5-v neuvola

äiti vain

Hei :)

Voisitteko kertoa, mitä kaikkea lapsen oletetaan osaavan tehdä neuvolan viisivuotistarkastuksessa.

Olisi vielä pari kuukautta aikaa treenata lasta :))

Kiittäen,
viikarin äiti :)

15

7602

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • En tiennyt

      Moi äiti vain, ajat taitavat olla kovinkin muuttuneet, jos treenata pitää jo neuvolaakin varten? Kyllä se sinun viikarisi on varmasti ihan kelpo tyyppi, anna olla oma itsesi ja ala tarvittava treenaus sitten, jos jotain poikkeavaa ilmenee ja siihen tartutaan. Ärrä ja ässä-vikoihinhan puututaan ennen kouluikää, mutta normaalikehittynyt lapsi saa olla varmasti ilman paineita vielä tuossa iässsä. Kyllä vastaan tulee treenejä kyllin ennen aikuisuutta. Anna olla ja nauti lapsestasi:)) tv. toinen äiti

      • äiti vain

        Ei viikareissani varmasti mitään varsinaista vikaa olekaan, mutta kun eivät ole mokomat koskaan kehittyneet tai kasvaneet neuvolan tätien mukaan oikeiden käyrien mukaan.

        En millään haluaisi, että lapseni leimattaisiin luuseriksi jo tässä vaiheessa elämäänsä vain siksi, että minä en ole ymmärtänyt opettaa hänelle jotain triviaalia pikkujuttua, joka kuitenkin olisi pitänyt osata. Muistan nimittäin vieläkin elävästi sen saarnan, joka minulle pidettiin neuvolassa tämän esikoiseni kanssa, kun en ollut opettanut hänelle värejä kolmevuotisneuvolaan menoa ennen... että tällaista täällä päin maailmaa.

        Muuten olen kanssasi samaa mieltä, lasten on saatava olla lapsia ja ehdottomasti omia persooniaan, tämä yhteiskunta kaikkine lapsellisine valvontasysteemeineen vaan tekee siitä aika vaikeaa..

        Mukavaa kevättä kuitenkin sinulle ja kiitos mielipiteestäsi ;)


      • äiti myös

        5-vuotistarkastuksessa otetaan tietty pituus ja paino, joita verrataan kasvukäyrään. Lisäksi tutkaillaan hienomotoriikkaa (kädentaidot piirtäen), puheen kehitystä (mm. r ja s), motoriikkaa (yhdellä jalalla hyppelyt ja tasapaino),tsekataa ryhti, näkö ja kuulo. Sekä tietenkin keskustellaan lapsen elämästä muuten eli kartoitetaan onko lapsen elinolosuhteet ok.
        Aika kattava tsekkaus siis.


      • äiti vain
        äiti myös kirjoitti:

        5-vuotistarkastuksessa otetaan tietty pituus ja paino, joita verrataan kasvukäyrään. Lisäksi tutkaillaan hienomotoriikkaa (kädentaidot piirtäen), puheen kehitystä (mm. r ja s), motoriikkaa (yhdellä jalalla hyppelyt ja tasapaino),tsekataa ryhti, näkö ja kuulo. Sekä tietenkin keskustellaan lapsen elämästä muuten eli kartoitetaan onko lapsen elinolosuhteet ok.
        Aika kattava tsekkaus siis.

        Kiitos :)

        Tuo kertoi minulle jo aika paljon.

        Jäin miettimään tuota elinolojen kartoitusta, eihän se asia periaatteessa edes neuvolalle kuulu...? Eihän niiden kuulu puuttua siihen, kuinka usein meillä siivotaan tai syödäänkö liian usein makkaraa.. noin kärjistetysti sanottuna. Vai?

        Kiitos silti tiedoistasi :)


      • äiti myös
        äiti vain kirjoitti:

        Ei viikareissani varmasti mitään varsinaista vikaa olekaan, mutta kun eivät ole mokomat koskaan kehittyneet tai kasvaneet neuvolan tätien mukaan oikeiden käyrien mukaan.

