onko parikymppinen tosiaan teiniäiti?

PimpeliPompeli

Miksi nykypäivänä karsastetaan nuoria vanhempia? Onko parikymppinen tosiaan "teiniäiti"? Hullumpaa minusta on jos ensisynnyttäjä on vähän vaille nelikymppinen.MIksi nuoret eivät "saa" saada lapsia ilman että ennakkoluulot vanhemmuuteen kykenemisestä ovat valtavat?

208

49395

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anneli 33

      Moi

      Aika hassua että otat esille muiden ennakkoluulot esille nuoria vanhempia kohtaan ja samaan hengen vetoon sinulla itselläsi on ennakkoluuloja vanhempia ensisynnyttäjiä kohtaan. Mieti hieman miten hullunkuriselta aloituksesi näyttää..

      Olen itse saanut lapseni kaksikymppisenä ja nyt nuorimmainen 37 vuotiaana ja voin kertoa että suurin ero tässä on se että minun keskittyminen vauvaan nyt on eriluokkaa kuin nuorena.. juoksut on juostu ja maailma nähty joten sen 100% huomion pystyy nyt antamaan paremmin.

      Anneli

      • Miina I

        vanha ensisynnyttäjä, vaan tavanomaisen ikäinen uudelleensynnyttäjä. Siinä on paljonkin eroa. Nuorella ihmisellä äitiyteen sopeutuminen on helpompaa kuin vanhalla ensisynnyttäjällä. Nuorella ihmisellä lapset ovat usein luonteva osa elämän alkua, kun taas keski-ikäisellä he tulevat sotkemaan valmiit elämänkuviot.


      • ei ole teini
        Miina I kirjoitti:

        vanha ensisynnyttäjä, vaan tavanomaisen ikäinen uudelleensynnyttäjä. Siinä on paljonkin eroa. Nuorella ihmisellä äitiyteen sopeutuminen on helpompaa kuin vanhalla ensisynnyttäjällä. Nuorella ihmisellä lapset ovat usein luonteva osa elämän alkua, kun taas keski-ikäisellä he tulevat sotkemaan valmiit elämänkuviot.

        Eihän 20 vuotias ole enää mikään teini. Teini on 15-17 vuotias.


      • koulussa
        ei ole teini kirjoitti:

        Eihän 20 vuotias ole enää mikään teini. Teini on 15-17 vuotias.

        Häpesin koulussa kun minun äiti synnytti minut 36 vuotiaana.Hän oli jo 42v kun menin kouluun.Kaikilla muilla oli nuoret äidit mutta minusta tuntui kun olisin mummon kanssa kulkenut,että silleen.


      • twenty something
        ei ole teini kirjoitti:

        Eihän 20 vuotias ole enää mikään teini. Teini on 15-17 vuotias.

        13-19v ovat teinejä. (thirteen,fourteen,fifteen,sixteen,seventeen,
        eighteen,nineteen)
        Teini sana tulee siis englannin kielestä ;)


      • huhhuijakkaa
        koulussa kirjoitti:

        Häpesin koulussa kun minun äiti synnytti minut 36 vuotiaana.Hän oli jo 42v kun menin kouluun.Kaikilla muilla oli nuoret äidit mutta minusta tuntui kun olisin mummon kanssa kulkenut,että silleen.

        olitpas kypsä eskarilainen/ekaluokkalainen kun tajusit, että äitisi oli ehkä 5-10 vuotta vanhempi kuin muut luokkakavereidesi äidit. minä olen nyt 43 vuotias ja tyttäreni on ekalla luokalla. enkä ole kuullut häneltä tai kavereiltaan että olenas vanha. päinvastoin. kun luokalla on yhteisiä tempauksia ja juttuja ja olen joskus sanonut jääväni pois, kun muiden äiti ovat tosiaan minun nuorempia ym, niin tyttäreni vaatii minua mukaan, koska 1. olen hänen ainoa äiti. 2. koska olen hänen paras äiti, 3. koska olen äideistä kaunein tyttäreni mielestä ja 4. koska hän haluaa minut mukaan, kun muidenkin äidit ovat.

        eli häpeä sinä edelleenkin.- mutta älä äitiäsi vaan omaa käytöstäsi. itse olin koulussa aikoinani ns nuorimman äidin lapsi, joidenkin lasten äidit olivat 10-20 vuotta omaani vanhempia. en silti silloin tajunnut sitä ihmetellä, kaikki olivat äitejä siinä kuin omanikin.


      • juttu tuo
        koulussa kirjoitti:

        Häpesin koulussa kun minun äiti synnytti minut 36 vuotiaana.Hän oli jo 42v kun menin kouluun.Kaikilla muilla oli nuoret äidit mutta minusta tuntui kun olisin mummon kanssa kulkenut,että silleen.

        Minun äitini on ollut saman ikäinen minut saadessaan, enkä ole hoksannut edes ajatella, että sellaista voisi hävetä. Ja mulla on vielä pikkuvelikin. Täytyypä kysyä häneltä onko hän hävennyt äitiään.


      • ???
        koulussa kirjoitti:

        Häpesin koulussa kun minun äiti synnytti minut 36 vuotiaana.Hän oli jo 42v kun menin kouluun.Kaikilla muilla oli nuoret äidit mutta minusta tuntui kun olisin mummon kanssa kulkenut,että silleen.

        En ymmärrä miten joku voi havetä äitiään tämän iän takia? minulle ainakin olisi ollut ihan sama minkä ikäinen äitini on(sai minut 19-vuotiaana) kun olin koulussa. kamalaa ikärasismia, toivottavasti et omalle äidillesi ole noin sanonut! -äiti 22v-


      • ohho..
        koulussa kirjoitti:

        Häpesin koulussa kun minun äiti synnytti minut 36 vuotiaana.Hän oli jo 42v kun menin kouluun.Kaikilla muilla oli nuoret äidit mutta minusta tuntui kun olisin mummon kanssa kulkenut,että silleen.

        Minullakin oli vanhemmat melkeistään 10-20 vuotta toisten vanhempia vanhempia.. olin oikeastaan ylpeä kun oli niinkin paljon ikäeroa muihin ja ihmettelin enemänkin että onko toisilla niinkin nuoria et eiks vanhempien kuulukaan olla vanhoja..heh.. eikä meilläkään kyllä niin kovin vanhoillisia olleet vaikka vois kuvitella et ajatusmaailma on jossain aataminajoilla.. ehkä kasvatus vaan oli hiukan tiukempaa eli nuoremmat vanhemmat antais helpommin periksi monille asioille kun heillä itellä oli sitten jo ollut toisenlainen kasvatus..

        Niin ja tästä teiniäitiydestä.. itse olen nyt 24 enkä äiti vielä (jos koskaan) ja en olisi kyllä omasta mielestäni ollut vielä 18-20 vuotiaana valmis äidiksi, ei kyllä oikeen käynyt mielessäkään silloin. Eli ei ollut se päälimäinen ajatus.. Kyllähän 20 vuotias on valmis ja kykenevä äidiksi ja toiset jopa sopivat paremmin juuri sinä ajankohtana kuin vanhempana olisivatkaan, mutta monilla on se ajtus että tehdään silloin niin ovat sitten pois jaloista kun itse on nelikymppinen voi sitten taas aloittaa uuden elämän ja ruvetaan käymään juhlimassa..ym.
        Mutta kun se asia ei olekkaan ihan niin vaan ne lapset jotka olet tehnyt ovatkin sinun lapsiasi koko elämän eikä ne mihinkään siitä katoa elikkä se asia tarvitsisi ajatella niin jo siinä vaiheessa kun niitä lapsia tekee silloin -20 vuotiaana.

        Eikä ne vauvat ja lapset ole mitään lemmikeitä jotka voi siirtää mummoille ja papoille hoitoon kun lähdetään itse rilluttelemaan. Enhän sitä sano etteikö kuuluisi välillä irottautua arjesta ja irottautua siitä lapsesta, mutta ei kuuluisi mennä aina siitä mistä aita on matalin.. Niin vaan monet nuoret äidit ja isät tekevät kun omat menohalut ovat niin kovat..
        Edelleenkään ei niitä omia kokemuksia ole, mutta olen sivusta seurannut tätä nykyistä menoa ja näitä itseäni nuorempia paikallisia äitejä ja isiä.. että ehkäpä niillä vähän vanhemmilla ja jo elämää kokeneilla ensisynnyttäjillä on jo omaa elämänkatsomusta hoitaa sitä lastaan toisella tavalla..

        molemmissa on kyllä omat hyvät ja huonot puolensa.. niinkuin monessa muussakin asiassa..


      • Kahden lapsen isä
        ohho.. kirjoitti:

        Minullakin oli vanhemmat melkeistään 10-20 vuotta toisten vanhempia vanhempia.. olin oikeastaan ylpeä kun oli niinkin paljon ikäeroa muihin ja ihmettelin enemänkin että onko toisilla niinkin nuoria et eiks vanhempien kuulukaan olla vanhoja..heh.. eikä meilläkään kyllä niin kovin vanhoillisia olleet vaikka vois kuvitella et ajatusmaailma on jossain aataminajoilla.. ehkä kasvatus vaan oli hiukan tiukempaa eli nuoremmat vanhemmat antais helpommin periksi monille asioille kun heillä itellä oli sitten jo ollut toisenlainen kasvatus..

        Niin ja tästä teiniäitiydestä.. itse olen nyt 24 enkä äiti vielä (jos koskaan) ja en olisi kyllä omasta mielestäni ollut vielä 18-20 vuotiaana valmis äidiksi, ei kyllä oikeen käynyt mielessäkään silloin. Eli ei ollut se päälimäinen ajatus.. Kyllähän 20 vuotias on valmis ja kykenevä äidiksi ja toiset jopa sopivat paremmin juuri sinä ajankohtana kuin vanhempana olisivatkaan, mutta monilla on se ajtus että tehdään silloin niin ovat sitten pois jaloista kun itse on nelikymppinen voi sitten taas aloittaa uuden elämän ja ruvetaan käymään juhlimassa..ym.
        Mutta kun se asia ei olekkaan ihan niin vaan ne lapset jotka olet tehnyt ovatkin sinun lapsiasi koko elämän eikä ne mihinkään siitä katoa elikkä se asia tarvitsisi ajatella niin jo siinä vaiheessa kun niitä lapsia tekee silloin -20 vuotiaana.

        Eikä ne vauvat ja lapset ole mitään lemmikeitä jotka voi siirtää mummoille ja papoille hoitoon kun lähdetään itse rilluttelemaan. Enhän sitä sano etteikö kuuluisi välillä irottautua arjesta ja irottautua siitä lapsesta, mutta ei kuuluisi mennä aina siitä mistä aita on matalin.. Niin vaan monet nuoret äidit ja isät tekevät kun omat menohalut ovat niin kovat..
        Edelleenkään ei niitä omia kokemuksia ole, mutta olen sivusta seurannut tätä nykyistä menoa ja näitä itseäni nuorempia paikallisia äitejä ja isiä.. että ehkäpä niillä vähän vanhemmilla ja jo elämää kokeneilla ensisynnyttäjillä on jo omaa elämänkatsomusta hoitaa sitä lastaan toisella tavalla..

        molemmissa on kyllä omat hyvät ja huonot puolensa.. niinkuin monessa muussakin asiassa..

        Olen aina yrittänyt keksiä sitä minkä takia mollataan nuorempia ihmisiä jotka haluavat elää elämänsä ehkä jokaisen hetken oman elämänsä herrana. Monien ennakkoluuloisten kanssaeläjien mielestä ikä ja menohalut ovat jollain tavalla toisiinsa rinnastettavia asioita. Ajatellaan entistä anoppiani esim: Ikää tuli 43 muistaakseni niin alkoi menohalut uudestaan tulla kovempina kuin kenelläkään tuntemallani nuorella ihmisellä. Saattoi mitään sanomatta häipyä viikoksi omille teilleen ja tulla takaisin ja mainita kuinka kivaa oli ja kuinka paljon oli miehiä riittänyt. Ei kai ikä ole minkäänlainen ihmisen mittari muutakuin lain puitteissa. Ymmärrän että lapsi on lapsi mutta missä menee ne rajat oikeasti jolloin voi tuntea itsensä vanhemmaksi. Vanhemmuushan tarkoittaa valitettavasti sitä että olet vanhempi kuin toinen joten aika moni on vanhempi toistaan. Henkinen ikä mitataan aivan erilaisilla asioilla ja väitän että kun ihminen tekee elämänsä aikana nykyään useamman työuran entisen yhden tai kahden ja monissa tapauksissa se naisella tarkoitti lasten kasvatusta ja joitakin töitä mitä ehti tekemään. (Esim. oma äitini) Nykypäivän trendikdi on muodostunut sellaiset asiat että ei ole yksi joka ruokkii perheen vaan kummankin on tehtävä uransa ja kun jossain vaiheessa sitten kaipaa sitä lasten kanssa oloa niin siihen ei välttämättä ole mahdollisuutta. Kun nuorten menohaluista vielä mainitsen niin jos on ollut sn. uraihminen joka on opiskellut itselleen kalliilla rahalla ammatin on menemset jääneet todellakin silloin ja nyt kun ollaan sitten koulutettuja toimihenkilöitä suurissa yrityksissä niin sitten alkaa luonnollinen ilmiö eli lasten hannkiminen olemaan lähellä. En usko että on hirveän yksinkertaista hypätä esim: kouluttajan roolista missä käytetään aikuisille ihmisille tarkoitetuja koulutusmetodeja suoraan vanhemmuuden maailmaan missä ei varsinaisesti toimi mikään ns. kaavan mukaan ainakaan niin kuin aikuisilla ihmisillä. Verraten tilastoja nuorten perheiden ja varttunempaan ikään päässeiden kesken lapsiin kohdistuvat väkivaltatapaukset ovat huomattavasti yleisempiä yli 30 vuotiaiden keskuudessa. Johtuen suureksi osaksi siitä että luonnon kiertokulun mukaisesti on selvää että paine kasvaa kun yhtäkkiä muuntaudutaan piinkovasta liikenaisesta/miehestä pullantuoksuiseksi äidiksi.( Varsinkin kun työnanatajien keskuudessa on suuri paine hyvin koulutetun työntekijän takaisin saamiseksi.)

        Kiteytettynä tämä puheenvuoro oli ainoastaan kertomus omasta mielipiteestäni sillä monien erinäisten seikkojen pohjalta voidaan todeta että nuorempi synnyttäjä on pienemmässä riskiryhmässä olla terveempi ja saada terveempiä lapsia kuin lähempänä 40 vuotias ensisynnyttäjä.
        Ensinnäkin osaltansa naisen vartalo kesktää ns. raskaus muutokset huomattavasti paremmin ja paraneminenkin on todennäköisempää.

        Pitää silti muistaa että lapset ovat elämän suola oli ne sitten minkälaisen perhekokonaisuuden alkuun saattamia. Ihmisiähän me olemme kaikki ja kaikilla on näihin asioihin laillinen oikeus mutta ne asiat mitä kirjoitin ovat lääketieteellisiä faktoja kuten sekin että todistetusti kaikista paras ikä naisen kannalta synnyttää on 17 vuotta .

        Itse olen todella onnellinen kahden lapsen isä.
        23 vuotias ja vaimo 21. Molemmat erveitä ja todella hyvin kehittyneitä päivänpaisteita.
        Ihminen menee menonsa jossain vaiheessa jos siihen on tarve ei se ole iästä tai sosiaalisesta asemastakaan niin kiinni.
        Me olemme vain ihmisiä omine mielipiteinemme ja vaikka makuasioista ei voi kiistellä niin tosiasiassa ne ovat ainoita asioita mistä voi kiistellä koska muut ovat faktoja.

        Hyvää kevään odotusta!


      • tyttö89
        koulussa kirjoitti:

        Häpesin koulussa kun minun äiti synnytti minut 36 vuotiaana.Hän oli jo 42v kun menin kouluun.Kaikilla muilla oli nuoret äidit mutta minusta tuntui kun olisin mummon kanssa kulkenut,että silleen.

        Minun äitini sai minut 42-vuotiaana eli hän oli lähellä 50 kun olin eppuluokalla. En ikinä hävennyt äitiäni hänen ikänsä takia. Huomasin kyllä että joidenkin lasten vanhemmat ovat nuorempia kun minun mutta ei se minua haitannut. Minulla ja veljelläni on 20 vuoden ikäero, eli äitini on sekä 2o-vuotias "teini äiti " sekä 42-vuotias varttuneempi äiti;)


      • äitiä
        koulussa kirjoitti:

        Häpesin koulussa kun minun äiti synnytti minut 36 vuotiaana.Hän oli jo 42v kun menin kouluun.Kaikilla muilla oli nuoret äidit mutta minusta tuntui kun olisin mummon kanssa kulkenut,että silleen.

        itse olin 25v ensimmäisen mennessä kouluun. Myöhemmin lapsi kertoi että häpesi välillä kun oli niin nuori äiti, muiden kun vanhempia.


      • Isä 45
        ei ole teini kirjoitti:

        Eihän 20 vuotias ole enää mikään teini. Teini on 15-17 vuotias.

        18. vuotias vaimoni on aikuinen, meillä on pieni poika ja olemme onnellisia.


      • xXxXx
        ei ole teini kirjoitti:

        Eihän 20 vuotias ole enää mikään teini. Teini on 15-17 vuotias.

        ihmettelen tuota että 20 vuotias olisi jo hyvä äiti lapselle... hyvä kun on edes saanut koulujaan käydyksi, ja työelämä edessä... tietysti, tämäkin asia on jokaisen oma, mutta minusta tuntuu että sopivin ikä, myös taloudellisesti olisi 25-30...



        tää ei nyt liity oikein asiaa mut.. :
        Tunnen erään tytön joka on 18, ja raskaana... sääliksi käy, kun on päättänyt pitää lapsen... ja isä ei halua pitää tulevaan lapseen/äitiin minkäänlaista yhteyttä... ne niistä yhden illan jutuista...


      • missä on järki??
        tyttö89 kirjoitti:

        Minun äitini sai minut 42-vuotiaana eli hän oli lähellä 50 kun olin eppuluokalla. En ikinä hävennyt äitiäni hänen ikänsä takia. Huomasin kyllä että joidenkin lasten vanhemmat ovat nuorempia kun minun mutta ei se minua haitannut. Minulla ja veljelläni on 20 vuoden ikäero, eli äitini on sekä 2o-vuotias "teini äiti " sekä 42-vuotias varttuneempi äiti;)

        Kuinkakohan moni teistä on tutkinut asiaa? Lukekaapas vähän asiasta tehtyjä tutkimuksia ja miettikää sitten että onko se sittenkään niin kovin luonnollista hankkiutua raskaaksi joskus nelikymppisenä... Faktahan on, että naisen paras ikä tulla raskaaksi on juuri siinä kahden kympin paikkeilla. Vai kuka keksii järkevän syyn minkä takia naisen kuukautiset loppuvat, jos olisi tarkoitettu että lapsia voi saada vaikka kuolin vuoteella?! Ja kun tästä teiniydestä nyt niin jauhetaan, niin eiköhän se ole ihan jokaisen meistä nupista kiinni! Kuinka moni tietää niitä ryppyisiä akkoja, jotka pinkit leopardi kuvioiset trigoot ja napapaita päällä vetävät viidettä kerrosta meikkivoidetta naamaan etteivät rypyt näy..? Minä ainakin tiedän, liiankin monta. Ja minut saa ampua jos joskus tulen niin epätoivoiseksi! Eiköhän ihan jokainen tiedä itse millon on valmis äidiksi(kaikki eivät ole ikinä "valmiita"), kunhan vaan muistaa ajatella lapsen tulevaisuutta. Tällä tarkoitan sitä ettei tee lasta ennen kun on "saanut elää" ja tulee vanhempana katkeraksi, taikka päin vastoin, kuolee vanhuuteen kun lapsi on itse teini ikäinen. Ainut minkä tästä asiasta varmasti tiedän, on se, että naisen ei "kuuluisi" saada lasta neljänkymmenen ikävuoden jälkeen, ei edes adoptoimalla. SANOO HÄN JOKA MENETTI ÄITINSÄ TEININÄ


      • Äiti 20.v
        xXxXx kirjoitti:

        ihmettelen tuota että 20 vuotias olisi jo hyvä äiti lapselle... hyvä kun on edes saanut koulujaan käydyksi, ja työelämä edessä... tietysti, tämäkin asia on jokaisen oma, mutta minusta tuntuu että sopivin ikä, myös taloudellisesti olisi 25-30...



        tää ei nyt liity oikein asiaa mut.. :
        Tunnen erään tytön joka on 18, ja raskaana... sääliksi käy, kun on päättänyt pitää lapsen... ja isä ei halua pitää tulevaan lapseen/äitiin minkäänlaista yhteyttä... ne niistä yhden illan jutuista...

        Oma äitini oli 20.v kun sai minut ja maailman paras äiti onkin :) Itselläni on poika. olin 20.v kun sain hänet ja mielestäni olen tarpeeksi aikuinen olemaan äiti ja olen hyvin ylpeä siitä että olen äiti. Se tietysti vaikuttaa jos on niitä yhden illan juttuja ja mies ei halua... jne. Mieheni halusi myös tätä ja Hän on mahtava isi ja mies :)


      • tyttö89
        missä on järki?? kirjoitti:

        Kuinkakohan moni teistä on tutkinut asiaa? Lukekaapas vähän asiasta tehtyjä tutkimuksia ja miettikää sitten että onko se sittenkään niin kovin luonnollista hankkiutua raskaaksi joskus nelikymppisenä... Faktahan on, että naisen paras ikä tulla raskaaksi on juuri siinä kahden kympin paikkeilla. Vai kuka keksii järkevän syyn minkä takia naisen kuukautiset loppuvat, jos olisi tarkoitettu että lapsia voi saada vaikka kuolin vuoteella?! Ja kun tästä teiniydestä nyt niin jauhetaan, niin eiköhän se ole ihan jokaisen meistä nupista kiinni! Kuinka moni tietää niitä ryppyisiä akkoja, jotka pinkit leopardi kuvioiset trigoot ja napapaita päällä vetävät viidettä kerrosta meikkivoidetta naamaan etteivät rypyt näy..? Minä ainakin tiedän, liiankin monta. Ja minut saa ampua jos joskus tulen niin epätoivoiseksi! Eiköhän ihan jokainen tiedä itse millon on valmis äidiksi(kaikki eivät ole ikinä "valmiita"), kunhan vaan muistaa ajatella lapsen tulevaisuutta. Tällä tarkoitan sitä ettei tee lasta ennen kun on "saanut elää" ja tulee vanhempana katkeraksi, taikka päin vastoin, kuolee vanhuuteen kun lapsi on itse teini ikäinen. Ainut minkä tästä asiasta varmasti tiedän, on se, että naisen ei "kuuluisi" saada lasta neljänkymmenen ikävuoden jälkeen, ei edes adoptoimalla. SANOO HÄN JOKA MENETTI ÄITINSÄ TEININÄ

        En ole tutkinut asiaa mutta kyllä minullakin ihan omakohtaista tietoa asiasta on. Ja äitini sai minut ihan normaalisti, ei minkään ihme hoidon avulla.. (eli hänellä oli vielä kuukautiset)
        Muuten olen asiasta kanssasi samaa mieltä, mutta en kyllä alkaisi syrjimään myöskään ns. vanhoja äitejä.


      • tuunari
        huhhuijakkaa kirjoitti:

        olitpas kypsä eskarilainen/ekaluokkalainen kun tajusit, että äitisi oli ehkä 5-10 vuotta vanhempi kuin muut luokkakavereidesi äidit. minä olen nyt 43 vuotias ja tyttäreni on ekalla luokalla. enkä ole kuullut häneltä tai kavereiltaan että olenas vanha. päinvastoin. kun luokalla on yhteisiä tempauksia ja juttuja ja olen joskus sanonut jääväni pois, kun muiden äiti ovat tosiaan minun nuorempia ym, niin tyttäreni vaatii minua mukaan, koska 1. olen hänen ainoa äiti. 2. koska olen hänen paras äiti, 3. koska olen äideistä kaunein tyttäreni mielestä ja 4. koska hän haluaa minut mukaan, kun muidenkin äidit ovat.

        eli häpeä sinä edelleenkin.- mutta älä äitiäsi vaan omaa käytöstäsi. itse olin koulussa aikoinani ns nuorimman äidin lapsi, joidenkin lasten äidit olivat 10-20 vuotta omaani vanhempia. en silti silloin tajunnut sitä ihmetellä, kaikki olivat äitejä siinä kuin omanikin.

        kuten keskustelussa myöhemmässä vaiheessa tulee ilmi.
        olet liian vanha jaksamaan kiinnostua lapsesi tekemisistä. mieluummin, kuin olet lapsesi kanssa kevätriehassa, niin menet kotiin kutomaan villasukkia kiikkustuoliin villasukat jaloissa.

        olisit ollut aiemmin liikkeellä, niin olisi energiaa lapsen kanssa toimimiseen.

        kuinkas sitten, kun lapsesi on 20? lähdetkö hänen kanssaan shoppailemaan?

        voivoi...sääliksi käy yksinäistä lastasi.. varmaan olet vielä yh


      • riska_74
        ??? kirjoitti:

        En ymmärrä miten joku voi havetä äitiään tämän iän takia? minulle ainakin olisi ollut ihan sama minkä ikäinen äitini on(sai minut 19-vuotiaana) kun olin koulussa. kamalaa ikärasismia, toivottavasti et omalle äidillesi ole noin sanonut! -äiti 22v-

        olisi vienyt sinut jokapäivä kouluun.


