Aktuelli ja tehokas energiajärjestelmä:
Asutuskeskusten läheisyyteen:
1) Rannikolle 20 kpl tuulipuiisto a' 100x3MW = 300MW
2) Sisämaahan 20 kpl bioöljy(yms.)laitos a' 10x30MW = 300MW ( 300 MW kaukolämpöä)
Jokaisen rannikkoasutuskeskuksen läheisyyteen tuulipuisto, jonka kokonaiskapasiteeti on 300 MW. Tämä huolehtii saasteettomasta energiasta ja perusenergiasta leutoina aikoina. Esim 3MW turbiineja 100 kpl per puisto. Tämä työllistäisi Suomalaisia.
http://www.winwind.fi/etusivu.php
Tälle tarvitaan varakapasiteettia ja asutuksille kaukolämpöä, joten rakennetaan bioöljyllä (dieselillä) toimivia kaukolämpösähkölaitoksia sisämaan asutuskeskusten yhteyteen. Esim. 10x30MW = 300MW joista saadaan lisäksi 300MW kaukolämpöä kylmille ajanjaksoille kyseisiin keskuksiin. Vaikka Wärtsilän koneilla, jotka työllistävät Suomalaisia.
http://www.wartsila.com/Wartsila/global/docs/en/power/media_publications/brochures/engines/w46_tr.pdf
Lämpimänä vuodenaikana ajetaan pääasiassa tuulella (jos tuuleaa) ja kylmänä vuodenaikana molemmilla taikka myös huippukulutuksen aikana leutoina aikoina. Matalan kulutuksen aikoina, jos tuuleaa, voidaan periaatteessa valmistaa tuulienergialla vaikka vetyä/ammoniakkia biolaitoksessa poltettavaksi muina aikoina (taikka sulkea muuta kalliimpaa voimaa pois). Bioöljygeneraattorit voivat toimia rypsiöljyllä, vedyllä, ammoniakilla, dieselillä yms. valmisteilla. Miksei myös puukaasullakin. Pelletit ja hake yms. voi myös olla yksi vaihtoehto. Rypsiöljy työllistäisi Suomalaisia maanviljelijöitä:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Rypsi
Rypsistä voidaan myös valmistaa biodieseliä suoraan diesel-autojen polttoaineeksi. Nämä tukisivat toinen toisiaan ja saataisiin kotimaista polttoainetuotantoa.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Biodiesel
Edellä esitettyjä tuulipuistoja voi periaatteessa rakentaa jokaisen taajaman yhteyteen Suomen rannikolla, esim. 20 kpl. Näistä saataisiin 20 x 300MW = 6 GW sähköenergiaa.
Vastaavasti sisämaahan esim. 20 kpl bioöljy(tms.)laitoksia. Joista saataisiin 20 x 300MW = 6 GW sähköenergiaa ja lisäetuna 6 GW lämpöenergiaa.
Edellä esitellyllä skenaariolla saataisiin 6..12 GW sähköenergiaa (100% jatkuva saatavuus 6GW:lle) ja 6 GW lämpöenergiaa maksimissaan. Ja varmaankin puoleen hintaan vastaavasta atomivoimaloiden hinnasta. Ja kaikki työllistäisi Suomessa: Laitosten valmistuksesta polttoaineraaka-aineen valmistamiseen asti. Tämä kokonaisskenaario vastaisi 8..16 perinteisen atomivoimalan sähkötehoa ja saman verran kaukolämpöä.
Lisäksi hajasijoitus asutuskeskusten läheisyyteen mahdollistaisi laitosten suojelemisen samassa yhteydessä, kun kyseisiä keskuksia ilmapuolustetaan. Myös tämä seikka olisi huomioitu. Hajasijoitus tällä tavalla ei myöskään kuormita jakeluverkkoa, koska energia käytetään tuotannon läheisyydessä.
Kysymys onkin: Koska valtiovalta tekee jotain, jotta Suomen energiaomavaraisuus taattaisiin ja saataisiin Suomalisille työtä? Yksittäinen atomivoimala, jolla lämmitetään Pohjanlahden kaloja ja työllistetään Saksalaista voimalan valmistajaa, ei ole mikään ratkaisu Suomen energiatarpeeseen.