        En millään haluaisi, että lapseni leimattaisiin luuseriksi jo tässä vaiheessa elämäänsä vain siksi, että minä en ole ymmärtänyt opettaa hänelle jotain triviaalia pikkujuttua, joka kuitenkin olisi pitänyt osata. Muistan nimittäin vieläkin elävästi sen saarnan, joka minulle pidettiin neuvolassa tämän esikoiseni kanssa, kun en ollut opettanut hänelle värejä kolmevuotisneuvolaan menoa ennen... että tällaista täällä päin maailmaa.

        Muuten olen kanssasi samaa mieltä, lasten on saatava olla lapsia ja ehdottomasti omia persooniaan, tämä yhteiskunta kaikkine lapsellisine valvontasysteemeineen vaan tekee siitä aika vaikeaa..

        Mukavaa kevättä kuitenkin sinulle ja kiitos mielipiteestäsi ;)

        Neulolatarkistuksilla ei tietenkään ole tarkoitus leimata ketään luuseriksi tai muuksikaan vaan tarkoitus on löytää ne lapset ja ne asiat, johin voidaan puuttua, jotta lapsi sitten voisi vastata elämän haasteisiin ja selviytyä hyvin esim. koulun vaatimuksista. Ikävä kyllä kaikki ihmiset eivät osaa esittää asiaansa hyvin, neuvolassakaan. Ja toisaalta me vanhemmat olemme kovin herkkiä lapseemme kohdistuvaan arviointiin vaikkei se arvostelua olisikaan. Kiitos maailman kehittyneimmän neuvolasysteemin meillä lasten kehityshaasteisiin (en sano siis vain ongelmiin) puututaan.


      • äiti myös
        äiti vain kirjoitti:

        Kiitos :)

        Tuo kertoi minulle jo aika paljon.

        Jäin miettimään tuota elinolojen kartoitusta, eihän se asia periaatteessa edes neuvolalle kuulu...? Eihän niiden kuulu puuttua siihen, kuinka usein meillä siivotaan tai syödäänkö liian usein makkaraa.. noin kärjistetysti sanottuna. Vai?

        Kiitos silti tiedoistasi :)

        Mielestäni neuvolan juuri kuuluu kartoittaa niitä elinoloja. Ei varmaan olekaan idea puuttua villakoiriinne tai makkaroihinne, vaan saada selville se, onko lapsella "normaalit elinolot", joihin kyllä kuuluu ne villakoirat ja makkarat. Uskonpa, että tarkoitus on löytää ne, joilla asiat on huonommin. Eikö sinunkin mielestäsi olisi parempi puuttua ajoissa kuvioihin niiden vanhempien osalta, jotka eivät hallitse arkeaan edes siinä määrin, että lapsen peruskuviot olisivat kunnossa? Suomessakin liian monet lapset elävät esim. päihderiippuvaisten vanhempiensa kanssa arkea, jossa tärkeintä on turvata vanhempien nautinnonlähteet. Siitä kertovat huostaanotettujen lasten tilastot. Jos yksikin huostaanotto voidaan välttää varhaisella puuttumisella, neuvolan puuttuminen on perusteltua. Ikävä kyllä neuvoloittenkin resurssit ovat niukentuneet, mikä vaikuttaa moneen esim. siihen, ettei neuvoloitten työntekijät kykene kehittämään työtapojaan niin kuin siihen halua ja tarvetta löytyisi.
        Ja vielä siitä puuttumisesta. Laki lasten oikeuksista velvoittaa meidät kaikki puuttumaan turvaamaan lapsille hyvät elinolot.

        Hyvää kevättä sinulle :))


      • niinpä
        äiti myös kirjoitti:

        Neulolatarkistuksilla ei tietenkään ole tarkoitus leimata ketään luuseriksi tai muuksikaan vaan tarkoitus on löytää ne lapset ja ne asiat, johin voidaan puuttua, jotta lapsi sitten voisi vastata elämän haasteisiin ja selviytyä hyvin esim. koulun vaatimuksista. Ikävä kyllä kaikki ihmiset eivät osaa esittää asiaansa hyvin, neuvolassakaan. Ja toisaalta me vanhemmat olemme kovin herkkiä lapseemme kohdistuvaan arviointiin vaikkei se arvostelua olisikaan. Kiitos maailman kehittyneimmän neuvolasysteemin meillä lasten kehityshaasteisiin (en sano siis vain ongelmiin) puututaan.

