Onko viisainta ryhtyä poliitikoksi jos ei ole kykyjä opiskelussa.
Esim. Martiskainen Korsa ja Holseri eivät menestyneet edes keskikoulussa heille olisi varmaan lukiossa noussut tie pystyyn lopullisesti.
He kuitenkin olivat ministereinä pitkiä aikoja.
Onko yksikään mensalainen päässyt ministeriksi asti?
Onko sekin jonkinlainen lahjakkuus että osaa käyttää
älyään vaikka vähääkin sellaiseen asiaan että se tuottaa jotain tulosta ja menestystä.
Taitaa ollakkin että joka mahdollisimman vähillä lahjoilla pääsee mahdollisimman pitkälle onkin todella lahjakas.
Mitä lahjakkuuden lajia tämä on vai eikö atomin halkaisijat ole sitä vielä ratkaissut.
Helismaa laussaankin sanoo että Moukan tuurilla.
Esim. Martiskainen Korsa ja Holseri eivät menestyneet edes keskikoulussa heille olisi varmaan lukiossa noussut tie pystyyn lopullisesti.
He kuitenkin olivat ministereinä pitkiä aikoja.
Onko yksikään mensalainen päässyt ministeriksi asti?
Onko sekin jonkinlainen lahjakkuus että osaa käyttää
älyään vaikka vähääkin sellaiseen asiaan että se tuottaa jotain tulosta ja menestystä.
Taitaa ollakkin että joka mahdollisimman vähillä lahjoilla pääsee mahdollisimman pitkälle onkin todella lahjakas.
Mitä lahjakkuuden lajia tämä on vai eikö atomin halkaisijat ole sitä vielä ratkaissut.
Helismaa laussaankin sanoo että Moukan tuurilla.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Voi Paavo parkaa, 66-vuotisna autokouluun.Ainoa työkokemus pioneerileirin vanhimpana.Nahkurin orsilla pieksemme.
Korkeasta älykkyydestä on suurta apua millä tahansa alalla, myös politiikassa. Keskivertoihminen ei voi ikinä kilpailla erittäin älykkään kanssa, mikäli muut avut ja yksilön halut/tavoitteet ovat samanlaiset.
Sekä älykkäillä että "taviksilla" on erilaisia haluja ja kiinnostuksen kohteita. Mikäli politiikka ei kiinnosta yhtään, niin ei tule älyköstä ministeriä. Mikäli työnteko ei kiinnosta eikä ahkeruutta löydy, niin todennäköisesti ei pärjää myöskään työelämässä.
Älykkyys itsessään ei ratkaise elämässä menestymistä töiden suhteen, mutta siitä on älyttömästi hyötyä.
Luuloon, että palikkatestin tulos avaisi tien suurilahjaisten joukkoon.
Asiahan ei todellakaan ole näin. Uuden oppiminen jollakin kapealla sektorilla
voi olla tumpeloa helpompaa.
Yhteiskunnallisen arvostuksen omaamiseen tarvitaan varmaan paljon myös 'tunneälyä'
sosiaalisen kanssakäymisen avuja.
Sopii sitä hehkutella palikkatesteissä pärjäilyä - tuntea ylemmyyttä
"matilda metson" ruokalantiskissä.
Joku tutkimus aiheesta on tehty.
Älykkyydellä pääsee töihin, mutta eteneminen on kiinni ihmissuhdetaidoista. Mitä korkeammalle asteikossa mennään sitä tärkeimmiksi ne kasvaa.
Älykkäät eivät ole mikään ihmisryhmä jonka voisi laittaa lokeroon, tuollaiset.
Älykkäitä Mensalaisia on kaikenlaisissa ihmisissä.
Ei ainakaan Kallionkirjastossa ollut mitenkään tavallisesta poikkeavaa porukkaa, kun siellä oli ne typerät testit vuonna viis ja kuus.
Omat huomioni vain on, että sellaiset narsistit jotka osaavat jyrätä ja hurmata ja ovat täysin vailla omaatuntoa menestyvät.
No kuitenkin on paljon yritysjohtajia joitten heikoissa käsissä on paljonkin valtaa, mutta noin yleisesti tuntuu että ne pärjää kun on kovia tekemään eivätkä liikoja mieti.
Sitten taas filosofit eivät taas etene ja jäävät sille omalle paikalleen ja omiin ajatuksiin, vaikka juuri sellaisten soisi menestyä.
Siis nämä on mun näkemyksiäni.
Panaman konsuli on kyllä oikeilla jäljillä kirjoituksessaan.
Suuri kohtalon käsi on myös asia joka määrää menestymistä.
Joku voi olla lahjakas ja kaunis ja meidän mittapuiden mukaan täydellisesti onnistunut, kuten Britney, mutta kuitenkin itsemurha mielessä kulkeva.
Eli kaitpa se vanha viisaus, ole tyytyväinen siinä asemassassi missä olet, sillä asemasi ei ole mitä itse olet.
Se on vain mitä teet.
Ei mua kyllä Mensa menestymiset mitenkään ole auttanut. Mitä hyötyä on siitä jos tietää missä Lahtinen asuu, siis osaa päätellä.
Jos Virtanen on alakerrassa ja muuttaa keskikerrokseen, josta Niemi muuttaa yläkertaan ja Lahtinen alakertaan, ja toiseksi ylemmästä kerroksesta muuttaa Pennanen toiseksi alempaan kerrokseen. No sitten jos osaan päätellä minne se Lahtinen tai joku muutti niin ei se kyllä mua miksikään menestyksekkääksi muuta.
Tai jos osaan päätellä kumpi on pidempi kuusi tai Koivu.
Mensatesteille annetaan kyllä liikaa arvoa, jos multa kysytään.
Tunneäly- Mikä nerokaslöytö.- Toi uusisana kyllä jaksaa viehättää.
Kumpa sitä painotettaisiin kouluissa ja työpaikoilla enempi.
On monia asioita, jotka vaikuttavat positiivisesti työuralla etenemiseen. Näitä ovat esimerkiksi:
* Hyvä tuuri
* Oikeat ihmissuhteet
* Sosiaaliset taidot (jotain tekemistä tunneälyn kanssa?)
* Ahkeruus
* Älykkyys
* Motivaatio
* tms.
Edellä mainittujen tärkeys vaihtelee yksittäisen ihmisen mielipiteistä riippuen. Totta on kuitenkin se, että niistä kaikista on työuralla menestymisen suhteen hyötyä.
Kukaan ei liene väittänyt, että äly yksin riittäisi työuralla menestymiseen. Suurin osa on vaan todennut (kuten minä), että älykkyydestä on erittäin paljon hyötyä työelämässä.
Koska älykkyys on monelle arka aihe, niin jotkut yrittävät lietsoa asennetta, että älykkyydellä ei ole minkäänlaista merkitystä työelämässä menestymisen kannalta. Tämä ei luonnollisestikkaan ole totta.