Ei mitään kalojen lämmittely eikä hukkalämpöä.
http://www.youtube.com/watch?v=LLwWH3dk454
Nyt Suomalaisten rohoilla ylläpidetään Ranskalaisten ja Saksalaisten työllisyyttä. Olkiluodon työllistävä vaikutus on ollut Suomessa pettymys ja tätäkin asiaa on vääristelty.
http://www.areva.com/servlet/ContentServer?pagename=arevagroup_en/FreeHtml/FreeHtmlFullTemplate&c=FreeHtml&cid=1029501791893
Asutuskeskusten läheisyyteen:
1) Rannikolle 20 kpl tuulipuiisto a' 100x3MW = 300MW
2) Sisämaahan 20 kpl bioöljy(yms.)laitos a' 10x30MW = 300MW ( 300 MW kaukolämpöä)
Jokaisen rannikkoasutuskeskuksen läheisyyteen tuulipuisto, jonka kokonaiskapasiteeti on 300 MW. Tämä huolehtii saasteettomasta energiasta ja perusenergiasta leutoina aikoina. Esim 3MW turbiineja 100 kpl per puisto. Tämä työllistäisi Suomalaisia.
http://www.winwind.fi/etusivu.php
Tälle tarvitaan varakapasiteettia ja asutuksille kaukolämpöä, joten rakennetaan bioöljyllä (dieselillä) toimivia kaukolämpösähkölaitoksia sisämaan asutuskeskusten yhteyteen. Esim. 10x30MW = 300MW joista saadaan lisäksi 300MW kaukolämpöä kylmille ajanjaksoille kyseisiin keskuksiin. Vaikka Wärtsilän koneilla, jotka työllistävät Suomalaisia.
http://www.wartsila.com/Wartsila/global/docs/en/power/media_publications/brochures/engines/w46_tr.pdf
Lämpimänä vuodenaikana ajetaan pääasiassa tuulella (jos tuuleaa) ja kylmänä vuodenaikana molemmilla taikka myös huippukulutuksen aikana leutoina aikoina. Matalan kulutuksen aikoina, jos tuuleaa, voidaan periaatteessa valmistaa tuulienergialla vaikka vetyä/ammoniakkia biolaitoksessa poltettavaksi muina aikoina (taikka sulkea muuta kalliimpaa voimaa pois). Bioöljygeneraattorit voivat toimia rypsiöljyllä, vedyllä, ammoniakilla, dieselillä yms. valmisteilla. Miksei myös puukaasullakin. Pelletit ja hake yms. voi myös olla yksi vaihtoehto. Rypsiöljy työllistäisi Suomalaisia maanviljelijöitä:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Rypsi
Rypsistä voidaan myös valmistaa biodieseliä suoraan diesel-autojen polttoaineeksi. Nämä tukisivat toinen toisiaan ja saataisiin kotimaista polttoainetuotantoa.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Biodiesel
Edellä esitettyjä tuulipuistoja voi periaatteessa rakentaa jokaisen taajaman yhteyteen Suomen rannikolla, esim. 20 kpl. Näistä saataisiin 20 x 300MW = 6 GW sähköenergiaa.
Vastaavasti sisämaahan esim. 20 kpl bioöljy(tms.)laitoksia. Joista saataisiin 20 x 300MW = 6 GW sähköenergiaa ja lisäetuna 6 GW lämpöenergiaa.
Edellä esitellyllä skenaariolla saataisiin 6..12 GW sähköenergiaa (100% jatkuva saatavuus 6GW:lle) ja 6 GW lämpöenergiaa maksimissaan. Ja varmaankin puoleen hintaan vastaavasta atomivoimaloiden hinnasta. Ja kaikki työllistäisi Suomessa: Laitosten valmistuksesta polttoaineraaka-aineen valmistamiseen asti. Tämä kokonaisskenaario vastaisi 8..16 perinteisen atomivoimalan sähkötehoa ja saman verran kaukolämpöä.