        Itse vain olen ollut kriittinen äiti, eli suhtautunut arvioivasti standardeihin, koska lapsemme, ei sinun eikä minun eikä sisarukset keskenäänkään ole klooneja. Totta että puuttuminen eri ikäkausien kyspyysvaiheiden "puuttumisiin" on paikallaan ohjeita ja suuntaa antavina. Itse sain aikanaan hankalan äidin maineen suhtautumalla joskus tosi kummastellen ja omaa logiikkaa käyttäen omien lasten neuvolakäynteihin ja käyriin: milloin oli liian laiha, milloin ei tunnistanut sikaa(=karjua) ja emakkoa toisistaan, milloin ei tiennyt verhopidikkeen nimeä (lapsi sanoi: verhonapsu) jne. Oli kuulemma sanavarastoltaan niukka, ja kiinnostunut liikaa vanhoihin aikoihin perustuvista jutuista! Eli mitä tällä kaikella on nyt merkitystä? Lapsi on hoikka edelleen, lukee ja on kiinnostunut historiasta, koulu (lukio) sanoo kieltään ja ilmaisukykyään rikkaaksi. Eli ihan tavallinen lapsi on ilman treenausta. Totta, että jokainen vaistollaan ja tilanteen vaatiessa tms. syystä opettaa lasta solmimaan kengännauhat, siisteyttä, käytöstapoja yms, ja lapsi oppii opettamalla ja herkkyyskaudet ovat taitojen kehityksen helppoa kehitysaikaa, mutta että treenata neuvolaa varten - ei ikinä! äiti mieki


      • äiti vain
        äiti myös kirjoitti:

        Mielestäni neuvolan juuri kuuluu kartoittaa niitä elinoloja. Ei varmaan olekaan idea puuttua villakoiriinne tai makkaroihinne, vaan saada selville se, onko lapsella "normaalit elinolot", joihin kyllä kuuluu ne villakoirat ja makkarat. Uskonpa, että tarkoitus on löytää ne, joilla asiat on huonommin. Eikö sinunkin mielestäsi olisi parempi puuttua ajoissa kuvioihin niiden vanhempien osalta, jotka eivät hallitse arkeaan edes siinä määrin, että lapsen peruskuviot olisivat kunnossa? Suomessakin liian monet lapset elävät esim. päihderiippuvaisten vanhempiensa kanssa arkea, jossa tärkeintä on turvata vanhempien nautinnonlähteet. Siitä kertovat huostaanotettujen lasten tilastot. Jos yksikin huostaanotto voidaan välttää varhaisella puuttumisella, neuvolan puuttuminen on perusteltua. Ikävä kyllä neuvoloittenkin resurssit ovat niukentuneet, mikä vaikuttaa moneen esim. siihen, ettei neuvoloitten työntekijät kykene kehittämään työtapojaan niin kuin siihen halua ja tarvetta löytyisi.
        Ja vielä siitä puuttumisesta. Laki lasten oikeuksista velvoittaa meidät kaikki puuttumaan turvaamaan lapsille hyvät elinolot.

        Hyvää kevättä sinulle :))

        Tunnutte kovasti kaikki puolustelevan neuvolaa ja ihmisten elämään puuttumista.

        Minä taas peräänkuuluttaisin yksilöllisyyttä, tervettä maalaisjärkeä ja suvaitsevaisuutta myös hiukan erilaisia lapsia ja perheitä ja elintyylejä kohtaan.

        En minä ainakaan pidä siitä, että ulkopuoliset alkavat arvostella ja arvioida minun elämääni vain muka lasten parhaaseen vedoten.

        Jokainen lapsi on yksilö, kehittyy omaa tahtiaan, puhuu ja ajattelee omalla tavallaan. Nuo ovat ominaisuuksia, joita aikuisena arvostetaan, mutta lasten pitäisi olla muottiin tungettavissa???

        Minä kuitenkin vanhempana vastaan lapsistani, viime kädessä. Minkäs minä sille voin, että kaikki ei aina mene keskivertolukemien mukaan? Kuitenkin neuvolassa tuijotetaan näihin käyriin ja keskiarvoihin sokeasti, ihan liian sokeasti!

        Haluaisin antaa lapsilleni onnellisen lapsuuden, mutta jos on elettävä neuvolan käyrien mukaan, tulee elämästä aika helvetillistä. Kyllä siihen "uraputkeen" ja muottiin ehtii myöhemminkin..

