Elämme nyt kapitalistisessa kilpailuyhteiskunnassa, josta siirryttäisiin ideoiden tasa-arvoiseen kilpailuun. Epätasa-arvoinen järjestelmämme perustuu pääomasta kilpailemiseen, johon yhteisö opettaa yksilöt. Pääomasta kilpailemisen lopettaminen on yksi keskeisimmistä ongelmista, joka tulee eteen demokratiaa tehtäessä.
Tällaisessa yhteiskunnassa pärjää vain silloin kun osaa laittaa pääoman tuottamaan sitä lisää. Tätä tekevät kaikki. Demokratiassa, jossa kaikilla on päätösvalta, toimitaan taas neutraalisti, edustaen ideoita, jotka testataan järjellä joko oikeiksi tai vääriksi. Jokainen on valmis myöntämään ideansa vääräksi. Jokaisella on aina pääomaa ideoiden esittämisessä ja siitä seuraavassa vallassa.
Olisi vaikea vakuuttaa pääomasta kilpailemaan tottunut ihminen siitä, että hän uskaltaisi päästää etunsa leijailemaan vapaasti kaikkien nähtäville. Nykyihminen ei yleisesti ottaen ole viaton, vaan koko tämä "vapaus kilpailla" on ristiriitainen siten, että ihmiset eivät ole vapaita tekemään mitään muuta. Saada nykyihminen ymmärtämään demokratiassa tarvittava asenne on vaikeaa. Se on niin erilainen, eikä siinä pelätä sitä mitä toiset tekevät ihmisten paljastessa sisimpänsä.
Demokratiassa ihmiset ovat todella vapaita tekemään väitteitä todellisuudesta ja tavoittelemaan mitä tahansa, joka testataan yhdessä, ketään estämättä. Ajatusten esittäminen on puhdasta omista eduista, koska oma etu toteutuu joka tapauksessa. Niitä esitetään vain totuuden vuoksi, ei voiton vuoksi.
Tällaisessa yhteiskunnassa pärjää vain silloin kun osaa laittaa pääoman tuottamaan sitä lisää. Tätä tekevät kaikki. Demokratiassa, jossa kaikilla on päätösvalta, toimitaan taas neutraalisti, edustaen ideoita, jotka testataan järjellä joko oikeiksi tai vääriksi. Jokainen on valmis myöntämään ideansa vääräksi. Jokaisella on aina pääomaa ideoiden esittämisessä ja siitä seuraavassa vallassa.
Olisi vaikea vakuuttaa pääomasta kilpailemaan tottunut ihminen siitä, että hän uskaltaisi päästää etunsa leijailemaan vapaasti kaikkien nähtäville. Nykyihminen ei yleisesti ottaen ole viaton, vaan koko tämä "vapaus kilpailla" on ristiriitainen siten, että ihmiset eivät ole vapaita tekemään mitään muuta. Saada nykyihminen ymmärtämään demokratiassa tarvittava asenne on vaikeaa. Se on niin erilainen, eikä siinä pelätä sitä mitä toiset tekevät ihmisten paljastessa sisimpänsä.
Demokratiassa ihmiset ovat todella vapaita tekemään väitteitä todellisuudesta ja tavoittelemaan mitä tahansa, joka testataan yhdessä, ketään estämättä. Ajatusten esittäminen on puhdasta omista eduista, koska oma etu toteutuu joka tapauksessa. Niitä esitetään vain totuuden vuoksi, ei voiton vuoksi.
Vastaukset 16
Vanhimmat
häiritsee se että ne ovat niin ristiriidassa sen kanssa mitä todella olet!
"Demokratiassa, jossa kaikilla on päätösvalta, toimitaan taas neutraalisti, edustaen ideoita, jotka testataan järjellä joko oikeiksi tai vääriksi. Jokainen on valmis myöntämään ideansa vääräksi. Jokaisella on aina pääomaa ideoiden esittämisessä ja siitä seuraavassa vallassa."
Koska et koskaan edes kuuntele ketään, koska tiedät kaiken, ja haluat aina että sinun ideasi otetaan riemuiten vastaan. Ja jos niin ei käy... Tiedetään kyllä miten käy...
