Hauskinta Suomen nykyisessä energiapolitiikassa on atomivoiman keskittäminen kahteen paikkaan: Olkiluotoon ja Loviisaan. Vihollinen taikka terroristi pääsee näin mahdollisimman vähällä vaivalla ja saa lähes koko Suomen energiahuollon polvilleen ja lopullisesti.
Kun atomivoimalaa on kunnolla pommitettu, niin sen saaminen toimintakuntoon ei hetkessä onnistu. Tuskin koskaan ennen kuviteellisen sodan loppumista.
Hajalleen sijoitettu bioenergia, tuulivoima, jopa hiilivoimalat (varakapasiteettina tuulivoimalle ja huippukulutukselle) ja mikä tahansa vastaava pienemmissä yksiköissä on huomattavasti vähemmän arkaa tällaisille sabotaasille ja lisäksi verkon kuormitus tasaantuu, kun tuotanto hajaantuu samalla tavalla kuin kulutuskin. Verkon katkeaminen ei silloin katkaise kaikkien energiansaantia.
Kun atomivoimalaa on kunnolla pommitettu, niin sen saaminen toimintakuntoon ei hetkessä onnistu. Tuskin koskaan ennen kuviteellisen sodan loppumista.
Hajalleen sijoitettu bioenergia, tuulivoima, jopa hiilivoimalat (varakapasiteettina tuulivoimalle ja huippukulutukselle) ja mikä tahansa vastaava pienemmissä yksiköissä on huomattavasti vähemmän arkaa tällaisille sabotaasille ja lisäksi verkon kuormitus tasaantuu, kun tuotanto hajaantuu samalla tavalla kuin kulutuskin. Verkon katkeaminen ei silloin katkaise kaikkien energiansaantia.
Vastaukset 12
Vanhimmat
"Hajalleen sijoitettu bioenergia, tuulivoima, jopa hiilivoimalat (varakapasiteettina tuulivoimalle ja huippukulutukselle)"
Ei riitä kuin murto-osaan Suomessa nykyisin tarvittavasta energiasta. Tuulimyllyille ei riittäisi kaikki maan avoimet alueet tuottamaan sitä energiamäärää, mikä ydinvoimaloissa tuotetaan (ja tyynellä ne eivät tuota mitään). Bioenergiaan ei riitä Suomen pellot ja vastaavat alueet ja lisäksi sen tuottamiseen tarvitaan tuontienergiaa (esim. traktorit ja muut koneet sekä siirtokalusto). Ja ne hiilivoimalat tuottavat sitä pahaa hiilidioksidia.
Muuten - niissä ydinvoimaloissa on otettu huomioon mm. eksyneen lentokoneen törmäys. Eivät ne niin helposti tuhottavia tai edes vaurioitettavia ole kuin hysteerikot kuvittelevat.
> Ei riitä kuin murto-osaan Suomessa nykyisin
> tarvittavasta energiasta. Tuulimyllyille ei
> riittäisi kaikki maan avoimet alueet
> tuottamaan sitä energiamäärää, mikä
> ydinvoimaloissa tuotetaan (ja tyynellä ne
> eivät tuota mitään).
Jopas päästelet sammakoita. Tavallinen tuulivoimapuiston koko on n. 100 voimalaa. Yhdellä puistolla meren matalikolla saat 100x3 = 300 MW. Nykyiset ydinvoimalaitokset ovat luokkaa 800MW. Joten jo kolmella tuulivoimapuistolla saadaan ydinvoimalan verran tehoa. Suomen rannikkoalueille voi vaivatta sijoittaa ainakin 18 puistoa suurimpien rannikkokaupunkien läheisyyteen (yhteensä 6:n ydinvoimalan tuotto!). Mahdollisimman lyhyt energian siirtotarve.
> Bioenergiaan ei riitä Suomen pellot ja
> vastaavat alueet ja lisäksi sen tuottamiseen
> tarvitaan tuontienergiaa (esim. traktorit ja
> muut koneet sekä siirtokalusto).
Bioenergiaan riittää pellot aivan hyvin ja lisää saadaan hakkuujätteistä jms. Pelkästään ottamalla talteen viljeliöiden pellolle jättämät puintijätteet hoidetaan Suomen lisäenergiatarve!
> Ja ne hiilivoimalat tuottavat sitä pahaa
> hiilidioksidia.
Hiilivoimaloille ollaan mm. Saksassa kehittämässä sellaisia puhdistuslaitteita, että niistä saadaan 100% puhtaita. Syynä ovat tietenkin Saksan massiiviset kivihiilivarat ja heidän tarve tehdä hiilivoimasta edustuskelpoista.
> Muuten - niissä ydinvoimaloissa on otettu
> huomioon mm. eksyneen lentokoneen törmäys.
> Eivät ne niin helposti tuhottavia tai edes
> vaurioitettavia ole kuin hysteerikot
> kuvittelevat.
Kaikki mikä on keskitetty ON erittäin helposti sabotoitavissa. Eihän tarvitse muutakuin katkaista ydinvoimalasta lähtevä korkeajännitejohto YHDELLÄ AINOALLA pommilla, niin heti putoaa koko Olkiluodon kolme laitosta polvilleen: yhteensä 1/4-osa koko Suomen energiantuotannosta. Se että laitos on suojattu Ei auta, koska siirtolinjan voi katkaista aina vähän matkan päästä.