        Tämä on vain henk koht mielipiteeni, älkää siis neuvolafanaatikot loukkaantuko ;))

        ps.. minulla ei ole huume-, päihde- eikä mielenterveysongelmia, minkä takia elämääni pitäisi puuttua :)


      • tietoa(ko)?
        äiti vain kirjoitti:

        Tunnutte kovasti kaikki puolustelevan neuvolaa ja ihmisten elämään puuttumista.

        Minä taas peräänkuuluttaisin yksilöllisyyttä, tervettä maalaisjärkeä ja suvaitsevaisuutta myös hiukan erilaisia lapsia ja perheitä ja elintyylejä kohtaan.

        En minä ainakaan pidä siitä, että ulkopuoliset alkavat arvostella ja arvioida minun elämääni vain muka lasten parhaaseen vedoten.

        Jokainen lapsi on yksilö, kehittyy omaa tahtiaan, puhuu ja ajattelee omalla tavallaan. Nuo ovat ominaisuuksia, joita aikuisena arvostetaan, mutta lasten pitäisi olla muottiin tungettavissa???

        Minä kuitenkin vanhempana vastaan lapsistani, viime kädessä. Minkäs minä sille voin, että kaikki ei aina mene keskivertolukemien mukaan? Kuitenkin neuvolassa tuijotetaan näihin käyriin ja keskiarvoihin sokeasti, ihan liian sokeasti!

        Haluaisin antaa lapsilleni onnellisen lapsuuden, mutta jos on elettävä neuvolan käyrien mukaan, tulee elämästä aika helvetillistä. Kyllä siihen "uraputkeen" ja muottiin ehtii myöhemminkin..

        Tämä on vain henk koht mielipiteeni, älkää siis neuvolafanaatikot loukkaantuko ;))

        ps.. minulla ei ole huume-, päihde- eikä mielenterveysongelmia, minkä takia elämääni pitäisi puuttua :)

        ..."jos on elettävä neuvolan käyrien mukaan, tulee elämästä aika helvetillistä." - Miten muka? Ei siellä, ainakaan meidän neuvolassa, muita käyriä mittailtu, kuin pituus.-ja painosellaisia! Ja vaikka ne eivät lapsellani oikein "trimmanneet", terveydenhoitaja suhtautui niihin ymmärtämyksellä ja huumorilla! Vaikuttikohan se asiaan, että asuimme silloin maalla, jospa siellä oli enemmän sitä paljon kaivattua maalaisjärkeä, ymmärrettiin ettei kaikki lapset ole samanikäisinä samanpituisia,-ja painoisia! Tiedot ja taidot voivat myös vaihdella samanikäisillä erilaisilla lapsilla :) Mahtaneeko "neuvolakulttuuri" olla nykyään tiukentunut, kun pitäisi oikein valmentautua?? Lapseni 5-v:s neuvolakäynnistä on kulunut jo 10v, ja silloisista "trimmaushäiriöistä" on päästy, pituutta kun on tullut huikeasti lisää, mutta kiloja vähemmän :)) Lopuksi "lohdutuksen" sana, älä ota stressiä, kyllä se siitä ;)


      • äiti myös
        äiti vain kirjoitti:

        Tunnutte kovasti kaikki puolustelevan neuvolaa ja ihmisten elämään puuttumista.

        Minä taas peräänkuuluttaisin yksilöllisyyttä, tervettä maalaisjärkeä ja suvaitsevaisuutta myös hiukan erilaisia lapsia ja perheitä ja elintyylejä kohtaan.

        En minä ainakaan pidä siitä, että ulkopuoliset alkavat arvostella ja arvioida minun elämääni vain muka lasten parhaaseen vedoten.

        Jokainen lapsi on yksilö, kehittyy omaa tahtiaan, puhuu ja ajattelee omalla tavallaan. Nuo ovat ominaisuuksia, joita aikuisena arvostetaan, mutta lasten pitäisi olla muottiin tungettavissa???

        Minä kuitenkin vanhempana vastaan lapsistani, viime kädessä. Minkäs minä sille voin, että kaikki ei aina mene keskivertolukemien mukaan? Kuitenkin neuvolassa tuijotetaan näihin käyriin ja keskiarvoihin sokeasti, ihan liian sokeasti!