Demokratiassa ihmiset ovat todella vapaita tekemään väitteitä todellisuudesta ja tavoittelemaan mitä tahansa, joka testataan yhdessä, ketään estämättä. (NIINPÄ NIIN) Ajatusten esittäminen on puhdasta omista eduista, (JOOPA JOO) koska oma etu toteutuu joka tapauksessa. Niitä esitetään vain totuuden vuoksi, ei voiton vuoksi.
Perusta utopia.
että demokratia on ristiriidassa korruption
kanssa esim. Venäjällä,Kiinassa,Kuubassa jne.
Siitä syystä valtioissa voi olla vain rahavaltaa,
ei kansanvaltaa!
Valtio johtaa korruptioon, joka on mahdollista vain silloin kun kansanvalta ei toimi. Kansanvalta poistaa tarpeen yksityisomistukseen tuotantovälineistä, joka on sekä luokkajaon että korruption lähde. Tätäkö tarkoitit?
Sosialismia, demokraattista teollisuuden hallintaa, ei voi toteuttaa tuhoamalla valtiota, koska sitä tarvitaan kansanvallasta sopimiseksi. Voisi sanoa niin, että valtio lakkaa olemasta heti kun kansanvalta toimii. Se on kansanvallan ensimmäinen tehtävä. Aloitteen on siis tultava aidosti demokraattisen koneiston sisältä.
Mielestäni demokratiasta kertoo kaiken sellainen esimerkki, kun verrataan päiväkotiryhmää, jossa psykopaattinen lapsi kerää muut lapset palvomaan häntä.
Hän kuitenkin jättää joukon ulkopuolelle keskimäärin kaikkein eniten lasten kokonaismäärästä eroavat lapset.
Näin hänellä on enemmistö puolellaan, jotta hän voi ryhmän oikeutuksen hyväksynnällä kiusata ulkopuolelle jätettyjä.
Enemmistön voimaksi kiteytyy juuri tuo toiseus. Ja toiseudesta tulee ryhmän koossa pitävä voima.
Toiseus tarkoittaa keskiarvoltaan ryhmästä riittävän paljon poikkeavaa. Keskiarvosta tulee tavoite ja pyrkimys.
Demokratiassa myös tavoite on keskiarvossa. Tarvitaan toiseus, jotta enemmistö olisi olemassa.
Luultavimmin ne ihmiset, jotka edustavat toiseutta ovat aikuisina demokratiassa samassa asemassa, kuin päiväkodissa psykopaattijohtoisessa ryhmässä.
Demokratia on oraganisoitunutta psykopatiaa.
Demokratiassa olevan ryhmän turvaa tarvitaan pakoon totuudelta. Totuus on suuri uhka ja sitä suurempi ryhmä, sitä vahvempi on eksytys.
Psykopatia on sosiaalisesti syntynyt yksilön omissa kokemuksissa ja ristiriidoissa toisiin ihmisiin. Se ei ole synnynnäinen luonnonlaki, jota ei voi muuttaa. Kun tiedät miksi ihminen ajattelee jollain tavalla, voi osoittaa syyt vääriksi, joka johtaa reformaatioon. Näin terapia toimii. Psykopatia ei ole yhteisön este, joka tekisi mahdottomaksi luoda tasa-arvoinen yhteisö. Yhteisö on jo olemassa, ja se luo psykopatian omalla epätasa-arvoisuudellaan. Psykopatiaa ei voida käyttää verukkeena tasa-arvon esteeksi, koska se johtuu epätasa-arvoisuudesta, jonka tasa-arvo korjaa. Todella epärealistista ja vaarallistakin vääristää syy-seuraus -suhteet synnynnäisiksi ja sillä perusteella vetää johtopäätöksiä, että vaihtoehto ei ole mahdollinen.
Psykopatiassa on todettu olevan keskeisiä ongelmia aivojen rakenteessa, jotka estävät normaalien tunteiden kokemisen.
On arvioitu, että psykopatiassa kehittyneet syntymän jälkeiset kehitys häiriintymät ovat syntyneet ainakin alla 1 vuotiaana, mutta mahdollisesti jo alle puoli vuotiaana.
Lisäksi persoonallisuushäiriöillä on todettu olevan periytyvyyttä. Täytyy ymmärtää, että on joitain synnynnäisiä taipumuksia, jotka johtavat tietynlaiseen kehityskaareen. Sopivissa olosuhteissa häiriön kehittyminen kuitenkin vältetään.