      • heebo123
        koulussa kirjoitti:

        Häpesin koulussa kun minun äiti synnytti minut 36 vuotiaana.Hän oli jo 42v kun menin kouluun.Kaikilla muilla oli nuoret äidit mutta minusta tuntui kun olisin mummon kanssa kulkenut,että silleen.

        äitisikin häpesi sinua.


      • Helinä2
        ei ole teini kirjoitti:

        Eihän 20 vuotias ole enää mikään teini. Teini on 15-17 vuotias.

        Jos kerta pilkkua aletaan viilaamaan, ni teini on 13-19 vuotias. Nimitys tulee englannin kielestä -teen lopusta kyseisissä luvuissa. (esim nineTEEN) Mistäköhän oot ton hienon määritelmäs edes keksiny?


      • Ihmisyyteen
        missä on järki?? kirjoitti:

        Kuinkakohan moni teistä on tutkinut asiaa? Lukekaapas vähän asiasta tehtyjä tutkimuksia ja miettikää sitten että onko se sittenkään niin kovin luonnollista hankkiutua raskaaksi joskus nelikymppisenä... Faktahan on, että naisen paras ikä tulla raskaaksi on juuri siinä kahden kympin paikkeilla. Vai kuka keksii järkevän syyn minkä takia naisen kuukautiset loppuvat, jos olisi tarkoitettu että lapsia voi saada vaikka kuolin vuoteella?! Ja kun tästä teiniydestä nyt niin jauhetaan, niin eiköhän se ole ihan jokaisen meistä nupista kiinni! Kuinka moni tietää niitä ryppyisiä akkoja, jotka pinkit leopardi kuvioiset trigoot ja napapaita päällä vetävät viidettä kerrosta meikkivoidetta naamaan etteivät rypyt näy..? Minä ainakin tiedän, liiankin monta. Ja minut saa ampua jos joskus tulen niin epätoivoiseksi! Eiköhän ihan jokainen tiedä itse millon on valmis äidiksi(kaikki eivät ole ikinä "valmiita"), kunhan vaan muistaa ajatella lapsen tulevaisuutta. Tällä tarkoitan sitä ettei tee lasta ennen kun on "saanut elää" ja tulee vanhempana katkeraksi, taikka päin vastoin, kuolee vanhuuteen kun lapsi on itse teini ikäinen. Ainut minkä tästä asiasta varmasti tiedän, on se, että naisen ei "kuuluisi" saada lasta neljänkymmenen ikävuoden jälkeen, ei edes adoptoimalla. SANOO HÄN JOKA MENETTI ÄITINSÄ TEININÄ

        Kun olet nuori sinun pituuttasi ja painoasi arvioidaan.Kun olet nuori sinun kehitystäsi ja käytöstäsi arvioidaan.Kun olet aikuinen sinun koulutustasi ja ominaisuuttasi arvioidaan.Kun olet vanhus sinun hoitoasi ja kuntoasi arvioidaan.Kun sitten kuolet sinun elämääsi ja saavutuksiasi arvioidaan.Kun mullassa makaat sinun hautakiveäsi ja-paikkaasi arvioidaan.Ja kun sinä ihminen kaikesta tästä vihdoin heräät.Sinut ylös taikka alas,tiedät kyllä sinut kiihkeästi ja väkevästi Tuomareitten Tuomarin silmien alla tuomitaan.Terveisin.Ystäväsi Vanha Koira


      • äiti 38
        tuunari kirjoitti:

        kuten keskustelussa myöhemmässä vaiheessa tulee ilmi.
        olet liian vanha jaksamaan kiinnostua lapsesi tekemisistä. mieluummin, kuin olet lapsesi kanssa kevätriehassa, niin menet kotiin kutomaan villasukkia kiikkustuoliin villasukat jaloissa.

        olisit ollut aiemmin liikkeellä, niin olisi energiaa lapsen kanssa toimimiseen.

        kuinkas sitten, kun lapsesi on 20? lähdetkö hänen kanssaan shoppailemaan?

        voivoi...sääliksi käy yksinäistä lastasi.. varmaan olet vielä yh

        olen siis liki nelikymppinen ja lapseni ovat ekalla ja kolmannella.

        en voi kuin todeta, että lasteni luokkakavereiden nuoremmat äidit valittavat jaksamistaan ja ajanpuutettaan. heidän lapset haluaisivat harrastaa, mutta kun vanhemmilla ei ole töiden jälkeen aikaa eikä halua kuskata. mielellään toisivat minun kyytiini, toisinaan kysyvätkin, että milloin tulet hakemaan, kun "petrakin" haluaisi pesisharkkoihin ja joukkueeseen. yksi tulikin, mutta äidille oli liikaa kun joutui joskus kuskiksi pelimatkoille ja tosíaan kuljettamaan lasta. ja pelinaikainen kanttiininpito oli aivan liikaa...

        lapseni harrastavat monenlaista urheilua ja se on minutkin vienyt mukaan seuratoimintaan. vapaa-aikaa ei ole juurikaan, mutta en kaipaa sitä niin paljon kuten tuntuvat ne lasteni kavereiden kolmikymmpiset äidit tekevän. minun kun ei tarvi päästä perjantaina lähiökuppilaan "tyttöjen" kanssa tai shoppailemaan...


      • tuunari
        äiti 38 kirjoitti:

        olen siis liki nelikymppinen ja lapseni ovat ekalla ja kolmannella.

        en voi kuin todeta, että lasteni luokkakavereiden nuoremmat äidit valittavat jaksamistaan ja ajanpuutettaan. heidän lapset haluaisivat harrastaa, mutta kun vanhemmilla ei ole töiden jälkeen aikaa eikä halua kuskata. mielellään toisivat minun kyytiini, toisinaan kysyvätkin, että milloin tulet hakemaan, kun "petrakin" haluaisi pesisharkkoihin ja joukkueeseen. yksi tulikin, mutta äidille oli liikaa kun joutui joskus kuskiksi pelimatkoille ja tosíaan kuljettamaan lasta. ja pelinaikainen kanttiininpito oli aivan liikaa...

        lapseni harrastavat monenlaista urheilua ja se on minutkin vienyt mukaan seuratoimintaan. vapaa-aikaa ei ole juurikaan, mutta en kaipaa sitä niin paljon kuten tuntuvat ne lasteni kavereiden kolmikymmpiset äidit tekevän. minun kun ei tarvi päästä perjantaina lähiökuppilaan "tyttöjen" kanssa tai shoppailemaan...

        hieno ihminen
        tässä on tapahtunut turhia yleistyksiä suuntaan jos toiseenkin.


      • _minzu_
        Kahden lapsen isä kirjoitti:

        Olen aina yrittänyt keksiä sitä minkä takia mollataan nuorempia ihmisiä jotka haluavat elää elämänsä ehkä jokaisen hetken oman elämänsä herrana. Monien ennakkoluuloisten kanssaeläjien mielestä ikä ja menohalut ovat jollain tavalla toisiinsa rinnastettavia asioita. Ajatellaan entistä anoppiani esim: Ikää tuli 43 muistaakseni niin alkoi menohalut uudestaan tulla kovempina kuin kenelläkään tuntemallani nuorella ihmisellä. Saattoi mitään sanomatta häipyä viikoksi omille teilleen ja tulla takaisin ja mainita kuinka kivaa oli ja kuinka paljon oli miehiä riittänyt. Ei kai ikä ole minkäänlainen ihmisen mittari muutakuin lain puitteissa. Ymmärrän että lapsi on lapsi mutta missä menee ne rajat oikeasti jolloin voi tuntea itsensä vanhemmaksi. Vanhemmuushan tarkoittaa valitettavasti sitä että olet vanhempi kuin toinen joten aika moni on vanhempi toistaan. Henkinen ikä mitataan aivan erilaisilla asioilla ja väitän että kun ihminen tekee elämänsä aikana nykyään useamman työuran entisen yhden tai kahden ja monissa tapauksissa se naisella tarkoitti lasten kasvatusta ja joitakin töitä mitä ehti tekemään. (Esim. oma äitini) Nykypäivän trendikdi on muodostunut sellaiset asiat että ei ole yksi joka ruokkii perheen vaan kummankin on tehtävä uransa ja kun jossain vaiheessa sitten kaipaa sitä lasten kanssa oloa niin siihen ei välttämättä ole mahdollisuutta. Kun nuorten menohaluista vielä mainitsen niin jos on ollut sn. uraihminen joka on opiskellut itselleen kalliilla rahalla ammatin on menemset jääneet todellakin silloin ja nyt kun ollaan sitten koulutettuja toimihenkilöitä suurissa yrityksissä niin sitten alkaa luonnollinen ilmiö eli lasten hannkiminen olemaan lähellä. En usko että on hirveän yksinkertaista hypätä esim: kouluttajan roolista missä käytetään aikuisille ihmisille tarkoitetuja koulutusmetodeja suoraan vanhemmuuden maailmaan missä ei varsinaisesti toimi mikään ns. kaavan mukaan ainakaan niin kuin aikuisilla ihmisillä. Verraten tilastoja nuorten perheiden ja varttunempaan ikään päässeiden kesken lapsiin kohdistuvat väkivaltatapaukset ovat huomattavasti yleisempiä yli 30 vuotiaiden keskuudessa. Johtuen suureksi osaksi siitä että luonnon kiertokulun mukaisesti on selvää että paine kasvaa kun yhtäkkiä muuntaudutaan piinkovasta liikenaisesta/miehestä pullantuoksuiseksi äidiksi.( Varsinkin kun työnanatajien keskuudessa on suuri paine hyvin koulutetun työntekijän takaisin saamiseksi.)

        Kiteytettynä tämä puheenvuoro oli ainoastaan kertomus omasta mielipiteestäni sillä monien erinäisten seikkojen pohjalta voidaan todeta että nuorempi synnyttäjä on pienemmässä riskiryhmässä olla terveempi ja saada terveempiä lapsia kuin lähempänä 40 vuotias ensisynnyttäjä.
        Ensinnäkin osaltansa naisen vartalo kesktää ns. raskaus muutokset huomattavasti paremmin ja paraneminenkin on todennäköisempää.

        Pitää silti muistaa että lapset ovat elämän suola oli ne sitten minkälaisen perhekokonaisuuden alkuun saattamia. Ihmisiähän me olemme kaikki ja kaikilla on näihin asioihin laillinen oikeus mutta ne asiat mitä kirjoitin ovat lääketieteellisiä faktoja kuten sekin että todistetusti kaikista paras ikä naisen kannalta synnyttää on 17 vuotta .

        Itse olen todella onnellinen kahden lapsen isä.
        23 vuotias ja vaimo 21. Molemmat erveitä ja todella hyvin kehittyneitä päivänpaisteita.
        Ihminen menee menonsa jossain vaiheessa jos siihen on tarve ei se ole iästä tai sosiaalisesta asemastakaan niin kiinni.
        Me olemme vain ihmisiä omine mielipiteinemme ja vaikka makuasioista ei voi kiistellä niin tosiasiassa ne ovat ainoita asioita mistä voi kiistellä koska muut ovat faktoja.

        Hyvää kevään odotusta!

        Lyhyesti ja ytimekkääst: Jokainen ihminen on yksilö ja jokainen hankkii lapsia sitten kun siihen on itse valmis, oli sitten 18 tai 50 vuotias. Ja jos on valmis suunnittelemaan lapsen hankintaa on yleensä myös valmis ottamaan siitä vastuuta, eikä sysää lasta aina hoitoon "rientoloiden" takia. Poikkeuksiakin on mutta annetaan olla. Minä olen 20 vuotias, mieheni 25 vuotias ja poikamme 3 kk. Lapsi oli suunniteltu juttu, olemme valmiita ottamaan vastuun pienestä elämästä emmekä todellakaan kaipaa mitään railakkaita ryyppyiltoja. Että näin.


      • piipahdin vain
        ei ole teini kirjoitti:

        Eihän 20 vuotias ole enää mikään teini. Teini on 15-17 vuotias.

        15-17 teini on kyllä vielä lainkin mukaan alaikäinen lapsi. Parasta ensisynnytysikää on vaikea sanoa, sehän riippuu ihmisestä ja elämäntilanteesta. Minusta 20v tai 40v ei kumpikaan ole paras mahdollinen vaan n.25-35v.


      • ja oikein
        ei ole teini kirjoitti:

        Eihän 20 vuotias ole enää mikään teini. Teini on 15-17 vuotias.

        teini on 13-19-vuotias.

        "ThirTEEN...nineTEEN"


      • sä tienaat??
        xXxXx kirjoitti:

        ihmettelen tuota että 20 vuotias olisi jo hyvä äiti lapselle... hyvä kun on edes saanut koulujaan käydyksi, ja työelämä edessä... tietysti, tämäkin asia on jokaisen oma, mutta minusta tuntuu että sopivin ikä, myös taloudellisesti olisi 25-30...



        tää ei nyt liity oikein asiaa mut.. :
        Tunnen erään tytön joka on 18, ja raskaana... sääliksi käy, kun on päättänyt pitää lapsen... ja isä ei halua pitää tulevaan lapseen/äitiin minkäänlaista yhteyttä... ne niistä yhden illan jutuista...

        Vaimoni 24V, ite 25v vanhin lapsi 4v ja nuorin 1,5v. Perheen tulot yli 7000e/kk eli ei se ikä mitää kato, se kattoo koska kasvat aikuiseks!!!


      • tuunari
        Kahden lapsen isä kirjoitti:

        Olen aina yrittänyt keksiä sitä minkä takia mollataan nuorempia ihmisiä jotka haluavat elää elämänsä ehkä jokaisen hetken oman elämänsä herrana. Monien ennakkoluuloisten kanssaeläjien mielestä ikä ja menohalut ovat jollain tavalla toisiinsa rinnastettavia asioita. Ajatellaan entistä anoppiani esim: Ikää tuli 43 muistaakseni niin alkoi menohalut uudestaan tulla kovempina kuin kenelläkään tuntemallani nuorella ihmisellä. Saattoi mitään sanomatta häipyä viikoksi omille teilleen ja tulla takaisin ja mainita kuinka kivaa oli ja kuinka paljon oli miehiä riittänyt. Ei kai ikä ole minkäänlainen ihmisen mittari muutakuin lain puitteissa. Ymmärrän että lapsi on lapsi mutta missä menee ne rajat oikeasti jolloin voi tuntea itsensä vanhemmaksi. Vanhemmuushan tarkoittaa valitettavasti sitä että olet vanhempi kuin toinen joten aika moni on vanhempi toistaan. Henkinen ikä mitataan aivan erilaisilla asioilla ja väitän että kun ihminen tekee elämänsä aikana nykyään useamman työuran entisen yhden tai kahden ja monissa tapauksissa se naisella tarkoitti lasten kasvatusta ja joitakin töitä mitä ehti tekemään. (Esim. oma äitini) Nykypäivän trendikdi on muodostunut sellaiset asiat että ei ole yksi joka ruokkii perheen vaan kummankin on tehtävä uransa ja kun jossain vaiheessa sitten kaipaa sitä lasten kanssa oloa niin siihen ei välttämättä ole mahdollisuutta. Kun nuorten menohaluista vielä mainitsen niin jos on ollut sn. uraihminen joka on opiskellut itselleen kalliilla rahalla ammatin on menemset jääneet todellakin silloin ja nyt kun ollaan sitten koulutettuja toimihenkilöitä suurissa yrityksissä niin sitten alkaa luonnollinen ilmiö eli lasten hannkiminen olemaan lähellä. En usko että on hirveän yksinkertaista hypätä esim: kouluttajan roolista missä käytetään aikuisille ihmisille tarkoitetuja koulutusmetodeja suoraan vanhemmuuden maailmaan missä ei varsinaisesti toimi mikään ns. kaavan mukaan ainakaan niin kuin aikuisilla ihmisillä. Verraten tilastoja nuorten perheiden ja varttunempaan ikään päässeiden kesken lapsiin kohdistuvat väkivaltatapaukset ovat huomattavasti yleisempiä yli 30 vuotiaiden keskuudessa. Johtuen suureksi osaksi siitä että luonnon kiertokulun mukaisesti on selvää että paine kasvaa kun yhtäkkiä muuntaudutaan piinkovasta liikenaisesta/miehestä pullantuoksuiseksi äidiksi.( Varsinkin kun työnanatajien keskuudessa on suuri paine hyvin koulutetun työntekijän takaisin saamiseksi.)

        Kiteytettynä tämä puheenvuoro oli ainoastaan kertomus omasta mielipiteestäni sillä monien erinäisten seikkojen pohjalta voidaan todeta että nuorempi synnyttäjä on pienemmässä riskiryhmässä olla terveempi ja saada terveempiä lapsia kuin lähempänä 40 vuotias ensisynnyttäjä.
        Ensinnäkin osaltansa naisen vartalo kesktää ns. raskaus muutokset huomattavasti paremmin ja paraneminenkin on todennäköisempää.

        Pitää silti muistaa että lapset ovat elämän suola oli ne sitten minkälaisen perhekokonaisuuden alkuun saattamia. Ihmisiähän me olemme kaikki ja kaikilla on näihin asioihin laillinen oikeus mutta ne asiat mitä kirjoitin ovat lääketieteellisiä faktoja kuten sekin että todistetusti kaikista paras ikä naisen kannalta synnyttää on 17 vuotta .

        Itse olen todella onnellinen kahden lapsen isä.
        23 vuotias ja vaimo 21. Molemmat erveitä ja todella hyvin kehittyneitä päivänpaisteita.
        Ihminen menee menonsa jossain vaiheessa jos siihen on tarve ei se ole iästä tai sosiaalisesta asemastakaan niin kiinni.
        Me olemme vain ihmisiä omine mielipiteinemme ja vaikka makuasioista ei voi kiistellä niin tosiasiassa ne ovat ainoita asioita mistä voi kiistellä koska muut ovat faktoja.

        Hyvää kevään odotusta!

        toivon rakkautenne ja ymmärryksenne toisianne kohtaan kestävän loppuun saakka.

        nelikymppiset ensisynnyttäjät ottavat aina muutenkin riskin. toinen vanhemmistani kuolla kupsahti alle 60v yllättäen. jos olisin ollut sen 20v, niin olisi varmaan noussut 2palaa kurkkuun samanaikaisesti. en olisi ollut valmis yksin maailmassa 20v vanhana. ainahan niitä vanhempien neuvola tarvitaan, vaikka ei haluttaisikaan.
        tsemppiä teille.


      • gtr-2
        ei ole teini kirjoitti:

        Eihän 20 vuotias ole enää mikään teini. Teini on 15-17 vuotias.

        teini on 13-19 vuotias, idiootti!


      • äity2007
        xXxXx kirjoitti:

        ihmettelen tuota että 20 vuotias olisi jo hyvä äiti lapselle... hyvä kun on edes saanut koulujaan käydyksi, ja työelämä edessä... tietysti, tämäkin asia on jokaisen oma, mutta minusta tuntuu että sopivin ikä, myös taloudellisesti olisi 25-30...



        tää ei nyt liity oikein asiaa mut.. :
        Tunnen erään tytön joka on 18, ja raskaana... sääliksi käy, kun on päättänyt pitää lapsen... ja isä ei halua pitää tulevaan lapseen/äitiin minkäänlaista yhteyttä... ne niistä yhden illan jutuista...

        20-vuotias ei valmis äidiksi?? Näin sanoo xXxXx...
        hädin tuskin käynyt kouluja ym... blaablaablaa... paskaa!! mä olen 22-vuotias, eikä mulla ole ammattia. yksi syy siihen on että olen ollut peruskoulun jälkeen töissä.
        enkä edes ajatellut lähteä ammattikouluun vaan lähden äitiysloman jälkeen jossain vaiheessa oppisopimuksella jonnekin jos pääsen ja jos en pääse, jatkan töitäni.
        Olen todellakin valmis äidiksi vaikkei mulla ammattia olekaan.. riippuuko äitiys koulutuksesta? jos et ole käynyt kouluja, olet huono äiti?? epäilen.. lastenhoitoa ei opita kirjoista eikä varsinkaan ammattikoulusta. tai en mä ainakaan oppis. olen oppinut kokemuksella (itsellä 6 nuorempaa sisarusta ja 3 sisarusta hoitanut vauvaiästä asti välillä). Ja voin sanoa että olen hyvä äiti. Äitiys on rankkaa varsinkin nyt kun poika vasta 6 viikkoa vanha, mutta tiedän että selviän tästä yhdessä mieheni kanssa.
        taloudellisesti on välillä myös rankkaa, mutta pääasia että rahaa on vuokraan, ruokaan, vaippoihin ja vauvalle muutenkin, mitä hän ikinä tarvitseekaan. ei mun tartte ostaa uusia farkkuja joka kuukaus... ym...
        jaksakaa nuoret äidit. antakaa valittajien olla.. säälin saa ilmaiseksi (vaikkei sitä tarttee) mut kateus täytyy ansaita :)


    • äiti19

      oon sun kans ihan samaa mieltä et minkä takia kaikki "haukkuu" teini äidiks... ite oon 19v ja saan kuulla siitä vähän väliä.. ei oo kivaa! mitä pahaa siinä on jos haluaa tehdä nuorena lapset!

      • arriel

        se on paha, koska teiniäidit eivät osaa hoitaa lapsia, itseään tai mitään muutakaan. 20 on teiniäiti.


      • akka

        Mun äiti sai mut 19-vuotiaana mikä oli hyvä homma. Nyt meillä ei ole hirveä ikäero ja äitini ei ole vielä 50 vaikka itse täytän kesällä 30v.


      • arriel vai mikälie...
        arriel kirjoitti:

        se on paha, koska teiniäidit eivät osaa hoitaa lapsia, itseään tai mitään muutakaan. 20 on teiniäiti.

        aika huono veto sanoa ettei 20vuotias osaa hoitaa edes itseään,saatika sitten lapsia! minä itse sain ensimmäisen lapseni 17vuotiaana, keskityin nimenomaan vain ja ainoastaan lapseeni koska omasta mielestäni olen omat juoksuni juossut ja näin on edelleen. nyt kun olen 21 mulla on kaksi lasta, toinen 4kk ja toinen nyt sit sen vähän päälle 4v ja kyllä mä ihan loistavasti olen saanut hoidettua niin lapset kuin itsenikin... että näin.


      • laija61
        akka kirjoitti:

        Mun äiti sai mut 19-vuotiaana mikä oli hyvä homma. Nyt meillä ei ole hirveä ikäero ja äitini ei ole vielä 50 vaikka itse täytän kesällä 30v.

        Minä olen nyt 46-vuotias,lapsia sain 19,20,22,30 ja 31-vuotiaana ja hyvin on pärjätty.Lapset ei ole sanoneet koskaan,että heitä olisi huonosti hoidettu.


      • hyvin hoidetun lapsen äiti
        arriel kirjoitti:

        se on paha, koska teiniäidit eivät osaa hoitaa lapsia, itseään tai mitään muutakaan. 20 on teiniäiti.

        hoitaa......
        ite saanu tyttöni 19vuotiaana ja hengissähän prinsessa on, kasvanu niinku muut lapset ja syö kehittyy "samaan" tahtiin...
        et voi yleistää että 19vuotiaat ei osaa hoitaa
        toki löytyy niitäkin joilla ei ole hajuakaan mutta ne "teini" äidit ketä tunnen omistautuvat lapselleen/lapsilleen täysin...
        hoitavat ERITTÄIN HYVIN

        taitaa olla niin että arriel sinä et taida osata hoitaa lapsia!!
        onko itselläsi jokin pelko äitiydestä?
        kysynpä vaan


      • ANTERO VIPUNEN

        Ei ole, sillä sana "teini" tulee englannin sanasta "teenager", joka tarkoittaa niitä ikävuosia, joiden pääte on "teen". Siis 13-19. 20-vuotias ei enää ole teini-ikäinen, eikä siis 19 vuotias äiti ole teini-ikäinen.


      • elämä sit siinä.
        arriel vai mikälie... kirjoitti:

        aika huono veto sanoa ettei 20vuotias osaa hoitaa edes itseään,saatika sitten lapsia! minä itse sain ensimmäisen lapseni 17vuotiaana, keskityin nimenomaan vain ja ainoastaan lapseeni koska omasta mielestäni olen omat juoksuni juossut ja näin on edelleen. nyt kun olen 21 mulla on kaksi lasta, toinen 4kk ja toinen nyt sit sen vähän päälle 4v ja kyllä mä ihan loistavasti olen saanut hoidettua niin lapset kuin itsenikin... että näin.

        jep


      • skibby
        arriel kirjoitti:

        se on paha, koska teiniäidit eivät osaa hoitaa lapsia, itseään tai mitään muutakaan. 20 on teiniäiti.

        itse sain poikani 17-vuotiaana,ja hän on ollut elämäni keski piste siitä saakka!ollaan pärjätty oikein hyvin!älä siis viitsi alkaa yleistämään!!!


      • Gisela

        Et ehkä ole enää teini äiti,mutta hyvin nuori äiti kuitenkin.

