihan oikein?

Kyoritsu mittaa vikapiirin impedanssin väliltä L-PE. Kyllä siitä lasketaan Ik ihan riittävällä tarkkuudella niin kuin kaveri tuolla aiemmin kertoi eli U0/ZPE. Mittarin tulee näyttää 1,25 -kertaa suurempaa virta-arvoa kuin sen laukaisemiseen tarvitaan.

Esittämälläsi tavalla päästään toki pääjännitteestä vaihejännitteeseen ja siitä yksivaiheiseen vikavirtaan, mutta entäpä jos joku ymmärtää tuon niin, että mitataan kahden vaiheen välistä? Se on toki Kyoritsullakin mahdollista tehdä, mutta vain yhden kerran....

Kohtuullisella päässälaskutaidolla (käytä siis helpompaa kaavaa)tai pienellä vaivalla oli ja on edelleenkin mahdollista säästää ihan mukavia summia.

vts00x kirjoitti:

tuo AJATUS nyt mennä ihan oikein?

Kyoritsu mittaa vikapiirin impedanssin väliltä L-PE. Kyllä siitä lasketaan Ik ihan riittävällä tarkkuudella niin kuin kaveri tuolla aiemmin kertoi eli U0/ZPE. Mittarin tulee näyttää 1,25 -kertaa suurempaa virta-arvoa kuin sen laukaisemiseen tarvitaan.

Esittämälläsi tavalla päästään toki pääjännitteestä vaihejännitteeseen ja siitä yksivaiheiseen vikavirtaan, mutta entäpä jos joku ymmärtää tuon niin, että mitataan kahden vaiheen välistä? Se on toki Kyoritsullakin mahdollista tehdä, mutta vain yhden kerran....

Kohtuullisella päässälaskutaidolla (käytä siis helpompaa kaavaa)tai pienellä vaivalla oli ja on edelleenkin mahdollista säästää ihan mukavia summia.

Lue lisää

Mä en oikeastaan tarkoittanut, että joku toinen laskee väärin. Enkä mä niin tainnut sanoakkaan missään. Kerroin vaan, miten minä lasken ne jutut. Tuo kaava on mun sfs6000:ssa. Se ei ole uusinta painosta kylläkään. En tiedä, miten se on uusimmissa, jne. Se sama kaava on noissa kaavakkeissa, joita on ST-korteissa. Ainakin noissa, joita olen kopioinut itselleni. Mä käytän sitä. Ei se ole minusta kovinkaan mutkikas. Sehän on ohminlaki.
Niin kuin mä kerroin mulla on exelit, tietokonevehkeet ja pelit, valmiit taulukot ja laskentataulukot, joissa on kaavat valmiina. Olen ne kyllä itse tehnyt. Sen kun työntää ohmilukemat ja sulaketyypit kehiin, niin kone kertoo toimiiko suojaus. Eli jokaisesta erityyppisestä ryhmästä työnnän sen huonoimman arvon valmiiseen laskentataulukkoon ja kone kertoo tuloksen toimiiko vai ei ja sitten printtaan sen mappiin.
Näen kyllä työmaalla jo ohmimäärästäkin toimiiko vai ei.
Mutta nämä MMJ-jutut ei ole ihan se mun juttu. Olen enemmän suurjännitemiehiä.
Jokainen saa mun puolestani laskea ihan miten tahtoo se ei ole minun asia ollenkaan. En halua opettaa rakennuspuolen miehiä. Itse teen vaan sen verran näitä, kun on pakko. Lähinnä siviilielämän tarpeisiin ja sukulaisten vaatimuksesta.

Tahdoin ehkä enemmän valaista sitä, että ei sen mittarin tarvitse olla tuhansien eurojen arvoinen välttämättä, jos vähän miettii, mitä siinä ollaan mittaamassa. Siis se malli, joka mittaa ohmit riittää esim. kotitarveurakoitsijalle.

kerroin kirjoitti:

Mikä tuo kerroin oikein on?

vaikutuksesta johtuva kokemusperäinen kerroin.

Mittari ei tee oikeaa oikosulkua. Sehän sulaisi kouraan, kun mittaa satoja/tuhansia ampeereja olevia virtoja.