"Kun tiedät miksi ihminen ajattelee jollain tavalla, voi osoittaa syyt vääriksi, joka johtaa reformaatioon. Näin terapia toimii."
Kyllä näin on, mutta terapian ongelma on useimmiten se, että terapeutti uskoo omaan asiaansa ennemmin, kuin faktoihin. Yleensä terapia kuitenkin pahentaa potilaan tilaa. Suomessa käytettävä psykodynaaminen terapiamalli ruokkii itse itseään ja täten dynaamisesti pahentaa potilaan tilaa.
"Psykopatia ei ole yhteisön este, joka tekisi mahdottomaksi luoda tasa-arvoinen yhteisö."
Ei vielä pelkkä psykopatia ehkä, mutta se on jo suuri este, että käytännössä 90% ihmisistä toimii naiivisti ajattelevina psykopaattien huorina, jotka tekevät mitä tahansa kykenemättä kyseenalaistamaan tämän valtaa.
"Yhteisö on jo olemassa, ja se luo psykopatian omalla epätasa-arvoisuudellaan."
Tasa-arvoisuus ei liity tähän mitenkään. Jos luullaan, että se liittyy, on hyväksytty psykopaattinen toimintamalli.
Yhteisö ei luo psykopatiaa, vaan psykopatia luo psykopatiaa.
Psykopaatti pystyy manipuloimalla pissapäitä pärjäämään elämässä ylivoimaisesti ja täten hän saa päättää yhteisön arvot. Arvot tulevat noudattamaan psykopaattisen ihmisen esimerkkiä ja täten lopulta yhteisö suosii psykopaatteja elinkykyisempinä ja ennen kaikkea kilpailukykyisempinä. Terve ihminenhän ei kilpaile, vaan kilpailu on käytännön psykopatiaa.
"Psykopatiaa ei voida käyttää verukkeena tasa-arvon esteeksi, koska se johtuu epätasa-arvoisuudesta, jonka tasa-arvo korjaa."
Kovin mielelläsi nyt änkeät tuota tasa-arvo härpäkkää tähän, mutta sillä ei ole asian kanssa mitään tekemistä. :)
Tasa-arvo on vain kivan kuuloinen kapitalistinen propaganda-termi, jolta puuttuu merkityssisältö.
"Todella epärealistista ja vaarallistakin vääristää syy-seuraus -suhteet synnynnäisiksi ja sillä perusteella vetää johtopäätöksiä, että vaihtoehto ei ole mahdollinen."
Todella vaarallista uskoa psykopaattiseen propagandaan ennen faktoja.
Itseasiassa suomalainen yhteiskunta on muutos vaiheessa sosialistisesta kapitalistiseksi. Muutos johonkin seuraavaan ei tule meidän elinikänämme.
Koska perustietoni psykologiasta ei tähän riitä, niin esitänkin kysymyksen, voiko psykoottisia ominaisuuksia jäljitellä ilman, että niitä omaa luonnostaan?
"Itseasiassa suomalainen yhteiskunta on muutos vaiheessa sosialistisesta kapitalistiseksi. Muutos johonkin seuraavaan ei tule meidän elinikänämme."
Niin, kyllähän maailma on menossa yhä enemmän kapitalistiseen suuntaan. Koitetaan kaikin keinoin ajaa asioita niin, että mentäisiin yhä paremmin kohti ihmisen välineellistämistä.
Kuten Nietzsche totesi, yhteiskuntaa muutetaan syyllistämällä ja muuttamalla moraali ihmisen mielentilasta riippuvaksi määreeksi.
"Koska perustietoni psykologiasta ei tähän riitä, niin esitänkin kysymyksen, voiko psykoottisia ominaisuuksia jäljitellä ilman, että niitä omaa luonnostaan?"
En tiedä, mitä haet takaa, mutta siis kaipa joku voi näytellä psykoosia. Kuinka niin?
