http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000020&conference=4500000000001580&posting=22000000022800557
Kiltti Hilkka-täti!
Et viitis levitellä noita juttuja homeista. Joku lapsi saattais lukea ja pelästyä. Monet aikuisetkin luulee niitten olevan totta. Tiedä vaikka sairastuisivat luulotautiin vaikka mihin.
Kertoisit mielummin kuinka hyödyllisiä homeet ovat meille ihmisille.
Terveisin. kansanparantaja evp.
Kiltti Hilkka-täti!
Et viitis levitellä noita juttuja homeista. Joku lapsi saattais lukea ja pelästyä. Monet aikuisetkin luulee niitten olevan totta. Tiedä vaikka sairastuisivat luulotautiin vaikka mihin.
Kertoisit mielummin kuinka hyödyllisiä homeet ovat meille ihmisille.
Terveisin. kansanparantaja evp.
Vastaukset 35
Vanhimmat
auot päätäsi!!! Lue ja Opi:
http://personal.inet.fi/koti/haistahome/Kosteusvauriohome-Miten toimin.htm
Oiva Rutanen
Siis homettahan on kaikkialla.
Ilmakehässä on homeitiöitä aika paljon kuutioneliössä.
Homeet kuuluvat elinympäristöömme.
Siitä tuli kuningaskuluttajassa just viime kerralla.
Niin ja siis joku hometalo nyt on ihan eri juttu kokonaan.
Mula on känsä jalkapohjassa,autaako maitobakteerit siihen?vai olisko jotain muita keinoja_?
ymmärtänyt lukemaasi. Tuon linkin avauduttua klikkaa "Luonnonhomeitiön matka rakenteisiin":
http://personal.inet.fi/koti/haistahome/Kosteusvauriohome-Miten toimin.htm
Oiva Rutanen
Rakennustekniikkaa ja mikrobiologiaa. Myös bakteereja kaupustellaan.
Olenkin tehnyt kuten rakennusohjeessa neuvot. Kun rakensin kesämökin, jätin yläpohjasta höyrysulkumuovin pois. Todella hyvä konsti. Ei tarvii pitää talvella peruslämpöä eikä ole minkäänlaista kosteusongelmaa. Kovilla pakkasilla jopa liian kuivaa. Kosteus haihtuu hyvin tuulettuvan yläpohjan kautta. Myös ilmanvaihtoa varten on seinissä kolme venttiiliä.
Saunan pesuhuoneessa on pieni kosteusongelma. Pestessä kun tulee veden kanssa lotrattua, että panelit kastuu. Alareunassa on tummentumaa. Melkein mustaa. Ei se haittaa. Voinhan ne paneelit uusia. Ehkä joskus 20v kuluttua.
"Paluulinjassa pumppu imee, kun lähtevässä linjassa se työntää vettä verkostoon" Voi kiesus mitä höpölöpöä. Olisit laittanu vuotavat putket kuntoon, niin ei olisi tarvinnut itkeä pumpun vuoksi. Eihän pumpun nostokorkeus saa koskaan ylittää järjestelmän paineenkestokykyä. Ellet sitten ole jotain teollisuuspumppua käyttänyt. Ja ukko toiminu vuosikaudet jonain kylmäasentajana. Toivottavasti saadaan kunnon väittely tästä aiheesta =)
Oletpa tosi fakiiri jos pystyt kumoamaan fysiikan lait!
En väittele itsestään selvistä asioista. En voi kun sääliä jos olet niin tyhmä ettet ymmärrä tehdä tuota testiä KÄYTÄNNÖSSÄ!!!
Tee kuten neuvon tuolla sivun alussa! Määritä ensin lähtevälinja ja palaavalinja, sekä huomioi, että KÄYTÄNNÖSSÄ putkistossa on mutkia!
Elikkäs näät kun mahdoton onkin mahdollista.
Ps. se, mikä on mahdollista KÄYTÄNNÖSSÄ ON MAHDOLLISTA MYÖSKIN TEORIASSA, EDELLYTTÄEN ETTÄ KAIKKI MUUTTUJAT ON HUOMIOITU!!!
Ja vinkki: Muuttujat (2kpl) joita ei ole aiemmin huomioitu löytyvät ylläolevasta tekstistä!
Lisää tuolla:
http://personal.inet.fi/koti/haistahome/
Oiva Rutanen
Miten niin vieläkään? Tämä on toinen viestini tälle plstalle. Näemmä muutkin olleet eri mieltä kanssasi.