        Oletko kerennyt itsenäistyä,ennenkuin aloit perustaa perhettä?

        Siirryitkö suoraan lapsuuden kodistasi omaan kotiin ,johon pian lapsi syntyi?Todennäköisesti,kun ikääsi ajattelee,tuskin alaikäisenä olet pesästä lentänyt.

        Luuletko,että elämäsi aikana pysyt samanlaisena,samoja arvoja ja asioita ajattelevana,kuin olet nyt?Samanlainen ihmisenä 39 vuotiaana,kuin 19 vuotiaana?

        Ehei,toivon,ettet ole.

        Elämänkokemukset muokkaa ihmistä,halusit tai et.Muutut,puolisosi muuttuu.

        Nelikymppisellä on elämän tuomaa kokemusta ja viisautta jakaa myös lapsilleen.Ulkoiset puitteetkin yleensä tuolloin jo kohdillaan.

        Siinä ei ole eroa,kuinka lastaan rakastaa,oli nuori tai iäkkäämpi.Mutta,hyvähän se on,jos vanhemmilla on jo elettyä elämääkin jo jonkin verran takana päin,ettei kaiken maailman "tuulet " heiluttelisi.


      • kohta kuuden äiti
        arriel kirjoitti:

        se on paha, koska teiniäidit eivät osaa hoitaa lapsia, itseään tai mitään muutakaan. 20 on teiniäiti.

        Tämä on taas tätä ikuisuuskeskustelua. Jokainen tulee äidiksi silloin kun tulee, nuorena tai vanhana. Jokainen äiti kokee olevansa se oikean ikäinen, se paras ja valmis. Ellei näin ole, joutuu lapsi siitä eniten kärsimään ja koko lapsen perhe, se äitikin. Vastuuttomia vanhempia on aivan kaikissa ikäryhmissä ja niitä vastuunsa kantavia myös.

        En nosta itseäni jalustalle, kun olin nuori äiti, enkä myöskään nyt, kun odotamme uusperheeseen uutta vauvaa. Neljä siitä ensimmäisestä liitosta kuitenkin tuli ja nyt tämä toinen liitto 30 ikäisenä on tuomassa toista vauvaa. Olen 36 kun hän syntyy.

        Viedessäni ekaa lasta kouluun, huomasin olevani nuorimmasta päästä äitejä. Nyt olen sitä keski-ikä sarjaa vanhemmissa ja lapsia on koulussa eskarilaisesta ysiluokkaseen. En koe olevani vanha enkä nuori, mutta onnellinen lapsistani, aivan kaikista.

        On todella loukkaavaa, jos joku pitää jotakuta liian vanhana tai nuorena koululaisen vanhemmaksi. Varsinkin jos se on oma lapsi, jonka kaikella rakkaudella on sisällään kantanut, synnyttänyt ja hoitanut. Oli hänet sitten saanut teininä tai aikuisempana.

        En kokenut olevani teiniäiti 20-vuotiaana, enkä varhaismummo tätä kuudetta odottaessanikaan. Ensimmäinen lapsi oli minulle hyvin rakas. Hänen hoitamisensa oli ehkä erilaista kuin nyt tämän kohta kaksivuotiaan. Silloin oli kaikki uutta ja ihmeellistä. Isosta perheestä kotoisin olevana ei kuitenkaan öiset itkut olleet vieraita, silloin vain oli minun vuoroni nousta, ei äitini. Sain äitini kanssa kaksi lasta melkein samoihin aikoihin, joten nuori oli äitinikin, enkä häntä hävennyt, enkä häpeä vieläkään. Äitini oli minut saadessaan 18v.

        Nyt on aivan hauskaa vaihdella äidin kanssa tyttöjen luistimia ja vaatteita. Tädit ovat smaaa ikäluokkaa ja nuoremmatkin sisarukseni kaikki minua nuorempia. En koe, että heidän äitinsä on mummo, vaikka sitä onkin. Eivätkä hekään kärsi asiasta, vaan ovat pikemmin ylpeitä. Lapsenlikkoja ainakin riittää :)

        Nyt vain koen olevani kypsempi äidiksi, ajattelen eri tavalla. En hätkähdä pikku kuumeita, tai vatsavaivoja. Kokemus on opettanut paljon. Ensimmäisen vauvani aikaan en häntäkään hoitajille tohtinut jättää ja omat menot jäi menemättä. Vauva "aikuisti" minua ja koin, että nuoruutta voi viettää myös vauvaperheessä, eritavoin vain. En koe jääneenimistään paitsi, vaikka bilettämiset jäikin väliin.

        Lasten kanssa opiskelu olikin eri juttu....valmistuin kuitenkin, vaikka vähän viiveellä :) Ymmärrän myös heitä, jotka opiskelevat ensin ja vasta sen jälkeen hankkivat lapset.


      • just joo...
        elämä sit siinä. kirjoitti:

        jep

        että elämä loppuu siihen kun saa lapsia nuorena? hyvät on mielipiteet sullakin. Voi herranjestas sentään.. aika huono veto sanoa noin. lapset on elämän suola ja sillä siisti.


      • puhuu p....
        arriel kirjoitti:

        se on paha, koska teiniäidit eivät osaa hoitaa lapsia, itseään tai mitään muutakaan. 20 on teiniäiti.

        Se että on teiniäiti ei tarkoita etteikö osaisi lapsiaan hoitaa! Eiköhän se riipu vaan ihmisestä,onhan niitä nelikymppisiäki "huonoja" äitejä. Taijat olla joku lapseton ikisinkku vanhapiika.


      • Jussi_003
        skibby kirjoitti:

        itse sain poikani 17-vuotiaana,ja hän on ollut elämäni keski piste siitä saakka!ollaan pärjätty oikein hyvin!älä siis viitsi alkaa yleistämään!!!

        Tiesitkö ehkäisystä mitään?


      • meikämie
        ANTERO VIPUNEN kirjoitti:

        Ei ole, sillä sana "teini" tulee englannin sanasta "teenager", joka tarkoittaa niitä ikävuosia, joiden pääte on "teen". Siis 13-19. 20-vuotias ei enää ole teini-ikäinen, eikä siis 19 vuotias äiti ole teini-ikäinen.

        Älä puhu paskaa.


      • meikämie
        Gisela kirjoitti:

        Et ehkä ole enää teini äiti,mutta hyvin nuori äiti kuitenkin.

        Oletko kerennyt itsenäistyä,ennenkuin aloit perustaa perhettä?

        Siirryitkö suoraan lapsuuden kodistasi omaan kotiin ,johon pian lapsi syntyi?Todennäköisesti,kun ikääsi ajattelee,tuskin alaikäisenä olet pesästä lentänyt.

        Luuletko,että elämäsi aikana pysyt samanlaisena,samoja arvoja ja asioita ajattelevana,kuin olet nyt?Samanlainen ihmisenä 39 vuotiaana,kuin 19 vuotiaana?

        Ehei,toivon,ettet ole.

        Elämänkokemukset muokkaa ihmistä,halusit tai et.Muutut,puolisosi muuttuu.

        Nelikymppisellä on elämän tuomaa kokemusta ja viisautta jakaa myös lapsilleen.Ulkoiset puitteetkin yleensä tuolloin jo kohdillaan.

        Siinä ei ole eroa,kuinka lastaan rakastaa,oli nuori tai iäkkäämpi.Mutta,hyvähän se on,jos vanhemmilla on jo elettyä elämääkin jo jonkin verran takana päin,ettei kaiken maailman "tuulet " heiluttelisi.

        Kaikki, jotka hankki yli 30 vasta ensimmäiset lapset, ovat itsekkäitä tuuliviiri-kusipäitä, jotka eivät osaa pitää huolta lapsistaan, vaan hankkivat niitä vain kodin koristeiksi tai leluiksi.

        PS: en ole tosissani.


      • jonka on pakko
        just joo... kirjoitti:

        että elämä loppuu siihen kun saa lapsia nuorena? hyvät on mielipiteet sullakin. Voi herranjestas sentään.. aika huono veto sanoa noin. lapset on elämän suola ja sillä siisti.

        sanoa niin, koska eihän sitä nyt voi myöntääkkään.


      • tuunari
        Gisela kirjoitti:

        Et ehkä ole enää teini äiti,mutta hyvin nuori äiti kuitenkin.

        Oletko kerennyt itsenäistyä,ennenkuin aloit perustaa perhettä?

        Siirryitkö suoraan lapsuuden kodistasi omaan kotiin ,johon pian lapsi syntyi?Todennäköisesti,kun ikääsi ajattelee,tuskin alaikäisenä olet pesästä lentänyt.

        Luuletko,että elämäsi aikana pysyt samanlaisena,samoja arvoja ja asioita ajattelevana,kuin olet nyt?Samanlainen ihmisenä 39 vuotiaana,kuin 19 vuotiaana?

        Ehei,toivon,ettet ole.

        Elämänkokemukset muokkaa ihmistä,halusit tai et.Muutut,puolisosi muuttuu.

        Nelikymppisellä on elämän tuomaa kokemusta ja viisautta jakaa myös lapsilleen.Ulkoiset puitteetkin yleensä tuolloin jo kohdillaan.

        Siinä ei ole eroa,kuinka lastaan rakastaa,oli nuori tai iäkkäämpi.Mutta,hyvähän se on,jos vanhemmilla on jo elettyä elämääkin jo jonkin verran takana päin,ettei kaiken maailman "tuulet " heiluttelisi.

        Meinasitko tehdä /teitkö lapsesi 39 vuotiaana?

        Synnyttäjien kyky palautua raskaudesta ja saada terve lapsi alkaa laskea jo parikymppisenä. Eikös joillakin ala nelikymppisenä jo vaihdevuodet?
        Mielestäni 39 vuotias ei ole liian vanha ryhtymään äidiksi, mutta eikös joku suositus tms yläsaja ole siinä 40 paikkeilla? Itse haluaisin muijani tekevän lapsen/lapsia todella reilusti aiemmin kuin 39 vuotiaana, niin hän varmaan selviytyisi raskaudesta helpommin, terveempänä ja mahdollisesti ehtisin nähdä jopa lapsenlapsen. Ehkä tämä on itsekästä??

        Eikös se ole sama, mitenkä elämänsä viettää jos lapsia tekee? Ihmiset, jotka tahtovat 2 tai 3 lasta, kannattaa aloittaa hiukan 39 ikävuotta aiemmin, niin ehtii nuorinkin lapsi aikuistua ennenkuin äiti ja isä kuolevat vanhuuteen.
        Ei ole ollenkaan tavatonta, että ihmiset kuolevat 6-7kymppisinä. Lapsen kyky käsitellä vanhempien kuolema on 2-3kymppisillä heikompi kuin 4-5kymppisillä. Itse ainakin tunsin tarvitsevani vanhempiani tuossa iässä.

        vaikka äiti olisi vain 15 vuotta lastaan vanhempi, hän on aina kuolemaan saakka 15 vuotta kokeneempi kuin lapsensa.

        19 vuotias 1lapsen äiti pääsee nauttimaan itsenäisestä elämästään noin nelikymppisenä ja terveenä. 39 vuotias äiti ei todennäköisesti enää koskaan, vaikka onkin jo nauttinut itsenäisestä elämästään aiemmin.


      • Nimetön
        Jussi_003 kirjoitti:

        Tiesitkö ehkäisystä mitään?

        itsenäistyin jo 15-vuotiaana,joten olin kyllä kypsä ikäisekseni!;) ja kyllä siihen äidin rooliin äkkiä samaistuu!lapsi ei tullut suunnitellusti mutta alusta asti ollut hyvin odotettu ja haluttu!sitä paitsi olin siinä vaiheessa jo kerennyt juosta omia menoja joten ei tehnyt tiukkaakaan ottaa vastuu lapsesta!ja alusta asti olen yksin lapseni hoitanut!nyt 23-v ja avoliitossa ja mielelläni saisin jo toisenkin lapsen!


      • -------
        elämä sit siinä. kirjoitti:

        jep

        minä ainakin haluan hirveästi lapsia,ja tuntuu että sitten vasta elämäni alkaa!!Monta keskenmenoa saaneena olen todella onnellinen muidenkin ihmisten lapsista!
        Täällä käy ruikuttamassa nämä ikiteinit bilehiiret,joilla ei ole muuta elämää!!!!!
        Olkoon äiti saanut lapsensa kuinka nuorena tahansa,niin tämä on varmasti loistava äiti!Älkää tulko sönköttämään äitiydestä,jos ette siitä mitään tiedä!!!


      • Just joo
        jonka on pakko kirjoitti:

        sanoa niin, koska eihän sitä nyt voi myöntääkkään.

        Myöntää mitä...? Vääristelläkkö tässä pitäis omia ajatuksia ihan vaan sen takia kun jotkut universaalisti ajattelee et parikymppinen on teiniäiti? Myönnä sinä itselles olevas väärässä ja oo hiljaa.


      • muuten
        Gisela kirjoitti:

        Et ehkä ole enää teini äiti,mutta hyvin nuori äiti kuitenkin.

        Oletko kerennyt itsenäistyä,ennenkuin aloit perustaa perhettä?

        Siirryitkö suoraan lapsuuden kodistasi omaan kotiin ,johon pian lapsi syntyi?Todennäköisesti,kun ikääsi ajattelee,tuskin alaikäisenä olet pesästä lentänyt.

        Luuletko,että elämäsi aikana pysyt samanlaisena,samoja arvoja ja asioita ajattelevana,kuin olet nyt?Samanlainen ihmisenä 39 vuotiaana,kuin 19 vuotiaana?

        Ehei,toivon,ettet ole.

        Elämänkokemukset muokkaa ihmistä,halusit tai et.Muutut,puolisosi muuttuu.

        Nelikymppisellä on elämän tuomaa kokemusta ja viisautta jakaa myös lapsilleen.Ulkoiset puitteetkin yleensä tuolloin jo kohdillaan.

        Siinä ei ole eroa,kuinka lastaan rakastaa,oli nuori tai iäkkäämpi.Mutta,hyvähän se on,jos vanhemmilla on jo elettyä elämääkin jo jonkin verran takana päin,ettei kaiken maailman "tuulet " heiluttelisi.

        olen muuttanut pois vanhempieni nurkista 15vuotiaana heti yläasteen loputtua siis jatko-opiskelemaan mennessäni. ensimmäisen lapseni sain 17vuotiaana, olin kerennyt itsenäistymään ja tuuletkin oli ehtinyt jo heiluttelemaan suuntaan jos toiseenkin. nyt mulla on kaksi lasta, eikä ole kumpikaan ilman hoivaa,huolenpitoa, ruokaa ja rakkautta jäänyt eikä varmasti tule jäämään tulevaisuudessakaan. Joten kyllä se oikeastikin niin on että nuoret voivat hoitaa lapsensa ihan yhtä hyvin kun vanhemmatkin ihmiset, ei se ikää katso.


      • Kermapankkiinko
        tuunari kirjoitti:

        Meinasitko tehdä /teitkö lapsesi 39 vuotiaana?

        Synnyttäjien kyky palautua raskaudesta ja saada terve lapsi alkaa laskea jo parikymppisenä. Eikös joillakin ala nelikymppisenä jo vaihdevuodet?
        Mielestäni 39 vuotias ei ole liian vanha ryhtymään äidiksi, mutta eikös joku suositus tms yläsaja ole siinä 40 paikkeilla? Itse haluaisin muijani tekevän lapsen/lapsia todella reilusti aiemmin kuin 39 vuotiaana, niin hän varmaan selviytyisi raskaudesta helpommin, terveempänä ja mahdollisesti ehtisin nähdä jopa lapsenlapsen. Ehkä tämä on itsekästä??

        Eikös se ole sama, mitenkä elämänsä viettää jos lapsia tekee? Ihmiset, jotka tahtovat 2 tai 3 lasta, kannattaa aloittaa hiukan 39 ikävuotta aiemmin, niin ehtii nuorinkin lapsi aikuistua ennenkuin äiti ja isä kuolevat vanhuuteen.
        Ei ole ollenkaan tavatonta, että ihmiset kuolevat 6-7kymppisinä. Lapsen kyky käsitellä vanhempien kuolema on 2-3kymppisillä heikompi kuin 4-5kymppisillä. Itse ainakin tunsin tarvitsevani vanhempiani tuossa iässä.

        vaikka äiti olisi vain 15 vuotta lastaan vanhempi, hän on aina kuolemaan saakka 15 vuotta kokeneempi kuin lapsensa.

        19 vuotias 1lapsen äiti pääsee nauttimaan itsenäisestä elämästään noin nelikymppisenä ja terveenä. 39 vuotias äiti ei todennäköisesti enää koskaan, vaikka onkin jo nauttinut itsenäisestä elämästään aiemmin.

        Just. Olette harvinaisen älykäs ja asiantunteva nuori mies. Tervetuloa 40:sten maailmaan, kyllä täälläkin sokeri on vielä sokeria ja lapset tervetulleita. Voisin vaihteeksi tehdä kotitöitäkin olemalla lapsen kanssa kotona, kun yksi aikuinen aviomies on saatettu hautaan ja lapsenkasvatukselle olisi hyvät edellytykset. On palkkatulot, leskeneläke ja jäämistönä mahtava perintö. Mikäs tässä olisi elellessä vaikka kahdenkin ipanan kanssa, yksinhuoltajana.


      • tuunari
        Kermapankkiinko kirjoitti:

        Just. Olette harvinaisen älykäs ja asiantunteva nuori mies. Tervetuloa 40:sten maailmaan, kyllä täälläkin sokeri on vielä sokeria ja lapset tervetulleita. Voisin vaihteeksi tehdä kotitöitäkin olemalla lapsen kanssa kotona, kun yksi aikuinen aviomies on saatettu hautaan ja lapsenkasvatukselle olisi hyvät edellytykset. On palkkatulot, leskeneläke ja jäämistönä mahtava perintö. Mikäs tässä olisi elellessä vaikka kahdenkin ipanan kanssa, yksinhuoltajana.

        ..joo. madonna... kim... sharon... perkele... jeesus... putin...
        taidat verrata itseäsi tähtiin, vai?
        em. ihmisten tyttärien/poikien ei tarvitse murehtia ihan tavallisten ihmisten lailla, mitä sepostaisi pätkätöitten välissä kelan akalle, että asumistuki juoksisi. tai että mistä saisi autoon pensaa viedäkseen perä-kylälän lähiöstä raiskareitten keskeltä pari ipanaansa turvallisesti hoitoon ja toisen kouluun, kun perlos (mahd.työpaikka)muutti kiinaan.
        mummi saattaisi voida auttaa. jos hengittäisi vielä.

        vie kermas pankkiin. ps. salettina tuun 40ppisten kermaiseen sakkiin ihan kohta, mut kii en sua koskaan saa.

        oot kyllä oikeessa siinä, että nelikymppisenä kun lapses teet, ni saatat hyvällä mäihällä saada asuntoluottos maksettua pois just kun kersa lentää pesästä. kolmekymppisellä jää vielä maksettavaa ko.tapahtuman jälkeenkin just sen 10v.
        kannatan opiskelujen saattamista loppuun ennen lastentekoa.


      • äidiksi
        tuunari kirjoitti:

        Meinasitko tehdä /teitkö lapsesi 39 vuotiaana?

        Synnyttäjien kyky palautua raskaudesta ja saada terve lapsi alkaa laskea jo parikymppisenä. Eikös joillakin ala nelikymppisenä jo vaihdevuodet?
        Mielestäni 39 vuotias ei ole liian vanha ryhtymään äidiksi, mutta eikös joku suositus tms yläsaja ole siinä 40 paikkeilla? Itse haluaisin muijani tekevän lapsen/lapsia todella reilusti aiemmin kuin 39 vuotiaana, niin hän varmaan selviytyisi raskaudesta helpommin, terveempänä ja mahdollisesti ehtisin nähdä jopa lapsenlapsen. Ehkä tämä on itsekästä??

        Eikös se ole sama, mitenkä elämänsä viettää jos lapsia tekee? Ihmiset, jotka tahtovat 2 tai 3 lasta, kannattaa aloittaa hiukan 39 ikävuotta aiemmin, niin ehtii nuorinkin lapsi aikuistua ennenkuin äiti ja isä kuolevat vanhuuteen.
        Ei ole ollenkaan tavatonta, että ihmiset kuolevat 6-7kymppisinä. Lapsen kyky käsitellä vanhempien kuolema on 2-3kymppisillä heikompi kuin 4-5kymppisillä. Itse ainakin tunsin tarvitsevani vanhempiani tuossa iässä.

        vaikka äiti olisi vain 15 vuotta lastaan vanhempi, hän on aina kuolemaan saakka 15 vuotta kokeneempi kuin lapsensa.

        19 vuotias 1lapsen äiti pääsee nauttimaan itsenäisestä elämästään noin nelikymppisenä ja terveenä. 39 vuotias äiti ei todennäköisesti enää koskaan, vaikka onkin jo nauttinut itsenäisestä elämästään aiemmin.

        siis ensisynnyttäjäksi! huh


      • 40 vuotiaana.
        Kermapankkiinko kirjoitti:

        Just. Olette harvinaisen älykäs ja asiantunteva nuori mies. Tervetuloa 40:sten maailmaan, kyllä täälläkin sokeri on vielä sokeria ja lapset tervetulleita. Voisin vaihteeksi tehdä kotitöitäkin olemalla lapsen kanssa kotona, kun yksi aikuinen aviomies on saatettu hautaan ja lapsenkasvatukselle olisi hyvät edellytykset. On palkkatulot, leskeneläke ja jäämistönä mahtava perintö. Mikäs tässä olisi elellessä vaikka kahdenkin ipanan kanssa, yksinhuoltajana.

        Päivähoidossa kyllä huomaa miten nuorten äitien lapset on kehittyneempiä ja omatoimisempia kuin keski-ikäisen kasvattamat lapset.Siis nuorena lapset maailmaan,jaksatte valvoa ja leikkiä lastenne kanssa.Nuorena jaksaa opettaa lapsensa käymään potalla ja kuivaksi,,kun taas jollain 40v lapsella on vaipat vielä 4 vuotiaana ja nyt puhun terveistä lapsista joiden pitäisi jo pysyä kuivana mutta kun kotona ei jakseta opettaa.


      • tuleva äiti
        arriel kirjoitti:

        se on paha, koska teiniäidit eivät osaa hoitaa lapsia, itseään tai mitään muutakaan. 20 on teiniäiti.

        itse olen 20-vuotias, ja mielestäni valmis äidiksi. Hyvin olen mielestäni pystynyt huolehtimaan itsestäni, ja vielä rakkaasta aviomiehestänikin siinä samalla.. Itse taidat olla joku kärttynen vanhapiika, joka ei ole koskaan saanut mahdollisuutta tulla äidiksi/isäksi, ja olet siksi katkera!!! kakskymppiset ei oo teinejä!


      • tuunari
        40 vuotiaana. kirjoitti:

        Päivähoidossa kyllä huomaa miten nuorten äitien lapset on kehittyneempiä ja omatoimisempia kuin keski-ikäisen kasvattamat lapset.Siis nuorena lapset maailmaan,jaksatte valvoa ja leikkiä lastenne kanssa.Nuorena jaksaa opettaa lapsensa käymään potalla ja kuivaksi,,kun taas jollain 40v lapsella on vaipat vielä 4 vuotiaana ja nyt puhun terveistä lapsista joiden pitäisi jo pysyä kuivana mutta kun kotona ei jakseta opettaa.

        alkaa olemaan erilaisia jos lapsen ja vahhemman ikäero on hyvin suuri. vanhemmät ei usein jaksa innostua jostain leikeistä tai hömpötyksistä. ei ehkä niin paha asia, jos perheessä on ennestään jo lapsia.


      • äiti 38
        tuunari kirjoitti:

        Meinasitko tehdä /teitkö lapsesi 39 vuotiaana?

        Synnyttäjien kyky palautua raskaudesta ja saada terve lapsi alkaa laskea jo parikymppisenä. Eikös joillakin ala nelikymppisenä jo vaihdevuodet?
        Mielestäni 39 vuotias ei ole liian vanha ryhtymään äidiksi, mutta eikös joku suositus tms yläsaja ole siinä 40 paikkeilla? Itse haluaisin muijani tekevän lapsen/lapsia todella reilusti aiemmin kuin 39 vuotiaana, niin hän varmaan selviytyisi raskaudesta helpommin, terveempänä ja mahdollisesti ehtisin nähdä jopa lapsenlapsen. Ehkä tämä on itsekästä??

        Eikös se ole sama, mitenkä elämänsä viettää jos lapsia tekee? Ihmiset, jotka tahtovat 2 tai 3 lasta, kannattaa aloittaa hiukan 39 ikävuotta aiemmin, niin ehtii nuorinkin lapsi aikuistua ennenkuin äiti ja isä kuolevat vanhuuteen.
        Ei ole ollenkaan tavatonta, että ihmiset kuolevat 6-7kymppisinä. Lapsen kyky käsitellä vanhempien kuolema on 2-3kymppisillä heikompi kuin 4-5kymppisillä. Itse ainakin tunsin tarvitsevani vanhempiani tuossa iässä.

        vaikka äiti olisi vain 15 vuotta lastaan vanhempi, hän on aina kuolemaan saakka 15 vuotta kokeneempi kuin lapsensa.

