Tälläkin hetkellä McDonaldsia varten hakataan sademetsää Etelä-Amerikasta. Tilalle raivataan pellot, joissa karja kasvaa. Karjan metaanipäästöt ovat enemmän vastuussa ilmastonmuutoksesta kuin ihmisen hiilidioksidipäästöt. Lisäksi hapentuotanto vähenee, koska puut tuottavat happea. Jos hakkaamme metsät, mitä hengitämme? Metaania?
Lihansyönti on eettisesti ja moraalisesti väärin. Kasvissyönti on pidemmän päälle ihmiskunnan hyväksi.
Lihansyönti on eettisesti ja moraalisesti väärin. Kasvissyönti on pidemmän päälle ihmiskunnan hyväksi.
Vastaukset 17
Vanhimmat
http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=49429&lan=fi
Tässä kuvaajaa siitä, miten keskimääräisen ihmisen aiheuttamat ympäristövaikutukset jakautuvat eri osa-alueisiin. Kuten huomaamme, ruoan valinnalla pystyy vaikuttamaan todella paljon enemmän kuin esim. oluen jättämisellä ruokavaliosta.
Epäekologisinta mahdollisinta ruokaa on brasilialainen liha. Olkoonkin edullista, mutta halvan hinnan takia on kaadettu sademetsää, poljettu työläisten ihmisoikeuksia, poltettu polttoainetta matkalla tänne ja laiminlyöty eläinoikeuksia aika reippaasti.
Eniten ympäristövaikutuksia ruoasta aiheuttavat maitotuotteet, liha, kasvihuoneessa kasvatetut hedelmät sekä lentokoneella tuodut hedelmät. Ekologisiin sapuskoihin kuuluu esim. kotimaiset vihannekset ja juurekset, kotimainen pasta ja peruna, kotimaiset viljatuotteet, pähkinät, ei-kasvatettu kala, riista yms... (ja koska nykyisillä kalastusmäärillä maailman kalakannat ovat kalastettu loppuun vuonna 2050 eikä riistaa riitä kaikille, olisi paras jo nyt kaikkien totulla vähälihaisempaan ruokavalioon jo oman terveydenkin kannalta)
jos ruokavalion koostaisi noista jälkimmäisistä, ruokailun ympäristövaikutukset vähenisivät yli 90 %.
Tässä Talouselämän päätoimittajan kommentteja asiasta:
http://www.tietoviikko.fi/doc.ot?d_id=327973
Ja vielä vanha uutinen karjataloudesta:
http://www.verkkouutiset.fi/arkisto/ulkomaat/100359.html
Lasi maitoa saastuttaa yhtä paljon kuin yli 10km ajaminen henkilöautolla. Muistakaas se!
Täälläkin olevista jutuista päätellen aivot ainakin alkavat surkastumaan vegaani- sun muu kuureilla. Ihminen on biologisesti sekaravinnon syöjä ja on luonnon vastaista vääntää sitä muuksi.
Joopa joo, tutkimusten mukaankin kasvissyöjät pärjäävät älykkyystesteissä sekasyöjiä paremmin.
Ihminen varmaan on biologisesti tarkoitettu myös jauhamaan paskaa Internetissä ja ajamaan citymaasturilla?
Ainakaan ihmistä ei ole tarkoitettu juomaan vieraiden lajien maitoa, sen siedeon aiheuttava mutaatio on vasta jokusen tuhatta vuotta vanha.
Joo ja yhä enenevässä määrin siellä hakataan sademetsiä bioenergian tuotantoa varten.
Liha on hyvää, nam nam...
Tämäkin asia on jo puitu monessa ketjussa:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=4500000000001291&posting=22000000014920052#22000000014920052
McDonaldsin roskaruoan syöminen on järjetöntä.
Järjetöntä on myös hukata sademetsien biomassaa hakkaamalla se pois. Karjalle kyllä riittää aroa ja preerioita laidunnettavaksi, joiden biomassan tuotantoon ja monimuotoisuuteen suuret märehtijäeläimet vaikuttavat edullisesti. Ryhtyköön jokainen, joka haluaa, kasvissyöjäksi. Globaalisti ajateltuna koko maapallon väestö ei voi ryhtyä kasvissyöjiksi. Kyse on pinta-alasta ja se ei yksinkertaisesti riitä. Juustot, jogurtit ja muut nautojen, lampaiden ja vuohen maidosta valmistetut hapatetut maitotuotteet ovat tärkeä kalsiumin lähde.
monen somalin ja muiden"kultuuririkastuttajan"syömässä vanhempieni verorahoja McDonaldsissa,ratkaisu olisi että lähettää heidät takaisin kotimaahansa
Kasvisravinnon hyödyntäminen on suorastaan huvittavan edullista kaikessa suhteessa. Hernerokan kun vääntää kuivaherneistä, käyttää lihan korvikkeena öljyssä paistettua soijarouhetta ja laittaa sekaan sipulia sekä tujut mausteet, niin saadaan aikaan hyvän makuista, terveellistä ja erittäin halpaa ruokaa. Muistaisin laskeskelleeni lautasellisen maksavan muutaman sentin.