Kerroppa miksi putkistosi vuoti. Kasvoiko putkiston paine niin suureksi, että liitokset vuotivat?
ilmalukon ja kiertovesipumpun väliseen putkistoon syntyy alipaine ja mitä tiiviimpi kvpumppu on ja mitä enemmän ilmaa putkistossa on ja mitä korkeampi ylöspäin, tai alaspäin oleva mutka on, sitä korkeampi on paine kvpumpun ja lähtevän-linjan ilmalukon välisessä putkistossa, jonka liitoksista vuotoa tapahtuu. Juuri tämän alipaineen/paineen-nousu ilmiön vuoksi kehotan laittamaan painemittarit noiden testimutkien molemmin puolin! Se nimittäin valaisee asian ymmärtämistä paljon. Ja em tilanteessa kvpumppu on tietty paluu-linjassa.
Mutta kun asennat kvpumpun lähtevään-linjaan, niin seisovaa ilmalukkoa et saa aikaiseksi vaikka yrität kuinka!!! Tämä on kieltämättä pirun vaikea tajuta ja sen takia juuri kehotankin tekemään tuon testin käytännössä!
Oiva Rutanen
mitä varoventtiilit tekivät siinä vaiheessa, kun tämä putkiston kestokyvyn ylittänyt paineennousu tapahtui.
Paine joka tapauksessa pyrkii tasaantumaan ympäröivän paineen kanssa putkiston heikoimmasta kohdasta, joko varoventtiilistä, putkiston liitoksesta, syöpymäreijästä, jne.
...
Jäänyt näemmä yksi tärkeä asia pois aiemmasta tekstistä:
""Kun syntyy seisova-ilmalukko, niin
Kirjoittanut: OR. 3.3.2007 klo 21.04
ilmalukon ja kiertovesipumpun väliseen putkistoon syntyy alipaine ja mitä tiiviimpi kvpumppu on ja mitä enemmän ilmaa putkistossa on */ ja ..................""
Tuohon lisäys:
........ mitä enemmän ilmaa putkistossa on */ JA MITÄ KUUMEMPAA ILMA ON .................
Oiva Rutanen
Kun kiertovesipumppu on paluu-linjassa, niin kaikkea ilmaa ei saada putkistosta pois mikä näkyy em.ssa painemittareissa kun vaihdat kvpumpun lähtevään-linjaan! Ja ilma aiheuttaa putkistojen ja säätölaitteiden syöpymistä ja toimimattomuutta (mm varoventtiili).
Ja kaiken varalta:
Lähtevän-linjan määrittely-
Lämmön lähde -> Lämmön kohde.
Toinen linja on tietty paluu-linja.
Oiva Rutanen
Varoventtilit eivät siis pelanneet, eipä tietenkään. Mikäs sen korkean paineen pumpun ja ilmalukon väliin aiheutti? Pumppu?
Voisiko tuota "ilmalukkoa" verrata suljettuun venttiiliin? Kumpi mielestäsi pahempi?
vuoto rakenteisiin tapahtui ennen varoventtiilien toimimista.
Kun syntyy seisova (=paikallaan oleva)ilmalukko, niin silloin pumppu imee ilmaa ja kun pumppu on tiivis niin, silloin pumppu tietty puristaa (pumppaa) ilmaa kasaan jolloin paine nousee. Vettähän ei voi puristaa kasaan, joten paineen nousuhan tapahtuu ilman avulla.
Ilmalukkoa putkistossa voi verrata venttiiliin, jolloin venttiili sulkeutuu, estäen virtauksen. Tietty kun pumppu pystyy nostamaan paineen suuremmaksi, kuin ilmalukon noste on, niin silloinhan virtaus tapahtuu sykäyksittäin (=intervalli). Eli ilmalukko ja suljettu venttiili on yhtä paha (=sama).
Oiva Rutanen
kylmälaiteasentajana tietää ettei pumppu ilmaa purista, vaan kompressori. Mikäli pumppu ei saa imupuolelle nestettä riittävällä paineella, pumppu alkaa kavitoimaan. Kiertovesipumput patteriverkostoissa ovat pääsääntöisesti alle 100 kPa painetta kehittäviä. Kuinka putkisto voi pumpun vuoksi vuotaa, kun putkiston paineen keston tulee olla vähintään 600 kPa ???
vielä, että em. teksti koskee lämmitysverkoissa käytettäviä keskipakopumppuja. Toki olemassa on alipainetta kehittäviä imupumppuja, mutta ne eivät liity tähän asiaan.
ilmaisin asian epäselvästi.
