Te jotka olette tehneet tuon kyseisen Cattellin testin, oletteko kokeilleet netistäkin löytyviä vaikeita ns. power-testejä (esim. Mega, Sigma jne.), joissa ei ole aikarajaa? Millaisin tuloksin? Olen huhupuheena kuullut, että samat ihmiset jotka menestyvät Cattellin nopeustestissä eivät läheskään aina menesty näissä vaikeissa testeissä ja sama tietysti toisin päin. Intuitiivisesti se tuntuisi järkevältä; eihän älyn nopeus ja sen syvyys välttämättä asu samassa päässä.
Kysymys mensalaisille ja muille Cattellin testin tehneille
Teukka*
202754
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 20
Vanhimmat
... tarvitaan nopeutta ja noissa muissa kärsivällisyyttä. Aina nuo ominaisuudet eivät satu samalle henkilölle.
Kiitos Emilia_22. Olen kyllä miettinyt uskaltaisinko altistaa cattellini noihin "toisenlaisiin" testeihin.
tarvitaan kykyä ratkoa monimutkaisia, aiemmin kohtaamattomia ongelmia ja syvällistä päättelykykyä. Keskimääräinen kansalainen ei saa näissä testeissä kuin korkeintaan muutaman oikein, vaikka käyttäisi ratkomiseen tuhansia tunteja ja kävisi siinä välissä kärsivällisyysleireillä prepattavana. Makuasia tietysti on, pitääkö fiksuna häntä joka osaa ratkoa iisejä tehtäväsarjoja muutamaa sekuntia tai minuuttia muita nopeammin vai sitä joka ratkoo tehtäviä jotka ovat muiden täysin ulottumattomissa ;)
...sigma testin voi tehdä? en ole ennen kuullutkaan sellaisesta.
Tosin sen tekijän täytyy olla a) pöhkö tai b) erittäin hyvätuloinen, koska hänellä on varaa heittää 500 euroa kankkulan kaivoon. Aikaisemmin testin maksu oli sentään kohtuullinen. Testi sinänsä on erittäin mielenkiintoinen ja antaa varmasti suuntaa siihen, millä älykkyystasolla henkilö liikkuu. Testi sisältää 36 tehtävää ja kaikki oikein ratkaissut kuuluu jonnekin 1/ 1000 000 tason yläpuolelle.
Itse tein sen aikoinaan pöytälaatikkoon, jonne se unohtui, koska kymmenkunta tehtävää jäi vastausta vaille. Kun kävin uudelleen asiaan, huomasin, että testimaksu oli noussut älyttömän korkealle. Tämäkin on älykkyystesti: miten paljon kannattaa tuhlata rahaa testiin jossa selvitetään asiaa, jonka jo muutenkin tiedät.
Älykkyyshistoriani
15 v ammattikoulun pääsykoe:" Olet huippuälykäs"
20 v armeijan "palikkatesti": 9/9/9 - paras seitsemästäkymmenestä
22 v Mensan testi: äo 154
ammattikoulun pääsykoe vai intin p-koe tässä sitä syvällistä ja monimutkaista päättelyä, jonka asetin vastakkain mensan nopeustestin kanssa?
tuloksesta päätellen melko hyvin edustaa.
Olen Mensan jäsen ja sain ysin intin testistä. Se oli ainakin silloin korkein lukema siellä.
pieni kommunikaatiohäiriö,arvoisat cattel 153 ja OssiB. Vaikka amiksen pääsykokeenne ja p-testinne korreloisivatkin hyvin cattell-tuloksenne kanssa, se ei silti ole vastaus alunperäiseen kyselyyni. Se koski powertestien ja cattellin korrelaatiota ja korreloimattomuutta. Itse en pidä p-koetta powertestinä tai edes sen tapaisena.Tehtävien vaatimustaso näkemissäni powertesteissä on aika lailla ylempänä.
Jos mitataan älykkyyttä, pitää tulokset kalibroida, että saadaan oikeat tulokset. Jos kysymykset ovat alusta lähtien hyvin vaikeita, ei saada oikeita tuloksia esim. alle 110:n osamäärällä (24:n keskihajonnalla).
Powertesti ei siis pysty mittamaan oikein ihmisiä, jos liian suuri osa tehtävistä on niin vaikeita, ettei niitä osaa suuri osa tehdä.