Oikeassa oikosulussa kaapeli ehtii lämmetä runsaasti silmän räpäyksessä. Lämmetessään kaapelin vastus kasvaa. Sitä kautta sulakkeen toiminta-aika pidentyy, koska virta vastaavasti pienenee.
Eli mittaustulos kerrotaan sillä lämpövaikutuksella.
Olikohan vielä niin, että siinä kertoimessa on mukana hieman liitostekniikan vastuksista johtuvaa vastuksen arvioitua kasvua, jotka pienentää oikosulkuvirtaa?

mittariasiaa kirjoitti:

Mä en oikeastaan tarkoittanut, että joku toinen laskee väärin. Enkä mä niin tainnut sanoakkaan missään. Kerroin vaan, miten minä lasken ne jutut. Tuo kaava on mun sfs6000:ssa. Se ei ole uusinta painosta kylläkään. En tiedä, miten se on uusimmissa, jne. Se sama kaava on noissa kaavakkeissa, joita on ST-korteissa. Ainakin noissa, joita olen kopioinut itselleni. Mä käytän sitä. Ei se ole minusta kovinkaan mutkikas. Sehän on ohminlaki.
Niin kuin mä kerroin mulla on exelit, tietokonevehkeet ja pelit, valmiit taulukot ja laskentataulukot, joissa on kaavat valmiina. Olen ne kyllä itse tehnyt. Sen kun työntää ohmilukemat ja sulaketyypit kehiin, niin kone kertoo toimiiko suojaus. Eli jokaisesta erityyppisestä ryhmästä työnnän sen huonoimman arvon valmiiseen laskentataulukkoon ja kone kertoo tuloksen toimiiko vai ei ja sitten printtaan sen mappiin.
Näen kyllä työmaalla jo ohmimäärästäkin toimiiko vai ei.
Mutta nämä MMJ-jutut ei ole ihan se mun juttu. Olen enemmän suurjännitemiehiä.
Jokainen saa mun puolestani laskea ihan miten tahtoo se ei ole minun asia ollenkaan. En halua opettaa rakennuspuolen miehiä. Itse teen vaan sen verran näitä, kun on pakko. Lähinnä siviilielämän tarpeisiin ja sukulaisten vaatimuksesta.

Tahdoin ehkä enemmän valaista sitä, että ei sen mittarin tarvitse olla tuhansien eurojen arvoinen välttämättä, jos vähän miettii, mitä siinä ollaan mittaamassa. Siis se malli, joka mittaa ohmit riittää esim. kotitarveurakoitsijalle.

Lue lisää

Kyllä sitä ihan yleisesti pitäisi käyttää, kun lasketaan silmukkaimpedanssista oikosulkuvirtaa.

Mutta eiköhän se ole sama, jos lopputulos on oikea.

Mitähän se vts tarkoittaa oikein:

0.8 on 4/5, jota standardissa mainostetaan kaavassa ja sehän on toisella tapaa tarkasteltuna
1,25, kun laskee asiat eritavalla. 1/x otettuna 0.8:sta on 1,25. Sama asia.

Jos on tuollainen mittari, joka antaa vain sen impedanssin on kätevä tehdä oma mittaustulos- kaavake execelillä ja laittaa ne kaavat sinne.

on sama kaava kirjoitti:

Kyllä sitä ihan yleisesti pitäisi käyttää, kun lasketaan silmukkaimpedanssista oikosulkuvirtaa.

Mutta eiköhän se ole sama, jos lopputulos on oikea.

Mitähän se vts tarkoittaa oikein:

0.8 on 4/5, jota standardissa mainostetaan kaavassa ja sehän on toisella tapaa tarkasteltuna
1,25, kun laskee asiat eritavalla. 1/x otettuna 0.8:sta on 1,25. Sama asia.

Jos on tuollainen mittari, joka antaa vain sen impedanssin on kätevä tehdä oma mittaustulos- kaavake execelillä ja laittaa ne kaavat sinne.

Lue lisää

kirjoitin viestini muutenkin hiukan huolimattomasti: Suojalaitteen Ia-arvoon nähden siis mittarin tulee näyttää 1,25 -kertaista virta-arvoa. On toki aivan sama miten päin asian laskee (ohmeina tai ampeereina), kunhan tuon johdinlämpenemän ottaa kertoimella huomioon.