        19 vuotias 1lapsen äiti pääsee nauttimaan itsenäisestä elämästään noin nelikymppisenä ja terveenä. 39 vuotias äiti ei todennäköisesti enää koskaan, vaikka onkin jo nauttinut itsenäisestä elämästään aiemmin.

        "19 vuotias 1lapsen äiti pääsee nauttimaan itsenäisestä elämästään noin nelikymppisenä ja terveenä. 39 vuotias äiti ei todennäköisesti enää koskaan, vaikka onkin jo nauttinut itsenäisestä elämästään aiemmin."

        minä olen kohta tuo 39. lapseni eivät vielä itsenäisty noin kymmeneen vuoteen. en silti koe, etten nauttisi elämästä. päin vastoin. nautin siitä kovasti eikä minun tarvitse laskea vuosia siihen, että lapset lentävät pesästä, niinkuin ilmeisesti nuorempien...ainakin sinun mukaasi


      • tuunari
        äiti 38 kirjoitti:

        "19 vuotias 1lapsen äiti pääsee nauttimaan itsenäisestä elämästään noin nelikymppisenä ja terveenä. 39 vuotias äiti ei todennäköisesti enää koskaan, vaikka onkin jo nauttinut itsenäisestä elämästään aiemmin."

        minä olen kohta tuo 39. lapseni eivät vielä itsenäisty noin kymmeneen vuoteen. en silti koe, etten nauttisi elämästä. päin vastoin. nautin siitä kovasti eikä minun tarvitse laskea vuosia siihen, että lapset lentävät pesästä, niinkuin ilmeisesti nuorempien...ainakin sinun mukaasi

        tuttavapiirissäni on parikymppinen neito valmistautumassa muuttoon pois kotonta kun koulu on vuoden-kahden kuluttua käyty.
        vaikuttaa kuulostelun perusteella siltä, kun tämän vanhemmat (50 ja n.60) vuotiaat. pikkuhiljaa tarvitsisivat semmoista rauhallista illanviettoa ja mieluusti keskenänsä toisinaan.

        ehkä semmoisesta pienestä muutto-vihjailusta olen kuullut huhua. on jo varailtu huonekaluja tms. vaikka n.2v kuluttua vasta tapahtuu mitään näillä näkymin.

        ymmärrän tämänkaltaisen tilanteen täysin. he ovat yli 25v olleet jonkinmoisessa hälinässä. ehkä se tuntuu kenestävaan riittävältä määrältä. ehkä pieni muutaman vuoden tauko, ennen uuden sukupolven hälinää olisi paikallaankin jo.

        täysi tunnustus heille.. ovat tasapainoista pirteätä sakkia kaikki, ja jaksavat ainakin puudettäessä tehdä vaikka mitä, ja pitäävät hauskaa seuraa yms. myös nuorenpi polvi on hienoa porukkaa.

        luulen, että kaikilla perheillä ei asiat mene yhtä hienosti, että zemppiä heille. ja myös kaikille muille.


      • riska_74
        muuten kirjoitti:

        olen muuttanut pois vanhempieni nurkista 15vuotiaana heti yläasteen loputtua siis jatko-opiskelemaan mennessäni. ensimmäisen lapseni sain 17vuotiaana, olin kerennyt itsenäistymään ja tuuletkin oli ehtinyt jo heiluttelemaan suuntaan jos toiseenkin. nyt mulla on kaksi lasta, eikä ole kumpikaan ilman hoivaa,huolenpitoa, ruokaa ja rakkautta jäänyt eikä varmasti tule jäämään tulevaisuudessakaan. Joten kyllä se oikeastikin niin on että nuoret voivat hoitaa lapsensa ihan yhtä hyvin kun vanhemmatkin ihmiset, ei se ikää katso.

        tunsitko itteäs teini äidiksi?
        oon samaa mieltä tässä nuorena lasten tekemisessä. heti vaan kun on koulut ja opiskelut käyty, niin siemenet ruukkuun rohkeasti, mutta ei yksin eikä epävarmassa suhteessa. se ei hyvää tuo.
        täällä palstalla ihmiset nuorten äitien elämän katsomuksesta jauhavat, mutta mummi on yleensä innoissaan asiasta, ja tietää ja vielä muistaa.. niin sehän opettaa tietämättä ja laajentaa katsomusta. kannatan sua ja hyvää sulle ja sun pienelle :)


      • äippä
        Gisela kirjoitti:

        Et ehkä ole enää teini äiti,mutta hyvin nuori äiti kuitenkin.

        Oletko kerennyt itsenäistyä,ennenkuin aloit perustaa perhettä?

        Siirryitkö suoraan lapsuuden kodistasi omaan kotiin ,johon pian lapsi syntyi?Todennäköisesti,kun ikääsi ajattelee,tuskin alaikäisenä olet pesästä lentänyt.

        Luuletko,että elämäsi aikana pysyt samanlaisena,samoja arvoja ja asioita ajattelevana,kuin olet nyt?Samanlainen ihmisenä 39 vuotiaana,kuin 19 vuotiaana?

        Ehei,toivon,ettet ole.

        Elämänkokemukset muokkaa ihmistä,halusit tai et.Muutut,puolisosi muuttuu.

        Nelikymppisellä on elämän tuomaa kokemusta ja viisautta jakaa myös lapsilleen.Ulkoiset puitteetkin yleensä tuolloin jo kohdillaan.

        Siinä ei ole eroa,kuinka lastaan rakastaa,oli nuori tai iäkkäämpi.Mutta,hyvähän se on,jos vanhemmilla on jo elettyä elämääkin jo jonkin verran takana päin,ettei kaiken maailman "tuulet " heiluttelisi.

        Kuuleppas Mielummin itse olen halunnut olla nuorenäitin lapsi jolla on mahdollisuus ja jaksamus teini-iän koitteessa Äitini ainakin on ollut hyvin onnellinen itse ollessaan nuori ja ymmärtäessään meitä nuoria, koska omasta nuoruudesta ei ole sitä puoltavuosisataa aikaa....

        Ei pahalla mutta ajatelkaa lapsenne parasta. Ainakin itse haluan olla vielä lapselapsen rippijuhlissa hyvässä kunnossa ja nauttimassa myös hänen nuoruudestaan.

        Vanhemmilla äiteillä on myös tapana pukea lapsensa käytännöllisiin ja epämuodikkaisiin ja jopa rumiin vaatteisiin vielä alaasteen lopulla. Mieti kun puet lapsen niin laitaisitko itse ne vaatteet päälle. Itse haluan pukea lapseni siististi.

        Olen seurannut niin vanhoja kuin nuoria äitejä mutta voin vaan sanoa että yleensä nuoret äitit jaksaa huomattavasti paremmin ja on se muutenkin kumma että vanhat äitit kärsivät synnytysmasennuksesta ja tappavat sen seurauksena useammin lapsiaan, kuin nuoret.

        Mut ei se elämä niihin lapsiin lopu itse ainakin haluan vielä nauttia elämästäni... ja mielummin nautin eläkepäivistäni vaikka mökin verannalla hyvän kirjankanssa kuin vaippoja vaihtaen.

        Mieti kun teet 42 lapsen lapsi 20 sinä 62.


      • sanoo kaksikymppinen
        ------- kirjoitti:

        minä ainakin haluan hirveästi lapsia,ja tuntuu että sitten vasta elämäni alkaa!!Monta keskenmenoa saaneena olen todella onnellinen muidenkin ihmisten lapsista!
        Täällä käy ruikuttamassa nämä ikiteinit bilehiiret,joilla ei ole muuta elämää!!!!!
        Olkoon äiti saanut lapsensa kuinka nuorena tahansa,niin tämä on varmasti loistava äiti!Älkää tulko sönköttämään äitiydestä,jos ette siitä mitään tiedä!!!

        Kiinnostaisi tietää mitä se "oikea elämä" on niiden mielestä jotka sanovat että oma elämä loppuu lasten saantiin.... Mitä kiinnostavaa siinä on, että ryyppää ja röökaa ja käy joissain pippaloissa kuuntelemassa kakkamusaa kymmenen kaverinsa kanssa, eikä tiedä mistä seuraavana aamuna herää? Ja lisäks pitäis käyttäytyä ja esim.pukeutua ihan niinkun ne kaverit...ja muutenkin olla muiden odotusten mukainen. Ajaj, nuo ovat kyllä vaan henkisesti teinien ongelmia. Mutta ei edes kaikkien teinien, sillä osa nuorista on jo aikaisemmin henkisesti aikuisia, tai muuten vaan kiinnostuneita jostakin ihan muusta.

        Kyllä se on oikeaa elämää, että tietää kuka on, mihin kuuluu, ja saa olla oma itsensä. Nämä ovat myös edellytyksiä sille, että voi ottaa vastuun toisesta ihmisestä. Vanhemman täytyy olla itsensä kanssa sujut, ettei aiheuta myöhemmin psyykkisiä ongelmia lapselleen. Vanhemmilla on kumminkin hirveän suuri vastuu kannettavanaan, ja lisäksi on pystyttävä hyväksymään se tosiasia, että kasvattipa lapsensa sitten miten hyvänsä, aina jonkin asian olisi voinut tehdä paremminkin.

        Siitä se elämä vasta alkaa, kun on elämänkumppani, oma paikka jossa asua, työ-ja muut asiat kunnossa....tosin elämästä pystyy nauttimaan täysillä ilman näitäkin. Kun nämä asiat ovat kunnossa, ja molemmat vanhemmat ovat valmiita, on myös hyvä aika lapsille!

        Itse olen 20, ja olisin ollut jo pari vuotta valmis huolehtimaan omista lapsista, mutta haluan odottaa ja varmistua siitä, että myös mieheni on valmis siihen. Tiedän, että hänellä on jopa suurempi hinku saada lapsia kuin minulla, mutta hän on saman ikäinen kuin minä, eikä kumminkaan vielä ihan valmis siihen, edes omasta mielestään... Mutta ehkäpä parin vuoden päästä...:)

        Kaksikymppiset eivät ole enää teinejä! Ja kyllä lapset on parempi tehdä nuorina, kunhan vanhemmilla on tarpeeksi vastuuntuntoa. Yli neljäkymppisillä on jo todella suuret riskit saada eri tavoin vammautuneita lapsia, jos edes enää voivat saada lapsia...eikä se olisi sillon enää luonnollistakaan. Omasta mielestäni paras ikä ENSIsynnyttäjälle on 18-28.


      • kiroile vaan
        meikämie kirjoitti:

        Älä puhu paskaa.

        anna oma järkevä selitys mistä teini-sana tulee?Apua, millaista järjen käyttöä.

        Minäkin olen ymmärtänyt että juuri tuosta teen-päätteestä se on tullut ja suomennettu teiniksi.


      • koskaan
        riska_74 kirjoitti:

        tunsitko itteäs teini äidiksi?
        oon samaa mieltä tässä nuorena lasten tekemisessä. heti vaan kun on koulut ja opiskelut käyty, niin siemenet ruukkuun rohkeasti, mutta ei yksin eikä epävarmassa suhteessa. se ei hyvää tuo.
        täällä palstalla ihmiset nuorten äitien elämän katsomuksesta jauhavat, mutta mummi on yleensä innoissaan asiasta, ja tietää ja vielä muistaa.. niin sehän opettaa tietämättä ja laajentaa katsomusta. kannatan sua ja hyvää sulle ja sun pienelle :)

        tuntenut itteäni teini äidiksi vaikka nuorena esikoiseni sainkin. kaikki tekee lapsia sillon kun on itse siihen valmis, ei siinä määritellä ikää että ollaanko sitä sitten teini äitejä vai vähän vanhempia äitejä. Eiköhän se ole tärkeintä että riittää rakkautta, ruokaa, vaatteita ja turvaa. Ainakin minä olen sitämieltä. (tämä siis vastauksena riska_74:lle joka kysyi että olenko tuntenut itseäni teiniäidiksi...)


      • .......
        arriel vai mikälie... kirjoitti:

        aika huono veto sanoa ettei 20vuotias osaa hoitaa edes itseään,saatika sitten lapsia! minä itse sain ensimmäisen lapseni 17vuotiaana, keskityin nimenomaan vain ja ainoastaan lapseeni koska omasta mielestäni olen omat juoksuni juossut ja näin on edelleen. nyt kun olen 21 mulla on kaksi lasta, toinen 4kk ja toinen nyt sit sen vähän päälle 4v ja kyllä mä ihan loistavasti olen saanut hoidettua niin lapset kuin itsenikin... että näin.

        Heh,vai että juoksusi juossut....että sillee


    • teiniäiti(kö?)

      Olen kyllä ihan samoillä linjoilla kanssasi. Itse täytin juuri 20 ja tyttärini täyttää ensikuussa vuoden. Alusta asti olen saanut kuulla että voi sinua kun nyt menee nuoruus pilalle ja jos tekee jotain aivan samanlaisia tyypillisiä pikku virheitä joita myös vanhemmat äidit tekevät saa heti kuulla että se on tuon nuoruuden ja kokemattomuuden syy. On niitä lapsia ennenkin nuorena hankittu ja hyvin ne on aina saatu huolehdittua, sitä paitsi eikös nuoret jaksakkin paremmin ;)

      • aukee jo parissa

        kymmenessä vuodessa./tai/ Heti avioeron jälkeen....


      • Marja-37
        aukee jo parissa kirjoitti:

        kymmenessä vuodessa./tai/ Heti avioeron jälkeen....

        minä sain ensimmäisen 21 vuotiaana ja 25:na minulla oli kolme lasta. Olin lasten kanssa kotona siihen asti kunnes nuorin meni kouluun ja samalla suorittelin korkeakouluopintoja. Nyt vanhin on 15v ja mihä olen itse tiukasti työelämässä kiinni, uraa tehden. Ai niin, ja sama mies on edelleenkin, nyt olisi edessä 16. hääpäivä. Niin mikä nyt sitten olisi pitäny aueta kymmennen vuotta sitten???? Olenko jäänyt jostain paitsi??

        Kyllä nainen tietää koska on sopiva kumppani ja sopiva aika tehdä lapset. Oli ikää sitten 17 tai 37. Tsemppiä nuorille äideille, on kivaa olla nuori teinin äiti! Me ainakin tyttöjen kanssa harrastetaan vaikka ja mitä yhdessä, seurani kelpaa heille.


      • sun mielestä
        aukee jo parissa kirjoitti:

        kymmenessä vuodessa./tai/ Heti avioeron jälkeen....

        asia oikeastikin niin että jos nuorena tekee lapsia ja sitten tulee ero avo/aviopuolison kanssa niin heti ollaan pulassa?? mahtaakohan samoin olla sitten iäkkäämpien vanhempien kanssa vai koskeeko se mielestäs vaan nuoria vanhempia?? ja jos, niin mikähän mahtaa olla syynä siihen??


    • ä--84

      olen kans huomannu kyl sen miten `vanhemmat ihmiset` kattoo ja supisee kun meen esim.rattail ohi..sain tytön 21vuotiaan.. mielestäni just sopivas iäs. likka on nyt yli 1 vee ihana taapertaja=) en vissiin muitten mielestä näytä äidiltä..mut miltä sen äidin sit pitäs näyttää?? näytän siis nuorelta..

      • äiti kolmekymppisenä

        Ihmiset etenevät elämässään kukin omalla tavallaan, se mikä sopii yhdelle ei sovi toiselle. Yleiseen mielipiteeseen "sopivasta" lapsenteko iästä vaikuttanee varmasti se, että nykyään moni haluaa ensin kouluttautua ja hankkia työpaikan ja sitten vasta perustaa perheen. Lisäksi moni arvostaa sitä, että ehtii ennen lapsia mennä vapaasti ja toteuttaa itseään (lue: bailata ja matkustella). Opiskelija elämään kuuluu paljon kavereita ja juhlimista ja tietenkin se itse opiskelu, joten siinä vaiheessa moni ei halua eikä edes pysty perhettä perustamaan. Lisäksi harvalla on vielä parikymppisenä niin vakaalla pohjalla olevaa parisuhdetta, että siihen voisi suunnitella lapsia. Aina on poikkeuksia ja eri ihmiset tulevat hyvin erilaisista lähtökohdista ja haluavat elämältään eri asioita, joten miksi emme voi kaiken ikäiset elää sulassa sovussa arvostelematta toisia.


      • äiti vm 84

        Olen nuori äiti ja ylpeä siitä! Minulle eivät ulkopuoliset ole nuoruudestani huomautelleet, mutta tietysti lähisuku odottaessani päivitteli. Sain siis tyttäreni 21-vuotiaana, nyt pikkuneiti on jo yli vuoden! Minulle on jo nuoresta asti ollut selvää että saan lapsia opiskellessa, mutta haluan myös olla korkeasti koulutettu. Nyt opiskelen yliopistossa ja minulla on tosiaan pieni lapsi, ja haluaisin opiskeluaikana saada lisääkin!


      • ä83

        Olen tullut siihen tulokseen,et äidin pitäs olla ulkoisesti täysin muotitiedoton ja hieman pyöreähkö ja meikkiä ei saa olla yhtään ja äidin pitäisi kulkea hassu tupsupipo päässä tai niin ainakin täälläpäin noi kypsät ja "hyvät" äidit tekee..
        Olen itse saanu lapseni 19vuotiaana ja olen vielä yksinhuoltaja ollut ihan alusta asti eli kaikenlaista olen kuullut ja eihän se hyvältä tunnu mutta tiedän itse, että olen hyvä äiti lapselleni ja lapseni on aina mulle numero yksi..:) ja pitäähän ihmisillä tekemistä olla muuten niin tylsään elämäänsä eli puhukoot sitte meistä nuorista ja "kelvottomista" äideistä:D


      • ootkos ihan varma

        että ne "vanhemmat ihmiset" supisee nuoruudelles?

        ehkä ne supisee töykeälle olemuksellesi. katos kun nyt ollaan NUORI ÄITI JA MUUT SAA KATSOA JA IHMTELLÄ,

        Kyllä jokainen ihminen hankkii ihan itse sen arvostuksen itselleen.

        Miten voit olla varma ettet näytä muiden mielestä äidiltä? Miltä äiti näyttää? Jospa näytät ylimieliseltä ja töykeältä? Ai näytät nuorelta? Jospa luulet vaan?


      • ...äksyilijä!!!
        ootkos ihan varma kirjoitti:

        että ne "vanhemmat ihmiset" supisee nuoruudelles?

        ehkä ne supisee töykeälle olemuksellesi. katos kun nyt ollaan NUORI ÄITI JA MUUT SAA KATSOA JA IHMTELLÄ,

        Kyllä jokainen ihminen hankkii ihan itse sen arvostuksen itselleen.

        Miten voit olla varma ettet näytä muiden mielestä äidiltä? Miltä äiti näyttää? Jospa näytät ylimieliseltä ja töykeältä? Ai näytät nuorelta? Jospa luulet vaan?

        Olen ä83-nimimerkin kanssa samoilla linjoilla.
        Miehinä ja isinä kaveriporukoissa olemme jo jonkin aikaa huomanneet,että nykyäidit ovat huomattavan paljon enemmän edukseen,kuin aiemmin.
        Käyttävät muodikkaampia vaatteita ja ovat olemukseltaankin jotenkin positiivisempia. Ei mikään yleistyskelpoinen,mutta huomioitu seikka.
        Jokainen on yksilönsä ja se miten itsensä kantaa näkyy kanssaihmisille positiivisesti tai negatiivisesti.
        Asiasta on ehkä alettu enemmän keskustella näillä foorumeilla,mikä on hyvä asia. Toiset ovat vaan jumettuneita ajatusmaailmaltaan jotenkin eivätkä osaa asettua toisen asemaan.
        Kuka haluaa ja kykenee yhdistämään nuoruuden ja äitiyden ja opiskelun tms,niin senkun vaan. Onkohan niin,että prässiyhteiskunta on saanut joidenkin vanhempien ihmisten ajatukset mukaansa siinämäärin,että nuorena ei pitäisi tehdä lapsia?!?!?
        Onhan päättäjienkin taholta todettu,että tehkää kansalaiset lapsia. Tietenkin vain omasta tahdosta näin pitää toimia!
        Lapsissa on tulevaisuutemme ei ole klisee!!!


      • nykyäiti?
        ...äksyilijä!!! kirjoitti:

        Olen ä83-nimimerkin kanssa samoilla linjoilla.
        Miehinä ja isinä kaveriporukoissa olemme jo jonkin aikaa huomanneet,että nykyäidit ovat huomattavan paljon enemmän edukseen,kuin aiemmin.
        Käyttävät muodikkaampia vaatteita ja ovat olemukseltaankin jotenkin positiivisempia. Ei mikään yleistyskelpoinen,mutta huomioitu seikka.
        Jokainen on yksilönsä ja se miten itsensä kantaa näkyy kanssaihmisille positiivisesti tai negatiivisesti.
        Asiasta on ehkä alettu enemmän keskustella näillä foorumeilla,mikä on hyvä asia. Toiset ovat vaan jumettuneita ajatusmaailmaltaan jotenkin eivätkä osaa asettua toisen asemaan.
        Kuka haluaa ja kykenee yhdistämään nuoruuden ja äitiyden ja opiskelun tms,niin senkun vaan. Onkohan niin,että prässiyhteiskunta on saanut joidenkin vanhempien ihmisten ajatukset mukaansa siinämäärin,että nuorena ei pitäisi tehdä lapsia?!?!?
        Onhan päättäjienkin taholta todettu,että tehkää kansalaiset lapsia. Tietenkin vain omasta tahdosta näin pitää toimia!
        Lapsissa on tulevaisuutemme ei ole klisee!!!

        minäkin olen äiti, eli ns nykyäiti. jopa minun äitini on äiti, eli hänkin nykyäiti. pikkusiskoni tuli juuri äidiksi, hänkin nykyäiti.

        ja muuten olen ihan samalla linjalla joidenkin kanssa, että jotkut ns. nuoret äidit ovat kovin tympeitä ja töykeitä ja mielellään ovat sitä mieltä, että heistä sipistään ja arvostellaan.

        siskoni (se äidiksi tullut) on muuten 19. eikä ole ainakaan vielä valittanut, että häntä kohdeltaisiin jotenkin oudosti nuoruuden takia. ja siskoni näyttää n 16-vuotiaalta ja on nätti kuin mikä, voittanut kauneuskilpailunkin.

        eli taitaa olla totta se, että toiset vaan mielellään kuvittelee olevansa niin erikoisia ja NUORIA ja että muut siitä kalkattaisivat.


    • nyt jo > 30v

      Itse olin 26v kun sain ensimmäiseni. Kun kerroin äidille raskaudesta niin ensimmäinen kommentti oli tyyliin "lapset tekee lapsia". Eli kai nykymittapuun mukaan pitäisi olla > 30v ennenkuin on valmis lapsia hankkimaan. Ei ihme että hedelmöityshoidot on niin yleisiä...

      • Jussi_003

        oikea ikä tehdä lapsia. Ennen kuin täyttää 35 ois pitänyt aloitaa jos meinaa lapsia hankkia. Näin vaan on!


    • teiniäiti, mutta

      sinä olet.

      nykyään nuoria vanhempia ei karsasteta yhtään enempää kuin vanhojakaan, kyse on pitkälti omasta asenteesta.

      kerron esimerkin. vanhin lapseni on ekaluokalla ja olen itse suhteellisen nuori äiti, oli 18, kun tyttö syntyi. lapseni luokalla on eräs poika, jonka äiti on 27, minua pari vuotta vanhempi. vanhempainillassa yms tapaamisissa tämä äiti etsiytyy vain minun seuraani, kun muut ovat hänen mielestän vanhoja kalkkiksia. hän myös valittaa samaa, että hänen selkänsä takana supistaan, kun hän on omasta mielestään "teiniäiti" ja että on ennakkoluuloja ym

      itse en ole koskaan mitään supinoita huomannut tai ennakkoluuloja, mutta en ole niitä hakenutkaan. mielestäni olen äiti ja muut ovat äitejä sen kummemmin jaottelematta ikien mukaan.

      eli eiköhän ne sipinät ja ennakkoluulot lähde omasta asenteesta.

      • elina

        Outoa lukea näitä viestejä! Sain 18-vuotiaana lapsen enkä ole ainuttakaan negatiivista kommenttia kuullut asiasta!Ei äitejä saa ahdasmielisesti arvostella, hienoa työtä me naiset tehdään!


    • et ole

      Et ole. Teini tulee englannin kielen sanasta teenager, joka tarkoittaa ikäluokkaa 13-19 (thirTEEN to nineTEEN). 19-vuotias on teini. 19-vuotias ON teiniäiti. 20-vuotias ei ole teiniäiti.

    • äiti 25v

      No ei ole 20 v. enää teini. Itse tunsin olevani todella kypsä jo 15 vee, kun aloin seurustelun ja 19 v, kun menin naimisiin ja täytin 20 ollessani raskaana odottaessani esikoispoikaani, joka oli erittäin toivottu ja tekemällä tehty lapsi. Nyt meillä on toinenkin kylläkin vasta 2 kk eli ikäero on aika suuri noilla pojilla, mutta olen ollut mielestäni hyvä ja vastuullinen äiti, eikä iästäni ole ollut mitään huonoa vaikutusta, päinvastoin lasta jaksaa ja ymmärtää paremmin, kun ikäero pienempi kuin esim 40 v. äidillä..