Tietenkin testejä ja leikkejä saa olla millaisia vaan, mutta niillä ei ehkä pysty arvioimaan älykkyysosamäärää.
Ei Cattell % Cattell yläraja ole ongelma. Vaikeutta riittää kyllä.
...tulkitsen,että powertestit ovat mielestäsi huonoja ja epäluotettavia. Itse en näe ongelmaa siinä, että laaditaan erillisiä älykkyystestejä korkeiden älykkyysosamäärien tarkentamiseen. Siitä olen kanssasi samaa mieltä, että ne eivät sovi keskimääräisten tai alhaisten ÄO:den mittaukseen.Jos testejä standardoidaan koko kansalle,voidaan sama kyllä tehdä pienemmällekin väestönosalle. Monissa powertesteissä testin tehneitä on useita satoja,joten liian pieni otos ei tällöin ole standardoinnin este.
"Ei Cattell % Cattell yläraja ole ongelma. Vaikeutta riittää kyllä."
yläraja ongelma siinä mielessä että se loppuu suhteellisen matalalalle, tilastollisestihan sen 186 saavuttaa jotain 1/6000.
ja testin ongelma myös, että älykkäimmän 1-2% väestönosan älykkyydestä se ei enää sanokaan juurikaan mitään luotettavaa(tulokset epätarkkoja)
Se toimii hyvin hyvin yhden ja kahden älykkäimmän prosentin joukossa ja älykkäimmilläkin. Miten testataan maailman älykkäin, koska ei ole vertailuaineistoa?
Toki sen voi johtaa muista tuloksista.
Power-testeissä pitää olla saatavana normaalijakautuma tai sitten tuloksia pitää verrata esim. Mensan pitämissä testeissä tutkittuihin vaikkapa Mensan jäseniin. Saadaanhan silläkin tavalla oikeat tulokset. Ongelmana on vaan verrokkiväen hakeminen. Kaikkia ihmisiä on 100 % kaikista ihmisistä, Mensan rajan ylittäviä vain 2 % kaikista ihmisistä.
Vielä Cattellista. En ole kuullut yhtään tapausta, jossa sen mittausalue ei olisi riittänyt. Sellaisiakin tapauksia on teoriassa, mutta onko sellaista koskaan tapahtunut?
Sain Intissä testissä maksimipisteet ja olen Mensan jäsen. intin testi ei mitannut puhtaasti ns. yleistä älykkyyttä, vaan opittuja asioita.
Cattellin tarkkuuden korkeilla äo-tasoilla asettaa mielestäni kyseenalaiseksi esim. oheisessa linkissä oleva tilasto:
http://paulcooijmans.lunarpages.com/stat/ccf.html
Cooijmans myös kommentoi cattellia lisää oheisella sivullaan (kirjoita selaimen find-toiminnossa cattell, niin oikea kohta löytyy):
http://paulcooijmans.lunarpages.com/tests/faq.html
On totta, että tilasto on suppea, mutta se, että korrelaatio on noin heikko tai jopa negatiivinen noin monen testin kanssa, on mielestäni kiinnostavaa. Toinen tulkintavaihtoehto on tietysti se, että muut testit toimivat huonosti korkeilla äo-tasoilla ja vain cattell oikein. En silti pidä sitä kovin todennäköisenä. Joukossa on myös standardoituja testejä, kuten Raven's. Tärkeämpää, kuin kiistely siitä mikä toimii parhaiten milläkin tasolla, on kuitenkin nähdäkseni sen huomaaminen, että vaihtelut testituloksissa johtuvat siitä että testit ovat erilaisia. Cattell on äärimmäisen nopearytminen ja nämä muut taas vaativat äärimmäisen syvällistä päättelyä. Näin ollen Cattellin laatijoiden taustaoletus yleisälykkyyden luonteesta ja siitä miten sitä tulisi mitata on erilainen kuin useimpien muiden testien laatijoiden. Vaikka mensa suomessa käyttääkin cattellia testauksessaan, se ei kuitenkaan tee siitä yhtään sen parempaa kuin muutkaan (ainakaan standardoidut) testit. Päinvastoin, kokemukset muualta kuin suomen mensan piiristä näyttävät asettavan sen luotettavuuden kyseenalaiseksi korkeiden älykkyysosamäärien mittauksessa.