Jatkossa kertoimeksi näyttäisikin tulevan 1,5, joten muistakaa päivittää taulukkonne uuden standardiversion myötä. Oletan, että tuo menee lausuntokierroksella läpi. Nykyisellään käyttämämme kerroin on ollut esikuvastandardien vastainen.

määrätty tehtäväksi multitesterillä.

Voi niitä huvikseen mittailla muillakin tavoilla. Mutta kun puhutaan sähköasennusten käyttöönottotarkastuksesta, niin se täytyy tehdä ns. virallisella tavalla.

koska se mittaus on kirjoitti:

määrätty tehtäväksi multitesterillä.

Voi niitä huvikseen mittailla muillakin tavoilla. Mutta kun puhutaan sähköasennusten käyttöönottotarkastuksesta, niin se täytyy tehdä ns. virallisella tavalla.

Lue lisää

näinhän se mittarikin mittaa

No teeppäs oikeen labrakoe tuosta. Paljonko sait mitattua eroa tuosta välittömään läheisyyteen asennetusta pistorasiasta ja kiskostosta mitattuun? Ja harvemmin se siinä keskuksen kiskoissa pienempi on?

Jaa että "keskuksen oikosulkuvirta mitataan keskuksesta"? Ei kai? Kysymys oli varmaankin siitä että miten ja mistä se sieltä mitataan. Syöttöjohdosta, pääkytkimeltä, pääsulakkeilta vai mistä.

no shit... kirjoitti:

Jaa että "keskuksen oikosulkuvirta mitataan keskuksesta"? Ei kai? Kysymys oli varmaankin siitä että miten ja mistä se sieltä mitataan. Syöttöjohdosta, pääkytkimeltä, pääsulakkeilta vai mistä.

Lue lisää

No niitä labratuloksia odotellaan.

Erittäin hienoa että joku näki asian eteen vaivaa. Yllättävän paljonhan tuo vvsk:n jompitus (0,5mm2 langalla) plus pr johtoineen himmentää. :) Mites btw noi mittajohtimet,osaaks noi mittarit kompensoida ne?

Siis se on totta että tarkka pitää olla mutta pointtihan koko mittauksessa on - niinkuin kaikki tietävätkin - selvittää, että toimiiko suojaus. Itse mittaustuloshan on vaan työkalu.

Puutarhuri456 kirjoitti:

Erittäin hienoa että joku näki asian eteen vaivaa. Yllättävän paljonhan tuo vvsk:n jompitus (0,5mm2 langalla) plus pr johtoineen himmentää. :) Mites btw noi mittajohtimet,osaaks noi mittarit kompensoida ne?

Siis se on totta että tarkka pitää olla mutta pointtihan koko mittauksessa on - niinkuin kaikki tietävätkin - selvittää, että toimiiko suojaus. Itse mittaustuloshan on vaan työkalu.

Lue lisää

On ne vvs:n sisäiset piuhat paksumpia kuin 0,5mm2, 4--6mm2 vähintäänkin. Lisäksi tulee tietenkin koskettimien ylimenovastus.

SÄHKÖTURVALLISUUSTUTKINTO 1, 1/2010 22.4.2010

Kysymys 12 . Sähköurakoitsija tekee uuden asuinkerrostalon sähköasennukset. Mitä tietoja urakoitsijan on ainakin merkittävä käyttöönotto tarkastuksen mittauksista tarkastuspöytäkirjaan? (5 p.)

Vastaus:

- eristysresistanssimittauksista kaikki mittaustulokset
- silmukkainpedanssimittauksista kaikki mittaustulokset, yleensä keskusalueittain epäedullisimmassa pisteessä
- vikavirtasuojien mittaustulokset
- jatkuvuusmittauksista vaatimusten toteutuminen keskuskohtaisesti
- kiertosuunta keskuskohtaisesti. (01 -2009/6 1 2.9)

Asennusyritysten käyttöönottotarkastuksen pöytäkirjat on laadittu niin, että niihin on merkittävä oikosulkuvirta, myös "pienimmät toimintavirrat oikosulussa" taulukko ei ilmoittaa virra. Yksinkertaisesti on helpompi käsitellä virtaarvoja kuin imbedanssi arvoja varsinkin kun mittarit laskee tuon virran toleranssiensa mukaisesti, näyttäen myös imbedanssin.