Hehkulampun virrankulutuksesta n. 10% tuottaa valoa ja loput 90% lämpöä. Suomessa ei kesällä juuri paljon ylimääräistä valoa tarvita ja jos tarvitaan, tarvitaan yleensä myös lämmitystä. Syksyt, talvet ja keväät hehkulamppujen käyttö vähentää vastaavasti muuta lämmityksentarvetta. Australiassa lämmitystä ei ehkä suurimpana osana vuodesta tarvitse, mutta pohjoismaissa hehkulamppujen lämpöenergiakin pääasiassa menee sisätiloissa hyötykäyttöön.
Hehkulamput ovat ok
pikku apulainen
13593
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
No on tuossa sellainen pointti, että katossa hehkulamppu lämmittää huonosti. Jos siis haluaisi oikein pihistää, pitäisi kattoon nouseva lämpö imeä takaisin lattiatasoon ja tälläisia ratkaisujahan mm. köyhät ja fiksut ruotsalaiset näkyvät jo suosivankin. Näin energiaakin säästyisi paljon enemmän kuin ns. energiansäästölampuilla, jotka lyhyen käyttöikänsä jälkeen kelpaavat vain ongelmajätteeksi.
Energiasäästölamppun tehon kulutus on tyypilliseti noin 6-11W. Hehkulampun on yleisimmin 40W. Jos sulla on vielä vaikkapa neljän lampun kattokruunu, niin vastaavilla arvoilla hehkulampuilla sen tehon kulutus on 240W, energiasäästölampuilla 24-44W.
On siis täysin naurettavaa väittää, että hehkulampun energiankulutus muka olisi pienempi. Sitäpaitsi energiasäästölamppujen käyttöikä on yleensä paljon pidempi kuin hehkulamppujen.
Lisäksi hehkulampun lämmittävä vaikutus on mitätön siellä katonrajassa, jonne lämmin ilma muutenkin nousee. Ei sillä 40W lampulla muutenkaan huonetta lämmiteä on se lamppu sitten milläkohtaa tahansa, joten on naurettavaa puhua hukkaan menevän energian hyödyntämisestä lämmitykseen.
"vastaavilla arvoilla hehkulampuilla sen tehon kulutus on 240W, energiasäästölampuilla 24-44W."
240W piti tietenkin ola 160W. 240W olisi totta 60W hehkulamppujä käytettäessä.
Lainaus: "Ei sillä 40W lampulla muutenkaan huonetta lämmiteä on se lamppu sitten milläkohtaa tahansa, joten on naurettavaa puhua hukkaan menevän energian hyödyntämisestä lämmitykseen. "
Joten yhtä naurettavaa on puhua lamppujen energiankulutuksesta yleensä.
Suora sähkölämmitys on lähtökohtaisesti todella huono lämmitysjärjestelmä. Ilmalämpöpumppu säästää lämmityksessä noin puolet verrattuna sähköpattereihin.
Ei ole pakko verrata huonoimpaan vaihtoehtoon. Vertaa vaikka siihen, että asunnossa on uusi ja hyvin myös kovilla pakkasilla (esim. IVT Nordic hyvät tehot vielä -27 asteessa ruotsalaisessa testissä) toimiva ilmalämpöpumppu tai sitten maalämpöpumppu. Tällöin hehkulampun virrankulutus onkin koko ajan hirveää tuhlausta.
Lisäksi Suomessa on satoja tuhansia asuntoja kaukolämpöverkon piirissä, ja koska sähkö on paljon pidemmälle jalostetumpaa energiaa kuin lämpö, on paljon järkevämpää käyttää kaukolämpöä talojen lämmitykseen sähkön sijaan. On myös halvempaa.
Hehkulamppujen elinikä on muuten murto-osa verrattuna laadukkaisiin energiansäästölamppuihin.
