Millaisia ihmisiä pidetään älykkäänä meidän jokapäiväisessä sosiaalisessa elämässämme? antavatko puheliaat, loistavasti artikuloivat, useasti sivistyssanoja käyttävät ja vertauskuvallisesti puhuvat ihmiset älykkäämän kuvan itsetään, kuin sellaiset ihmiset joilta nämä ominaisuudet puuttuvat kokonaan tai ovat heikoissa kantimissa.
Älykkyyden ilmentymä
Onko puhetaito tie menestyk...
202788
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 20
Vanhimmat
tilannetaju. Sivistyssanoja voi viljellä sopivassa seurassa, sellaisessa jossa sanat ymmärretään. Muutoin niiden runsas viljeminen antaa aika pöljän vaikutelman. Sivistyssanojen käyttö sinänsä kertoo paljosta lukemisesta ja laaja sanavarasto on tietyssä yhteydessä älykkyyteen. Tilannetajun puuttuminen taas kielii älykkyysvajeesta.
Sosiaalisen älykkyyden merkki on mielestäni se että osaa pitää suunsa kiinni oikeissa paikoissa ja puhua oikeissa paikoissa, keskeyttämättä toista ihmistä.
Sivistussanoja voi opetella ulkoa kirjasta tai niiden sanavarasto kehittyä koulutuksen myötä - ja näin yleensä käykin. Älykkyyttä en menisi sotkemaan sivistyssanoihin. Epäsuora korrelaatio voisi ehkä löytyä siitä että hyvin koulutetut ihmiset ovat ehkä keskimäärin älykkäämpiä kuin heikosti koulutetut ja sivistusssanavarasto voi liittyy siihen.
Tiedän ihmisiä jotka yrittävät päteä sivistyssanoilla, ja jotkut ovatkin ehkä keskivertoa älykkäämpiä(tästä vertailuryhmästä). Mutta jos vähänkin ymmärtää mitä itseasiassa puhutaan, sivistyssanojen heittely ei mielestäni tee ihmisestä lainkaan älykkäämpää vaikutelmaa. Mielikuva voi liittyä asiantuntemukseen tai koulutukseen. Ja sitäpaitsi sivistyssanoilla voi puhua pätevästi potaskaa, kuten politiikot osaavat.
Tilannetajun puute voi liittyä älykkyyden heikkouteen mutta ennemminkin näkisin sen(kokemusten perusteella) ympäristön vaikutuksiin liittyväksi, esim. kasvatus jne.
Ympäristö vaikuttaa myös älykkyyden kehittymiseen, kaikki ei ole geeneistä kiinni.
puute tosiaan voi johtua haluttomuudestakin, ainakin omalla kohdallani voin tämän allekirjoittaa.
Nimeäisin sen siis mieluusti tilannehalun puutteeksi.
Ikävystyminen, viihde, reklamointi, yksittäisiä syitä voisi listata melkoisen määrän,
mutta tästäkin lässytyksestä käynee jo ilmi mitä tarkoitan.
Älykäs on sellainen ihminen jolle ei tarvitse aina vääntää rautalangasta, ymmärrätkö...
Eikö tuo ymmärtäminen ole enemmänkin osaamista kuin älykkyyttä?
Ihminen itse itsensä älykkyyden ilmeisesti tässäkin foorumissa määrittelee. Ihminen ei kuitenkaan ole ollut maailman kaikkeudessa enempää kuin n.4000 vuotta, ajasta milloin älykkyys on ollut testattavissa. Äly on kuin pikajuoksijan lihasmassa, sitä kunnioitetaan. Viisaus on kuin pitkän matkan juoksijan lihakset, sitä ei kunnioiteta. Viisaus koostuu epäonnistumisista ja onnistumisista. Ns. älykäs ihminen tekee tyhmiä päätöksiä, koska hänelle ei anneta aikaa miettiä ja häneltä vaaditaan nopeita ratkaisuja. Armeijassa ns. "kapiaiset" käyvät hyvänä esimerkkeinä,. ei anneta aikaa miettimiseen.
