Suomea verrataan Tanskaan miten siellä niin ja niin suuri sähköstä tuotetaan tuulimyllyillä.
Yritän vääntää teille rautalangasta.
1.) Tanskassa ei ole meidän puunjalostusteollisuuttamme vastaavaa energiaa paljon kuluttavaa prosessiteollisuutta. Tästä ja pohjoisemmasta sijainnistamme johtuen meillä on energian tarve asukaslukuun suhteutettuna moninkertainen Tanskaan verraten. On helppo nostaa tuulivoiman osuus suureksi kun sähkön tarve on kokonaisuudessaan pieni.
Jos lopetetaan Suomessa puunjalostus-, kemian- ja terästeollisuus niin tuulivoiman osuus nousee heti monin kertaiseksi.
2.) Tuuliolot Tanskassa, Atlantin rannikolla, ovat jotain aivan muuta kuin Suomessa. Meidän rannikollamme tuulimylly tuottaa vain n. 10 - 20 % siitä energiassa kuin samantehoinen mylly tuottaa Tanskan rannikolla. Rakentaminen ja sähköverkkoon liittäminen maksavat kuitenkin saman verran eli hinta tulee Suomessa moninkertaiseksi.
Siinä teille miettimistä vähäksi aikaa.
Yritän vääntää teille rautalangasta.
1.) Tanskassa ei ole meidän puunjalostusteollisuuttamme vastaavaa energiaa paljon kuluttavaa prosessiteollisuutta. Tästä ja pohjoisemmasta sijainnistamme johtuen meillä on energian tarve asukaslukuun suhteutettuna moninkertainen Tanskaan verraten. On helppo nostaa tuulivoiman osuus suureksi kun sähkön tarve on kokonaisuudessaan pieni.
Jos lopetetaan Suomessa puunjalostus-, kemian- ja terästeollisuus niin tuulivoiman osuus nousee heti monin kertaiseksi.
2.) Tuuliolot Tanskassa, Atlantin rannikolla, ovat jotain aivan muuta kuin Suomessa. Meidän rannikollamme tuulimylly tuottaa vain n. 10 - 20 % siitä energiassa kuin samantehoinen mylly tuottaa Tanskan rannikolla. Rakentaminen ja sähköverkkoon liittäminen maksavat kuitenkin saman verran eli hinta tulee Suomessa moninkertaiseksi.
Siinä teille miettimistä vähäksi aikaa.
Vastaukset 12
Vanhimmat
kaikkea sitä teollisuutta mitä meillä on, mielestäni Suuri osa siitä on turhanpäiväistä puljaamista ihan vain sen takia että saataisiin rahaa. kuitenkin rahan saannilla on hintansa ja sen on alati köyhtyvä luonto.
Tarvitaan - kaikki jo olemassa olevat ja myös lisää!! Me ei aiota siirtyä puskissa elämään - etkä siellä pärjäisi sinäkään. Älä nyt älyttömiä höperehdi!
millä tavalla tarpeettoman teollisuuden lopettaminen siirtäis meidät puskissa asujiksi?Että kuka nyt höpehtii?
Tarvitaan.
Kuka maksaa suomen tuontienergiantarpeen: vientiteollisuus.
Kuka maksaa tuontitavarat ulkomailta: vientiteollisuus.
Minkä ansiosta suomessa on kehittynyt elintaso, joka voidaan osin kiteyttää mm. terveydenhoitoon ja koulukseen. Suoraa yhteyttä on ehkä vaikea hahmottaa, mutta jälleen kerran: vientiteollisuuden.
Minkä ansiosta julkisen sektorin työntekijätkin saavat palkkansa vaihdettavana valuuttana: vientiteollisuuden. Tähän on totuttu suomessa, mutta ns. suunnitelmatalouden maissa oli tai on käytössä kahta valuuttaa: omaa roskarahaa ja vaihdettavaa valuuttaa. Kuubassa on erikseen vaihdettava peso, vain sillä voi ostaa kaikkea mitä on kaupan. Neuvostoliitossa ruplalla ei saanut tuontitavaroita, länsivaluutalla sai kaikkea valuuttakaupoista.
Minkä ansiosta tuo jaskajuusokin täällä puhuu pötyä: vientiteollisuuden.
Otapa kuule huviksesi selvää, mistä puunjalostusteollisuus saa pääosin energiansa.
"Paperia valmistetaan kemiallista ja mekaanista massasta sekä uusiomassasta. Molempien kuitumassojen valmistus kuormittaa ympäristöä mutta eri tavalla.