PS. Nykyään ei pitäisi enää edes puhua energiansäästölampuista vaan tavallisista lampuista ja energiaa tuhlaavista lampuista. ;)
"asunnossa on uusi ja hyvin myös kovilla pakkasilla (esim. IVT Nordic hyvät tehot vielä -27 asteessa ruotsalaisessa testissä) toimiva ilmalämpöpumppu tai sitten maalämpöpumppu"
Maalämpöpumppu ottaa sähkötehoa ehkä noin 2 kW, jos saatava lämpöteho on noin 6 kW näillä keleillä. Ilppi ei näillä pakkasilla ole kovinkaan taloudellinen, vaikka se lämpöä pukkaisikin ( ei ne ruotsissakaan pysty äänestämään nurin fysiikan lakeja, tästä ei kannata väitellä edes tällä palstalla ). Kuuma käyttövesi lämpöpumppulämmityksessä lämmitetään yleensä aina suoralla sähkölämmityksellä varaajassa, mikä ei ole hyvä asia.
Parempi on pellettilämmitys, joka on meitsilläkin. Tänä vuonna tähän mennessä olen ostanut papanaa tuhat kiloa ( siilossa on vielä loppuviikoksi ), tänä aikana on melkein koko ajan ollut vähintään -15, tavallisimmin -20, huippu -39 pakkasta. Kustannus euroina noin 200 eur, jota ei ole tilitetty öljybisnesmiesten lompakkoon, vaan se on jäänyt kotimaahan. Lämmitettävää pinta-alaa on yli 220. Kuuma käyttövesi syntyy samassa kattilassa kuin lämmityskin. Sähköllä ei siis meillä ole lämmityksen kanssa mitään tekemistä.
Suora sähkölämmitys ei ole ekologinen valinta, tämä ei ilmene pelkästään kustannuksia vahtaamalla. Suomessa sähkö tehdään pääosin lämpövoimakoneiden, eli höyryturbiinien pyörittämillä generaattoreilla. Höyry tehdään joko hiili- tai öljykattilassa tai sitten ydinreaktorissa. Termodynamiikan lakien mukaan lämpöenergiasta saadaan turbiinissa talteen mekaaniseksi energiaksi noin 20-30%, josta melkein saman verran muuttuu sähköksi generaattorissa. Loput menevät hukkaan, lauhdevoimaloissa suomessa käytännössä vieressä olevan meriveden lämmittämiseen. Keski-Euroopassa käytetään paljon jäähdytystorneja ( niitä korkeita hiukan kartiomaisia torneja, joiden päältä nousee usein höyryä ), koska kylmää lauhdevettä ei ole riittävästi saatavana. Kombivoimaloissa syntyy myös kaukolämpöä, joten kokonaishyötysuhde nousee jonnekin 70%:iin. Näissä kuitenkin sähköä saadaan vielä huonommalla hyötysuhteella, kuin lauhdevoimaloissa.
Eli ei ole mitään järkeä muuttaa johdon kuluttajan päässä sähköä takaisin lämmöksi, koska alkuperäisestä lämpöenergiasta, josta sähkö tehtiin on jäljellä enää enintään 20-30%.
Mitä sitten hehkulamppuihin ja niiden energian tuhlaamiseen tulee:
- meillä emäntä pyörittää melkein päivittäin kuivausrumpua, aikaa menee noin 30min yhden satsin kuivaukseen. Kyseinen kapistus on ilmeisesti yksi pahimpia sähköntuhoaja kotitalouksissa, liitäntäteho yli 2 kW. Narullakuivaaminen olisi taloudellisempaam, se taas tuottaa muita ongelmia, varsinkin kosteuden lisääntymistä talon rakenteissa. Kesällä homma kävisi tietty ulkona narulla.
- pakastin ja jääkaappi kuluttavat huomattavan osan taloussähköstä. Vaikka niiden ottama teho ei niin suuri ole, kulutus on kuitenkin huomattava koska ne ovat aina päällä.
- suurin liitäntäteho kotitalouksissa olevilla laitteilla on sähköliedellä ja sähkökiukaalla ( siinä 6 kW, liitetään siksi 3 -vaihevirtaan ). Kokonaiskulutus ei kuitenkaan ole niin valtavaa, koska ne ovat pääosan ajastaan pois päältä.
Näiden laitteiden ottama energia ei mene suorastaan hukkaan, melkein kaikki muuttuu lämmöksi, joka jää taloa lämmittämään. Taloudellisempaa olisi eittämättä tuottaa sama määrä lämpöä vaikkapa noilla puupelleteillä, mutta noiden laitteiden ensisijaista käyttötarkoitusta ei voi korvata puupelleteillä.