Tarkastellaampa hetkellistä toimintaa silloin kun ilmalukko on päällä:
Kvpumppu pumppaa tietty vettä niin kauan kuin sitä ilmalukon ja kvpumpun imupuolen välisessä putkistossa on ja koko ajan kun kvpumppu pumppaa vettä ilmaa vasten, niin paine tietty nousee, koska ilma painuu kasaan.
Ps mulla on julumettu flunssa ja olen reissussa ja todennäköisesti maanantai aamusta - iltaan en ole tietokoneen ääressä.
Oiva Rutanen
Et kuitenkaan vastannut kysymykseeni, kuinka normaali kv-pumppu voi kehittää paineen, joka on pumpun nostokorkeutta suurempi. Vaikka pumpun painepuolella oleva putki olisi hitsattu umpeen, ilmalukkoa ja ties mitä, ei pumpun paineenkorotus koskaan kasva pumppuun merkittyä nostokorkeutta suuremmaksi. Olipa kyseessä neste, kaasu, mikä hyvänsä putkistossa liikkuva tavara.
Tarkastellaampa edelleen hetkellistä toimintaa silloin kun ilmalukko on päällä:
Kiertovesipumppu pumppaa tietty vettä niin kauan kuin sitä ilmalukon ja kvpumpun imupuolen välisessä putkistossa on ja koko ajan kun kvpumppu pumppaa vettä ilmaa vasten, niin paine kasvaa koska ilma painuu kasaan. Ja edelleen paine nousee lähtevässä linjassa, koska kattila nostaa edelleen veden lämpötilaa, joka lämmittää edelleen ilmaa.
Eli yksinkertaisesti: kvpumppu nostaa paineen kvpumpun kapasiteetin sallimaan paineeseen ja painetta nostaa edelleen lämpö.
Oiva Rutanen
Mutta sitä vartenhan on olemassa paisuntasäiliö. Kun kiertoveden tilavuus lämmön vaikutuksesta kasvaa, ottaa paisuntasäiliö vettä sisäänsä pitäen verkon paineen vakiona (=paisuntasäiliön esipaine).
Tiedän kyllä, mikä on aiheuttanut verkoston alipaineisuuden tapauksessasi, mutta pahoin pelkään, ettet suostu uskomaan minua. Varsinkaan kun olen energiatekniikan insinööri (eiväthän ne tunnetusti mitään tiedä). =)
Lainaus alkaa-
Paisari
Kirjoittanut: Kauko Lämpö 6.3.2007 klo 10.43
Mutta sitä vartenhan on olemassa paisuntasäiliö. Kun kiertoveden tilavuus lämmön vaikutuksesta kasvaa, ottaa paisuntasäiliö vettä sisäänsä pitäen verkon paineen vakiona (=paisuntasäiliön esipaine).
*/Tiedän kyllä, mikä on aiheuttanut verkoston alipaineisuuden tapauksessasi, mutta pahoin pelkään, ettet suostu uskomaan minua. Varsinkaan kun olen energiatekniikan insinööri (eiväthän ne tunnetusti mitään tiedä). =)
-lainaus loppuu.
Vastaus:
*/Tähän väittämään olen törmännyt jo useammankin kerran ja MIKÄ ON SE POINTTI, MIKÄ TÄSSÄ HIERTÄÄ!? Kerrotko, mikä on sinun mielestäsi syy alipaineisuuteen? Ja elä haittoa mittään, minutkin on haukuttu viimeisen vuoden aikana varmaan ainakin sata kerta! Ja yleinen kommentti on että OR on eläkkeellä oleva kylmäkoneasentaja ja eikä se minua haittaa, vaikka haukuttaisi eläkkeellä olevaksi lammasfarmariksi. Tärkeintä on se että osaa käyttää omia aivojaan ja sitä tietoa mitä sieltä löytyy!
Oiva Rutanen
että syytät verkon paineongelmista kv-pumpun sijoituksesta paluulinjaan, joka on hyväksi todettu asennuspaikka lämpökeskuksissa. Ainoa ero mainostamasi menolinjan sijoituksessa on korkeampi lämpötila. Meno- ja paluulinja ovat ovat yhtä kaikki samaa putkea. Ei kattilakaan ole sen kummempi kuin yksi kohta putkistossa, jossa vesi lämpiää.