      • "vanha äiti"

        tunnen ns vanhoja (35-42 ikäisenä äidiksi tulleita) ja tunnen nuoria äitejä (ikähaarukka 18-22 äidiksi tulleita) enkä todellakaan voi allekirjoittaa tuota väittämääsi, että mitä pienempi ikäero äidin ja lapsen välillä, jaksaa paremmin.

        kuules: lapselle on se ja sama onko äiti 40 tai 20 vuotias, lapselle suunnilleen kaikki yli 15 vuotiaat ovat "aikuisia".

        niin, parhaita äitejä tuttavapiirissäni ovat nuo ns vanhemmat äidit, heillä on talous ja elämä kunnossa, lapsi usein todella toivottu vuosien "projekti". yksi poikkeuskin sieltä tosin löytyy: äiti uranainen, lähti töihin vauvan ollessa puolivuotias ja lapsi taitaa nähdä hoitajaansa enemmän kuin äitiään.

        osa noista nuorista äideistä ovat vähäsen toista maata. viihteelle pitää päästä vähintään joka toinen viikonloppu, viinaa maistellaan lastenkin aikana. rahaa ei ole ja se vähä laitetaan kaikenlaiseen hömppään. esim lapsella ei kunnon talvihaalaria, mutta äidin pitää saada lapsilisäpäivänä uudet farkut, koruja ym... mutta vain osa on tuommoisia, suurin osa sieltäkin kunnon äitejä.

        että lopettakaa yleistys. äidit ovat persoonia ja hyvyys tai jaksaminen ei korreloidu mitenkään äidin ikään.


      • SusieBlue
        "vanha äiti" kirjoitti:

        tunnen ns vanhoja (35-42 ikäisenä äidiksi tulleita) ja tunnen nuoria äitejä (ikähaarukka 18-22 äidiksi tulleita) enkä todellakaan voi allekirjoittaa tuota väittämääsi, että mitä pienempi ikäero äidin ja lapsen välillä, jaksaa paremmin.

        kuules: lapselle on se ja sama onko äiti 40 tai 20 vuotias, lapselle suunnilleen kaikki yli 15 vuotiaat ovat "aikuisia".

        niin, parhaita äitejä tuttavapiirissäni ovat nuo ns vanhemmat äidit, heillä on talous ja elämä kunnossa, lapsi usein todella toivottu vuosien "projekti". yksi poikkeuskin sieltä tosin löytyy: äiti uranainen, lähti töihin vauvan ollessa puolivuotias ja lapsi taitaa nähdä hoitajaansa enemmän kuin äitiään.

        osa noista nuorista äideistä ovat vähäsen toista maata. viihteelle pitää päästä vähintään joka toinen viikonloppu, viinaa maistellaan lastenkin aikana. rahaa ei ole ja se vähä laitetaan kaikenlaiseen hömppään. esim lapsella ei kunnon talvihaalaria, mutta äidin pitää saada lapsilisäpäivänä uudet farkut, koruja ym... mutta vain osa on tuommoisia, suurin osa sieltäkin kunnon äitejä.

        että lopettakaa yleistys. äidit ovat persoonia ja hyvyys tai jaksaminen ei korreloidu mitenkään äidin ikään.

        No, enpä tiedä. Meitä on niin monenlaisia. Ehkä minulla on vain ollut onnea, olen ollut naimisissa mieheni kanssa nyt kolme vuotta, yhdessä on eletty 7. Kaksi lasta, joilla on pieni ikäero, enkä vaihtaisi tätä koskaan pois! Opiskelemaan lähdin nuoremman ollessa 1,5v. Meille se oli oikea ratkaisu. En juo, enkä polta, rahaa on niukasti, mutta lapsilla on joka talvi ollut uudet Lassien haalarit sekä Kuoman kengät, ja päiväkotiin puetaan aina siistit vaatteet, joita huolletaan hyvin, että ne kestäisivät siisteinä. Ehkä kotona ei sisusteta viimeisten trendien mukaisesti, ja jotkut huonekalut ovat oikeasti vanhoja ja kuluneita, mutta eipä niitä lastenkaan leikkiessä ole tarvinnut varoa. Ja kun opintotuet ja lapsilisät kilahtavat tilille, ensimmäisenä tulee ajatelleeksi lasten vaatteita.
        Ehkä meillä ei ole rahaa kaikkeen, mutta kun turhimpia kuluja kärsii, voin sanoa, ettei meiltä ole koskaan mitään puuttunut. Meillä oli varaa pitää lapsia kotihoidossa pitkän aikaa, sillä meillä ei ole asunto-, auto-, eikä opintolainoja. Kyllä tämä ihan hyvin näinkin menee. Mutta varmasti puolensa on vähän vanhemmassakin vanhemmassa. Kuitenkaan raha ei ole se rakkauden mitta.


      • ~heliodora~

        "päinvastoin lasta jaksaa ja ymmärtää paremmin, kun ikäero pienempi kuin esim 40 v. äidillä.. "

        Meillä mä olin perheen iltatähti ja äitini oli jo peräti 38-vuotias, kun synnyin - eli vanha pieru, täysi mummeli, jonka pitäisi jo kiikkustuolissa olla eikä lapsia hankkia - teidän kirjoitustenne mukaan. Äitini on kuitenkin ollut erittäin ymmärtäväinen ja hyvin nuorekas ja trendikäskin ikäisekseen, vanhana akkana on täysin mukana nykyajan maailmassa, tietää, mikä on nuorten keskuudessa "in". Äitini on aina ollut tukena ja kantanut huolta, mutta samalla vahvasti kannustanut itsenäisyyteen ja oman tien löytämiseen - onko sitten niin vanha, ettei jaksa lapsia koko ajan nurkissa katsella vai miten.. Kotibileitä olen saanut pitää ilman mitään marinoita tai saarnoja ja sitten kun tuli 18 lasiin, ei äitini siitäkään ollut saarnaamassa, että kun nykyajan lapset juoksevat ympäriinsä kännäämässä tai kauhistellut nykyajan menoa nuttura kireänä tms. Äitini on kieltämättä paras ystäväni, joka jaksaa kuitenkin valvoa tekemisiäni.

        Älkää nyt helvetti jaksako enää tuota, kuka on sopivan ikäinen äidiksi! Joku on kypsä elättämään lapsensa jo 15-vuotiaana ja joku vasta lähempänä neljääkymppiä. Se on niin ihmisestä itsestään kiinni, pääasia, että on vain kypsä huolehtimaan ja kantamaan vastuuta lapsesta, ei se ikä sitten merkkaa niin paljon.

        Aamen.


      • mie vaan

        Hei vaan! Minä olin 15 vuotias tullessani ensimmäisen kerran äidiksi ja enkä tuntenut itseäni yhtään liian nuoreksi. Koulut käyty ja ammatti on tullut hankittua samalla lapsia hoidellessa. Nyt olen 30.v ja viides lapsi syntyy kohta saman miehen kanssa olen ollut alusta lähtien, eli kohta 20. vuotta pyöritty porukassa ja siitä 11. vuotta naimisissa. Nämä neljä lasta tehty kahden vuoden välein, ja hyvin on pärjätty. Ei omisteta omaa asuntoa eikä autokaan ole mikään uusin malli, lainoja ei ole, lapset saavat joka päivä ruokaa sekä aina tarvittaessa uusia vaatteita. Isovanhemmista viellä, mummot ja vaarit kuolleet, eli ei se katso vanhempien ikää onko lapsilla isovanhempia, nuorena nukkuneet pois.


    • henkii

      kypsymättömyytta ja nuoruutta, eli olet kai sitten teini.

    • tajuta sanojen alkuperä

      Teenager tai ruotsiksi tonårig on 13-19-vuotias ja tuskin tarvitsee olla Einstein tajutakseen mistä teini-sana tulee.

      Eli siis 20-vuotias ei ole teini.

    • vauvakuumeinen

      Hirveää luettavaa...!Minun mielestäni tähän maailmaan mahtuu yhtä paljon niin hyviä kuin huonoja nuoria/vanhoja äitejä! Ei ikä merkitse mitään siihen onko hyvä äiti vai ei, onko valmis vanhemmuuteen vai ei, onko "menot huideltu" jo vai ei, onko hyvä taloudellinen tilanne vai ei...ym. Jokainen äiti on hyvä äiti omalla tyylillään. Kuka haluaa sitten lapset nuorena ja kuka vanhana...mitä sen on väliä...! Tärkeintä on että tietää itse mitä on tekemässä! Minun mielestäni on ihan asiatonta täällä olla syrjimässä nuoria vanhempia...nuoret vanhemmat tarvitsevat kannustusta! Ei ikä ikinä saa olla este unelmien toteuttamiselle. Jokin järki pitää kuitenkin sentään olla...! Ja minä kyllä uskon että jokainen ihminen tuntee kyllä aivan itse milloin on valmis äidiksi! Pitää vain muistaa että me olemme kaikki erilaisia! Itse olen syntynyt 87...ja olemme mieheni kanssa vakavasti harkinneet perheen lisäystä. Olemme pohtineet asiaa vakavasti, mutta emme kiirehdi silti vielä. Meillä on molemmilla vakaa työ paikka, omakotitalo maalla, rahaa on riittävästi säästössä, ja mikä tärkeintä...olemme onnellisia yhdessä ja olemme molemmat valmiita vanhemmiksi!

      Joten onnea vain kaikille vanhoille sekä nuorille äideille ja tuleville sellaisille!

    • teinejä,

      jotkut taas kypsyvät varhain. Korkeat synnytysiät ovat jo huolestuttaneet asiantuntijoita.
      Pää ja ruumis kypsyvät eri aikaan.
      Seksihommat ja pillerien syönti aloitetaan yhä aikaisemmin, mutta lapset synnytetään yhä vanhempana.
      Elämä ei kuitenkaan mene suunnitelmien mukaan.

    • Nuorena lapsen hankkinut.

      On yksilöllistä haluaako lapsen 19v, vai yli kolmekymppisenä.
      Jotku nuoret ovat valmiita ottamaan suuren vastuun. Joku kirjoitti että nuorena jaksaa paremmin hoitaa lapsensa.
      Tuossa olisin kyllä eri mieltä, sekin on yksilöllistä.
      Itse olin hyvin väsynyt nuorena äitinä (19v) Nyt kun ikää on karttunut jaksan paremmin herätä aamulla(ja yöllä) Lapseni ei ollut vahinko, en vain tiennyt että tarvitsen unta enemmän kuin sitä lapseni hoidon takia saan.
      Annoin lapselleni hellyyttä, rakkautta ja kaiken minkä vain kykenin.
      En nyt yleistä tätä,puhun vain itsestäni!
      Nyt kun olen parikymmentä vuotta vanhempi, voisin antaa lapselleni elämän kokemuksen kautta kaiken sen minkä elämä on minulle vuosien varrella opettanut.En enää tarvitse unta niin paljoa kuin silloin.
      En todellakaan tarkoita että nuori äiti on huono. Se vain tuntuu minusta, että ottaisin lapsen vastaan aivan eri tavoin.
      Sanotaanhan että lapsen saaminen kuuluu nuoruuteen ja on niin luonnollista saada lapsi nuorena ja niinhän sen varmaan pitäisikin olla?
      Mutta, eiköhän se ole niin että jokainen tietää itse parhaiten milloin on valmis lapsen hankkimiselle.

      • oma ratkaisu

        Ihan kiva keskustelu joo, mutta eihän kaikki jotka haluais voi edes saada lapsia. Ei vanhoina eikä nuorina. Jos haluaa tehdä lapset nuorena, niin mikäs siinä. Itse halusin ensin opiskella ja hankkia asunnon ja olin 34v kun sain esikoiseni. Ja olen valintaani tosi tyytyväinen.


    • että näin

      pari kymppinen siis ei ole teini vaikka suurin osa on vielä 25v täysiä kakaroita.

    • aikku-54

      Itse oli 20v kun sai ensimmäisen lapseni,enkä kokenut olevani teiniäiti(1970-luvulla).Johtunee siitä et serkun poika ja silloinen tyttöystävä saivat ennen meitä lapsensa.Äiti oli 15v.ja pääsi ripille samana sunnuntaina kun lapsi kastettiin.Meille tuli lapsia neljä ja nuorimman syntyessä olin 31v.Nyt lapsenlapsia on kolme 7-0,5v.Lasten kanssa tulemme hyvin toimeen,koska samat asia kiinnostavat sekä nuoria ja meitä vanhuksia,eli auto, tietokone, matkailu yms.Ei 20v. ole teiniäiti jos on normaali nainen.

    • teiniäiti..

      Minä olin 17v kun minusta tuli äiti, siitä on kulunut jo 25 vuotta , tuolloin ei puhuttu teiniäideistä vaan nuoresta äidistä. Tuolloin teinit olivat 15 vuotiaita. Kaksikymppinen oli jo aikuinen.

      • nuori ja ,nuori,niin....

        Tuolloin tarvittin vanhempien lupa,( siis avioliittoon) jos ei ollut täyttänyt 21v. Olin itse silloin nuori odottava äiti ja en ollut täyttäny 21v ja tarvitsin vanhempieni luvan avioliittoon. Minä oli 19v kun minusta tuli äiti ja olin kyllä siihen aivan liian nuori. Avioliitton menin 18v.


    • Jaa-aa

      Miksipä sitä muilta tiedustelemaan, jos on itse tyytyväinen valintaansa? Kukin valmis tekemään lapsia varmaan juuri itselleen parhaana ajankohtana.

      Itse en vielä 25-vuotiaana voisi kuvitellakaan tekeväni lapsia. Kai elämästä pitää tehdä mieluista ja minulle mieluista onkin ollut opiskella akateeminen tutkinto ja päästä tekemään alan töitä. Lapsia ehkä joskus jos silloinkaan. Nyt on tekemistä ihan tarpeeksi muutenkin...

      • Peräjunassa

        Niinhän se on, ihmiset kehittyvät eri tahtiin. Itse leikin vielä barbeilla 14 vuotiaana! Parikymppisenä halusin kiertää maailmaa, minkä sitten teinkin. Olin niin pentumainen kuin olla voi.

        Sainkin lapset lähempänä neljää kymppiä. Ja huomaan heidän olevan samaa kaliberiä, hyvin lapsellisia ikäisekseen. Tyttö on jo teini-ikäinen, mutta lukee kaiket illat seikkailuromaaneja. Ikätoverinsa kulkevat poikien kanssa kylillä.

        Yksi haittapuoli tässä vanhempana lapsen saamisessa on. Minulla ei koskaan ollut isovanhempia ja ei niitä ole lapsillanikaan.


      • sartsa79
        Peräjunassa kirjoitti:

        Niinhän se on, ihmiset kehittyvät eri tahtiin. Itse leikin vielä barbeilla 14 vuotiaana! Parikymppisenä halusin kiertää maailmaa, minkä sitten teinkin. Olin niin pentumainen kuin olla voi.

        Sainkin lapset lähempänä neljää kymppiä. Ja huomaan heidän olevan samaa kaliberiä, hyvin lapsellisia ikäisekseen. Tyttö on jo teini-ikäinen, mutta lukee kaiket illat seikkailuromaaneja. Ikätoverinsa kulkevat poikien kanssa kylillä.

        Yksi haittapuoli tässä vanhempana lapsen saamisessa on. Minulla ei koskaan ollut isovanhempia ja ei niitä ole lapsillanikaan.

        Hei, hyvä vanhemmus ei ole iästä kiinni. oma äitini on ollut 44 ja isä 52 kun olen kaksois sisareni kanssa syntynyt, nyt olemme 27 vuotiaita, tavallisissa töissä käyviä onnellisia ihmisiä. Joten
        vanhempien iällä en katsoisi juuri olevan merkitystä ihmisen onnellisuuteen. Enemmänkin rakkauden ja huolenpidon määrä merkitsee. Valitettavasti tosin kuten mainitsit isovanhempiin ei juuri kerinnyt tutustua. mutta ehkä elämänsä aikana, (toivottavasti) tutustuu kuitenkin muihin yhtä mielenkiintoisiin/ rakkaisiin ihmisiin).


    • Merita

      20-vuotias ei ole mikään teiniäiti, vaan aikuinen, omilla aivoillaan ajatteleva aikuinen ihminen - tosin poikkeuksiakin on. Ensinnäkin teiniksi määritellään 13-19 -vuotiaat (wikipedia). Tosin 13-vuotias on vähän nuori äidiksi...
      Ja miksi hieman vaille 40-kymppiset eivät saisi tehdä lapsia? Eivät he ole vanhoja! (Toki äidin terveydellinen tilanne pitää huomioida). Niin on ollut iät kaiket ja nykyisin terveydenhoito on paljon parempaa kuin esim. 40 vuotta sitten.
      Mitäpä olette mieltä siitä, että yli 60-vuotiaat tekevät lapsia esim. keinohedelmöityksen avulla. Minusta se on jo vähän liikaa!

      • noita kaikki

        lukea..koska joka toinen viesti sanoo toista ja joka toinen toista..mut kerrompa nyt minäkin että sain lapseni 21v. eikä KUKAAN ole KOSKAAN sanonut etten olisi tarpeeksi kypsä tai vanha tai kokenut äidiksi..siskoni sai myös lapsen ollessan 21..ja eipä hänkään ole koskaan em asioita kuullut..(paitsi täälä kun lukee näitä juttuja, niin tulee sellanen olo, että viis ihmisestä persoonana, kaikki alle 25v äidit on epäpäteviä)
        ja en voi sanoa etteikö minullakin joskus menojalka vipattaisi..kyllä minun tekee joskus mieli lähteä ulso ja ottaa muutama siideri..ja mieheni on kerran ottanut kaljaa kotona, lapsen ollessa nukkumassa.mutta se ei tarkoita että lapsellamme ei olisi kunnolla vaatteita kunnolla ruokaa tms vaan kaikki omat mahdolliset "ei tärkeät" hankinnat ja menot tehdään vasta loppukuusta kun palkkapäivä häämöttää ja ollaan katsottu että ruokaa ja vaippoja yms tärkeää lapselle löytyy. kun tuolla joku sanoi että lapsilisäpäivänä äiti ostaa uusia koruja tms. lapsemme on yöhoidossa ehkä..hmm...kerran kahdessa kuukaudessa mummillaan..ollaanko sitten huonoja vanhempia kun halutaan välillä mennä uloskin..noh..vanhempana sitä ehkä jaksaa olla kotona kaiken aikaa..vaikea sanoa..vaikka on minun vanhempani käyneet ulkona ollessaan 30-40v(kun niistä nyt puhutaan)ja minä olen ollut kotona kun he ovat ottaneet viiniä tuttuavaperheen kanssa..ja nuorena sitä jaksaa valvoa ja olla "lapsellinen" ...ehkä molemmissa on puolensa mutta silti olen tyytyväinen että lapsi tuli nyt ja lisää toivon pian ja kannustan muitakin ihmisiä hankkimaan lapsensa nuorena...


      • Kahden lapsen isä
        noita kaikki kirjoitti:

        lukea..koska joka toinen viesti sanoo toista ja joka toinen toista..mut kerrompa nyt minäkin että sain lapseni 21v. eikä KUKAAN ole KOSKAAN sanonut etten olisi tarpeeksi kypsä tai vanha tai kokenut äidiksi..siskoni sai myös lapsen ollessan 21..ja eipä hänkään ole koskaan em asioita kuullut..(paitsi täälä kun lukee näitä juttuja, niin tulee sellanen olo, että viis ihmisestä persoonana, kaikki alle 25v äidit on epäpäteviä)
        ja en voi sanoa etteikö minullakin joskus menojalka vipattaisi..kyllä minun tekee joskus mieli lähteä ulso ja ottaa muutama siideri..ja mieheni on kerran ottanut kaljaa kotona, lapsen ollessa nukkumassa.mutta se ei tarkoita että lapsellamme ei olisi kunnolla vaatteita kunnolla ruokaa tms vaan kaikki omat mahdolliset "ei tärkeät" hankinnat ja menot tehdään vasta loppukuusta kun palkkapäivä häämöttää ja ollaan katsottu että ruokaa ja vaippoja yms tärkeää lapselle löytyy. kun tuolla joku sanoi että lapsilisäpäivänä äiti ostaa uusia koruja tms. lapsemme on yöhoidossa ehkä..hmm...kerran kahdessa kuukaudessa mummillaan..ollaanko sitten huonoja vanhempia kun halutaan välillä mennä uloskin..noh..vanhempana sitä ehkä jaksaa olla kotona kaiken aikaa..vaikea sanoa..vaikka on minun vanhempani käyneet ulkona ollessaan 30-40v(kun niistä nyt puhutaan)ja minä olen ollut kotona kun he ovat ottaneet viiniä tuttuavaperheen kanssa..ja nuorena sitä jaksaa valvoa ja olla "lapsellinen" ...ehkä molemmissa on puolensa mutta silti olen tyytyväinen että lapsi tuli nyt ja lisää toivon pian ja kannustan muitakin ihmisiä hankkimaan lapsensa nuorena...

        Mititäänpä esim. kaikkia suomalaisia elokuvia joissa on juhannus ja muita vastaavia juhlia. Sellaista on monissa tapauksissa ollut. Vanhemmat ottavat viinaa lasten silmien edessä. Ei se kai ole iästä kiinni. Okeasti tapahtuu myös sellaista että vanhemat kokoontuvat iltaa istumaan ja otetaan viiniä olutta jne. Käydään saunomassa jne. Nykyisten ns.nuoret vanhemmathan ovat niitä jotka ovat oppineet ns. eurooppalaisille juomatavoille jolloin ei tarvitse juoda kolmen vartin kossua ennen saunaa menoa ja toista janojuomana saunan jälkeen ennen kuin aletaan ryyppäämään.
        Mitä tekemistä on iällä ja viinan ottamisella. Suurempi kuluttajakuntahan kuitenkin on nuo yli 40 vuotiaat jotka ottavat viinaa sen takia kun sitä pitää ottaa, eivätkä enää esim.tee jotakin sellaista mistä ei pysty kuin haaveilemaan kun on ikää sen verran että mukamas ollaan vanhoja tekemään jotain erilaista ja etc.


    • 23v Äidiksi

      Naisen henkinen kypsyys on se teiniäidin raja. joku nainen ei ole koskaan riittävän kypsä äidiksi, toinen taas 19v hoitelee muksun erittäin mallikkaasti. Minun mielipide on...nauttikaa nuoruudesta. lapset voi hankkia hiukan myöhemminkin. Pari suhteelle tekee hyvää , ollaan vain kahden..laatu aikaa!!! Äitiys on kuitenkin rankka ja vastuullinen valinta :))

    • Whatnot

      Tietenkin eri ihmisille sopii lasten hankkiminen eri elämäntilanteissa, mutta itse olen sitä mieltä että parempi on hankkia lapset nuorena. Tietenkin paljon on niitäkin, jotka ei vielä parikymppisinä ole kypsiä äidiksi, mutta paljon on myös niitä jotka ovat, eikä kypsyyttä pitäisi arvostella pelkän iän avulla.

      Itse olen juuri tuollaisen nelikymppisen uranaisen ainoa lapsi - tällä hetkellä 17 v. - ja vaikka äitini ei todellakaan ole huono äiti, olen usein toivonut, että hän olisi hieman nuorempi. Minulla esimerkiksi on enää yksi mummu elossa, ja hänkin on jo aika dementoitunut, mikä ei tosiaan ole kivaa.

      Haluaisin neljä lasta, ja ensimmäisen viimeistään parikymppisenä. Toivottavasti se vaan on mulle mahdollista. :)

      • kokemuksen syvällä rintaään...

        Teini=haluttava, äiti=ei haluttava.

        Mahdoton yhtälö, eli turha edes kysyä.


    • Asiantuntija69

      Ovat nykypäivänä todella kakaroita. Täysin vastuutonta sen ikäisenä irg-gallerian mainoksena tehdä lapsia tähän maailmaan. Opettelisivat ensin elämään ja elättämään itsensä=kumpikin ansaitsee elantonsa itse ja pyörittävät talouttaan MOLEMMAN osapuolen työssä käydessä. Sitten vasta valmiusasetelmat alkavat olemaan lapsen tekemiseen ja n.18-vuoden kasvattamiseen valmiita.

      • onkohan noin

        Eihän se lasten teko ole mikään mersun ostoon verrattava juttu..
        Olisihan se tietty hyvä että kaikki vanhemmat olisivat hyvätuloisia ja talous turvattu. Ikävä kyllä kaikki eivät ikinä saa sitä "mersua", hyvästä taloudellisesta tilanteesta puhumattakaan.
        Itse sain lapsen 19-vuotiaana. Oli hyvä työpaikka, talous ok, parisuhde toimi ja upea koti kiilsi.
        Ja kas.. Kaikki meni.
        Ja sehän voi mennä kellä vaan ja koska vaan.. Ei lapsia rahalla kasvateta vaan rakkaudella.

        Omalle teinilleni olen kyllä teroittanut, että lasten tekoa olisi kuitenkin hyvä vähän miettiä ja mahdollisesti odottaa hieman pitempään :)


      • ???
        onkohan noin kirjoitti:

        Eihän se lasten teko ole mikään mersun ostoon verrattava juttu..
        Olisihan se tietty hyvä että kaikki vanhemmat olisivat hyvätuloisia ja talous turvattu. Ikävä kyllä kaikki eivät ikinä saa sitä "mersua", hyvästä taloudellisesta tilanteesta puhumattakaan.
        Itse sain lapsen 19-vuotiaana. Oli hyvä työpaikka, talous ok, parisuhde toimi ja upea koti kiilsi.
        Ja kas.. Kaikki meni.
        Ja sehän voi mennä kellä vaan ja koska vaan.. Ei lapsia rahalla kasvateta vaan rakkaudella.