Niiden muutaman hehkulampun, joita talossa on, liitäntäteho on noin 100-200W. Meillä on paljon erilaisia pöytälamppuja, joissa käytän 15-20 W pikkulamppuja, niiden antama valo on aivan riittävää. Kattolampuissa on himmennin, yleensä aina kirkkaus on minimissä, ei säästön vaan valon miellyttävyyden mukaan.
Muutassa paikassa on loistelamppuja ( eli ns. energiansäästölamppuja ). Näiden valo on sangen kalseaa, eikä se lamppujen ikäkään pääse lähellekään luvattua: keittiön lamppu sippas kahdesti ensimmäisen viikon aikana, kunnes löytyi yksilö joka kesti muutaman vuoden.
Markkinoilla on jo ledeihin perustuvia lamppuja, näiden ottoteho ei ole juui mitään ( kai alle watin luokkaa ). Kyselkää www.verkkosuomi.fi ( soittakaa 050-3255 556 / Petri Hakala ) saatavuutta. Hän noita joku vuosi sitten kertoi käyttävänsä halogeenien tilalla ja alkavansa tuomaan maahan.
Lämpöpumpulla voidaan hoitaa koko pientalon ja käyttöveden lämmitys kokonaan. Olen ihan samaa mieltä, että lämpöpumppulämmityksellä käyttöveden lämmitys varaajassa on huono asia.
Pelletit ovat aivan loistava ratkaisu, toivottavasti ne yleistyvät nopeasti. Niiden käyttö kaupungeissa kuitenkin on vielä ehkä hieman riskaapelia pienhiukkaspäästöjen takia. Yleisesti ottaen pelletit ja puun poltto yleensäkin on kyllä paras mahdollinen lämmityskeino Suomessa.
Talvisin on muuten yleensä niin kuiva huoneilma, että ainakin joka toinen päivä voisi riskittä kuivata pyykki sisällä jos johtaa kosteuden tasaisesti taloon eikä anna vaatteiden kuivua yhdessä huoneessa ovet kiinni. Tekee jopa hyvää rakenteille, jos kosteus ei muutu kovin paljoa säästä riippuen
Energiansäästölamppuja saa muuten eri värisiä. Luonnonvalolamppu antaa paljon mukavammat värisävyt kuin tavallinen lamppu eikä ole kelmeä. Eri merkkien kestoikä on todella vaihteleva. Saksalaiset hyvät merkit kestävät vuosikaupalla vaikka ulkokäytössä. Kiinan halpamallit kestävät yhtä kauan kuin hinta antaa olettaa, eli hajoaa viikossa.
Ostakaa laadukkaita lamppuja, niin säästätte enemmän energiaa ja myös vaivaa! Eihän kukaan osta halvinta mahdollista autoakaan ja oleta sen kestävän yhtä kauan kuin tuliterä Mersu.
Jos jäi jollekin epäselväksi, niin tarkoitin tietenkin, että lämpöpumppulämmityksellä käyttöveden lämmitys suorasähkökäyttöisessä varaajassa on huono asia.
Joo, kuuma käyttövesi saattaa ottaa yli kolmanneksenkin kokonaislämpöenergiasta. Jos talossa on esim. poreamme, jota käytetään paljon, varmastikin vielä enemmän.
Maalämpöpumpuissa ei yleensä ole mahdollistuutta tehdä kuumaa käyttövettä, koska maalämpöpumppu nostaa veden yleensä vain noin 30-35 asteeseen. Aina parempi, mitä matalampaa lämpöä tarvitaan, jos vaaditaan 40-50 -asteista vettä, tehokerroin heikkenee ja systeemi lähestyy suoraa sähkölämmitystä tässä mielessä:"ilmaisenergian" määrä pienenee, kaikki lämpö tulee sähköstä. Siksi maalämpöpumppu yleensä aina yhdistetään lattialämmitykseen, jossa kiertävä vesi on jotain 30 -asteista maksimissaan ja kuuma käyttövesi tehdään suoralla sähköllä varaajassa.
