Mitä on olla filosofi?

pohtia mitä on elämä. Ja jakaa kokemukset toisten kanssa.vertailu /kyseenalaistaminen,oivallukset oma pohtiminen,vieraassa kulttuurissa olevat kokemukset,yleissivistys,käsityskyky /viisaus,tarvittaessa älyn kyseenalaistaminen painotuksella "viisutta mieluummin kuin älyä"ehkä lääkinnällinen vaikutus(meditaatio)?Se olisi buddhalaisuus ja sieltä oppi eli dharma.opinpyörä=oikea keskittyminen ,oikea tarkoitus,rohkeus ,oikea toimeentulo ,.jne....(jossaimäärin JUICEN laulut)niitä on paljon..

Filosofia on viisauden rakastamista ja jokainen ihminen on filosofi, mutta jotkut rakastavat viisautta enemmän ja toiset vähemmän.

>>Tällä palstalla taitaa olla eniten äänessä tällaista sohvafilosofit, jotka pitävät filosofiasta silloin kun muistavat sen eri teoriat mahdollisimman tarkasti>>

Tuossa olen hieman eri mieltä kanssasi. On kyllä totta, että filosofina ei TARVITSE päntätä toisen filosofin näkemyksiä, mutta niistä on hyötyä oman maailmannäkemyksen rakentamisessa ja korjaamisessa. Lisäksi pidän hieman yleissivistävänä, että on perehtynyt edes jonkun muinaisen filosofin mietteisiin ja teorioihin. Toisten filosofien näkemyksiin perehtyessä oppii myös suvaitsevaisuutta. Esimerkiksi itse en pidä Sokrateen ja Platonin näkemyksistä, mutta luen niitä suvaitsevaisuuden kasvattamiseksi.

Tärkeintähän on silti se mitä itse ajattelee henkilökohtaisesti asioista.

No, jokaisella on oikeus omaan kantaansa.

Minusta nykyinen "filosofia" on kyllä parhaimmillaan sen syntyessä korvessa, jalostuen edelleen jokamiehen havukka-ahon ajatuksiksi.
Jos nimittäin seuraa pohtivaisen mielen ajatuksenjuoksua tarkemmin, voi huomata että sen omat ajatukset mukailevat yllättävän monessa asiassa kuuluisien ja nykyisten ammattifilosofien näkemyksiä. Toisinsanoen korpifilosofiassa ja tieteellisessä filosofiassa on sama luu, mutta liha sen ympärillä on eri kokoista.

Tieteelliseen filosofiaan kuuluu olennaisena osana se, että hallitsee paradigman. Laaja teoriapohja pitää olla hanskassa lähdevitteineen pävineen, jotta voitaisiin puhua tieteestä.Filosofiassa erityisesti,koska sehän on kaikkien tieteiden äiti.

Miksi ihmiset haluavat olla filosofeja ?

Onko se sen vuoksi, että maailmassa vallitsee kärsimys ? Jotta filosofi voisi rakentaa täydellisesti toimivan yhteiskunnan, jos ei tässä todellisuudessa, niin sitten tulevaisuudessa tai ainakin mielikuvituksissaan, jotta voisi päästä pakoon kaikkea tätä vääryyttä maailmassa.

On totta, että ideat ovat tärkeimpiä 'hyödykkeitä' tässäkin maailmassa, vaikkakin ne ovat näkymättömiä tavalliselle kuluttajalle. Ja juuri siitä syystä, että palveluntarjoajat voisivat myydä kuluttajille juuri näitä ideoiden synnyttämiä tuotteita.
Jos ihmiset näkisivät tarkasti arvomaailmansa ja käyttämiensä symbolien taakse, niin he harkitsisivat kaksi kertaa ennenkuin ostaisivat vahingollisessa tarkoituksessa tuotettuja tuotteita.

Raha pyörittää maailmaa ja polarisoi yhä enemmän ihmisiä taloudellisesti, ja kun riittävän pitkälle mennään, niin ideologioitakin polarisoidaan edelleen kärjistetysti, eikä niiden taakse haluta nähdä, koska eri kulttuureissa vallankahvassa oleville ihmisille nämä asiat ovat rahanlähde.

Uskontoja käytetään ihmisten pitämiseen 'ruodussa' ja on siten tarkoituksenmukaista rahan ja vallanhimoisille vallanpitäjille.