        Omalle teinilleni olen kyllä teroittanut, että lasten tekoa olisi kuitenkin hyvä vähän miettiä ja mahdollisesti odottaa hieman pitempään :)

        Eiköhän se ole ihan ihmisestä' kiinni että koska on valmis äidiksi ja koska ei, toiset opiskelevat ja elävät omaa elämäänsä toiset taas haluavat omaan elämäänsä sen lapsen. ja varmasti on niin nuorissa kuin vanhoissakin niitä hyviä ja huonoja äitejä. ja mitä tuohon taloudelliseen tilanteeseen tulee niin olisi se hyvä jos edes tämä isä olisi vakitöissä niin ei tarvitsisi yhteiskunnan tuilla elää ihan täysin, toki jokainen on oikeutettu äitiyspäivärahaan ja lapsilisään, mutta sitä en ymmärrä jos sitten myöhemmin ei ole halua lähteä ansiotyöhön vaan eletään muiden kustannuksella, tälläisia tapauksia on PALJON! -itse nuori äiti-


      • Täysin kypsä persikka

        äidiksi. Takana opistotasoinen koulutus ja ostimme osakkeen ja rakensimme kesämökin ja autokin oli.
        Nyt olemme vuosikymmenet eläneet yhdessä ja olemme onnellisia.
        Lapsemme olemme kouluttaneet pitkälle.
        Olin täysin kypsä äidiksi ja vaimoksi 20 v:na.


      • Emubarbi

        Eiköhän se ole niin että jokainen ihminen on oma tapauksensa.

        olen itse juuri tuon "rajan" yli, 23v. Minulla on vakituinen työsuhde (samassa työpaikassa ollut reilut 4v). Tienaan noin 30 000vuodessa. Asun omakotitalossa avomieheni kanssa. Omistan omakotitalostamme puolet. Ostin itselleni rivitalokaksion kun olin 20v ja seurustelin mieheni kanssa mutta asuimme tuolloin vielä erillään. (mieheni omisti naapuritalosta samanlaisen kaksion) Olen ottanut asuntolainaa, eli omaisuuteni ei ole perittyä vaan itse työllä ja pankin avustuksella hommattu. Olen asuntolainani maksanut kun olen 40v. häät ovat tulossa. Olemme mieheni kanssa tasavertaisia (hänen tulonsa samaa luokkaa kuin minun, hieman paremmat), Lapsi on tarkoitus toivottavasti saada sitten kun on menty vihille. Ensin haluamme nauttia toisistamme. En tunne tarvetta juosta baareissa alvariinsa. toki silloin tällöin käymme ulkona viihteellä, mutta valitsen yleensä mielummin saunan ja kylvyn poreammeessa sekä hyvän leffan kuin baari illan. Nyt teemme paljon töitä, jotta saamme rahaa säästön tulevaa elää varten.

        Joten mielestäni olen ollut taloudellisesti, ja muutenkin hyvin vastuuntuntoinen. Mottoni onkin kaiken voi saada mutta sen eteen tulee vain tehdä paljon töitä. Tuskinpa olisin tällähetkelläkään siis liian nuori äidiksi...


      • velallinen...

        40 yh äiti, keltää muulta voi noin tyhmää kommenttia kuulla!


    • Kaikki meistä kypsyvät eri tavalla. Itse olen pienestä asti hoitanut milloin kenenkin lapsia ja myös ainokaisen sisareni, joka syntyi ollessani 12.
      Oman esikoiseni sain ollessani 17 ja nuorimman, neljännen =) ollessani 30. Tätä ketjua kun katsoo, niin minulla oli sitten teininä 3 lasta, ja se tuntuu hullulle.
      Nuorempana en muista "nipottaneeni" samoin kuin nyt vänhempana, josta oli ehkä sekä hyötyä että haittaa. Tosin huomaan että vanhimmaiseni itsenäisti huomattavasti helpommin kuin tämä viimeisin...
      Itse kehityin todella aikaisin, enkä koe menettäneeni mitään, päinvastoin. Nyt kun lapset ovat "isoja", meillä on aikaa ja energiaa mennä ja nauttia vielä kahdestaankin mieheni kanssa. Välillä olemme ulkona koko porukalla, lapset puolisoineen ja lapsineen mukana. Me myös jaksamme nauttia lapsenlapsistamme ja hoitaa heitä. Meillä on myös tarjota lapsillemme myös omat isovanhempamme, turvaverkko jota ei myöhään synnyttäneillä äideillä voi olla. (5 sukupolvea, eikä ketään vielä vanhainkodissa)
      Sitäpaitsi, kukaan ei ole äiti, ennenkuin ensimmäisen lapsen on tehnyt, ei 17- eikä 43-vuotias, joten kokemus ja vastuu opettavat vasta kummankin. Eli oli ikä mikä hyvänsä, ensimmäisen lapsen syntyessä ollaan äiteinä samalla viivalla.
      Nauti sinä vaan lapsestasi, ja anna muiden tuijottaa ja supista, ehkä ovat kateellisa onnestasi!

      • On aika mukavaa kuulla, kun lähtee ulos, niin usein kuultu kommentti on: Miten ihmeessä noin nuori ja tuon näköinen voi olla kolmen lapsen mummo, meil ei oo viel omiikaan... =)


      • laija61
        tinttara61 kirjoitti:

        On aika mukavaa kuulla, kun lähtee ulos, niin usein kuultu kommentti on: Miten ihmeessä noin nuori ja tuon näköinen voi olla kolmen lapsen mummo, meil ei oo viel omiikaan... =)

        Kivaa olla mummo.Töissäkin joku uusi ihminen tuli kysymään,että tarkoititko oikeasti,että olet mummo vai ymmärsinkö väärin.


    • ikävä kyllä

      Ei ole, ikävä kyllä. Vuodet vierivät jokaisella eikä parikymppinen (äitikään) ole enää teini, vaikka kuinka sitä toivoisi. Nuoruus on katoavaista ja teineistäkin tulee aikanaan vanhoja. ;D

    • hsfdsdgf

      Tämä johtuu siitä että, nykyään pullamössö porukka
      syö äidin jääkaapista 30vuotiaaksi asti.
      Eivätkä nämä voi ymmärtää miten joku voi ottaa vastuuta itsestään ja lapsestaan jo 20v

      • näin on!

        No ohan se noin...ei kuitenkaan pidä yleistää.. Itse olen saanut lapseni 19vuotiaana ja olen ollut aina yksinhuoltaja. Kyllä sitä kaikkea oon kuullu ja kaveritki jopa päivitelly ja surkutellu mun "karmeaa" kohtaloa mut ei tää yhtää karmeaa ole! Tyttö nyt 4vuotta ja hyvin ollaan pärjätty, rahasta tietty tiukkaa mut lapselle oon aina saanut ostettua tarvittavat vaatteet ym. ihan uusina. eli ei ole valittamista:)


    • Äippä18

      Olen samaa mieltä... Itse olen 18- vuotias ja mulla on kohta 4 kk ikäinen vauva. Olen huomannut, että terveydenhoitajat/lääkärit/yms pitävät minua jotenkin tyhmänä nuoruuteni takia eivätkä ota vauvaan liittyviä asioita useimmiten tosissaan, vaikka mulla olikin vaikea synnytys ja vauva oli jonkun aikaa teho-osastolla. Nyt on kaikki onneksi paremmin kuin hyvin, ja hyvin me tullaan toimeen... Mutta nuoruudestani olen saanut kuulla kyllä niin monelta taholta. :( Se on ihan ihmisestä kiinni, ei iästä, se että onko valmis äidiksi! Ja nuorempana sitä jaksaa sitäpaitsi enemmän olla ja touhuta sen vauvan kanssa. :)))

    • nii no joo

      ei välttämättä

    • Nimetön

      Tiedän tuon tunteen hyvin, vaikken ns. teiniäiti olekaan. Olen kohta 30-vuotias, mutta ilmeisesti näytän edelleen niin teinille, että saan vähän väliä kuulla, miksi olen niin nuorena halunnut äidiksi! Tuntuu typerältä selitellä tuntemattomille ikäänsä, enkä sitä kyllä enää teekään. Älä murehdi näistä ihmisten typeristä ihmettelyistä, maailmassa kun on niin paljon suurempiakin asioita joista kantaa huolta...

      • äippä-26

        näytän nuorelta ja olenkin nuorekas eli "teinimäinen" vaikka jo kolmen lapsen äiti olen ja ikää 26vuotta. ei se minua vaivaa et mitä muut aattelee mä teen niinku mä teen ja elän elämäni sen mukaan lasteni ja mieheni kanssa. sehän on vain ihan kohteliaisuus kun luulevat nuoremmaksi kuin mitä olen ja toivottavasti luulevat vielä kymmenenki vuoden päästä...*nauraa*


    • höpsistä höp

      20-vuotias ei ole teiniäiti. Monilla 20-vuotiailla on jo ammatit (jos normaalissa tahdissa käyty ammattikoulu tai lukio niin ainakin yksi koulu peruskoulun jälkeen ohi), monet 20-vuotiaat ovat työelämässä ja monet 20-vuotiaat asuvat omillaan ja ovat olleen vuosia kumppaninsa kanssa.

      Täysin typerää väittää että 20-vuotias olisi teiniäiti, jo iällisestikin teini-ikä on ohitettu. Toki on poikkeuksia, niitä kakskymppisiä jotka eivät mitään osaa itse mutta toivottavasti he eivät edes harkitse lapsia...

    • Ensinnäkin

      tää ehkä kuuluis tuonne "teiniäidit" palstalle. Toiseksi: aloittaja ON typerä teini kun jaksaa tuommoista miettiä ja kysellä. Ja kolmanneksi; se ja sama mitä ikää äiti on, pääasia, että lapsella on äiti. Löytyy hyviä ja huonoja äitejä joka ikähaarukasta.

      Piste.

      • mies kuin 10

        Kyllä asioihin pitäisi olla miehelläkin jotakin sanomista!!!!
        sanon sen NYT; kyllä on kärsimystä, miettikää tätä naiset.


    • jape....

      Mua ainakin harmittais jos oma äitini olis ikäloppu ollut kun olin nuori. Mitä olen kavereiden vanhempia sekä omia vanhempiani nyt myöhemmässä vaiheessa seurannut, niin ei ikäihmiset jaksa lasten kanssa samalla tavalla.

      Rahaa tulee holpolla ja eikä mitään oikeen jakseta tehdä.

    • Ä1983

      Olen ehkä teiniäiti ja yksinhuoltaja. Kyllähän jotkut sannoo, että voi,kun oot nuori ja kaikenlaista olen kullut mutta enimmäkseen kaikki on kyllä kannustavasti suhtautunu:)
      Olen sitä mieltä, etä mieluiten "uhraan" nuoruuteni lapsen kasvatukseen, kun teen lapsen sitte yli kolmikymppisenä, kun "kaikki asiat on kunnossa ja on rahaa millä mällätä". Mutta Pitäs muistaa, että lapsi tarvitsee ennekaikkea rakkautta ei niitä super hienoja leluja ja hoitotätiä päivästä toiseen..
      Riippuu tietenkin ihmisestä mutta olen monesti nähnyt äitejä jotka ovat "velvollisuudesta" synnyttäneet pari lasta yli 35vuotiaina ja työ menee heidän edelle ja eivät yksinkertaisesti jaksa hoitaa lasta jo ikänsä vuoksi.
      Elikkä nuori äiti voi olla hyvä äiti ja myös vanhempi äiti...

    • !!!!

      Ei mitenkään voi olla, koska ne vuodet ovat 13-19

      Thir teen -- Nine teen se siitä.

    • mummo 68

      itselläni on kahdeksantoista vuotias tytär,joka saa toisen lapsensa parin viikon sisällä.(esikoinen 1,6v.)itse en ole neljääkymmentä vielä täyttänyt,silti olen mummo kolmelle lapselle,enkä päivääkään vaihtaisi pois!tehkää lapset nuorena ja nauttikaa heistä,kun vielä jaksatte!jos 20vuotias on teiniäiti,niin mikäs nelikymppinen äiti sitten on?keski-ikä äitikö?lapset tehtävä silloin,kun siltä tuntuu,iästä huolimatta!

      • hyvin hoidetun lapsen äiti

        aina puhutaan kuinka nuoret naiset saavat lapsia!
        entäs ne isit jotka on 18-20v eikös nekin ole sitten teini isiä?
        itselläni on 20vuotta vanhempi mies joka sai kaksi poikaansa 18-20vuoden iässsä poikien äiti kuoli!
        mies hoiti pojat yksinään kävi töissä ja lapsilla oli aina kaikkea tarvitsemaansa.
        ja onpa muuten tullut hienoja nuoria miehiä...
        nyt heillä on pikkusisko joka on 20vuotta heitä nuorempi ja hyvin on tämä uusioperhe tullut toimeen huomaan kuinka "lapsilla" on se sisaruus veressä!!!

        miettikääs niitä isiä jotka hoitavat yksin lapsen/lapset syystä tai toisesta!
        nostan hattua joka ikiselle isälle jolla tilanne sellainen.. mitalin tarpeessa olisivat isit ja äidit sanon minä

        äiti -85 ja isi -64 "lapset" -84, -86 ja -04 ja hyvin pyyhkii!!!!!

        jaksamista jokaiselle perheelle oli siinä kuinka monta henkeä tahansa!!!! hauskaa kevään odotusta


    • Joidenkin mielestä 20vuotias on liian nuori äidiksi tai isäksi,mutta mun mielestä ei näin ole.
      Ikä ei periatteessa katso mitään,vaan se kypsyys siihen äitiyteen ja isyyteen. Moni esim. 16-vuotiaskin saattaa olla hyvä äiti,vaikka onkin nuori.

    • 36vMposliini

      Siis englannista tulee... 13-19 thirTEEN-nineTEEN

    • pompeli

      Jo tälläinen kysymys osoittaa miksi on ennakkoluuloja nuoria äitejä kohtaan. Oletko tosiaan kykeneväinen äidiksi, jos tälläiset ennakkoluulot vaivaavat sinua?

      • auttaa?

        Ollaan vaan hiljaa ja nöyristellään. Niinkö tän pitäs olla? Ongelma on siis sillä,jota morkataan,ei sillä joka morkkaa??? Aatteleppa ite toiselta kantilta. Oikeen aattelemalla vaik aattelen,ni en vois jollekkin sanoa,et miks teitte lapsen. Ja jos vaik jotain ongelmia oiskin,ni apuaan voi aina tarjota lähipiirissä ainakin,mikäli tuntee kynenevänsä auttamaan. Muuten suosittelen pitämään naamarin ummessa.


      • Ehkä ko
        auttaa? kirjoitti:

        Ollaan vaan hiljaa ja nöyristellään. Niinkö tän pitäs olla? Ongelma on siis sillä,jota morkataan,ei sillä joka morkkaa??? Aatteleppa ite toiselta kantilta. Oikeen aattelemalla vaik aattelen,ni en vois jollekkin sanoa,et miks teitte lapsen. Ja jos vaik jotain ongelmia oiskin,ni apuaan voi aina tarjota lähipiirissä ainakin,mikäli tuntee kynenevänsä auttamaan. Muuten suosittelen pitämään naamarin ummessa.

        äiti, jota morkataan onkin sellainen, joka laittaa hammaskorun lapsilisäpäivänä ja jättää viemättä lastaan lupaamalleen uimahallireissulle. Ehkä se jota morkataan valittaa joka kulmassa, kun nuoria äitejä ei ymmärretä huomaaamatta että itse leimaa (kuten aloittaja) ne vanhemmat äidit. Miksi pitäis olla hiljaa ja nöyristellä? Miksi pitäs uhota ja esittää jotakin? Miks ei vaan voitais olla äitejä kaikki iästä välittämättä?


    • ANTERO VIPUNEN

      Ei ole, sillä sana "teini" tulee englannin sanasta "teenager", joka tarkoittaa niitä ikävuosia, joiden pääte on "teen". Siis 13-19. 20-vuotias ei enää ole teini-ikäinen, eikä siis 19 vuotias äiti ole teini-ikäinen.

      • kikkeliskokkelis_niin

        Näin se homma etenee, kyllä Antsa tietää :)


      • kikkeliskokkelis_niin
        kikkeliskokkelis_niin kirjoitti:

        Näin se homma etenee, kyllä Antsa tietää :)

        että Antsalla meni lopussa puurot ja vellit sekaisin ;)


    • äiti ja isoäiti

      mitä jos lapsenteko ei ole onnistunut ennenkuin vanhempana? nainen tekee lapset kun on siihen valmis tai kyvykäs sen hoitamaan (tai tulee raskaaksi), vanhana lapsentekoon syyllistynyt voi tarjota kuitenkin turvallisen lapsuuden ja ehkä toisesta vinkkelistä opettaa maailmaa, olisiko näinkin? lapset ovat aina lahja mutta monet eivät sitä pakettia helpolla saa. armahdettaisiinko nuoret ja vanhat, rumat ja köyhät, rikkaat, kauniit ja vammaiset?

    • Parisuhde

      mielestäni määrää lapsen tulon; tarkoituksella tai ei niin tarkoituksellakaan.
      Mitäs, jos olen sopivasa iässä, mutta rakastettuni onkin väärän ikäinen?
      Mitäs , jos olen sopivan ikäinen, mutta minulla ei olekaan sopivaa kumppania?
      Mitäs, jos on sopiva kumppani, mutta olen väärän ikäinen.
      Mitäs, jos olemme kumppanini kanssa sopivan ikäiset, mutta lasta ei kuulu nyt vaan tulee silloin , kun olemme "väärän" ikäiset?

      Jotkut ihmiset vaan haluavat aina määräillä toisten tekemisiä.

    • vastausta

      toivoit?

      Ehkäpä rohkaisua ja kannustusta ja hyväksyntää? Empatiaa...

      Kuitenkin itse uskon, että kun nyt jollakin äidillä on vauva, niin mitä sitä enää voivottelemaan, että kun et olisi tehnyt. Tehty mikä tehty! Ja sitten siitä eteenpäin. Ketään ei auta jossittelu! Parempi suunnata energia äidin ja vauvan hyvinvoinnin tukemiseksi.

      Joten ne ihmiset, jotka epäilevät sinua äitinä, niin ne ihmiset epäilevät itseään. Usko pois! Miksi joku valittaa ja neuvoo toisia miten olisi pitänyt tehdä? Ehkä siksi, että itse on tyytymätön omaan elämäänsä, itseensä ja omiin valintoihinsa.

      Kuitenkin se mitä ja miten toiselle puhut kertoo sinusta todella paljon!

      Pointtini sinulle on se, että jätä sellaiset puheet omaanarvoonsa. Älä ota niistä paineita turhaan! Kuuntele mieluummin sellaisia ihmisiä, jotka ovat tyytyväisiä itseensä. Voisin kuvitella, että vauva teettää paljon töitä ja et nyt varmastikaan kaipaa mitään ylimääräista arvostelua mikä veisi voimia ja toisi pahanmielen sinulle.

      Ja sinun ei tarvitse kenellekään (paitsi itsellesi ja vauvallesi) näyttää olevasi hyvä ja kykenevä äiti. Seuraa vaistojasi vain ja pidä itsestäsi huoli, niin kaikki menee hyvin! Äidin pitää saada myös tuulettua välillä! Hyvä äiti ei tarkoita sitä, että äiti unohtaa omat tarpeensa kokonaan!

      Mitä ikään tulee niin, itse ajattelen niin että sitten vasta lapsia, kun olen saanut oman lapsuuteni käsiteltyä. Minulla oli huonot äiti ja isä.

      Ja olen ajatellut aina, että minun ei tarvitse itse synnyttää välttämättä. Olen nyt 31 vuotias, enkä voisi hoitaa lasta 24/7.
      Toki, jos tulisin yllättäen raskaaksi niin olisin tarpeeksi valmis. En täydellisen valmis, mutta tarpeeksi kuitenkin.
      Hoidan kyllä lapsia, mutta se 8t päivässä riittä. Ne 8t pystyn olemaan hyvä ja kärsivällinen "äiti" ja omistautunut.

      Jos olen lähellä 40v, kun koen ajan olevan oikea (ja lisäksi mieheni kokee samoin), niin olettaisin hakeutuvani sijais- tai adoptioäidiksi. Koskapa lastenparissa työskenneltyäni saan valmiudet ja kokemuksen myös erityislasten hoitoon, esim. sellaisten lasten joilla on ollut huonot vanhemmat. Eikä minulla ole väliä siitä onko lapsi siloin minkä ikäinen tahansa(0-18v).

      Tällainen ei sovi kaikille. Minulle tällainen käy koska olen tullut sellaiseen tulokseen, ettei ole väliä onko lapsella minun geenini vai ei. Lapsi on yksilö ja jokainen lapsi tarvitsee siis yksilöllistä hoitoa! Eli minusta hyvä äiti ymmärtää miten juuri tätä lasta tulee hoitaa ja miten tätä toista. Toki on oltava joitain yhteisiä sääntöjä mutta tavat miten ottaa erilaiset lapset huomioon voivat olla erilaisia hyvinkin.

    • öpööölö

      ole parikymppinen teini. Minusta se on sopiva ikä. Omasta kokemuksesta voin sanoa sen, että oma äitini oli 16 v. kun minut teki ja pikkuveljeni hän teki 19 v. Hyvä on ollut lapsuus ja kaikki tarpeellinen ollaan saatu. Ei ole tarvinnut kärsiä nälästä eikä siitä, ettei olisi vaatteita mitä päällensä laittaa. Ei ole valittamisen aihetta...Meillä on hyvät välit äitini kanssa ja teemme kaikkea yhdessä. Itselläni on jo vähän enemmän ikää, eli olen 24 v. lapsia ei kuitenkaan ole. Haluaisin kyllä, mutta sopivaa kaveria ei ole löytynyt...omasta mielestäni nykyään tehdään lapset liian vanhoina. Ensin pitää saada nauttia omasta elämästä, saada koulutus ja työ, asunto, koirat yms. sitten huomataankin, että ollaan jo lähemmäs 35-40 v. ja oho enpäs enää tulekaan enää niin helposti raskaaksi. Pyritään niin täydelliseen elämään. Mikään ei ole täydellistä. Ja monesti vanhemmat äidit hössöttävät todellakin liikaa. Tiedän yhden esimerkin elävästä elämästä...Ei pysty asuntoaankaan siivoamaan, ellei lapselle tule erikseen oma lapsenvahti. Jos ennen olisi odotettu erillistä lapsenvahtia, kun haluttiin siivota, niin olisi siivoukset kyllä jäänyt tekemättä. Miten minunkin teini-ikäinen äiti on selvinnyt lapsen kanssa siivouksesta yksin ja taas kolmekymppinen "aikuinen" äiti ei siihen kykene? Näin vain esimerkkinä. Ja mitä nuorempana lapset tekee, sitä enemmän lapsistaan saa nauttia. Voi tehdä kaikkea yhdessä. Kaikki ajattelevat, että pitää olla "rikas" yms. että voi tarjota lapsellensa hyvän elämän. Sori vaan, mutta tuskin se lapsi teidän rahoja haluaa. Paremminkin se kaipaa rakkautta ja isänsä ja äitinsä huolenpitoa ja läheisyyttä..

      • mkljgsjd

        itsekkin pari lasta nuorena tehnyt ja kaikenlaista nähnyt. Ei ole kyse iästä vaan siitä kuinka suuri sydän äidillä on!!!!!! Niin nuorissa kuin vanhoissakin ihmisissä on niitä joilla ei ole tarpeeksi suurta sydäntä huolehtia ja hoivata. Ja elämä kun ei aina ole niin mustavalkoista.


      • samaa mieltä.

        Minustaki ihmiset ajattelee nykyään ennemmin omaa uraa ja koulutusta kuin perheen perustamista. ei ole 20 vuotais enää teiniäiti ei. En minäkään ymmärrä tuota että pitää ensin hankkia huippusuper hyvä koulutus ja työ että varmasti on lapsella kaikkea mitä se tarvitsee kun itse on rikas. kyllähän nuo 16 vuotiaat äidit näyttää pärjäävän ilmankin insinöörikoulutusta. Samaa mieltä myös tuosta että lapsi tarvitsee ennemminkin rakkautta ja hyvän kodin ja vanhemmat kun rahaa kuin roskaa.


    • blondi-72hki

      ollut teiniäiti kun olin juuri täyttänyt 21v ekan lapsen syntyessä.

    • Jussi_003

      Mikä kiire työillä on hankkia lapsia vai "unohtuuko" aina ehkäisy...??

    • lapsi/nuori

      Joka on 20-vuotias. Hän on kiukutteleva "kakara" aina välillä, enkä voisi kuvitellakaan että hänellä olisi lapsi?
      Mielestäni sen ikäinen on todella vielä lapsi ja oman lapsen saanti edellyttää ainakin 25-vuoden ikää mielestäni.
      Mieluummin lähellä 30 kuin 20. Nuoruus ja hulluus vanhuus ja viisaus.