Kemiallisen massan eli sellun keitossa kuluu enemmän puuta, mutta prosessi tuottaa enemmän energiaa kuin kuluttaa. Energiaa pystytään tuottamaan liuenneista puun jäänteistä keittokemikaalien talteenoton yhteydessä."
http://www.forestindustries.fi/tilastot/tilastot.html?pic=polttoa
Siinä vähän tilastoa kehiin...
"Tärkein energian lähde on puu: siitä on peräisin 40 prosenttia kokonaisenergiatarpeesta. Omien tehtaiden käyttämistä polttoaineista noin 70 prosenttia on kuorta, haketta, mustalipeää tai muuta puuperäistä polttoainetta."
Sitä paitsi tältä on aika kovaa vauhtia paperitehtaat lähtemässä. Kuinka monta paperitehdasta nykytahdilla Suomessa on jäljellä 50 vuoden päästä?
Miksi tulevaisuuden energianratkaisut pitää tehdä sillä perusteella, millaista teollisuutta Suomessa on ollut kun sinä olit pieni eikä sillä perusteella, millaista teollisuutta täällä on, kun lapsenlapsesi ovat pieniä?
Noista tuulioloista haluaisin tiukkaa faktaa kehiin. Saisko jotain linkkiä, joka vahvistaisi tuon 10-20 % luvun? Vai revitkö noita lukuja omasta päästäsi?
Tässä hiukan taustatieto TUC:in viestiin. Lukekaa jos kiinnostaa.
Kemiallinen massa:
+ lujaa. Sellukuituja ei ole rikottu mekaanisesti
+ valkoista. Ei vaadi kemiallista valkaisua
- suuret kalliit prosessilaitteet
Mekaaninen massa
+ saadaan enemmän vastaavasta määrästä puuta selluun verrattuna
+ simppelimmät prosessilaitteet, pienemmät investoinnit
- heikompaa lujuudeltaan. Kuidut vaurioituvat hiertimessä
- vaatii kemiallisen valkaisun, joka kuormittaa ympäristöä ( kloori, vetyperoksidia käytetään ainakin jonkun verran )
Sellunkeitossa noin 50% puuaineesta jää keittolipeään, joka muuttuu mustalipeäksi. Muita keittonesteeseen jääviä aineita ovat mm. suopa, mäntyöljy ja tärpätti, vähän puuaineesta riippuen. Nämä otetaan myös talteen.
Keittimestä tuleva mustalipeä sisältää paljon vettä, siksi ennen polttoa mustalipeä joutuu haihduttamolle, jossa pääosa vedestä haihdutetaan kuuman höyryn avulla. Nämä höyrypilvet näkyvät hyvin varsinkin pakkasella, jolloin monet niitä paheksuvat ilman pilaamisena.
Väkevöity mustalipeä poltetaan soodakattilassa
- saadaan talteen energiasisältö puuaineesta
- soodakattila on ensimmäinen prosessilaite ketjussa, jossa keittokemikaalit regeneroidaan uudelleenkäytettäviksi.
Sellutehdas tuottaa mustalipeän polton ansiosta enemmän energiaa kuin se kuluttaa.
Soodakattilasta poltettu mustalipeä valuu sulan kuonan muodossa kattilan alla olevaan vesisäiliöön, johon kuonasula liukenee muodostaen viherlipeää ( väriltään vihertävää pahalle haisevaa nestettä ), kutsutaan myös soodalipeäksi.
Viherlipeä sisältää tässä vaiheessa ns. vihersakkaa, joka koostuu mm. tuhkasta, noesta ja puussa olleista liukenemattomista aineista. Nämä poistetaan joko selkeyttimellä tai suodattimella. Suodatettu viherlipeä on väriltään kellertävää, em. epäpuhtaudet värjäävät sen vihertäväksi. Selkeyttimeltä saatava viherlipeä jää likaisemmaksi. Vihersakka viedään kaatopaikalle. Vihersakkaan jää kaikki se mitä puusta ei voida käyttää hyväksi. Se voi sisältää myös raskasmetalleja ja ympäristömyrkkyjä, jos sellaisia puuhun oli joutunut sen kasvaessa. Ulkonäöltään vihersakka on mustaa pehmeähköä massaa.