        Haluaisin antaa lapsilleni onnellisen lapsuuden, mutta jos on elettävä neuvolan käyrien mukaan, tulee elämästä aika helvetillistä. Kyllä siihen "uraputkeen" ja muottiin ehtii myöhemminkin..

        Tämä on vain henk koht mielipiteeni, älkää siis neuvolafanaatikot loukkaantuko ;))

        ps.. minulla ei ole huume-, päihde- eikä mielenterveysongelmia, minkä takia elämääni pitäisi puuttua :)

        Kannanottoni ei ollut yksilöllisyyttä, tervettä maalaisjärkeä ja suvaitsevaisuutta vastaan, eikä ARVOSTELUN puolesta.

        On totta, että neuvolan toimintaa voi pohtia hyvinkin filosofiselta pohjalta ja erilaisilta filosifilta pohjilta. Ja tiedän myös, että on vanhempia, jotka esim. eivät hyväksy rokotuksia ja lastensa rokottamista. Senkin neuvola systeemi sallii. Itse olen kuitenkin mieltänyt neuvolatoiminnan tarkoitukseksi tukea lapsen tervettä kehitystä ja ehkäistä terveysongelmia. En koe sen olevan lapsen yksilöllisyyttä, suvaitsevaisuutta tai perheemme ratsaisuja vastaan, vaan niiden tukena.

        On myös totta, että esim. kasvun seuraamiseksi on tehty kritteereitä, jotta voitaisiin erottaa ne lapset, joiden kasvussa on poikkeamia. Olen mieltänyt senkin niin, ettei tarkoitus ole laittaa lastani mihinkään muottiin, vaan kasvun radikaalisti poiketessa keskiarvoista voitaisiin selvittää onko sen takana hoitoa vaativa sairaus esim. jokin imeytymishäiriö tai allergia. Kasvukäyräthän on tehty normaalijakauman mukaan, jolloin viisi prosenttia lapsista jää sen kahden keskijakauman ulkopuolella eli he ovat vaan luonnostaan pienempiä tai suurempia, mutta terveitä. Silti monien kasvupoikkeamien takaa voi löytyä sairaus, joita neuvolan seurannalla pyritään löytämään. Itse olisin tyytyväinen, jos lapseni mahdollinen sairaus havaittaisiin neuvolan tarkistuksissa ja asianmukainen hoito saataisiin alkuun ennen suurempia ongelmia.

        Edelleenkin olen sitä mieltä, että me vanhemmat olemme usein liian herkkiä lastemme ominaisuuksiin kohdistuvaan arviointiin (huom. edelleenkään en puhu ARVOSTELUSTA!). Suhtautumista siihen voi auttaa se, että pohtii, MIKSI arviointia tehdään ja mihin sillä pyritään. Minä koen arvioinnin mahdollisuutena en uhkana, lapsen yksilöllistä kasvua tukevana asiana. En myöskään koe kasvukäyrien tai muun arvioinnin olevan lasteni onnellisen lapsuuden este vaan tuki. En ole koskaan kokenut neuvolaväen arvostelevan elämäämme, vaikka olenkin paljastanut "villakoiramme ja makkaramme" tai kertonut jotain muuta perheemme yksilöllisistä ratkaisuista. Tiedän paikkani ja vastuuni vanhempana ja koen neuvolatoiminnan tukevan vanhemmuuttani, jossa kasvukäyrät ovat "ei enempää eikä vähempää kuin kasvukäyriä".

        JA yhä edelleen toivon, että neuvolassa löydettäisiin ne vanhemmat, jotka eivät syystä tai toisesta jaksa tai kykene olemaan vanhempia. Puuttuminen ei tietenkään ole päätöksiä perheen puolesta kuin ääritapauksissa, muuten se voi olla keskustelua, herättelyä, ohjausta, neuvontaa tai tukemista ratkaisuihin, jotka tehdään kuitenkin perheessä.

        Hyvää kevättä, neuvolan kanssa
        tai siitä huolimatta. :))


      • äiti minäkin
        äiti vain kirjoitti:

        Tunnutte kovasti kaikki puolustelevan neuvolaa ja ihmisten elämään puuttumista.

        Minä taas peräänkuuluttaisin yksilöllisyyttä, tervettä maalaisjärkeä ja suvaitsevaisuutta myös hiukan erilaisia lapsia ja perheitä ja elintyylejä kohtaan.