      Nuoruus on elettävä kunnolla loppuun, jotta voi sitoutua äidiksi.

      • Sari L

        No onko vielä silloin kaksikymppisenä kiukutteleva kakara vai jo aikuinen, on kiinni miten elämänsä on saanut elää, onko pitänyt kantaa vastuuta jne. Itse 16 v. kotoa lähteneenä oli jo 20 v. aikuinen.


    • Sari L

      Täytin itse 20 vuotta, kun sain ensimmäisen lapseni. Halusin tehdä lapsen, ei siis ollut vahinko, jo silloin. Vanhempani eivät sanoneet mitään, mutta veli kehoitti miettimään taloudelliselta puolelta asiaa. Sopiva ikä tulla äidiksi on varmaan korvien välissä. Oma tyttäreni on nyt 21 vuotta ja olen hänelle kyllä kertonut, että kannattaa elää itse ensin ennenkuin alkaa tekemään lapsia ja opiskella sekä laittaa muutenkin elämä kuntoon. Niin pääsee helpommalla ja ehkä lapsellekkin on enempi antaa aikaa.

    • tyttö89

      20-vuotias ei ole enää teini. Itse kyllä inhoan tälläisiä ikäjakoja ,sillä tiedän 20-vuotiaita tyttöjä jotka käyttäytyvät todella teinimäisesti ja taas 16-vuotiaita jotka ovat hyvinkin aikuismaisia. 20-vuotias äiti ei ole mielestäni liian nuori.
      Kuka sen on sanomaan minkä ikäinen äiti on liian nuori tai liian vanha? Mielestäni kenelläkään ei ole oikeutta sanella minkäikäinen äidin tulisi olla, tuomitseminen on aivan turhaa. Äidit voivat käytännön kokemuksella sanoa milloin heidän mielestään äitinä oli hyvä olla, mutta se oli vain heidän kohdallaan niin. Arvostetaan äitejä sellaisina kuin he ovat! Naistenpäiväkin on tulossa:)

    • Äityli85

      Jaahas,no itse olin 20 kun sain poikani ja en kyllä ole kuullut ainuttakaan negatiivista palautetta. Jokainen on sanonut että nuorena ne lapset on tehtävä :) Mutta sehän on jokaisen oma asia,että haluaako ensin opiskella ja hankkia hyvän työpaikan ja lapset sitten vai lapset ensin ja opiskelu ja työ kakkosena. Ja ihmiset kehittyy aivan eri tahtia,kaikki eivät koe olevansa valmiita vanhemmuuteen heti ku täysi ikäisyys koittaa. Itse hankin ammatin ja vakituisen työpaikan jo ennen lasta,vaikka olenkin "teini äiti". :)

    • isä31

      kyllä 20v on usein aivan liian nuori vanhemmaksi.
      Vanhemmaksi on valmis kun pystyy taloudellisesti ja henkisesti huolehtimaan lapsistaan. Eikä heittäytyä
      yhteiskunnan elätiksi.
      Myös parisuhde kestää paremmin kun ikää olisi edes 25v mittarissa. 18-20v aloitetut suhteet kun kyllä
      kaatuvat kokemattomuuteen jossakin vaiheessa (poikkeuksiakin tietenkin mahtuu joukkoon mutta prosentit ovat pienet).

      Mutta kun järki puuttuu ja mennään tunteella vaan eteenpäin niin minkäs teet.....

      • tyttö 17v.

        "18-20v aloitetut suhteet kun kyllä
        kaatuvat kokemattomuuteen jossakin vaiheessa (poikkeuksiakin tietenkin mahtuu joukkoon mutta prosentit ovat pienet)."

        Onneksesi lisäsit ton sulkukommentin, sillä ainakin omat vanhempani ovat tavanneet ja alkaneet seurustella kun äiti oli 15 ja isä 17... nyt on takana reilusti yli 30 vuotta avioliitossa jota edelsi useampi vuosi seurustelua.. Niin ja äiti sai ensimmäisen lapsen 20v. Kumminkin koen että suhde kestänyt tosi hyvin ja tuo oliko valmis vanhemmaksi, uskoisin että kyllä!


    • sininiina

      Eiköhän nuoret ole nykyään pikkasen holtittomampia lisääntyjiä kuin ennen aikaan. Ennen tehtiin lapsia nuorena, mutta myös kasvatettiin lapset yhdessä isän kanssa avioliitossa. Nykyään tehdään kakaroita jos millaisten partnereiden kanssa ja sitten jo erotaan ja tadaa, yksinhuoltajamäärä vaan kasvaa. Onko sitä ihan pakko käyttää lisääntymisviettiään ensimmäisen partnerin kanssa? Pitäisi sen verran olla järkeä päässä!
      Monet kolmekymppiset on jo kolmannella kierroksella. Enpä huolisi sellaista lisääntyjää miehekseni!

      • sininiinalle

        Yleistämistä taas... Tunnen parikin pariskuntaa jotka ovat saaneet ensimmäiset lapsensa 19-20 vuoden iässä ja ovat edelleen vuosien jälkeen onnellisesti yhdessä. Mistäs tilastoista olet tietosi hankkinut? Kiinnostaisi vain tietää koska yhtä usein eroavat myös vanhemmalla iällä perheen perustaneet... Itse sain ensimmäisen lapseni 22-vuotiaana. Mieheni kanssa olimme silloin seurustelleet neljä vuotta ja asuneet avoliitossa niistä vuosista kaksi. Nyt olen 28-vuotias, kahden lapsen ylpeä äiti ja onnellisessa avioliitossa tuon samaisen miehen kanssa. Muutenkin tällaisista asioista on vaikea sanoa mihinkään juuta eikä jaata koska jokainen meistä on erilainen ja omaa erilaiset arvot ja asenteet. Tiedän tapauksia joissa 19-vuotias on paljon parempi äitinä kuin 35-vuotias, ja toisinpäin. Sinulle sininiina ei varmaankaan lapsia ole siunaantunut, eikä sen puoleen miestäkään kun noin kovin katkera olet.


      • suvuntuntija

        ...miten asiat olivat ennen,jolloin lehtolapset yms tapaukset vaiettiin. Siis omasssa suvussani on melkomoista meininkiä ollut tuon lapsenteon kanssa,mutta aina on jälkikasvu hoidettu oli ne sitten vaikka omien lapsien,jotka syystä tai toisesta eivät ole kyenneet sillä hetkellä vastuulliseen vanhemmuuteen. Vieläkään en varmaan aivan kaikkea ole kuullut,mutta vaiherikasta on ollut.
        Eikä se niin ole sanottu,että omat vanhemmat ovat hoitaneet. Puolisoita on tullut ja mennyt joillakin ja aviopuolisokin on voinut löytyä vaikka veljen entisestä kumppanista. Heillä ei vaan ole kompastuttu "pieniin asioihin",jotka kuuluvat elämään.
        Nytkin noin 20-vuotiaita on pari odottavassa tilassa ja mikäs on ollessa,kun turvaverkkoa on joka suuntaan.
        Että on sitä "sählätty" jo ammoisinakin aikoina,mutta suvaitsevaisuudella pötkitään pahuksen pitkälle. Muistakaa se.


    • epäilijöille!

      Olen saanut lapseni ollessani 19. Minulle ei tullut kuin kerran tunne, että olenpas nuori, kun kouluterveyden hoitajani oli neuvolassa ja kysyi, että osaankohan minä hoitaa lastani ja vaiensin hänet heti kysymällä, että onko hänellä siihen jotain sanomista?-Ei ollut. Eikä sen jälkeen kysellyt.

      Nyt lapseni on kolmetoista. Normi jätkä varhais murkku iässä. eipä epäile tulla kyselemmän minulta sukupuoli asioita, joita en ikimaailmassa olisi uskaltanut edes kysyä äidiltäni joka oli saanut minut liki nelikymppisenä.

      Toista lasta en tee! Sen olen jo varmistanut. Lapset pitää tehdä nuorina. Silloin kun niiden kanssa jaksetaan touhuta, leikkiä ja juosta. Nimittäin äitini sanoi minulle, kuinka hän ei enää jaksanut kylvetellä minua jokapäivä ollessani pieni. Ja ihaili jaksamistani =) Ja hän se oli joka sanoi minulle, että lapset pitäisi tehdä nuorina, eikä nelikymppisinä.

      Te täällä jotka narisette liian nuori ja ihan teini. Olisikin ihan hieno tietää miksi moinen käytös nuoria vanhempia kohtaan.

      Minä olen se vanhempi joka on luokkatoimikunnan johdossa ja lasten reissuissa vanhempana. Jaa miksi..siksi kun te vanhana lapsen saaneet ette jaksa, kun olette vanhoja ja väsyneitä.

      Kyllä se on minun lapseni joka rinta kaarella vetää, että hä se on mun äiti!

      Nyt nuoret äidit rinta kaarella vaan. Niin mäkin tein ja olen helkkarin ylpee äiti! Ja vieläkin nuori ;)

      • sininiina

        Ja missäs tämän lapsen isä on??


      • ainakaan vonkaa
        sininiina kirjoitti:

        Ja missäs tämän lapsen isä on??

        Ollaan oltu naimisissa lapsemme ristiäisistä lähtien. että nyt makaa tuolla soffalla.


      • äkkiä
        sininiina kirjoitti:

        Ja missäs tämän lapsen isä on??

        Että alkais veri kiertää päässäs. Ootkohan joku vanhapiika sos.alan unelma-ammatissas oleva täysin omakohtaista kokemusta vailla oleva mikälie?? On meinaan kommentit sitä luokkaa. Missäs muuten isäs on? Tiiätkö?
        Hengitä välil vaik paperipussiin. Saattaa auttaa.


    • mamatsu

      Uskoisin jokaisen yli kolmekymppisen, joka muistelee itseään n. parikymppisenä ajattelevan kuinka sinisilmäinen, kokematon ja äärimmäisen lapsellinen oli silloin. Tästä huolimatta uskon, että kyllä parikymppinenkin voi pystyä antamaan lapselleen hellyyttä, turvaa, hyvää hoitoa ja laittamaan lapsen tarpeet omiensa edelle eli olemaan riittävän hyvä vanhempi lapselleen. Itse olen kiitollinen, etten tullut äidiksi nuorena.

    • ....:)

      Riippuu ihmisestä kuinka hän on kehittynyt jne..
      Olen nähnyt monta tuon ikäistä naista joilla on lapsi, eikä osaa mielestäni hoitaa kunnollaan lasta.
      Kannattaa lisäksi käydä koulut yms. ennen kuin hankkii lapsen.

    • on siihen valmis!

      ja sillä hyvä, oli sit 16 vai 40..

      • ei yksinhuoltaja

        Sain itse esikoiseni 18-vuotiaana,paria päivää vaille 19.

        Minusta on todella ihmeellistä,miten yksinhuoltajat listataan vain teiniäiteihin,eli siis 20, 30, 40 ikäisistäkin todella löytyy yksinhuoltajia,ja paljon.
        Iällä ei ole merkitystä,tekeekö nainen huonon miesvalinnan vai ei. Mikä tahansa voi tehdä naisesta yksinhuoltajan,puolison kuolema,sairaus,oma valinta tai se kylläkin ehkä yleisin;isä ei halua olla osallisena lapsensa elämässä,kun ei koe olevansa valmis. Oli sitten 20 tai 40-vuotias.

        Paljon yksinhuoltajia syntyy myös avioliiton ulkopuolisista suhteista,eli varatulla miehellä on suhde sinkkunaiseen,kas kummaa, nainen tulee raskaaksi ja mies vetäytyy hommasta. Näinhän se valitettavasti menee. Mutta minä en edes näe yksinhuoltajissa mitään vikaa/pahaa. Rankempaa on varmasti kasvattaa lapsi yksin,mutta heiltä löytyy myös varmaankin suuri tukijoukko sukulaisia ja ystäviä takaa.


      • varmaan
        ei yksinhuoltaja kirjoitti:

        Sain itse esikoiseni 18-vuotiaana,paria päivää vaille 19.

        Minusta on todella ihmeellistä,miten yksinhuoltajat listataan vain teiniäiteihin,eli siis 20, 30, 40 ikäisistäkin todella löytyy yksinhuoltajia,ja paljon.
        Iällä ei ole merkitystä,tekeekö nainen huonon miesvalinnan vai ei. Mikä tahansa voi tehdä naisesta yksinhuoltajan,puolison kuolema,sairaus,oma valinta tai se kylläkin ehkä yleisin;isä ei halua olla osallisena lapsensa elämässä,kun ei koe olevansa valmis. Oli sitten 20 tai 40-vuotias.

        Paljon yksinhuoltajia syntyy myös avioliiton ulkopuolisista suhteista,eli varatulla miehellä on suhde sinkkunaiseen,kas kummaa, nainen tulee raskaaksi ja mies vetäytyy hommasta. Näinhän se valitettavasti menee. Mutta minä en edes näe yksinhuoltajissa mitään vikaa/pahaa. Rankempaa on varmasti kasvattaa lapsi yksin,mutta heiltä löytyy myös varmaankin suuri tukijoukko sukulaisia ja ystäviä takaa.

        löytyy paljon sukulaisia ja ystäviä tueksi. Jopa niin paljon, että saattavat rikkoa perheen.Varsinkin
        sukulaiset voi jatkuvalla "auttamisella" tehdä sen,että parisuhde menee karikkoon. Sitte, kun ollaan yh äitinä, luullaan taivaalta putoavan mannaa ja rahaa tulee niinku rännistä. Kaikki tuet ja elatusmaksut. Kyllä sitten huudetaan lapsen isää apuun, kun yh äiti huomaakin, ettei se ollutkaan niin ihanaa olla yh.Itse yh äidin kasvattamana voin sanoa, että ei ollut tukijoukkoja äidilläni.Oli todella tiukkaa rahallisesti ja muutenkin.Ja aina lapsi kaipaa isäänsä, niin kaipasin minäkin.Minulle on turha edes yrittää sanoa, että yh äidin ja lapsen elämä olis, oli tukijoukkoja tai ei, mitään suurta ja hienoa.Liian moni perhe menee rikki tänäpäivänä, ja yksi syy saattaa olla just nämä sukulaiset ja "ystävät".


      • ei yksinhuoltaja
        varmaan kirjoitti:

        löytyy paljon sukulaisia ja ystäviä tueksi. Jopa niin paljon, että saattavat rikkoa perheen.Varsinkin
        sukulaiset voi jatkuvalla "auttamisella" tehdä sen,että parisuhde menee karikkoon. Sitte, kun ollaan yh äitinä, luullaan taivaalta putoavan mannaa ja rahaa tulee niinku rännistä. Kaikki tuet ja elatusmaksut. Kyllä sitten huudetaan lapsen isää apuun, kun yh äiti huomaakin, ettei se ollutkaan niin ihanaa olla yh.Itse yh äidin kasvattamana voin sanoa, että ei ollut tukijoukkoja äidilläni.Oli todella tiukkaa rahallisesti ja muutenkin.Ja aina lapsi kaipaa isäänsä, niin kaipasin minäkin.Minulle on turha edes yrittää sanoa, että yh äidin ja lapsen elämä olis, oli tukijoukkoja tai ei, mitään suurta ja hienoa.Liian moni perhe menee rikki tänäpäivänä, ja yksi syy saattaa olla just nämä sukulaiset ja "ystävät".

        En ottanutkaan kirjoituksellani kantaa siihen,kuinka paljon sukulaiset ja ystävät auttavat pariskuntaa lapsenkasvatuksesta. Että vastauksesi meni hieman pieleen.

        Otin kantaa siihen,että YKSINHUOLTAJA äidillä,monella, vaan ei KAIKILLA, on varmasti tukijoukkoja takana jotka voivat YKSINHUOLTAJAA auttaa ehkä rahallisestikin,mutta lähinnä lapsenhoitajana,tukena ja turvana.

        Ja mistäköhän lienet saanut ajatuksen,että yksinhuoltaja kuvittelisi että rahaa tulee joka tuutista? Ei ainakaan enää nykypäivänä ole moisesta pienillä tuilla puhettakaan. Joten ihan varmasti jokainen yksinhuoltaja tietää,että rahaa ei todellakaan ole mihinkään ylimääräiseen.

        Minä olen myös yksinhuoltajaäidin kasvattama,enkä tunne isääni kunnolla. Sen verran tiedän,että nykypäivänä hänellä on uusi perhe,eikä oma äitini edes ollut nuori minut saadessaan,yli 30-vuotias.
        Mutta olen yhä edelleen sitä mieltä,että oli parempi,etten isääni koskaan tuntenutkaan,vaikka häntä ajoittain kaipasinkin.


    • elämäntaival

      pitäiskö niitä lapsia alkaa tekemään sitten jo 16 vuotiaana?hei haloo!!kyllä on hyvä jos viitsii sinne työelämäänkin mennä tutustumaan opiskelujen jälkeen..kun jotenkin tuntuu ettei nuoret naiset edes yritä enää elämällään mitään muuta kuin hankkia sen punaisen tuvan, perunamaan ja liudan kakaroita..ennemmin kysyn että miksei tavoitella muuta sillä elämällä.itse olen 21 vuotias en ole äiti vielä enkä aio tulla äidiksi pitkään aikaan,kun aion vielä opiskella ja käydä töissä ja elää elämääni.mun mielestä just joku 25 vuotias on parempi ikä kuin 20 koska voi olla että sen aikainen parisuhde mikä sulla on 20 vuotiaana,voi vielä kariutua ja sitten tulee nämä huoltajuuskiistat.ja se että jotkut 30 "pahoinpitelevät" lapsiaan niin voisin siitä kysyä että mikä lasketaan pahoinpitelyksi noissa tutkimuksissa?ei selkäsaunassa/koivuniemen herrassa tai korvapuustissa tai edes tukkapöllyssä ole mitään väärää jos on tullut ilmi että oma lapsi on tehnyt pahojaan tai haukkunut vieraita ihmisiä,kunhan kuritustoimenpiteissä itselläkin on järki päässä.katsoo nykyajan kakaroita jotka kasvatetaan kuin pumpulissa ja vääristä teoista ei rangaista niin näkee että jo 10-15 vuotiaat lapset kulkee tupakka huulessa ja kaljapullo kourassa käyttäytyvät miten sattuu ja varastelevat..kyllä minäkin sain selkääni nuorena ja sisaruksetkin saivat selkäänsä kun oli väärin tehty..ei mulle jääny traumoja ja kyllä osataan käyttäytyä eikä pienempinä haukuttu vieraita ihmisiä.eli eipä niitä vanhempiakaan huoltajia pidä arvostella..satun vaan tietämään monta 16-18 vuotiasta äitiä omilta kotikulmilta jotka "hommasivat" lapsen niiden tukirahojen takia että pääsee viikonloppuna bilettämään,että sellainen pistää mietityttämään...että "kyllä mun äiti tai sisko hoitaa lasta tän viikonlopun että päästää bailaamaan"tyypillinen lauseko?olen 2 lapsen täti ite,mutta en silti ole missään vauvakuumeessa..opiskelu ja työ ensin..sitten tasapainoinen suhde ja lapsia..näin sen pitäisi mennä...

      • puhut

        olen viiden lapsen isä.aloitimme vaimoni kanssa yhteisen taipaleemme 34 vuotta sitten,elikkä olimme kumpikin ihan kakaroita vielä .mutta päivääkään emme vaihtaisi pois.


      • tekstiä

        todellakin.Asiaa isolla A:lla.Hienoa, että joku sentään ajattelee ja käyttää järkeä.10 pistettä sinulle!!


      • Äityli85

        No tuohon vois sanoa että itse olen 21 vuotias pienen pojan äiti. Ammatti on hommattu ja vakituinen työpaikka ennen kun rupesin lapsen tekoon. Meistä tuntui että nyt on oikea aika hankkia lapsi ja näin tehtiin. Kaikki eivät tietenkään ole valmiita nuorena lapsia hankkimaan ja se on ihan oma asia milloin lapset tekee.. Mutta näin meillä :)

        Ja tuosta kasvatuksesta voisin sanoa että itse olen saanut aika vapaan kasvatuksen,mutta tietyt rajat oli mitä ei saanut ylittää. Selkäsaunoja en ole saanut enkä usko että ruumiillinen kuritus toimii lastenkasvatuksessa.


    • dii pa daa

      Niin kuin moni varmasti jo tietää, ei kysymykseen tule missään vaiheessa löytymään vastausta, joka miellyttäisi kaikkia. Jospa siis annetaan tässäkin tapauksessa vaan kaikkien kukkien kukkia ja ollaan toivottavasti tyytyväisiä siihen itse valitsemaansa ratkaisuun.

      Pointtina vaan, vaikka teiniäitiyden puolestapuhujia ja asian positiivisia puolia riittääkin, eivät kaikki silti koe, että ovat valmiita alkamaan äidiksi nuorena. Vaikka jaksaisikin fyysisesti paremmin leikkiä ja touhuta lapsensa kanssa, ei se kuitenkaan ole tarpeeksi pätevä syy alkaa siihen hommaan. Muutenkin on kovin raakaa jakaa ihmiset iän mukaan parhaisiin synnyttäjiin ja lastenhoitajiin. Mikäs siinä, jos nuorena elämän tavoitteena on alkaa äidiksi. Nykyaikana pitää myös osata hyödyntää yhteiskunnan tarjoamat mahdollisuuden kouluttautua, eikä se kenestäkään huonompaa äitiä tee jos on halunnut ensin sivistää itseään ja tehdä muita elämänsä kannalta mieluisia asioita ennen lapsia. Ei kannata myöskään tuomita ihmisiä, jotka lapsia eivät halua. Tottahan on, että ihmisiä on maailmassa liikaa muutenkin...

      Että jokainen tehkööt rauhassa elämänsä mieluisakseen, lapsilla tai ilman missä iässä tahansa.

    • pikku myy

      samasta aiheesta puhutaan vuodesta toiseen.eiköhän se ole jokaisen oma asia että koska niitä lapsia haluaa ja tekee.yksin huoltaja tai ei niin mitä väliä.ja tiedoksi tunnen monta yh-äitiä ja tiedän että he hoitavat lapsensa erittäin hyvin ja lapset saavat sen mitä tarvitsevat ja enemmänkin.ei se raha ratkaise sitä että onko onnellinen.ja toiseksi on paljon miehiä jotka haluavat itselleen yh-äidin.itse olen kolmen lapsen yh.äiti ja ensimmänen syntyi kun olin 21v toinen synty ku olin 22v ja kolmas synty ku olin 25v.nykyään seurustelen uuden miehen kanssa ja lapset kusuvat häntä isäksi.lasten oikea isä ei halua tavata lapsia ja hyvä niin.en edes antaisi vaikka haluaisi.ja kun ette tiedä mitään edellisestä suhteestani lasten isään niin älkää ruvetko neuvomaan että mitä pitäisi tehdä ja älkää tuomitko kun ette tiedä tästä asiasta sen enempää.jokainen voisi mennä itseensä ja miettiä mitä sanoo ja kenet tuomitsee.kukaan teistä ei ole täydellinen ihminen.olen tyytyväinen elämääni lasteni kanssa ja onnellinen nykyisen mieheni kanssa.lapseni ovat onnellisia tyytyväisiä.miettikää kaksi kertaa kannattaako vastata tähän viestiin koska takaisin annan samalla mitalla.

    • nimetön_

      Itse olen 27 vuotias nainen ja en voisi ajatellakaan lapsia. Olen mielestäni siihen vielä liian "lapsellinen" ja liian itsekeskeinen. en pysty antamaan lapselle kaikkea. Haluan opiskella toisen tutkinnon loppuun ja matkustaa ennen kuin sitoudun lapseen. Täytyy sanoa,että 20 vuotiaana olin niin kakara, että lapsen jos siihen olisi vääntänyt niin huh. Ihailen jollain tapaa niitä ihmisiä jotka tekevät lapsia 20 vuotiaina ja antavat kaikkensa lapsille...Koska tiedän etten itse pysty siihen :(

      • yks ei teiniäiti

        .. että entisaikaan parikymppinen äiti ei ollut mikään ihme, enemmän siunailtiin sellaista naista jolla ei pari vuotta häiden jälkeen helmoissa pyörinyt vähintään yhtä tai useampaa mukulaa. Miksi nykyaikana sitten on kauheaa ja kamalaa jos alle kakskyt vuotias saa lapsen? Silloin ainakin on voimia hoitaa sitä ja telmiä sen kanssa. Kolmekymppinenkin vielä jaksaa, mutta siitä eteenpäin... ja kun lapsen saa parikymppisenä nelikymppisenä voikin sitten keskittyä elämään omaa elämäänsä ja nauttimaan siitä. Eli tehkää vain muksut nuorina jos siltä tuntuu.
        Elää ehtii myöhemminkin, ammatinkin voi hankkia myöhemmin jos työelämästä putoaakin lasten takia, nykyisin ei ole mikään ihme, jos kouluttaa itsensä useampaan ammattiin, itselläkin kolmas menossa...
        Ja jos joku keski-ikäinen valittaa, ajatelkaa se niin, että niiden käy vain kateeksi, kaikilla ei ole ollut mahdollisuutta valita tekeekö lapsia vai ei...