Lisäksi hajasijoitus asutuskeskusten läheisyyteen mahdollistaisi laitosten suojelemisen samassa yhteydessä, kun kyseisiä keskuksia ilmapuolustetaan. Myös tämä seikka olisi huomioitu. Hajasijoitus tällä tavalla ei myöskään kuormita jakeluverkkoa, koska energia käytetään tuotannon läheisyydessä.
Kysymys onkin: Koska valtiovalta tekee jotain, jotta Suomen energiaomavaraisuus taattaisiin ja saataisiin Suomalisille työtä? Yksittäinen atomivoimala, jolla lämmitetään Pohjanlahden kaloja ja työllistetään Saksalaista voimalan valmistajaa, ei ole mikään ratkaisu Suomen energiatarpeeseen.
Ei mitään kalojen lämmittely eikä hukkalämpöä.
http://www.youtube.com/watch?v=LLwWH3dk454
Nyt Suomalaisten rohoilla ylläpidetään Ranskalaisten ja Saksalaisten työllisyyttä. Olkiluodon työllistävä vaikutus on ollut Suomessa pettymys ja tätäkin asiaa on vääristelty.
http://www.areva.com/servlet/ContentServer?pagename=arevagroup_en/FreeHtml/FreeHtmlFullTemplate&c=FreeHtml&cid=1029501791893
Vastaukset 3
Vanhimmat
"Jokaisen rannikkoasutuskeskuksen läheisyyteen tuulipuisto, jonka kokonaiskapasiteeti on 300 MW."
Käytännössä tätä ei voida toteuttaa näin. Monet asiat rajoittavat tätä. Strategisten sijaintien ja meren syvyyden yms. seikkojen takia tuulivoimaa voi rakentaa vain tietyille alueille.
Oleellisin vaihtoehto on rakentaa sitä pohjanlahdelle, jossa on matalaa merta ja tilaa, ilmna erilaisia laivareittejä, luonnonsuojelualueita sun muita sotilaallisia alueita. Toki sinne sitten mahtuisi periaatteessa melko paljon ja sinällään se on ihan kannatettava idea, koska merellä se ei pilaa maisemia, eikä aiheuta meluhaittoja.
Laskelmissa on sitten syytä huomioida monia muitakin seikkoja. ENsinnäkin tuulivoimalan nimellisteho ei tarkoita jatkuvaa tehoa. Esim. 3 MW laitos tuottaa KESKIMÄÄRIN sijainnistaan riippuen n. 0.7-1.2 MW. Ja tuo keskimäärin tarkoittaa sitä, että se on epävarmaa ja siksi sitä ei voi rakentaa ylettömästi.
Suurien pohjoismaisten vesivoimavarojen takia säätökapasiteettia on runsaasti ja se tarjoaakin poikkeuksellisen hyvät olosuhteet tällaiselle epävarmalle voimalle. Siitäkin huolimatta suomessa voisi sähköstä tulla enimmillään sellaiset reilut 15 % tuulivoimalla. (ja sen lisäksi muut vastavat epävarmat tuotantotavat olisi jätettävä pois). Muuten joudutaan investoimaan kalliiseen ja saastuttavaan lisäsäätökapasiteettiin.
Ja on turha puhua hinnoista mutu-tuntumalla tuolla tavalla. Ydinvoima on edelleenkin halpaa, tai siis halvin vaihtoehto. Jos tuulivoima olisi taloudellisesti kannattavaa, tokihan siihen yritykset investoisivat jo nyt. Mutta totuus on se, että toistaiseksi edes varsin hyvät investointituet eivät ole tehneet siitä houkuttelevaa investointikohdetta.
Tämä ei edelleenkään tarkoita, ettteikö se olisi kannatettava vaihtoehto. On täysin naurettavaa aina pitää yllä tätä joko-tai vaihtoehtokeskustelua. Kulutus nousee vielä jonkin aikaa, vaikka miten panostaisimme sinällään tärkeään säästöön. Tuomme jo nyt lähes 13 % sähköstämme ja vanhaa kaasiteettia vanhenee.
Tarvitsemme kaikkia näitä vaihtoehtoja ja on vain vihreiden populistista vaalipaskapuhetta, että markkinoita uusiutuville ei olisi ja uusi ydinvoimala positaisi ne kokonaan. Totuus on se, että jos syksyllä ei olisi satanut runsaasti lisää vettä ja olisi vielä tullut vähän kylmempi jakso, olisimme joutuneet sähkön säännöstelyyn.