        En minä ainakaan pidä siitä, että ulkopuoliset alkavat arvostella ja arvioida minun elämääni vain muka lasten parhaaseen vedoten.

        Jokainen lapsi on yksilö, kehittyy omaa tahtiaan, puhuu ja ajattelee omalla tavallaan. Nuo ovat ominaisuuksia, joita aikuisena arvostetaan, mutta lasten pitäisi olla muottiin tungettavissa???

        Minä kuitenkin vanhempana vastaan lapsistani, viime kädessä. Minkäs minä sille voin, että kaikki ei aina mene keskivertolukemien mukaan? Kuitenkin neuvolassa tuijotetaan näihin käyriin ja keskiarvoihin sokeasti, ihan liian sokeasti!

        Haluaisin antaa lapsilleni onnellisen lapsuuden, mutta jos on elettävä neuvolan käyrien mukaan, tulee elämästä aika helvetillistä. Kyllä siihen "uraputkeen" ja muottiin ehtii myöhemminkin..

        Tämä on vain henk koht mielipiteeni, älkää siis neuvolafanaatikot loukkaantuko ;))

        ps.. minulla ei ole huume-, päihde- eikä mielenterveysongelmia, minkä takia elämääni pitäisi puuttua :)

        Jokin sinun ajatuksiasi nyt vaivaa, mutta mikä mättää, se jäänee sun itsesi mietittäväksi. Turhaa täpinää mokomasta asiasta. Ota neuvola ohjeita ja suuntaa antavana, älä "kyttäyspaikkana". Treenaa tai älä, mutta paras tapa aloittaa, on sen jälkeen kun ohjeet on saatu. Tai sitten unohtaa mokomat, mutta selvitä itsellesi, mitä pelkäät.


      • äiti vain
        äiti minäkin kirjoitti:

        Jokin sinun ajatuksiasi nyt vaivaa, mutta mikä mättää, se jäänee sun itsesi mietittäväksi. Turhaa täpinää mokomasta asiasta. Ota neuvola ohjeita ja suuntaa antavana, älä "kyttäyspaikkana". Treenaa tai älä, mutta paras tapa aloittaa, on sen jälkeen kun ohjeet on saatu. Tai sitten unohtaa mokomat, mutta selvitä itsellesi, mitä pelkäät.

        Valitettavasti täällä meillä neuvola on juuri kyttäyspaikka, jossa tiukkapipo lapseton täti haukkuu äidit, joiden lapset eivät ole kaikin puolin keskivertoja ja mallikelpoisia. Tämä ei ole ollut vain minun ongelmani, vaan lähes kaikkien paikkakunnan äitien.

        Täällä neuvolassa ei edes tunneta sanaa huumori, suvaitsevaisuudesta ei olla kuultukaan eikä normaalius ole joustava tai harkinnanvarainen käsite. Valitettavasti.

        Jos lapseni ei ole neuvolassa normaali, joudumme paikkakunnan silmätikuiksi siihen asti, kunnes tulee seuraava samanikäinen poikkeava lapsi. Terapiamme sun muut ovat sitten koko kylän tiedossa, pienellä paikkakunnalla se on rasite. Edistääkö tämä lasten hyvinvointia, siis tällainen silmätikuksi joutuminen ja epänormaaliksi leimaaminen?

        Lisäksi kun en ole henkilökohtaisesti tämän tippatädin suosiossa, niin voinen hyvällä syyllä olettaa hänen jostain lastani "rankaisevan"...

        Kunpa käyrät olisivatkin vain käyriä, meillä ne ovat vertailukohtia, lähes jumalan sanaa.

        Toivottavasti teillä muilla on asiat toisin.

        Kevättä odotellen :)


      • 5-vuotiaan äiti myös
        äiti vain kirjoitti:

        Valitettavasti täällä meillä neuvola on juuri kyttäyspaikka, jossa tiukkapipo lapseton täti haukkuu äidit, joiden lapset eivät ole kaikin puolin keskivertoja ja mallikelpoisia. Tämä ei ole ollut vain minun ongelmani, vaan lähes kaikkien paikkakunnan äitien.

        Täällä neuvolassa ei edes tunneta sanaa huumori, suvaitsevaisuudesta ei olla kuultukaan eikä normaalius ole joustava tai harkinnanvarainen käsite. Valitettavasti.