Elämme käsitteiden ja symbolien vankilassa, vaikka alkuperäinen tarkoitus oli helpottaa ihmisten elämää entisestään. Samanlainen trendi on kaikkien ihmisten keksimien henkisten tai fyysisten keksintöjen kanssa - niitä voidaan aluksi käyttää ihmisten hyväksi, mutta sitten ne totuttelun jälkeen valjastetaan ihmisten kontrolloimiseen ja hyväksikäyttämiseen monopolien ja patenttien perustamisen jälkeen.

Tärkeämpi kysymyssana on mielestäni 'miksi', koska se hallitsee kaikkia muita kysymyssanoja, koska se pitää sisällään kaiken sen, mitä muut kysymyssanat viipaloivat kokonaisuudesta.

Miksi-kysymyksen esittämisellä on mahdollista saada vastaus kysymykseen : Mikä on totuus ?
Ja vastaus on : Totuus on kokonaisuus.

Ellei hallitse kokonaisuutta, on vaikea nähdä lopputulosta eli totuutta. Useille ihmisille ei koko elämänikä riitä totuuden tavoittelemiseen. Tämä senkin vuoksi, että olemme pakotetut elämään valheessa taloudellisten pakotteiden vuoksi (kumarramme rahalle ja pyllistämme totuudelle).

Tietämättömyyden vuoksi henkinen ja fyysinen kärsimys lisääntyvät ja filosofian tarkoituksena on tuon kärsimyksen lieventäminen tai ainakin ymmärtäminen, jotta voisi muuttaa ajattelutapaansa ja täten vähentää mielessään vallitsevia pelkotiloja, etteivät ne materialisoituisi itseään ja toisia vahingoittaviksi teoiksi.

Filosofia haluaa luoda ihanteellisen yhteiskunnan, jossa kaikki toimii täydellisesti.
Kaikissa järjestelmissä vastaus tähän toimintamalliin on rakkaus.

Rakkaus on täydellistä energianvaihtoa - joko ihmisten välillä tai ihmisen ja Jumalan välillä (agape-rakkaus).

Tulkinnoista riippumatta universumissa kaikki toimii energianvaihdon ehdoilla, ja ihminen pyrkii kaikella tarmollaan tähän eli tuottamaan puhdasta energiaa.

Valitsettavasti itsekkyys on vielä esteenä ihanteellisen yhteiskunnan luomiseen, koska maailmassamme luonnonvarat ovat rajalliset - toisille liikaa ja toisille liian vähän.
Kilpailuyhteiskunnassamme ei ole vielä ymmärretty, että valtioiden välillä vallitsevan kilpailun voittaminen ei välttämättä tuota henkistä hyvinvointia fyysisen hyvinvoinnin ohella.
Yritysten välinen kilpailu rahasta heijastuu ihmissuhteisiin, perheisiin ja lopulta lapsiin.

Filosofia kytkeytyy siis lopulta ihmisten henkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin, kun se käsittelee ihmisten välisiä suhteita, rahan ja vallan käyttöä, eläinten ja ympäristön hyödyntämistä - filosofia siis tutkii erilaisia malleja tai toimintatapoja, joiden mukaan ihmiset maailmassa toimivat ja arvioi näiden totuudenmukaisuutta.

Totuus kirpaisee aluksi, mutta on pitkässä matkassa hyväksi.

Mielestäni en ole filosofi, vaikka työkunto-selvityksessä minut väitettiin liian filosofiseksi. Tosiaan: minut meinattiin laittaa työkyvyttömyyseläkkeelle väittäen, että olen liian filosofinen. En ole koskaan lukenut filosofiaa, joten en mielestäni ole filosofi.

Sitä paitsi esim. Platon, Steiner ja Einstein ovat koulutuksiltaan FT, ja he saivat olla työelämässä. Kun vertaan näitä tietoja kokemukseeni, huomaan, että nyky-yhteiskunnassa ollaan rasistisia filosofisen ajattelun suhteen työelämässä. Olenko oikeassa vai väärässä? Kiitos etukäteen!

............on tänään tällainen. En kylläkään pidä tuosta mahtipontisesta filosofi- tittelistä, se on tarkoitettu vain omaa egoaan pönkittäville ihmisille.

Parempi olisi käyttää vaikkapa fundeeraaja- titteliä. Fundeeraaja miettii omaa ja maailman eloa, oloa ja tapahtumia, niiden mielekkyyttä tai mielettömyyttä, syitä ja seurauksia.

Ne ovat kai vanhetessa jokaisella edessä, kysymykset: hei, mikä tämä juttu nimeltä elämä oli? Entä mikä oli tämä maailma missä elin? Uskonko johonkin? Oliko tässä jokin tarkoitus tai mieli? Ja niin edelleen.....