Minun näkemykseni putkistonne alipaineisuuteen johtaneista syistä on seuraava:
Paisuntasäiliö ei ole toiminut, tai on ollut alimitoitettu, jolloin verkoston jäähtyessä paine putkistossa alenee. Putkistoon on alipaineen vuoksi imeytynyt ajan mittaan ilmaa, joka puolestaan on syövyttänyt putkia, aiheuttanut mahdollisesti varoventtiilien jumittumista yms. Lämmityskaudella taas patteriveden lämmetessä ja paisuessa vesi etsii reitin ulos putkistosta, vaikka patterien liitoksista, jos varoventtiilit ja paisunta ovat toimimattomia. Siihen ei tarvita mitään ilmalukkoja. Eikä edes kv-pumppua.
jatkaminen uudessa ketjussa ei ole asiallista.
...
Tämä ongelma rupeaa hahmottumaan täydellisesti.
Okei. Onko mielestäsi ilmalukko mahdollinen, kun putkistossa on käytännössä ylöspäin ja alaspäin olevia mutkia ja veden lisäksi putkistossa on ilmaa:
1.Kv-pumppu paluu-linjassa?
2.Kv-pumppu lähtevässä-linjassa?
Kunnossa olevassa lämmitysjärjestelmässä ei pitäisi olla putkistossa ilmaa, mutta mikäli sitä sattuu putkissa olemaan, voi ilma jäädä ylämutkiin kummassakin tapapauksessa. Siis pumpun sijoituksen suhteen.
Nyt älä käytä oppikirjatietoa, koska seuraavia asioita ei neuvota missään oppikirjassa.
1.Eli kertauksena menolinjan määrittely: Lämmönlähde-> Kv-pumppu-> Lämmönkohde.
Ja mietitäämpä edelleen tilannetta, jossa on riisuttu vesikiertolämmitys, jossa lämmitetään lämmönkohdetta (huone):
1.1.Lämmönlähde (esim öp-kattila)->
1.2.Menolinjan putkisto (lähtevälinja), johon kv-pumppu ja ylöspäin/alaspäin suuntautuva mutka->
1.3.Lämpöpatteri (lämmönkohde)->
1.4.Paluulinjan putkisto, johon ylöspäin/alaspäin suuntautuva mutka->
Ja kierto alkaa uudelleen (1.2.3.4.). Eli lämpöä siirretään pannuhuoneesta (öp-kattila) lämmitettävään huoneeseen (lämmönkohde).
Ja noiden edellämainittujen mutkien molemmin puolin painemittarit!
.
2.Ja heitetään kaikki käänteiseksi, eli jäähdytetään tuota em huonetta, eli tehdään tuosta huoneesta kylmähuone.
Eli ensin on määritettävä menolinja (lähtevälinja): Lämmönlähde-> Kompressori-> Lämmönkohde.
Ja mietitään edelleen edellämainittua(1.) tilannetta käänteisenä, eli nyt jäähdytetään sitä huonetta:
2.1.Lämmönlähde (jäähdytettävä huone)->
2.2.Menolinjan putkisto, johon kompressori (pumppu)->
2.3.Lämmönkohde, esim lauhdutin (pannuhuone)->
2.4.Paluulinjan putkisto->
Ja kierto alkaa uudelleen (1.2.3.4.) Eli lämpöä siirretään jäähdytettävästä huoneesta pannuhuoneeseen.
.
Eli pumpun paikan putkistossa määrää menolinja (lähtevälinja). Kv-pumppu on asennettu nykyisin virheellisesti paluulinjaan, jolloin virtaus on saatu aikaan imemällä lämmitettyä vettä lämmönlähteeltä asti, kun imumatkan pitäisi olla mahdollisimman lyhyt! Ja kun virtaus aikaansaadaan imemällä, niin putkistosta ei saada koskaan pois kaikkea ilmaa. Kun taas virtaus saadaan aikaan puhaltamalla, niin kaikki ilma saadaan putkistosta pois! Ja nimen'omaan tuo seisova-ilmalukko on mahdollinen ainoastaan silloin, kun putkistossa on 1.ylöspäin, tai alaspäin oleva mutka (olevia mutkia) ja 2.putkistossa on ilmaa ja 3.kv-pumppu on paluulinjassa. Tämä on tosivaikea tajuta ja tuntuu tätä kirjoittaessa, että tämä on vähintäänkin yhtä vaikea selostaa siten, että se olis helposti tajuttavissa. Jos sulla on mahdollisuus tehdä nämä kuviot aidossa ympäristössä fyysisesti siten, että putkisto olisi läpinäkyvä, niin nämä kuviot on huomattavasti helpompi tajuta. Itselläni ei nimittäin ole siihen taloudellisia mahdollisuuksia!