Taikka uittaa jotain sopivaa happoa lauhdeveden sekaan, joka esim syövyttää lämmönvaihtimien kennot.
Yms. yms. Vaihtoehtoja ON lukemattomia!
Se mikä sijaitsee pienellä alueella yhdessä paikassa ON ja PYSYY ikuisesti helposti tuhottavana. Ainoa kunnollinen vaihtoehto on hajasijoitus sinne, missä on kulutustakin.
Itse päästelet sammakoita. Ensinnäkään tuulivoimalasta ei saada lähellekään 100% nimellistehostaan kuin harvoin, ydinvoimalasta saadaan lähes koko ajan. Tuulivoimaa siis tarvitaan paljon enemmän. Toiseksi, esim. kuluneella viikolla tuulivoimalasta ei olisi saatu juuri mitään, mutta sähköä on mennyt, eli se ydin- tai muu voimala pitää kuitenkin rakentaa tuulivoiman varavoimaksi.
Muutenkin tuntuu olevan suhteellisuudentaju hukassa. Arvaatko esim. kuinka paljon sitä happoa tarvittaisiin lauhdeveteen jotta lauhdutin alkaisi syöpyä. Lauhdeveden virtaus on Olkiluodossa n. 30 kuutiota sekunnissa.
Venäjällä on tuhansia lentokoneita, jotka soveltuvat hyökkäysiskujen tekemiseen. Sillä ei ole käytännössä mitään merkitystä, että ovatko Suomen ydinvoimalat kahdessa, vai esim. kahdessakymmenessä eri paikassa. Yhtäaikaisen iskun suunnitteleminen ei olisi vaikeaa: eli ensin laadittaisiin tarkat suunnitelmat tarkkoine aikatauluineen, ja sen jälkeen iskettäisiin kaikkiin kohteisiin yhtäaikaisesti. Piece of cake.
korkeajännitepylväät Loviisasta ja Olkiluodosta, niin Suomi on polvillaan! Ja tempun voi käydä toistamassa jostain toisesta paikasta viikon päästä.
Jos energiaa tuotetaan massiivisilla yksiköillä kaukana käyttöpaikoista, niin niiden arkuus sabotaasille on erittäin suuri. Tuhansia kilometrejä suojaamatonta korkeajännitelinjaa!
siis sillai että saadaan pelätä iskua voimalaan, niin tuskin enää sähköäkään kulutettaan kuin murto-osa rauhan ajasta.. Tehtaita kiinni.. pyyhkikööt viholliset peppunsa sodanjulistukseen.
Valot pois taajamista ,, taas meni ydinvoimalallinen sähköä.
TÄRKEIN ASIA: kuitenkin voimalan lasketaan olevan rauhanajan olosuhteissa koko ikänsä,, niin kannattaa kait ne keskittää.
ELLEI Yhtä rakennettaisi Helsingin kupeeseen, jolloin voisi lauhdevedet helposti käyttää kaupungin, rakennusten, ja teiden lämmittämiseen meriveden asemasta.
oikein on, kun niin monet kertovat että "voisi lauhdevedet helposti käyttää ... lämmittämiseen"?
Ei totisesti voi lauhdevesiä käyttää lämmittämiseen! Olen sentään 30 v voimalan valvomossa työkseni touhunnut ja voin vakuuttaa, että tuon väittäjällä on pahemman kerran puurot ja vellit sekaisin. Pitäisi olla edes periaatteellinen mielikuva voimalan toiminnasta ettei tuollaista möläyttelisi!
Paljonko on lauhdeveden lämpötila, kun tulee ulos voimalasta?
Ongelmana on, että mikäli voimalaitosta aiotaan käyttää myös höyryn ja lämpimän veden tuottamiseen, se täytyy ottaa huomioon jo suunnitteluvaiheessa. Tällöin voimalaitos rakennetaan ns. vastapainevoimalaksi. Mikäli taas halutaan vain maksimi määrä sähköä, tehdään laudevoimalaitos. Tällöin höyryturbiinissa vesi lauhdutaan mahdollisimman alhaiseen lämpötilaan (n. 20 asteiseksi). Tällaista vettä ei taas voi käyttää kaukolämpönä.
Ydinvoimalaitokset useimmiten rakennetaan lauhdevoimaloiksi.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Lämpövoimalaitos
on voimaloita, joissa vesiä jäähdytellään avotaivaan alla ja mitäs sitten, eihän se mitään haittaa?
Täällä kaavio Oulun Toppila 2:n toiminnasta. Sitä voidaan säätää lauhteen ja vastapaineen välillä.
http://www.oulunenergia.fi/index.php?933
Kattilan lämpöteho on siis 283 MW. Siitä voidan ottaa joko lauhdesähköä 152 MW ja 12-asteinen lauhdevesi mereen, tai 113 MW sähköä ja 170 MW kaukolämpöä. Tai jotain tältä väliltä.
Toppilassa höyryn lämpötila kattilasta lähtiessä on 540 astetta. Ydinvoimalla ei päästä yli 300 asteen joten hyötysuhde on huonompi.
jos atomivoimalasta saadaan sähkötehoa 1/3-osa, niin 2/3-osalla lämmitetään kaloja.