Tuossa kirjoituksessasi on kuitenkin muutama juttu pielessä. Ensinnäkin, McDonalds ei muistaakseni enää raivaa metsää Etelä-Amerikassa ja toiseksi, sademetsät eivät tuota juurikaan happea. Niiden runsas eliöstö kuluttaa lähes täysin sen hapen mitä metsä tuottaa. Maapallon keuhkot ovat Siperian havumetsät. Sademetsiä pitää toki suojella muista syistä.
"Lihansyönti on eettisesti ja moraalisesti väärin. Kasvissyönti on pidemmän päälle ihmiskunnan hyväksi."
Ihminen ei ole ryhtynyt paimentolaiseksi hampurilaisten takia. Nautakarja, lampaat ja muut ruohoa syövät kotieläimet käyttävät ravinnokseen ihmisravinnoksi kelpaamatonta kasvikuitua ja ne tuottavat ihmisravinnoksi kelpaavaa maitoa ja lihaa. Sivutuotteena saadaan mm. nahkaa ja villaa. Maidosta taas voidaan jalostaa lukuisia erilaisia arvokkaita ruoka-aineita.
Paimentolaisiahan on erityisesti maissa, joissa maanviljelys ei ole kovinkaan kannattavaa ankaran ilmaston takia. Paikalliset ruohokasvit pärjäävät, mutta viljelyskasveista ei saada riittävää satoa.
Mitä tulee tuohon eläimien metaanipäästöihin: oletko siis sitä mieltä että oli hyvä asia kun pohjois-amerikassa olleet yli 10 miljoonaa biisonia lähes tuhottiin valkoisen miehen toimesta? Kiistämättä seuraksena tuli biisonin sontaa ja -röyhtäyksiä vähemmän, kuin ennen.
10 miljoonaa biisonia vs. noin 1 500 - 1 600 miljoonaa lehmää maailmanlaajuisesti? Taitaa olla ongelma hieman eri mittakaavassa.
Lisäksi nykymaataloudessa käytetään aika paljon muutakin kuin laidunta. Maailman viljelysadosta noin 70 % menee eläinten rehuksi. Esim. Suomeen tuodaan eläinten rehuksi vuodessa 200 miljoonaa kiloa soijaa, joka sisältää yksistään kaikkien suomalaisten tarvitseman proteiinimäärän. Mutta koska eläimet ovat negatiivisia "proteiinitehtaita" (itse en ajattele eläimiä tuotantovälineinä vaan ajattelevina olentoina), tarvitaan myös paljon muita proteiininlähteitä kuin lihatuotteet.
Miettikääpä, kuinka suuri osa maailman laitumista ja pelloista pystyttäisiin jättämään luonnontilaiseksi metsäksi, jos kaikki maailman ihmiset vähentäisivät lihan syöntinsä puoleen nykyisestä ja korvaisivat proteiinintarpeensa soijalla, linsseillä, pavuilla yms... PALJON!
Ai niin, noin kolmannes maapallon maapinta-alasta on karjatalouden käytössä.
"10 miljoonaa biisonia vs. noin 1 500 - 1 600 miljoonaa lehmää maailmanlaajuisesti? Taitaa olla ongelma hieman eri mittakaavassa. "
Tuskin tämä on nyt koskaan ongelma ollut. Biisoneita lahdattiin 1800 -luvun lopulla mainittu määrä. Kyllä samaan aikaan on ollut karjatalouttakin. Ja kyllähän maapallolla ollut ja on parhaillaan kaikensorttisia eläviä olentoja varmaankin kymmenissä-sadoissa miljardeissa.
Suomen maatalouspolitiikassa nyt ei ole järjen hiventäkään rationaalisesta näkökulmasta katsottuna. Myös joissakin muissakin maissa, kuin suomessa karjan kasvatuksessa ja ylimalkaan maatalouspolitiikasssa on lähtenyt mopo käsistä. Syitä on varmasti moninaisia, vaikea mennä osoittamaan. Kuka nyt pystyisi kertomaan selvästi ja lyhyesti: miten on mahdollista ja kannattavaa, että keskellä kaamosta meillä viljellään tomaatteja? Koko EU:n budjetistakin leijonanosan syö tehoton maatalous
Maapallo ruokitaan nykyään keinolannottein. Nämä luodaan nitraattisynteesillä, joka keksittiin Saksassa ennen I maailmansotaa, sota-aikana synteesillä korvattiin merisaarron takia käden ulottumattomissa olevat Chilen salpietarivarannot: saksalaiset kenraalit havahtuivat yhtäkkiä sodan alkuviikkoina siihen tosiasiaan, että Saksalla riitti räjähdysaineita ja niiden raaka-aineita 2-3 kuukauden sotimiseen. Olisi ollut hyvä keino säästää vanha eurooppa tuholta, mutta toisin kävi: torpexia ja amatolia saatiin taas kranaatinkuorien sisään IG Farbenin ansiosta. Synteesi vaatii runsaasti energiaa, joka taas tuottaa päästöjä ja saasteita.