Älykäs ihminen on sellainen joka osaa määritellä älykkyyden oikein.
Stephen Hawking on hyvä esimerkki älykkäästä. Ei pääsisi paljon esille meluisassa porukassa, ei pysty huutamaan, ei nousemaan pöydälle esitelmöimään.
Häntä pitävät tyhmänä vain äärikonservatiiviset uskovaiset piirit. Hehän eivät usko kehitysoppiin. Onhan niitä Suomessakin.
todellakaan ole sellainen, joka "osaa määritellä älykkyyden oikein". Ylipäätään minkäänlaista korkeampaa aivotoimintaa voi edes olettaa olevan vasta sillä, joka ymmärtää oman oikean määritelmänsä olevan vain yksi tämän maailmankaikkeuden lukemattomista oikeista/ vääristä määritelmistä.
s.H:ta älykkääksi (voi kyllä ollakin). Hänellä vain on ollut aikaa pohtia syntyjä syviä. Kun taas tavalliset tanelit käyttävät 80% ajasta siihen ja sen ajatteluun.
Itse en laskisi älykkyyden arviointia millään tavalla puheiden varaan. Paskan puhujia riittää aina ja sivistyssanat voi kuka tahansa taukki opetella ulkoa. Sivistyssanojen liiallinen käyttö kielii pätemisen tarpeesta ei älykkyydestä. Myöskin miksi älykäs hämmentäisi "typeriä" kanssaihmisiin sivistyssanoja pyörittelemällä, jos kerta äly riittäisi saman asian kertomiseen normaali termejä käyttäen. On myös älykkyyttä osata kertoa hankala asia mahdollisimman yksinkertaisesti...
Toki erittäin älykäs voi myös tuoda älykkyytensä verbaalisesti esille, mutta niin ei aina välttämättä ole. Maailman fiksuin voipi olla verbaalisesti lahjaton.
Älykkyys on luotettavampaa määritellä tekojen pohjalta. Esim mitä kyseinen henkilö on saanut aikaiseksi (kirjat, tutkimukset, onnistuminen työssä yms.).
Tavanomaisessa ihmisten välisessä sosiaalisessa kanssakäymisessä ihmiset pääsääntöisesti puhuvat toisilleen omia ajatuksiaan ja näkemyksiäänsä, oli ne sitten oikeanlaisia tai vääränlaisia asiasisällöltään niin siitä huolimatta ihminen kuitenkin mieltävät verbaalisen ilmaisun tietynlaiseksi älykkyydeksi.
Ainakin minä, kun kuulen ihmisen puhuvan asioita jotka eivät suoranaisesti liity minun kirjoista oppimaani tietouteen niin kyllä minä miellän puhdasoppisesti verbaalisesti ilmaisevan henkilön enemmänkin älykkääski kuin tyhmäksi.
Ehkä sen on niin, mutta joistain näkyy että he ovat älykkäitä ja viisaita.
Sen huomaa kaikesta heidän käyttäytymisestään naurusta ja olemisesta.
Heissä on jokin henkinen juttu joka heijastuu heistä.
On sellainen sanonta kuin briljanttiäly.
Se on aika kuvaavaa myös, vaikkakaan se ei ole ainot arkipäivän ilmentymä.
Briljantti on sellainen selkeä ja kova.
Valoisaa ihmistä kutsutaan myös useasti älykkääksi.
En tiedä, mutta jotkut ilmeisesti vaan ovat älykkäämpiä kuin toiset, vaikka uskon että jokaisesta voi tulla älykäs ja fiksu, kunhan aloittaa henkiset harrastukset ja on kuten Ramattu sanoo. Ole viisasten parissa, että viisastuisit.
Viisauden ilmentymä on siinä minussa suurimmillan kun ihminen herää keittää kahvit ja menee töihin.
Sen suurempaa viisautta en tiedä ja se sopii mulle.
Olen pitkälle samaa mieltä kanssasi.