      • Anneli 33
        yks ei teiniäiti kirjoitti:

        .. että entisaikaan parikymppinen äiti ei ollut mikään ihme, enemmän siunailtiin sellaista naista jolla ei pari vuotta häiden jälkeen helmoissa pyörinyt vähintään yhtä tai useampaa mukulaa. Miksi nykyaikana sitten on kauheaa ja kamalaa jos alle kakskyt vuotias saa lapsen? Silloin ainakin on voimia hoitaa sitä ja telmiä sen kanssa. Kolmekymppinenkin vielä jaksaa, mutta siitä eteenpäin... ja kun lapsen saa parikymppisenä nelikymppisenä voikin sitten keskittyä elämään omaa elämäänsä ja nauttimaan siitä. Eli tehkää vain muksut nuorina jos siltä tuntuu.
        Elää ehtii myöhemminkin, ammatinkin voi hankkia myöhemmin jos työelämästä putoaakin lasten takia, nykyisin ei ole mikään ihme, jos kouluttaa itsensä useampaan ammattiin, itselläkin kolmas menossa...
        Ja jos joku keski-ikäinen valittaa, ajatelkaa se niin, että niiden käy vain kateeksi, kaikilla ei ole ollut mahdollisuutta valita tekeekö lapsia vai ei...

        Ja jos joku keski-ikäinen valittaa, ajatelkaa se niin, että niiden käy vain kateeksi, kaikilla ei ole ollut mahdollisuutta valita tekeekö lapsia vai ei...

        Sorry vaan mutta lapsia ei tehdä vaan niitä saadaan..!

        Anneli


      • 2 äiti
        yks ei teiniäiti kirjoitti:

        .. että entisaikaan parikymppinen äiti ei ollut mikään ihme, enemmän siunailtiin sellaista naista jolla ei pari vuotta häiden jälkeen helmoissa pyörinyt vähintään yhtä tai useampaa mukulaa. Miksi nykyaikana sitten on kauheaa ja kamalaa jos alle kakskyt vuotias saa lapsen? Silloin ainakin on voimia hoitaa sitä ja telmiä sen kanssa. Kolmekymppinenkin vielä jaksaa, mutta siitä eteenpäin... ja kun lapsen saa parikymppisenä nelikymppisenä voikin sitten keskittyä elämään omaa elämäänsä ja nauttimaan siitä. Eli tehkää vain muksut nuorina jos siltä tuntuu.
        Elää ehtii myöhemminkin, ammatinkin voi hankkia myöhemmin jos työelämästä putoaakin lasten takia, nykyisin ei ole mikään ihme, jos kouluttaa itsensä useampaan ammattiin, itselläkin kolmas menossa...
        Ja jos joku keski-ikäinen valittaa, ajatelkaa se niin, että niiden käy vain kateeksi, kaikilla ei ole ollut mahdollisuutta valita tekeekö lapsia vai ei...

        Olen 39-vuotias ja lapset 19-ja 17-vuotiaita. Ammatti on hankittu ja oma asuntokin on. Ei opiskelu ole mikään este lasten hankkimiselle, tosin rankkaa se välillä on. Elämästä voi nauttia myös lasten kanssa, olen tässä vaan viime aikoina huomannut ettei joulukaan tunnu enää joululta ilman pikkulapsia. No, lapsenlapsia odotellessa..


    • äiti x3

      Juupa juu..
      eiköhän se ole jokaisen oma asia miten elämänsä käyttää.. Toiset tekee lapsia nuorena ja keskittyvät työelämään myöhemmin, toiset keskittyvät koulutukseen ja ammattiin ja tekevät muksut sitten, tai ovat tekemättä.. toiset eivät tee mitään..

      Ja kyllä niitäkin on jotka tekevät lapsia nuorena ja opiskelevat ja käyvät työelämässä..

      ahdasmielistä on ajattelu, että se elämä loppuu kun lapsia tehdään, sellaisten ei sitten tarvitse tehdä niitä lapsia jos siltä tuntuu.

      Lapset ovat joillekin tosiaan se elämä, kun taas toiset eivät voisi sellaista elämää edes ajatella. Suotakoon heille sellainen valinta, kuten myös heille joiden elämä ne lapset on.
      Uskomatonta että ihmisen omista valinnoista pitää kiistellä.. eiköhän eletä jokainen sitä omaa ELÄMÄÄ!

      Itselläni on kolme erittäin rakasta lasta, ensimmäisen sain sinä vuonna kun täytin 21, elin vakituisessa parisuhteessa ja samassa elän vieläkin. Nyt täytän 26-vuotta ja lapset ovat: 5, 3 ja 1v4kk, vielä yhden iltatähden aiomme tehdä ja sitten on sen työelämän aika.. ja todellakin, olen vasta 30 kun siihen työelämään lähden. En mielestäni liian nuori enkä liian vanha.

      Sitten kun olen lähempänä 40v alkaa lapsoset lentämään pesästä ja on aikaa olla ja elää, katsella vaikka maailmaa. =)
      Olen valintani tehnyt ja en vaihtaisi tätä mihinkään.. Uskon että nyt kun olen nuori, jaksan hoitaa lapset paremmin ja minulla todellakin on aikaa heille. Sitten nelikymppisenä ei varmastikaan jaksaisi aivan niin hyvin valvoa öitä ym.

      Ja mitä tulee tuohon kysymykseen, niin eiköhän se "teini" sana, lue jo tietosana-kirjassakin: 15-vuotias = teini. =)
      Eli 18-20 on minusta nuori aikuinen, teini-äidiksi voisi sanoa alle täysi-ikäistä ihmistä.
      Ja toisekseen, ei sekään AINA tarkoita sitä. että olisi huono äiti, jos on "teini-äiti", meitä on niin moneksi. Se on se ihmisen luonne ja tapa suhtautua elämään.. toiset ovat hyvinkin pystyviä ja kypsiä jo nuorena. PISTE!

      • Äiti -82

        Itselläni kolme lasta myös. Olen täysin samaa mieltä kanssasi, kuin omaa kirjoitustaan lukisi ;)


    • myy--

      sitä mennään nuorena yhteen saadaan lapsia tahallisesti tai vahingosa..sitten tulee se ero ja lapsi tai lapset ovat vähän väliä hoidossa äiti juoksee juomassa ja miehissä ikää alle 20.vee..mutta osa nuorista äideistä ei juokse kapakissa eikä miehissä vaan pitää huolta perheestään.tuo sama koskee myös osaa vanhemmista äideistä..minusta hyvä äiti on minkä ikäinen vaan kunhan pitää lapsistaan huolta.

      • ................

        muista äideistä sanoa mitään muuta kuin etten ole koskaan tullut ajatelleeksi, että ikä olisi joku hyvän äitiyden mittari. Aivan vieras ajatus. Alaikäiset on sitten erikseen. Ainolastaan voin sanoa mielipiteeni omasta äitiydestäni. Missään tapauksessa en olisi itse ollut valmis äidiksi parikymppisenä. Nyt vasta kolmekymppisenä tunnen olevani kypsä siihen.

        Varmasti joku on eri mieltä siitä, mikä on minulle parasta, mutta paskat siitä, muiden mielipide minun elämääni hallitse.


    • laurentinus

      Onko 20-vuotias teini.. Ei ole, joten ei lapsikaan tee hänestä sellaista. 20-vuotias kantaa vastuun kaikista tekemisistään ja piste. 17-vuotiasta voisi sanoakin teiniäidiksi, koska alaikäinen. Mutta en itse paheksu sitäkään.

    • Äiti -82

      Mielestäni äitiys ei katso ikää. Se on täysin iästä riippumaton juttu. Ihmiset ovat niin erinlaisia. Äidiks kasvetaan lapsen myötä. Kukaan ei ole valmis äiti ennen lapsen syntymää. Itselläni on kolme lasta, vanhimman sain tosi nuorena. Päivääkään en ole katunut. Tämä sopii minulle. Ihmiset ja ihmisten elämäntilanteet ovat niin erinlaisia, ettei voi sanoa mikä on hyvä ikä hankkia lapsia. Jokainen katsoo itse koska oma elämä ja itse on siihen valmis. Lapsen tekoon ei kannata sotkea laskelmointia, ensin työ, sitten talo, sitten mökki, sitten pari farmaria pihaan yms. Ei elämä vaan niin ruusuisesti toimi. Tietysti perusasiat helpottavat arkea jos ne ovat kunnossa. Olen itse nähnyt lähisuvussa 38-vuotiaan ensisynnyttäjän, hän on kuin minä silloin nuorena, ihan pihalla lapsensa kanssa, mutta hyvin se on lähtenyt sujumaan kuitenkin. Tästä ainakin itse vielä varmistuin ettei lapsenteko katso ikää. Eivätkä lapset ole niin itsestään selvä juttu, että tulevat sitten kun on itse niin päättänyt. Eniten ärsyttää ihmiset jotka niin kovin kärkkäästi ovat arvostelemassa toisten valintoja ja tapaa elää, kukaan ulkopuolinen ei vaan voi tulla sanomaan toisen tavasta elää ja olla, että tuo on väärin tai tuo on oikein. Jokainen taplaa tyylillään, pääasia että perhe on onnellinen ja voi hyvin. :)

      • Myös Äiti-82

        Juttusi oli erittäin hyvin kirjoitettu ja täyttä asiaa! Äitiys ei todellakaan katso ikää. Työssäni olen törmännyt sekä "vanhoihin" että nuoriin pienten lasten äiteihin, joille esim. baarissa istuminen on tärkeämpää, kuin lasten hyvinvoinnista huolehtiminen. Ei siis pidä yleistää, että vain nuorilla olisi menot vielä menemättä jne. Tuttava piirissäni on äitejä teinistä yli 30v ensisynnyttäjään. Tapaan heitä ja heidän ihania, iloisia lapsiaan usein. Rehellisesti voin sanoa, ettei lasten onnellisuus ole millään tapaa äidin iästä kiinni!


      • ChocolateLady
        Myös Äiti-82 kirjoitti:

        Juttusi oli erittäin hyvin kirjoitettu ja täyttä asiaa! Äitiys ei todellakaan katso ikää. Työssäni olen törmännyt sekä "vanhoihin" että nuoriin pienten lasten äiteihin, joille esim. baarissa istuminen on tärkeämpää, kuin lasten hyvinvoinnista huolehtiminen. Ei siis pidä yleistää, että vain nuorilla olisi menot vielä menemättä jne. Tuttava piirissäni on äitejä teinistä yli 30v ensisynnyttäjään. Tapaan heitä ja heidän ihania, iloisia lapsiaan usein. Rehellisesti voin sanoa, ettei lasten onnellisuus ole millään tapaa äidin iästä kiinni!

        Ikä ei merkitse mitään,eikä iällä ole väliä..nehän ovat pelkkiä numeroita!! miks ihmisten on vaikee ymmärtää ???? en nyt yleistä..mut jotkut ovat ihan ihan ärsyttäviä :D teiniäiti..ei herrajumala..hehehehh..
        no onko 40 vuotiaana kiva saada lapsia ? :D


      • äitiys ei ole lapsille..

        laskelmointi on järkevää ikävä kyllä..myös lasten saamisen suhteen.itse kannatan sitä että ensin opiskelee,sitten menee MYÖS sinne työelämään tutustumaan. ja kun alkaa saamaan säännöllistä palkkaa ja on se mieskin joka käy töissä ja saa palkkaa,niin voidaan hommata se omakotitalo(huom.pankkilaina jota vähitellen maksaa pois).mitään ei ilmaiseksi tässä maailmassa saa,omien toiveiden ja tulevaisuuden eteen on tehtävä paljon töitä, ikävä tosiasia.ja on EHKÄISYJÄKIN monenlaisia juuri sen takia että voidaan elämäntilannetta lapsen saamiselle laskelmoida,ei niitä lapsia enään saada "VAHINGOSSA",on niin monia ehkäisykeinoja.Ja lapsen elämään luo turvallisuutta sekin että vanhemmilla on se ammatti ja työpaikka ei sillä että lapsi tiedostaisi itse sitä vaan että vanhemmilla on säännölliset tulot,ettei tule sellaista tilannetta jossa rahat eivät riitäkään.joten en tämänkään vuoksi kannata sitä että aletaan niitä lapsia saamaan turhan aikaisin.22 tai 25 vuotias on ok äidin ikä..ei mikään 15-18v.sori vaan.


      • Äiti -82
        äitiys ei ole lapsille.. kirjoitti:

        laskelmointi on järkevää ikävä kyllä..myös lasten saamisen suhteen.itse kannatan sitä että ensin opiskelee,sitten menee MYÖS sinne työelämään tutustumaan. ja kun alkaa saamaan säännöllistä palkkaa ja on se mieskin joka käy töissä ja saa palkkaa,niin voidaan hommata se omakotitalo(huom.pankkilaina jota vähitellen maksaa pois).mitään ei ilmaiseksi tässä maailmassa saa,omien toiveiden ja tulevaisuuden eteen on tehtävä paljon töitä, ikävä tosiasia.ja on EHKÄISYJÄKIN monenlaisia juuri sen takia että voidaan elämäntilannetta lapsen saamiselle laskelmoida,ei niitä lapsia enään saada "VAHINGOSSA",on niin monia ehkäisykeinoja.Ja lapsen elämään luo turvallisuutta sekin että vanhemmilla on se ammatti ja työpaikka ei sillä että lapsi tiedostaisi itse sitä vaan että vanhemmilla on säännölliset tulot,ettei tule sellaista tilannetta jossa rahat eivät riitäkään.joten en tämänkään vuoksi kannata sitä että aletaan niitä lapsia saamaan turhan aikaisin.22 tai 25 vuotias on ok äidin ikä..ei mikään 15-18v.sori vaan.

        Itse nuorena saanut lapset. Hyvin olen kerinnyt työelämässä olla, 7-vuotta tulee täyteen. Asunto on, farmari on, ja säännölliset tulot. Kohta myös koulutus hankittu. Miehellä myös hyvä vakituinen työ. Asioita ei kannata yleistää. Järkeä pitää olla, lapsia ei hankita jos ei elämä raiteillaan. Eletään kaikki omalla tyylillään. Hyvää aurinkoista kevättä! :)


    • HansRubGulMeister

      NO VAHINKOJAHAN NE ON HUORAT SAATANA

      • ChocolateLady

        onko vaikeuksia? näköjään... ota vaan ihan iisisti :)


      • ruma.....

        jos huorissa joudut käymää niin heitä sä satsit tumppuu nii ei tarvi lapsia miettiä!!!!


    • marru_

      ei äitiys katso ikää.tärkeintä on rakastaa lastaan,ei ole sellaista äitiä joka ei välillä lastaan halaisi,leikkisi,suukottaisi,äidit myös suuttuvat ja huutavat,tarvitsevat omaa aikaa.
      täkeintäon ottaa lapsi huomioon ja se on se mikä merkitsee ei koko,ei väri eikä todellakaan se minkä ikäinen se äiti tai isä on kunhan on vain tarpeeksi kypsä rakastamaan lastaan enemmän kuin mitään muuta maailmassa,sen lapsi huomaa...

    • näkökanta tähän

      ON!

    • sininiina

      On huvittavaa seurata, kuinka suurin osa näistä parikymppisistä äideistä selittää, että "tein lapsen nuorena". Ei sitten tule mieleen sanoa, että "me saimme lapsen nuorena". Ilmeisesti isästä ei enää ole tietoa ja lapsi oli pakko TEHDÄ hinnalla millä hyvänsä. Naurettavaa tämä kakaroiden vääntäminen liukuhihnalla.

    • tilastototuus

      tulee järjestään säälittäviä yksinhuoltajia!

      Lapset vasta sitten kun on siihen kypsyyttä.

      • Liirunlaarum

        Ja ihan sopiva ikä saada lapsi. Taloudellisesti kaikki asiat on nyt kunnossa, talot maksettu eikä tarvi mitenkään kituuttaa vaikka toinen jääkin äityislomalle. Tosin nyt tulee jo runsaammin tuota äityipäivärahaakin kun oli ehtinyt päästä ennen lapsen hankintaa mukaville tuloille.
        Nyt tuntuu että on kiva ottaa hengähdystauko töistä ja viettää aikaa kotona. Työtahti on aina ollut kova joten yövalvomiset eikä epäsäännölliset päivärytmit pelota. Paremmin ne nyt ottaa kuin nuorempana kun oli muut menot vielä mielessä eikä olisi osannut nauttia kotona olemisesta.


    • aikuinen lapsekas

      Kyllä se vaan niin on, että noin nuorena, kuin 20v, lapsia tehdään vahingossa. Jokainen vastuuntunteva ihminen käy opiskelunsa ensin loppuun, hankkii kodin, toimeentulon ja turvallisen elämän ympärilleen. Kun tilastoja katsoo, niin kuinka moni nuori synnyttäjä on yksinhuoltaja..? vähintään vuoden parin päästä. -Lähes kaikki.

      • ittees.....

        varmaa joo oot joutunu ite yh:ks ja purat tunteitas! Ikinä et tuu tienaan niinkuin mä 20vuotiaana ja eka laps hankittiin ku oltiin 19v!!! (velaton 25v) asunto ja kaikki tarpeelline on!!! ja jos keksit jotai lisää mitä tarvin niin ostan sen!!!


    • EI OLE

      TEINI!!!!!!!!!!!!

    • mmmk

      Oon kyllä ihan samaa mieltä, ettei 20v oo enää teiniäiti. Nainen, mitä parhaassa hedelmällisyyden iässä.

      Siitä en kyllä pidä, että lapsia saadaan ennen, kuin on edellytykset hoitaa lasta itsenäisesti. Tämä on tietysti asia erikseen, mutta toistuu nuorien äitien kohdalla valitettavan usein. Monella esim. koulut on käytynä.

      Jos nuo edellytykset ovat kunnossa ja halua riittää, niin eikun vaan.

      • elisianna

        Oma äippäni on '58 loppuvuodesta syntyny ja itse oon '87 alkuvuodesta. Hän ei kuitenkaan meikkaa, käytä kosteusvoidetta, värjää hiuksiaan, kuntoile tms. joten näyttää n. 20 v ikäistään vanhemmalta... hiukset alko harmaantuun ennenku täytti 40 ja suusta tulee tuon tuosta noloo kommenttia. Oon monesti hävenny äitiäni, en niinkään iän vuoksi vaan yleisen nolouden ja vanhemmannäköisen ulkonäön. Mutta kai kaikki lapset häpeää porukoitaan teini-iässä... ircquotes.net


    • Rommaani Porista

      Onnittelut nuorena naineille!

      Samalla kirjoitan, että
      eilen illasta tähän 8.3. päivään tein seuraavia havaintoja:

      - paremmin koulutetut naiset antoivat ruusuja siivoojille jne.

      - muita en nähnyt antavan ruusua kellekäänn

      Tästä tulee johtopäätös, että naisten päivästä on muodostumassa ylempisäätyisten naisten huomion osoitus alempisäätyisille naispuolisille työläisille.

      Itse kun olen väärän värinen ja väärää sukupuolta, en uskaltanut onnitella ketään. Ties vaikka olisi tullut syyte ahdistelusta. Työntekijäthän ovat nykyään vain "persoonia".

    • Jaakko 1979

      Minusta 21 vuotias tai 22 vuotias ei enää ole teiniäiti. Mulla itellä 3 ja kohta 5 vuotiaat mä 27 ex vaimo 22 sai ekan ollessaan 18.. vajaa 5vuotta tuo kesti, eli ton aikaa seksi piti meidän juttua yllä mutta ei sekään ihmeisiin pysty.

      Mut elämänkokemusta pitää vähän olla mut minusta joku 21 tai 22 pitää olla että olis kypsä äidiksi, ja muutenkin olis elämänkokemusta että suhde vois kestää koska olis hyvä jos lapsilla sekä isä että äiti asua saman katon alla ilman et tapellaan koko ajan. Mutta yleensä nainen on se joka päättää haluta naimisiin päättää haluta lapsia ja päättää haluta erota.

    • tuikkunen84

      Eiköhän se ole ihan henkisestä iästä kiinni!
      Nykypäivänä kun jotkut kolmekymppiset tuntuvat olevan teini-ikäisen tasolla henkisesti. Mutta toisessa päässä on taas "teinit" jotka ovat reippaasti muita kypsempiä, eli omaavat ns´. aikuisen ajatusmaailman.

      Eli mielestän ikä ei ole mikään mittari.
      Mutta voin kyllä uskoa että esimerkiksi vaikka jotkut 13-vuotiaat eivät äidiksi ole valmiita.
      Lasten aika on silloin, kun itse tuntee olevansa valmis äidiksi. Siinä vaiheessa on hyvä, että itse pitää itseään tarpeeksi aikuisena ja on valmis laittamaan lapsensa etusijalle kaikessa.

      Eli muistakaa että ikä on vaan numero oman henkisen iän rinnalla! =)

    • tuikkunen84

      älkää "teiniäidit" tai "vanhusäidit" välittäkö kyttäilystä ja pahoistakaan sanoista!
      Jos itse tiedätte olevanne valmiita ja sopivan ikäisiä vanhemmiksi, niin mitä sitä muiden mielipiteistä välittämään.

    • NotTeenAnymore

      Sana teini tulee englanninkielisestä sanasta teen, ja tämä ikäryhmähän on siis thirteen-nineteen, eli 13-19 (luvut jossa esiintyy sana teen) eli sinänsä 20 ei ole teini, mutta tietenkin vain sillä on merkitystä mitä löytyy korvien välistä.... tiedän monia fiksuja 20-vuotiaita, mutta tunnen sitäkin enemmän vastuuntunnottomia 20v "pissiksiä"...

    • nuoriko

      olin tosiaan 16 kun sain tietää olevani raskaana ja kerkesin sentään 17 täyttää kun poikani maailmaan synnytin enkä ole kyllä katunut yhtään, vaikka minusta yh tulikin... nyt poikani aloittaa jo syksyllä koulun. tiedän että minä olin teiniäiti mutta 20 vuotiaat on kyllä mielestäni jo ihan sopivassa iässä lasten tekoon... joten ei muuta kun lapsia tekemään =)

      • kareliini

        Se miten jaksaa lapsestaan huolehtia tuskin on hirveästi kiinni iästä. Toisinaan ihmisillä on elämässä taakka enemmän. Ja jos lapsi on rakkaudella maailmaan hankittu niin varmasti saa hyvät lähtökohdat sikäli kun kotona on muuten asiat kunnossa, talous yms. En näkisi hirveästi eroa silloin onko synnyttäjä 20 vai 40. Moni toimii myös niin, että parinkympin kieppeillä ottaa itselleen mitat täyttävän puolison, jonka kanssa tekee ne pakolliset jälkeläiset, jotka itselleen haluaa.


      • Lilly_my
        kareliini kirjoitti:

        Se miten jaksaa lapsestaan huolehtia tuskin on hirveästi kiinni iästä. Toisinaan ihmisillä on elämässä taakka enemmän. Ja jos lapsi on rakkaudella maailmaan hankittu niin varmasti saa hyvät lähtökohdat sikäli kun kotona on muuten asiat kunnossa, talous yms. En näkisi hirveästi eroa silloin onko synnyttäjä 20 vai 40. Moni toimii myös niin, että parinkympin kieppeillä ottaa itselleen mitat täyttävän puolison, jonka kanssa tekee ne pakolliset jälkeläiset, jotka itselleen haluaa.

        Kukaaan ei ole valmis äidiksi, äidiksi kasvetaan...ja toiseksi, lapsia ei hankita vaan niitä saadaan =). miettikääpä kun kaikki niitä ei saa. Naurettavaa katseltavaa nuo jotkut tekstit.


    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Kaksi vuotta

      Sitten mä ihastuin suhun päätä pahkaa, kun meillä klikkasi heti ekasta päivästä lähtien. Et varmasti tunne samoin ja tek
      Ikävä
      19
      5183
    2. Raamatun kiroukset ja uhkaukset osoittavat sen ihmisperäisyyden

      "Se sanotaan galatalaiskirjeessä, että jos joku levittää väärää evankeliumia: "...jos joku julistaa teille evankeliumia
      Hindulaisuus
      550
      2633
    3. Alahan tulla paikkaamaan tekojas

      Ja lopeta se piilossa oleminen. Olet vastuussa mun haavoista. Vien asian eteenpäin jos ei ala kuulumaan.
      Suhteet
      19
      2352
    4. Onko kenellekään muulle käynyt niin

      Että menetti tilaisuutensa? Kaivattu oli kuin tarjottimella, osoitti kiinnostusta vahvasti, silmät ja olemus täynnä rakk
      Ikävä
      151
      2220
    5. Ei tunnu, että välität yhtään

      Tuntuu, että et edes muista minua koko ihmistä. 😢
      Ikävä
      24
      2007
    6. Onko hän elämäsi rakkaus?

      Itse olen sitä mieltä että kyllä se näin taitaa nyt olla
      Ikävä
      82
      1654
    7. Tekisin mitä vaan että

      Pääsisin eroon susta.
      Ikävä
      146
      1535
    8. Tietääkö kaivattusi että

      olet häneen ihastunut? 🤠
      Ikävä
      127
      1241
    9. Nainen, vaikka olen ja asun yksin

      Saan silti seksiä aina kun tahdon. :/
      Ikävä
      128
      946
    10. Olisitko maailmani?

      Ajattelen sinua ja pelkään välillä, että olenko antanut sinulle liikaa kannettavaksi. Olenko vaatinut sinulta aivan liik
      Ikävä
      40
      899
    Aihe