Viherlipeä joutuu ns. kaustistamoon, jossa kaustisointireaktiossa viherlipeä, kalsiumoksidi ja vesi muodostavat yhdessä natriumhydroksidia ( valkolipeä ) ja kalsiumkarbonaattia ( meesa eli meesakalkki ). Valkolipeä palaa takaisin keittonesteeksi keittimeen, meesa poltetaan meesauunissa takaisin kalsiumoksidiksi. Valkolipeäsuodin erottaa valkolipeän ja meesan.
Meesauuni on noin 100m pitkä, halkaisijaltaan noin 5-9 m oleva lieriö. Uuni on muutaman asteen vaakasuorasta asennosta, uuni pyörii kannatuspyörien ja -renkaiden varassa. Uunissa meesa ei varsinaisesti pala, vaan hajoaa kalsiumoksidiksi ja hiilidioksidiksi.
Sellu pestään useassa vaiheessa keittimen jälkeen. Pesuvedet ovat ns. heikkolipeää, ne syötetään takaisin keittoprosessiin.
Eri paikoissa prosessia muodostuu erilaisia myrkyllisiä ja erittäin pahanhajuisia kemikaaleja ( rikkivety, metyylimerkaptaani, metaani jne ). Nämä ns. hajukaasut poltetaan joko meesauunissa tai erityisessä hajukaasujen polttolaitoksessa. Osa pääsee toisinaan karkuun, jotkut tehtaat haisevat jatkuvasti. Tunnetusti sellutehtaat haisevat paskalta. Kyseesssä on rahan haju, kuten -50 luvullä asia ilmaistiin.
Näin siis nykyään. Sellua on keitelty Suomessa jo hyvinkin kauan. Pääoman puutteen vuoksi em. sulfaattiselluprosessia on käytetty vain osittain tai sitten on käytetty sulfiittiselluprosessia.
Vanhoissa sellutehtaissa ei välttämättä ollut soodakattilaa, mustalipeä kipattiin yksinkertaisesti lähimpään vesistöön virran pois vietäväksi. Näin muodostoi mm. Lievestuoreen lipeälampi. Myöskään meesanuunia ei ollut: meesakalkki muodosti vuoren tehtaan viereen. Liekö meesa saanut tästä nimensä ( mesa = pöytävuori ). Esimerkiksi Imatralla on melkoiset meesavuoret tehtaan vieressä. Näistä ei ole luonnolle sen suurempaa harmia, Imatrallakin näiden päällä kasvaa jo mäntyjä. Stora Enso käyttää tätä vanhaa hyvää meesaa korvaamaan kalkkihävikkiä sulfaattiprosessissa.
No, tulipa pölpötettyä
Selkeästi alan miehiä, mielenkiintoista luettavaa itse kullekin. Tähän ei kyllä ole korjattavaa tai muuta sanomista.
Olin muutaman vuoden sellutehtaiden suunnittelusssa ja toimittamisessa mukana, sittemmin tämäkin touhu on myyty ulkomaisille ja saatu samalla kannattavaksi. "Sellunpilaajana" en ole ollut enää noin 10 vuoteen.
Suomessa on siis edelleen sellutehtaita suomalaisessa omistuksessa, niiden tekeminen on myyty ulkomaisille ( Kvaerner pulping, Foster-Wheeler, Andtritz ).
Muistan hämärästi kuulleeni joskus jutun siitä miten Arabit selittävät kamelin synnyn: päätettiin tehdä oikein hyvä hevonen ja sitä varten asetettiin poliittinen komitea, joka antoi mietintönsä jo muutaman sukupolven päästä. Ohjeita noudatettiin ja niin syntyi kameli.
Kun meillä suomessa kävi selväksi että biokaasu voisi täyttää suuren osan maatilojen ja jopa liikenteen energiantarpeesta, Pekkarisen optiojengi ”istui alas” ja pani mietintämyssyn päähänsä ja tämän poliittisen ähellyksen tuloksena keksittiin biobensiini.
No, biokaasu saatiin toistaiseksi torjuttua, mutta kalliiksi se käypi.
http://hirvasnoro.blogspot.com/2005/10/lanta-volvo-kulkee-biokaasulla.html
Suomen teollisuutta on kehitettävä vähemmän energiaa tarvitsevaan suuntaan.
Se maa joka on mahdollisimman vähän riippuvainen muusta maailmasta, on tulevaisuudessa vahvoilla.
http://www.peakoilportal.com/
Miksihän se öljy oikein kallistuu ja pörssit laskee?
tosta mutta vähänpä on mielipiteitä tuulivoimasta.
No, eipähän minua ainakaan kumottu. Eli meni tuulivoimafanaatikoille luu kurkkuun.