Kun puhutaan kristinuskosta, Jumala kirjoitetaan isolla. (Käsittääkseni Jumalalla ei tässä uskonnossa ole erisnimisynonyymiä, joka myös kirjoitetaan isolla.)
Entä vastustaja?
Kirjoitetaanko Saatana, Perkele, Paholainen ja kaikki muutkin kristinuskon Helvetin hallitsijan nimitykset isolla?
Entä vastustaja?
Kirjoitetaanko Saatana, Perkele, Paholainen ja kaikki muutkin kristinuskon Helvetin hallitsijan nimitykset isolla?
Vastaukset 10
Vanhimmat
Perkele, Saatana, Paholainen ja Helvetti
eivät liity millään lailla kristinuskoon.
Ovat vain jeesustelijat ottaneet käyttöön
aivan tavallisia suomen- ja muunkielisiä
sanoja.
Jumalalla on kristinuskossa mm. synonyymit Herra, Korkein, Sebaot ja Jahve (ja väärään vokalisointiin perustuva Jehova).
Nykyinen raamatunsuomennos kirjoitetaan ”Saatana”, ”Paholainen” ja (substantiivisesti) ”Paha”, mutta ”helvetti”. Tämän linjan mukainen olisi myös ”Perkele”, mutta tätä nimeä ei nykysuomennoksessa käytetty.
Toisaalta jos kirjoitat Saatanasta, ei pidä ihmetellä, jos lukijat närkästyvät ja sanovat jopa sinun sillä tavoin osoittavan kunnioitusta paholaiselle.
Vrt. http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielenopas/6.2.html#usk
Tuostapa sainkin aika selvää vastausta.
Hämmentävää, että 'Saatana' ja 'Perkele' herättävät joissakin kunnioitusta. Mielestäni Pirulle annetaan pikkusormi, jos lähdetään vähätellen puhumaan 'saatanasta' ja 'perkeleestä'. Näin väitetään, että ei ole olemassa persoonallista pahaa, ja eikös se ole Raamatun oppien vastaista.
Jumalan synonyymeistä vielä: eikös 'Isäkin' tule isolla?
'Helvetin' pienialkuisuutta en ymmärrä. Sehän on paikka. Onko näin ollen myös 'Paratiisi' pienellä kirjaimella? Itselläni näkyy olevan tuo vanha Raamatun käännös, mutta nettiversiossa näyttäisi olevan 'paratiisi'. Paikka taitaakin olla 'eeden'.
Jos vielä joudun väittelyyn jehovantodistajien kanssa, niin voin pamauttaa että:
"Väärään vokalisointiin perustuva Jehova!"
Kiitos siitä...
Sana ”paratiisi” johtuu muinaispersian sanasta, joka tarkoittaa puutarhaa, ja 1. Mooseksen kirjassa tämä sana tulee mukaan kuin ohimennen: on kerrottu, että Jumala istutti puutarhan Eedeniin, ja sitten mainitaan, mitä hän istutti paratiisin (siis puutarhan) keskelle. Paikannimi ”Eeden” on tietysti erisnimi ja ”Eedenin paratiisi” on ajateltava erisnimen ja yleisnimen yhdistelmäksi kuten vaikkapa ”Baabelin torni”. Tietysti voisi ajatella, että käytetään sanaa ”Paratiisi” erisnimenä, koska emme yleisesti sano puutarhoja paratiiseiksi. Toisaalta ”paratiisi” on muodostunut yleisnimeksi, jolla tarkoitetaan ihanteellista paikkaa tai varmaan pikemminkin olotilaa, olosuhteita.
Sana ”helvetti” esiintyy Raamatussa yleisnimen tavoin kirjoitettuna, ja on lähinnä teologinen kysymys, tarkoittaako se paikkaa, tilaa vai pelkkää vertauskuvaa. Se esiintyy vain Uuden testamentin puolella ja vain Jeesuksen (!) sanoissa, yhtä Jaakobin kirjeen kohtaa lukuun ottamatta. Lähinnä kai vanhasta perinteestä suomennoksessa käytetään skandinaavisperäistä, skandinaaviseen muinaisuskoon liittyvää sanaa eikä esimerkiksi alkutekstin mukaista sanaa ”Geenna”, joka on luonteeltaan erisnimi ja joka joskus esiintyy uskonnollisessa kirjallisuudessa muodossa ”Gehenna”.
Kirjoitusasuun on ehkä vaikuttanut suunnilleen samaa tarkoittavana käytetty sana ”kadotus”, joka voidaan mieltää vain tyhjiin häviämistä tarkoittavaksi mutta jolla voidaan lukea olevan myös tilaa tai paikkaa tarkoittava merkitys. (Tosin osa raamatunsuomennoksen kadotus-sanoista on sellaisia, joille ei ole substantiivivastinetta vaan kreikan verbi on käännetty esimerkiksi ilmauksella ”joutua kadotukseen”.)
Slovakialainen Miroslav Satan (lempinimeltään The Devil) on ehdottomasti kirjoitettava isolla. Helvetin hyvä maalintekijä:
http://img.bleskovky.sk/32175.jpg/miroslav-satan-nhl.jpg
Kuten esimerkiksi Miroslav Šatanin slovakinkieliseltä sivulta
http://www.mirosatan.sk/Satan_sk/home/home.php
ilmenee, hänen sukunimensä alussa on hattu-S Š.
Eri asia on, että niin moni ei osaa panna hattua S:n päähän. Esimerkiksi sivun logonkin on tehnyt osaamaton.
Tšekkiläinen automerkki Škoda on noussut vuosikymmenien jälkeen taas suosituksi ja arvostetuksikin suomalaisautoilijoiden keskuudessa.
Suomi24:n keskusteluissa merkki on saanut osion nimeltä Skoda, mutta siellä kehotetaan keskustelemaan Škoda-autoista:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=95&conference=588&subcat=92
Tuulilasi kuuluu Suomen johtaviin autolehtiin. Sekin kirjoittaa itse Skodasta, mutta lainaa sellaisinaan muiden tiedotusvälineiden juttuja, joissa on puhetta Škodasta.
http://www.tuulilasi.fi
Mielestäni me suomalaiset saisimme opetella kirjoittamaan edes tuon tarkkeellisen kirjaimen oikein! Jos olemme henkisesti liian laiskoja siihen, ei meilläkään ole mitään oikeutta vaatia toisia kirjoittamaan meidän ääkkösiämme meidän mallimme mukaisesti.
Halusinpa vilkaista myös Tekniikan Maailman verkkoversiota. Kun avaussivulla oli otsikko, jossa teksti ”Scoda Ocatvia Scout”, ei mieleni tehnytkään selata yhtään pidemmälle.
http://www.tekniikanmaailma.fi/
Shakki ja shokki (sokki) myös....
Tunnetuin parlamentaarikko Marjo Tuulevi Matikainen-Kallströmin suusta kuultu puheenpätkä lienee muuan paljon siteerattu hihkaisu Oberstdorfin MM-hiihdoissa 20 vuotta sitten. Nykypoliitikkohan oli silloin vielä aktiiviurheilija ja 5 kilometrin pertsakisaan sattui vähän takkuava keli.
Mutta kuka tietää: huusiko Marjo ”Havuja, perkele!” vai ”Havuja, Perkele!”