        Jos lapseni ei ole neuvolassa normaali, joudumme paikkakunnan silmätikuiksi siihen asti, kunnes tulee seuraava samanikäinen poikkeava lapsi. Terapiamme sun muut ovat sitten koko kylän tiedossa, pienellä paikkakunnalla se on rasite. Edistääkö tämä lasten hyvinvointia, siis tällainen silmätikuksi joutuminen ja epänormaaliksi leimaaminen?

        Lisäksi kun en ole henkilökohtaisesti tämän tippatädin suosiossa, niin voinen hyvällä syyllä olettaa hänen jostain lastani "rankaisevan"...

        Kunpa käyrät olisivatkin vain käyriä, meillä ne ovat vertailukohtia, lähes jumalan sanaa.

        Toivottavasti teillä muilla on asiat toisin.

        Kevättä odotellen :)

        Heippa kaikki kommenttinsa julki tuoneet!
        Meitä on niin moneen junaan, kirjoittajia, neuvolatätejä, kaupantätejä,isiä ja äitejä.

        On kyttääjiä, on välinpitämättömiä, on seläntakana puhujia.
        Olemme asuneet kolmella paikkakunnalla nyt 5v poikani kanssa, ja todentotta; erilaisia neuvolatätejä on, ja paljon.

        Joissakin kyttäillään ja arvostellaan, jopa vihjaillaan suoraan ja puhutaan selän takana. Toisessa ohjaillaan ja annetaan suuntaa antavia vinkkejä.

        Terveen itsetunnon omaava äiti ja maalaisjärki ovat tae siitä, että neuvolat pitävät oman asemansa ja paikkansa meidän jokaisen elämässä.

        Aurinko paistaa, katsokaa, kevät tulee =)


    • Äiti minäkin

      Pojan 5-vuotis tarkastusta odotettiin, ei pelätty. Aikaisemmin ei ole ollut "ongelmia". Tällä kertaa mentiin hoitopäivän jälkeen väsyneinä. Tehtävät olivat "yksinkertaisia". (Kotona kun jälkeenpäin tehtiin, lapsi osasi kaikki.) Neuvolassa oli kauhea suorittamisen paine, kireä ilmapiiri ja kaikki jäi tekemättä - lapsi alkoi itkemään. Sääliksi kävi poikaa, joka tavallisesti on aina reipas ja rohkea. Neuvolan ulkopuolella kiipeilee telineillä nopeammin ja paremmin kuin muut hoitokaverit, osaa ajaa pyörää ilman apupyöriä, luistella, rakentaa palikoilla jne. On oppinut kävelemään 11 kuukautisena ja kaiken muunkin ihan oikeaan aikaan. Olen ollut tähän asti oikein ylpeä, kun ei ole tullut kömpelöön äitiinsä.

      Meidät lähetettiin sitten toimintaterapiaan. Siellä käytiin kaksi kertaa. Hienomotoriikka oli päällisin puolin ok. Karkeamotoriikka vaatii kuulemma kehittämistä. Meiltä kysyttiin, että onko lapsi mielestämme kömpelö. Sanoin, että joskus kun on liikaa vauhtia saattaa kompastua ja pienenä oli otsa aina kuhmuilla ;). Kysyttiin myös, osaako hiihtää. Sanoin, että on ollut niin huonot sukset, etten osaa arvioida. (Tänä talvena vasta ostettiin paremmat.) Jälkeenpäin saimme kirjallisen arvion. "lapsi vanhempien mielestä kömpelö" "tätä tehtävää tehdessä raapi usein kättään(??)" "ei osaa hiihtää" , "hyppii yhdellä jalalla liian nopeasti, kimmoisuutta puuttuu" jne. aivan käsittämätöntä tekstiä, jota ei oltu kunnolla perusteltu. Päivähoitajakin ihmetteli lausuntoa.