Einstein ja filosofit monet käyttivät hyvin maanläheisiä ja yksinkertaisia vertauksia puhuessaan asioista.
Heillä oli myös mahtava huumori.
Jeesus ja Salomon myös joita pidetään uskonnoissa viisaimpina ainakin kristinuskon parissa, puhuivat hyvin selkeitä, vaikkakin syvällisiä lauseita käyttäen.
Suurimmat totuudet, kuten yks plus yks on kaksi, ovat hyvin loogisia ja yksinkertaisia.
Ehkä viisaus ilmenee siinä syvyydessä, mikä niissä sanonnoissa on joita älykkäät viljelevät?
Tietysti on sellaistakin viisautta joka on syventymistä jonnekkin pitkiin matemaattisiin kaavoihin ja jossa tulee muita pitkiä pätkiä eriasioita, mutta se ei ole arkipäivän elämässä näkyvää älykkyyttä.
Olen ihan samaa mieltä kanssasi, että se miten asian selittää ei tee sitä asiaa sen fiksummaksi.
se on älykäs, joka osaa soveltaa. ei puhu liikaa. ei käytä energiaa, tai aikaa tälläisiin joutavanpäiväisiin turhiin keskivertoihmisten määrityksiin.
nero on ihan turha ilmaus. viisaus kasvaa toisilla iän myötä, toisilla ei.
älykäs ihminen soveltaa oppimansa tiedon uuteen muotoon. eli ei tällä palstalla kukaan.
se on sitä, että voi viedä ihmiskuntaa eteenpäin uusilla sovellutuksilla. esim. hallitsee uudenlaisen materian kehittämistä.
muut tieteet on luonnontiedeiden rinnalla diipadaapa jauhantaa, sitä voi tehdä kaikki.
Oli ihan kiva näkökanta toikin.
Älykkyys varmaankin kasvaa iänmyötä, mutta jotkut ovat jo lapsesta asti aivan ylivertaisia älykkyyden saralla. Voivat lukea jo kaksi vuotiaina ja 7 vuotiaana taisi Mozard tehdä ensimmäiset sävellyksensä.
Kyllä niitäoikkuja on,, vaikkakin olen samaa mieltä että jokaisella on potentiaalia olla ja tulla vaikka miksi.
Eiköhän me jokainen täällä kuitenkin jossainmäärin laiteta oppimamme uuteen muotoon aika ajoin.
Esimerkiksi itse työssä oion asioita ja lasken omalla tavallani, kuten siellä jokainen.
Aika harva nero on vienyt ihmiskuntaa mihinkään suuntaan ja keksinyt mitään maailmaa mullistavaa.
Keksijöitten älykkyys ei useinkaan ole sen kummempi kuin keskivertoälykkyyden omaavalla ihmisellä.
Usein juuri tosi älykkäät vetäytyvät sellaisiin töihin, missä he voivat olla mahdollisimman rauhassa ja sopeutua massaan.
Joitain todella viisaita jotka menestyivät jo koulussa aivan ylivertaisesti olen uteliaisuuttani seurannut aikuisiällä mitä heistä on tullut.
He ovat jotain arkkitehtejä, työttömiä ja sellaisia jotka ovat toisena toi kolmantena jossain firmassa, mutta eipä heistä kukaan ole mitään radikaalia uudistusta tai muutosta missään asiassa tekemässä.
Mikä sinussa luonnontieteissä on ihmeellistä?
Geneettisetlait kait siellä toimii ja en tiedä mikä siellä niin ihmeellistä on?
Fantasia ja mystiikka, siellä se todellinen nerous piilee.
No anteeksi jos loukkasin. Ihan hieno näkökulma sinulta.
On todella viisasta olla vaiti ja tuhlaamatta energiaa.
mielestäni älykkäät ihmiset huomaa heti ja he ovat niitä, jotka eivät tee itsestään numeroa, osallistuvat keskusteluihin asiallisesti ja heillä on järkevää sanottavaa, usein he ovat rauhallisia. On olemassa toki "häiriintyneitä" älykkäitä jotka heittävät huulta taitavasti tuon tuosta ja saavat muut ihmiset pitämään itsestään, usein manipuloimalla toisten tunteita omiin tarkoituksiin, mutta onko se loppujenlopuksi järkevää jos se kuitenkaan ei ole aitoa jne.