Mikä olisi parempi yleistä älykkyyttä mittaava testi?
kaikilla on se ominaisuus, että tuottavat keskijakauman. Ja on powertestejä, jotka testaavat syvempää intelligenssiä. Tuo paremmuus on täysin filosofinen kysymys, ei tieteellinen. Jos joku uskoo, että älykkyys loppuu Mensan testin 1/6000:n on aika outo: tämä merkitsisi, ettei tätä älykkäämpiä ihmisiä ole olemassa tai heidän kykyjään ei voitaisi arvioida.
Toisaalta on myös niin, että nopeus ei minun mielestäni ole kovin merkitsevä älykkyyden osatekijä. Jos kykenee ratkaisemaan vaikkapa Fermatin teoreeman, on todella yhdentekevää, miten nopeasti sen tekee. Selvää on, että tällainen henkilö on nero, pärjäsipä hän millä tavalla tahansa Mensan testissä.
Maailman älykkäintä ihmistä ei voida testata: jos testituloksia haetaan, pitää niitä hakea lapsuudesta. Tai sitten arvioida henkilön aikaansaannoksia.
"Maailman älykkäintä ihmistä ei voida testata: jos testituloksia haetaan, pitää niitä hakea lapsuudesta. Tai sitten arvioida henkilön aikaansaannoksia."
Maailman älykkäin ihminen on yhtä älykäs kuin maailman toiseksi älykkäin ihminen. Miettikääpä miksi.
"Maailman korkeimman ÄO:n" saavuttanut ihminen, amerikkalainen Marilyn vos Savant on "päässyt" amerikkalaiseen viikkolehteen vastaamaan lukijoiden kysymyksiin. Vastaukset ovat usein virheellisiä. Hän mm. väitti että jos kaksi samanlaista autoa törmää toisiinsa 50 mph nopeudella, yhteenlaskettu törmäysnopeus on 100 mph. Tämän vastauksen virheellisyyden tietää jokainen suomalainen lukion I luokan oppilaskin. 219:n ÄO ei välttämättä riitä aina oikeaan päättelyyn. Toisaalta Richard Feynman sai fysiikan Nobelin palkinnon v. 1965 ÄO:lla 122. Feynmania pidettiin yleisesti nerona.Pelkästään Yhdysvalloissa on 30 miljoonaa Feynmania älykkäämpää, mutta heistä vain yksi miljoonasta saa joskus fysiikan Nobelin. Joten: Älykkyys ei suinkaan aina korreloi nerouden kanssa! Nero luo aina omat lakinsa ja ylittää kaikki esteet, jopa "vähäisen" ÄO:nkin!
"Maailman älykkäintä ihmistä ei voida testata: jos testituloksia haetaan, pitää niitä hakea lapsuudesta. Tai sitten arvioida henkilön aikaansaannoksia."
Maailman älykkäin ihminen on yhtä älykäs kuin maailman toiseksi älykkäin ihminen. Miettikääpä miksi.
"Maailman korkeimman ÄO:n" saavuttanut ihminen, amerikkalainen Marilyn vos Savant on "päässyt" amerikkalaiseen viikkolehteen vastaamaan lukijoiden kysymyksiin. Vastaukset ovat usein virheellisiä. Hän mm. väitti että jos kaksi samanlaista autoa törmää toisiinsa 50 mph nopeudella, yhteenlaskettu törmäysnopeus on 100 mph. Tämän vastauksen virheellisyyden tietää jokainen suomalainen lukion I luokan oppilaskin. 219:n ÄO ei välttämättä riitä aina oikeaan päättelyyn. Toisaalta Richard Feynman sai fysiikan Nobelin palkinnon v. 1965 ÄO:lla 122. Feynmania pidettiin yleisesti nerona.Pelkästään Yhdysvalloissa on 30 miljoonaa Feynmania älykkäämpää, mutta heistä vain yksi miljoonasta saa joskus fysiikan Nobelin. Joten: Älykkyys ei suinkaan aina korreloi nerouden kanssa! Nero luo aina omat lakinsa ja ylittää kaikki esteet, jopa "vähäisen" ÄO:nkin!