      Lapselle sitten suositeltiin tenavapainia, joka on sunnuntaisin ja maksaa 150 mk lukukausi. Minun mielestäni on tärkeämpää viettää se vähäinen vapaa-aika yhdessä esim. luistelua, uintia tai hiihtoa harjoitellen, eikä lähteä 20 km:n päähän esim. linja-autolla puoleksi päiväksi painikoulun takia. Ollaan käyty ennen vauvauinnissa ja temppukoulussa ja äiti-lapsijumpassa, joten tiedän että jokaviikkoinen reissaaminen rassaa, jos on työssä. Sen takia lopetettiin, kun maistui pakkopullalle Mutta kai se painikoulu sitten on ainoa, joka lapseni voi "pelastaa"??

      Vielä ei olla ilmoittauduttu. Seuraava neuvolakin on parin viikon päästä ja ahdistaa...

      • *äiti*

        Tiedän tasan tarkkaan tunteesi.. olen ollut samassa tilanteessa.

        Omat vanhemmat tuntevat lapsensa!! Mutta heitä ei kuunnella.

        Tarjotaan apua, vaikka sille ei ole todellista tarvetta!

        Sitäpaitsi, moniko viisivuotta juuri täyttänyt poika edes on harrastanut yhdellä jalalla hyppimistä?? Muutaman pienen tehtävän perusteella tuomitaan lapsi turhaan terapiakierteeseen... Missä lupa olla lapsi??

        Jos sinulla on kanttia, sano neuvolassa ja kieltäydy terapiosta. Lapsesi on NORMAALI. :)

        Itse kieltäydyin lapseni toimintaterapiasta. Nyt hän on jo kouluikäinen ja ikäisiään fyysisesti kehittyneempi, vaikka neuvolan mukaan oli puutteita vähän joka alueella.

        Rakasta lastasi, se on terapiaakin tärkeämpää!


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Persuja tuntuu kiinnostavan vain muiden rahat

      En muista kenenkään muun olleen huolissaan yhtä paljon muiden rahoista kuin persujen. Mistähän se kertoo?
      Maailman menoa
      69
      2489
    2. Järkevä ehdotus: reilun 8 miljardin euron veronkorotukset

      Nykyinen hallitus on päästänyt valtion tulopuolen rappeutumaan, vaikka varallisuutta on Suomessa enemmän kuin koskaan. U
      Maailman menoa
      84
      2384
    3. Miksei asevelvollisuuden kuluja lasketa Nato-menoihin?

      Koskela (vas) kysyy aiheellisesti, että kun kerran palkka-armejaan perustuvat maat laskevat kysesestä toiminnasta aiheut
      Maailman menoa
      17
      2110
    4. Purralla luistaa hihna isolla pyörällä

      Näki taas eilisillan tv-tentissä kuinka paniikissa oli kannatusromahduksen takia. Ei saanut kuin tiuskittua yksittäisiä
      Maailman menoa
      40
      1755
    5. Antti Lindtman heikko johtaja - ei valtiomiesainesta lainkaan

      kyllä se eilen taas nähtiin. Ei pystynyt Antti vastaamaan edes toimittajan yhteen yksinkertaiseen kysymykseen - juu tai
      Maailman menoa
      84
      1712
    6. Miksi vasemmisto ei vastusta ulkomaisen halpatyövoiman maahantuontia

      joka heikentää suomalaisten duunarien työmarkkina-asemaa ja rasittaa Suomen julkista taloutta? Vasemmistolla ideologin
      Maailman menoa
      113
      1678
    7. Miksi kaikki avioeronneet miehet eivät kunnioita naisia?

      Niin. Miksi avioeronneet miehet kohtelevat huonosti naisia, jotka lähestyvät heitä? Tämä on kokemuksen rintaääntä. Tämä
      Sinkut
      258
      1555
    8. Mitä koululla tapahtui?

      Onks kellää mitää vinkkilöit miks helikopteria tarvittii vuoksenniskan koulul https://www.is.fi/kotimaa/art-200001193287
      Imatra
      25
      1027
    9. Persuilla kannatusromahdus - enää 13,5%.

      Ylen tuorein puolueiden kannatusmittaus kertoo, että persujen kannatus on enää 13,5 prosenttiyksikköä. Kepu on mennyt he
      Perussuomalaiset
      322
      984
    10. Unelmia Italiassa: Totuus Ralph-pojan kanssa pitkästä ajomatkasta Italiaan

      Viime kesän kynnyksellä Kikotin-matkailuauto lähti tien päälle ja matka halki Euroopan kohti Italiaa starttasi. Tämä oli
      Tv-sarjat
      4
      830
    Aihe