Joissain malleissa kuumaa käyttövettä tehdään kompuran kuuman sylinterin päässä tulistimella, en tunne tarkkaan toimintaperiaatetta, mutta tällaine laite voisi olla kaikkein kokonaistehokkain.
"Yleisesti ottaen pelletit ja puun poltto yleensäkin on kyllä paras mahdollinen lämmityskeino Suomessa. "
Mihin perustat tuollaisen väitteen?
Oletko yhtään miettinyt asiaa?
Puun ja pelletin alkukäsittely, puun kaato,
kuljetus,käsittely,pakkaus ja varsinkin kaupunkialueille kuljetus rekoilla (jotka käyttää dieseliä) ja varastointi. Pitää rakentaa ja järjestää varastointi tilat pelleteille.
Puhumattakaan hiukkaspäästöistä, pellettipannujen jne hoita, putsaus, nuohous
jne kustannukset.
Väitätkö edelleen tosiaan että tämä olisi parasta? Sallin mun nauraa!
"Puun ja pelletin alkukäsittely, puun kaato,
kuljetus,käsittely,pakkaus ja varsinkin kaupunkialueille kuljetus rekoilla (jotka käyttää dieseliä) ja varastointi. Pitää rakentaa ja järjestää varastointi tilat pelleteille. "
- pellettiä varten ei puuta kaadeta, se tehdään sahatavaran tekemisen sivutuotteena syntyneestä lastusta, jauhosta ja pölystä. Nämä olivat muuten ennen vanhaan jätteitä
- rekkojen diesel ? Mikä polttoaine sitten on tänä päivänä oppinut kävelemään?
- varastointiongelma? Pelletti varastoidaan jälleenmyyjällä ihan tavalliseen peltihallinnurkkaan muun roinan sekaan. Käyttäjä laittaa pelletit yleensä varastosiiloon, kuten öljyt laitetaan öljysäiliöön. Mikä tässä nyt on se minkä näet ongelmaksi
"Puhumattakaan hiukkaspäästöistä, pellettipannujen jne hoita, putsaus, nuohous
jne kustannukset. "
On hämmästyttävää, kuinka pieni haiku piipusta tulee kattilan toimiessa. Hiukkaspäästöjä tulee mm kun ei osata lämmittää takkaa oikein, kattila toimii aina oikealla vedolla ja kuivalla tasa-laatuisella polttoaineella, päästöt ovat vesihöyryä ja hiilidioksidia.
Pellettikattilan hoitona kerran kuussa vetäisen tuliputket ( 8 kpl ) teräsharjalla lävitse. Tuhkat kippaan kuun paisteessa naapurin tontille ( ei vaan, käytän oman puutarhan maanparannukseen, määrä on vain niin olematon: kuukaudessa yksi ämpärillinen ).
Tämä on sitäpaitsi vähän asennnekysymys. Öljyä en halua polttaa, sähköä en lämmitykseen tuhoa enkä alistu kaukolämmön toimittajan monopoliin, siis jos sellainen mahdollisuus edes olisi.
Ei siinä siis mitään kustannuksia ole, olet väärässä.
Parasta lämmitysmuotoa ei olekaan. On tapauskohtaisesti sopivimpia.
2 - 3 % muuttu näkyväksi valoksi ja loppu lämmöksi ja lämpösäteilyksi. Mutta itse asiassa olet aivan oikeassa.
Australiassa lisäksi on niin, että hehkulamppujen ylimäärälämpö pitää saadaa ilmastoinnin jäähdytyksellä ulos eli sähköä säästyy myös sitä kautta.
Mutta EU:n politiikan tuntien kohta siellä keksitään direktiivi ja kielletään hehkulamput. Ja meidän poliitikoillahan ei tunnetusti ole selkärankaa. Eli kyllä tulevaisuus on selvä täälläkin.
jutska. Eli lampun valmistuksen energiankulutus. Mitä mutkikkaampi ja painavampi lamppu (tai mikä hyvänsä tuote) on sitä enemmän sen valmistaminen on kuluttanut energiaa.
Tavallinen hehkulamppu on aika simppeli juttu, jonka valmistus ei vie energiaa eikä muitakaan luonnonvaroja juuri nimeksikään.