Saakos ammoniumpersulfaatista joka on kerännyt itseensä kuparia jotenkin sen kuparin tiputettua takaisin?
Sama kysymys ferrokloridille jota myös käytetään piirilevyjen syövytyksessä.
NaOH?
Tuossa vähän prosessista:
http://www.qsl.net/k5lxp/projects/PCBFab/PCBFab.html
Sama kysymys ferrokloridille jota myös käytetään piirilevyjen syövytyksessä.
NaOH?
Tuossa vähän prosessista:
http://www.qsl.net/k5lxp/projects/PCBFab/PCBFab.html
Vastaukset 5
Vanhimmat
Tarkkoja jos ollaan niin se on ferriklodi (FeCl3) ja tää seuraava koskee vaan sitä, Bebekin sivuilta kopsaasin ja vähän jatkoin en oo varma menikö tuo oikein:
Syövytyksen kemiallinen reaktio on seuraava:
2FeCl3 Cu -> CuCl2 2FeCl2
Rauta(II)kloridi muodostaa levyn pinnalle Rauta(II)hydroksidia:
2FeCl2 -> (vesiliuoksessa) 2Fe2 4Cl- sekä Fe2 4H2O -> 2Fe(OH)2 4H 4Cl- ->Fe(OH)2 2HCl(aq)
Kuparin saatas saada elektrolyysissä talteen sillä kloridisuolat niin kaikki suolat hajoaa vedessä ioneiksi ja kloorilla on tapana elektrolyysissä pelkistyä kaasumolekyyleiksi niin se kupari saattas tarttua tällöin toiseen elektrodiin, kokeile niin selviää :) Takaisin ferrikloridiksi sitä ei varmaankaan saa.
> Kuparin saatas saada elektrolyysissä talteen
> sillä kloridisuolat niin kaikki suolat hajoaa
> vedessä ioneiksi ja kloorilla on tapana
> elektrolyysissä pelkistyä kaasumolekyyleiksi
> niin se kupari saattas tarttua tällöin toiseen
> elektrodiin, kokeile niin selviää
Juu näin ajattelinkin. Saako kuparin irti elektrodista jotenkin näppärästi? rapsuttelemalla?
Tietysti jos käyttäs kuparia toisessa elektrodissa niin sen massa vaan lisääntyisi..?
Kuparin käyttäminen elektrodina ois kätevin.
Testasin kerran hajottaa vettä rauta- ja kuparielektrodeilla, kupari päällysty raudalla ja rauta kuparilla, ja vaikutti aika vahvalta uusi pinnoite! :)
Tutkippa ionien pelkistyspotentiaalitaulukoita.
Kuparia kyllä puhdistetaan elektrolyysillä, sillä onhan se suhteellisen kallis jalometalli. Elektrolyysi voisi toimia. Periaatteessa ensin katodille (miinusnapa elektrolyysissä) pelkistyy kupari, sitten rauta, mutta kun liuoksessa on kupari-ioneita suuremman pelkistyspotentiaalin omaavia rautaIII-ioneita, pelkistyvät ne ensin.
Epäjalo metalli, kuten alumiini tai sinnki voisi olla toinen ratkaisu. Epäjalo metalli hapettuu liuokseen ioneiksi pelkistäen ensin ionin, jolla on suurin pelkistyspotentiaali. Rauta III on "jalompaa" kuin alkuainekupari, joten rautaIIIkloridi pystyy hapettamaan kuparin pelkistyen itse rautaIIkloridiksi.(vanhat nimet ferro- = rautaII ja ferri- = rautaIII) Jos siis rautaIII-liuoksesta, jossa on myös kupariII-ioneja puhutaan, pelkistyy ensin epäjalon metallin pinnalle rautaIII-ioneja rautaII-ioneiksi. Sitten kun suunnilleen kaikki rauta on kahdenarvoisena, alkaa kuparin pelkistyminen. Kupari pelkistyy metallisena, todennäköisesti lopulta jauhemaisena metallinpalan pintaan. Elektrolyysi voisi nopeuttaa ja helpottaa asiaa, mutta virtaa tarvitaan paljon: It = nzF, josta I = (nzF)/t...