Tunnetussa ranskalaisessa sarjakuvassa paksumpi sälli kanniskeli aina niitä kartiomaisia kiviään.Mielikuva ei liene syntynyt piirtäjälle ihan tyhjästä ja voisi hyvinkin kuvitella sen muotoisen kappaleen jäävän kirnuun veden virtauksen lopettaessa jauhamisensa.Ranskassa näitä lienee siis löytynyt mutta suomessako muistaakseni vain pyöreitä ja murskaa tyhjennettäessä kuoppaa.Onko siis meillä jäätyminen rikkonut pitkänomaiset kappaleet ?
Hiidenkivet ja -kirnut
Obelix
81154
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
(nyk)ranskanmaalla olla geologisia hiidenkirnuja ollenkaan (edes bretanjessa). Ehkä keskiylängöllä tai alppien reunamilla. Siellä sitä isompaa jäätä oli edes jonkinverran. Kyllä se pyöriä on kirnujen lopputuote kaikkialla. Käsittääkseni Obelix teki ne kivensä ite??? Hiidenkivi nimitys taitaa olla vain suomentajan juttuja?
miten kivi pyörii koskessa, niin minäkin uskon virallisen valheen hiidenkirnujen synnystä todeksi.
Jaksaa se pienempikin koski pyörittää hiekkaa kuopan pohjalla. Ja vesi ja hiekka on melko tehokas hionta-aine.
on se kirjoittajan 'uusvirallinen' versio suomen kallioperässä olevien hiidenkirnujen syntyyn. Vedenpaisumus tai jotain ...
Heillä oli käytössä tuntematon menetelmä jolla graniittia voitiin leipoa kuin voita kuumalla veitsellä.Hellsink:iin upottivat mustan monoliitin josta kaikki vitsaukset saivat alkunsa.
että jää joka liikkui ja eli tuhansia vuosia välillä hieman pienentyen ja välillä edeten on liikutellut kovempaa kiviainesta joka on työstänyt nuo kuopat
Obelix tosiaan kilkutteli ne kivensä itse taltalla ja vasaralla.
Ne kirnujen pohjalla olevat pyöreät kivet eivät ole (ainakaan yksin) poranneet niitä kirnuja. Ne kivet ovat yleensä suunnilleen samaa graniittia (tai vastaavaa) kuin niiden "poraama" kalliokin. Kun kaksi yhtä kovaa kiveä hinkkaa toisiaan niin molemmat luonnollisesti kuluvat suunnilleen yhtä paljon. Siksipä siinä kuopassa on pitänyt pyöriä noita kiviä vähän penteleesti ennen kuin kirnusta on tullut esimerkiksi Askolassa sijaitsevan Jättiläisen kuhnepytyn kokoinen. Lisäksi välissä on pyörinyt hiekkaa ja soraa tehostamassa pyörivien kivenmurikoiden purevuutta.
Ranskanmaan hiidenkirnuista en tiedä. Ei siellä kai ainakaan suurempia ole. Enemmän niitä kai on täällä pohjoisemmassa. Alppien tienoillahan luulisi periaatteessa muodostuvan hiidenkirnuja koko ajan, mutta eipä niitä tietenkään jäätikön alta näe...
Helsingissä viikintiellä Herttoniemen päässä ihan tien vierellä olisi kaksi hiidenkirnua, ne on kätkössä maiseman peitossa ja kun tulet siilitieltäpäin niin ihan siinä mutkassa.