Tuulivoiman hinta tulee koko ajan alas. Kuitenkin sähkön hinnan tulisi nousta todella paljon, jotta se nyt olisi todella kannattava investointi. On siis aivan käsittämätöntä logiikkaa, kun sanotaa: "jätetään ydinvoimala rakentamatta, koska sen antama hinnanlasku estää uusiutuvien tuloa". Se tappaisi teollisuutta rankalla kädellä erityisesti suomen energianintensiivisessä teollisuusrakenteessa.
Sen sijaan on syytä taata riittävän alhanen hintataso ja antaa lisätukea juuri esim. tuulivoimalle. Ilman sitä ei ei kukaan sitä kuitenkaan rakenna nyt. Jatkossa se tosiaan poikisi merkittävää vientiteollisuutta ja työpaikkoja. Pitkällä tähtäimellä siitä tulisi itsessäänkin taloudellinen vaihtoehto. Tuoet siis maksaisivat itsensä takaisin kyllä. Mutta tehdään se nimenomaan erillisisllä tuilla ja tuhoamatta sähköntuotantoa ja teollisuutta ja sitä kautta hyvinvointiyhteiskuntaa samalla.
Turvevoimaloilla voisimme tuottaa suuren osan tarvitsemastamme sähköstä. Asutuskeskuksen viereen rakennettu sähköä ja lämpöä yhdessä tuottava voimala on kokonaishyötysuhteeltaan ylivoimainen. Samalla kasvihuonekaasut pitkällä tähtäimellä vähentyisivät, kun soiden metaanipäästöt pienenisivät. Tyhjennyksen jälkeen soiden ojat voitaisiin padota, ja hättää suo kasvamaan taas uutta bio energiaa.
Turpeen käytön roima lisäys ei ehkä onnistu päästöasioittan vuoksi, mutta ei sitä vähentääkään kannata. Minusta on hönttiä väitellä, onko turve uusiutuva luonnonvara. Kyllä se kasvihuoneilmiön kannalta on uusiutumaton. Mutta ei se hiiltä huonompi ole. Ajetaan ensin alas hiilivoimalat ja sitten aletaan miettiä turpeen käytön vähentämistä.
Turve tuo työpaikkoja juuri sinne, mistä niistä on pahin pula... takamaille. Suomen turveosaamista ei missään nimessä kannata heittää menemään. Turve on halpa polttoaine maaseutukuntien kaukolämpölaitoksiin. Turpeen ohessa niissä voidaan polttaa myös risua ja näin turve mahdollistaa harvennuspuun energiakäyttöä. Siinä korvataan öljyä ja sähköä polttoaineena ja tulee työtä maaseudulle.
Minäpä kerron tässä samalla idean tuulivoimaloista sisämäähan.
Onnistuisikohan sellainen systeemi, että rakennetaan metsään asumattomalle seudulle, mutta kohtuu lähelle isompaa tietä ja suuren sähkönsiirtolinjan viereen iso tuulipuisto?
Sisämaassa tuulet ovat heikkoja, mutta rakennetaankin heti 200-300m korkeita harustettuja mastoja, mihin voidaan asentaa useampia tuuliroottoreita. Veikkaanpa että alle 100 metrissä jo on hyvät tuuliolosuhteet. Rakennetaan roottorit jonkinlaiselle hammaskehälle mastoon niin, että ne voivat kääntyä. Mastoon rakennetaan poikkipuita niin, että ne voidaan harustaa maahan ja naapuritorneihin.
Kun tällainen laitos on rakennettu voimalinjan viereen, niin sähkön siirtokustannukset ovat pienet. Kun laitos rakennetaan peitteiseen maastoon, niin korkeakaan tornisysteemi ei näy kauas, eikä myöskään lähelle. Maisemahaitta on pieni.
Tässäpä olisi ajatus mieittäväksi ja toivottavasti vasta kunnon harkinnan jälkeen torpedoitavaksi minua viisaammille ja insinööreille. Niin... insinööri olen itsekin, mutten tältä alalta.