Täällä yksi jos toinenkin on yhdistänyt älykkyyden rauhallisuuteen tai jonkinlaiseen vähäpuheisuuteen. Muutamaan otteeseen on viesteissä viitattu vähä-älyisyyden merkkinä myös liikaan sivistyssanojen käyttöön. Olen kuitenkin ehdottomasti sitä mieltä, että ihmisen älykkyys ei näy ulkoisessa olemuksessa tai käytöksessä. Jokainen olemme tavalla tai toisella ruumiimme vankeja. Ihminen on älykkyytensä ohella paljon muutakin.
Itse olen testeissä ylittänyt ns. Mensan rajan. ÄÖ:ni ei ole mitenkään erityisen korkea, mutta ns. yli sen keskimääräisen. Temperamentiltani olen äkkipikainen ja äärimmäisen puhelias. En osaa aina kuunnella, kuten eivät nekään, jotka istuvat hiljaa, mutta kuuntelevat yhtä vähän. Olen juuri sitä ADHD-tyyppiä, joka säheltää ja touhuaa. Yleisesti ottaen vaikutan ihmisten silmissä varmasti hieman "yksinkertaiselta". Testiälyllä, joka on yhtä tarpeeton käsite kuin äly itsessäänkin, ei ole sen kanssa mitään tekemistä.
Syntilistaani lukeutuu myös sivistyssanojen käyttö. Lähinnä syynä tähän on rakkaus sanoihin ja kielenkäyttöön. Yhtä lailla rakastan puhua ja ajatella vierailla kielillä. Toki laajalla sanavarastolla on joskus kiva päteäkin. Enhän ole mikään nero...
Tosin olen havainnut, että sama inhimillinen pätemisen tarve vaivaa vähän jokaista. Ehkäpä tutkimustuloksilla, taiteellisilla saavutuksilla jne. pädetään aivan samalla tavalla kuin sivistyssanoja viljelemällä. Ehkä pätemistä on myös tuntea, että minua silkan rauhallisen olemukseni perusteella pidetään älykkäänä tai viisaana.
Yhtä naurettavaa on esittää puheliaisuus, tiedolla briljeeraus tai yksittäisen ihmisen sosiaalinen käytös älykkyyden mittariksi kuin kaunopuheisuus viisauden vastaavaksi. Tärkeintä ainakin minulle on olla vastuussa itselleni ja pyrkiä kehittymään ihmisenä. Sitä, minkä sisälläni aistin ja koen, ei voi ulkoisesti mitata.
että älykkäistä se vaan huokuu ulos jollain tapaa, vaikkei he edes puhuisi mitään.
Se, mikä huokuu ulos, on todennäköisesti omia kuvitelmiasi ja toiveitasi. Vai pystynkö minä päättelemään ulkomuodostasi myös kaiken muunkin?
Ihan kiva olisi kuulla, että mikä sieltä sitten huokuu? Olen tavannut paljon itsekeskeisiä ja puheliaita älykkäitä, muttei itsekeskeisyys kiistä heidän älykkyyttään (sellaisena kuin se tällä hetkellä yleisesti on käsitteellistetty). Ihan samoinhan voitaisiin väittää, että kaikki hiljaiset ovat jotenkin automaattisesti hyväsydämisempiä ihmisiä. Hyväsydämisyyshän aivan huokuu ihmisestä, kunhan hän vain puhuu rauhallisesti ja on hiljaa... Blaah.. Perustelkaa väitteenne!
Mikä sieltä huokuu ja miten se on kytköksissä älyyn? Esimerkiksi luonteen itsekeskeisyys ja puheliaisuus ovat älystä täysin erillisiä ilmiöitä siinä missä silmien värikin.