Proteiinin tuottajina eläimet tuskin häviävät keinolannoitetehtaille. Osa kasveista pystyy tosin samaan: tuottamaan tarvitsemansa typen itse. En nyt muista mitkä ravintokasvit pystyvät siihen.
Elukat pärjäävät laitumilla, minne viljelyskasvit vaativat keinokastelua, tuholaismyrkkyjä ja usein tehomaatalous johtaa maaperän köyhtymiseen.
Hölmöläisten homman huipentumana voitaneen pitää biodieseliä tai vastaavaa: ensin sitä peltoa lannoitetaan keinolannoittein, joiden valmistukseen on käytetty suuria määriä energiaa, vaikkapa öljyä. Sitten siitä pellon sadosta saadaan öljyä. Tulee ihan rahanpesu mieleen, voisi nimittää öljyn pesuksi.
"Proteiinin tuottajina eläimet tuskin häviävät keinolannoitetehtaille. Osa kasveista pystyy tosin samaan: tuottamaan tarvitsemansa typen itse. En nyt muista mitkä ravintokasvit pystyvät siihen."
Palkokasvit pystyvät sitomaan typen suoraan ilmasta, eivätkä tarvitse nitraatteja. Typensitomisgeenejä on pitkään yritetty siirtää yleisiin viljakasveihin, jotta typpilannoitteista voitaisiin luopua helposti.
Tuo mainitsemasi tuontiväkirehu (tai sen raaka-aine) on nähdäkseni paha vääristymä maailmantaloudessa ja kehitysavussa yms. Kärjistettynä nälkämaista tuodaan teollisuusmaihin eläinten rehua ja kehitysapuna viedään viljaa. Maataloustukien järkevä vähentäminen voisi olla yksi toimenpide, jolla tuota vääristymää voitaisiin oikaista, ehkä.
Mitä eläinravintoon tulee, olisi tietenkin maapallon kokonaisuutta ajatellen järkevää tuottaa liha ja maitokin pääosin laidunmailta, jotka ovat huonosti peltoviljelyyn sopivia. Ja samalla muuttaa liharuuat enempi viikonlopun ja juhlapäivien ruuiksi. Mutta eipä tuo muutos tunnu itsestään alkavan, eikä itsestä.
Mutta eipähän ne soijat, pavut tai linssit metsässä kasva, vaan pellolla.
"Maailman viljelysadosta noin 70 % menee eläinten rehuksi."
Se on 30%.
"Mutta eipähän ne soijat, pavut tai linssit metsässä kasva, vaan pellolla."
Eivät niin, mutta lihakiloa kohden kuluu n. 9 kiloa rehuviljaa. Eli suunnilleen sama ravinto, jonka ihminen saa kilosta lihaa voi kasvissyöjä saada 9 kertaa pienemmältä pinta-alalta.
Olen kuullut huhuja, että suomen viljasadosta valtaosa olisi niin heikkolaatuista ettei siitä olisi kuin eläinten rehuksi. Tietenkin siitä maksetaan priiman mukaan tuet.
Tällä hetkellä 36% maailman viljasta kulutetaan tuhlaavasti karjan rehuksi. (Kannattaa myös muistaa että pieni, mutta kasvava osa viljasadosta kuluu kalan rehuksi. Kala on vain hieman tehokkaampaa kuin siipikarja). Kehitysmaissa rehuksi tuotetun viljan osuus sadosta on kolminkertaistunut viidessäkymmenessä vuodessa ollen nyt 21%. Todennäköisesti osuus kasvaa entisestään, kun kehitysmaat pyrkivät seuraamaan teollisuusmaita, joissa rehuksi menee lähes 70% viljasadosta.
Sekoitin "maailman" ja "teollisuusmaat" keskenään :/
Jep, tuntuu hölmöläisten hommalta syöttää viljaa karjalle. Kalaakin niille taidetaan syöttää. Milloin tämä laajamittaisempi viljan syöttö karjalle oikein alkoi Suomessa? Entä suomalainen keksintö,AIV-rehu? Mitä sille on tapahtunut?
Timotei, apilat, virnat, sinimailaset, mesikät ym. typpeä sitovat rehukasvit olisivat karjalle järkevämpää ravintoa. Ne kasvavat sielläkin, missä vilja ei kasva eivätkä useimmiten tarvitse lannoitteita eivätkä keinokastelua. Lisäksi ne parantaisivat maaperän laatua.