Minun puolesta voit asentaa kompressorit ja turboahtimet vaikka jokaikiseen lämmityspatteriin. Ja tee joka kerrokseen oma lämmityskierto niin ei tule näitä kaameita "ylä-ala-välimutkia". Huom. patterit täytyy sitten asentaa vaakasuoraan. Et sitten yhtään monimutkaisemmin pysty näitä "järjellä tajuttavia" asioita selittämään!?! Parempi kun muuttaisit sähkölämmitteiseen taloon, niin kaikilla olisi elämä helpompaa.
Keskustelu minun osalta päättyy tähän.
Yst.terv. Kauko Lämpö
tyhmempi kuin Ruotsalainen insinööri?
Vastaus on: Suomalainen insinööri!
Ottiko pattiin kun ei järki sytyttänyt sen vertaa että oisit tehny noi kuviot fyyfisesti!!?? Sääliksi käy tuo tyhmyytesi, vaikka kosteusvauriohomeisten kämppien valtava määrä kertoo yleisesti insinöörien tyhmyyden! Onko teiltä opiskellessa kadonnut taito käyttää omia aivoja?
Tähän viestiin ei tarvitse vastata!
kumpaanko linjaan he asentavat kiertovesipumpun?
Vihje: Se ei ole paluulinja!
Ja kysyppä: Miksi, niin saat yllättyä!!!
Oletko tutkinut millainen se öljykattila on sisältä, entä patteri? molemmat ovat tavallaan putkia tai laajempia kohtia putkessa.
Kun ajatellaan koko järjestelmää kokonaisuutena niin se on vain yksi putkirengas, vähän niinkuin hulavanne. Putkessa on vain mutkia ylös ja alas sekä laajempia ja suppeampia putken osia.
Kun kytketään kiertovesipumppu suljettuun piiriin niin se imee alipaineella toiselta puolelta ja painaa ylipaineella toiselle puolelle. Silloin tietysti vesi kiertää. Ei voida ajatella että pumppu imisi tai painaisi paineella koska se tekee molempia yhtäaikaa. Putkiston kannalta on aivan sama missä pumppu on, juuri tuon yhtäaikaisen yli- ja alipaineen vuoksi.
että tuo puheenaoleva järjestelmä on päättymätön "putkirengas" silloin, kun tuon "renkaan" lämpötila on joka kohdassa sama, myöskin tuon "renkaan" ulkopuolinen lämpö. Edelläkuvatussa tilanteessa ei voida määrittää meno (lähtevälinja), eikä paluulinjaa!
MUTTA tilanne onkin aivan toinen silloin, kun käynnistetään öljypoltinkattila ja nostetaan kattilan lämpötila vaikka 50'C.asteeseen. Silloin löytyy selkeästi menolinja ja paluulinja.
Hyvä oiva, hyvä! Rengas ei ole enää rengas kun sitä yhdestä kohtaa lämmittää!?!?! No mikä vittu se sitten on? Voiko pyörän rengastakin lämmittää vaikka alapuolelta, jolloin se muuttuu menokumiksi ja paluukumiksi?
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000020&conference=4500000000001580&posting=22000000023808101
voit alkaa opiskelusi vaikka tästä:
http://www.yle.fi/akuutti/arkisto2000/250100.html
ikivanhaa tietoa. Ei mitään uutta. Homehörhöily on yhden asian hörhöilyä. Sillä peitellään todellisuutta. Tuolta voit tilata itsellesi luettavaa elinympäristön todellisesta tilasta. Jätät vain ne muutamat huuhaajutut homeista pois. Tiedät sitten ne todelliset tekijät mitkä ihmisten terveyteen vaikuttaa.
http://www.ktl.fi/publications/catalogue/ytos/publications2006.html
http://www.ktl.fi/publications/catalogue/ytos/publications.html
Hahaa. Näin loistava keskustelu on pakko nostaa ylös, jos saataisiin vaikka lisää faktaa asiasta...