Ajoin takaa ajatusta käyttää näitä piirteitä johtamisen apuna, ehkä myös yleisen menestymisenkin. Pohdin myös usein miten maailmasta saataisiin "parempi" paikka asua. Päädyn usein samoihin lopputuloksiin, ei mitenkään. Eikö tällöin ole järkevää vain tyytyä etsimään omaa onneaan? Muutosta parempaan haluaa kuitenkin vain vähemmistö. Vaikka minä joskus saisin mahdollisuuden (siis vallan) vaikuttaa joihinkin asioihin, uskon tien valtaan turmelleen minut siinä vaiheessa.
Kävin tänään varakkaan kapitalistin kanssa keskustelua kilpailusta ja hän esitti hyvän näkökannan joka sai ajattelemaan. "Kapitalismin tarkoitus ei ole kilpailu, vaan kilpailun voittaminen."
"Ajoin takaa ajatusta käyttää näitä piirteitä johtamisen apuna, ehkä myös yleisen menestymisenkin."
Ahaa, joo. Tarkoitit ilmeisesti kuitenkin psykopaattisia piirteitä, etkä psykoottisia. Psykoottisuus pinnallisilta oireiltaan on liki psykopatian vastakohta. Psykoottinen on siis sellainen varsinainen mielisairas, harhainen, kun psykopaatti taasen näyttää terveeltä.
"Eikö tällöin ole järkevää vain tyytyä etsimään omaa onneaan?"
Kyllä. Jotkut ehkä saavat onnensa siitä, kun saavat toiset onnellisiksi. Rohkenen väittää, että vain tietynlainen toimintaperuste on dynaamisen onnen takana.
"Muutosta parempaan haluaa kuitenkin vain vähemmistö."
Kuinka niin? Kyllä minä uskon, että vähemmistö on se, joka ei halua muutosta parempaan. Väitän vain, että vähemmistö käyttää enemmistöä itselleenvalehtelun peilinä, joka heijastaa vähemmistön kuvaa.
Jokainen löytää onnen vain omasta kokemusmaailmastaan käsin, ei toisen kokemusmaailmasta käsin.
Jokainen kuitenkin havaitsee samaa todellisuutta. Ymmärtämisen teitä täytyy noudattaa.
"Kapitalismin tarkoitus ei ole kilpailu, vaan kilpailun voittaminen."
Kilpailun voittaminen? Mutta eikös kilpailun voittaminen kapitalistisen logiikan mukaan tarkoita sitä, että pystyy estämään toisenlaiset subjektiivisuudet? Eli eräänlaista jumalasemaa, jossa voi mielivaltaisesti määrittää ja heittää subjektiivisia arvoja ympärilleen.
Kapitalistit ovat itse keksineet kilpailun. Ilman kapitalismia ei olisi kilpailua.
Oikea toimintamenetelmä on yhteistyö. Kilpailu on yhteistyön vääristynyt kuva.
Kapitalisteja saamme kiittää siitä, että itsenäinen ja riippumaton, häiriintyneen vuorovaikuskehityksen omaava henkilö on toimivin tässä yhteiskunnassa.
Kapitalismi ehdollistaa sairaalle narsismille.
Kilpailua saamme kiittää myös siitä, että nykyään kansankielessä sana älykkyys tarkoittaa manipulointitaitoa.
Kilpailu on aina mahdotonta, sillä se tapahtuu mielivaltaisin perustein.
Kilpailun kohteet ovat aina arvottuja. Voisimmehan moralisoimalla muuttaa yhteiskunnan helposti niin, että vaikkapa itsemurhasta tulisi kaikkein kilpailluin asia.
Voisimme ihan hyvin luoda nykyistä järjestelmää vastaavan järjestelmän, jossa käydään kovaa ja rankkaa kilpailua siitä, että pääsee tekemään rituaalisen itsemurhan.
Mielestäni Kantin moraalikäsitys on melko hyvä. Mielestäni se kuvaa myös hienosti kapitalismin ongelmia.
Kantin kategorisen imperatiivin mukaan kapitalistisessa valtiossa ihminen ei voi tehdä moraalisesti oikeaa tekoa järjestelmän ristiriitaisuuden takia.
Kuitenkin kilpailujärjestelmässä moraalisesti paras teko on itsemurha, joten kapitalistisessa valtiossa jokaisella ihmisellä on velvollisuus tehdä itsemurha.
Tässä hieman mielivaltaisuutta:
hhmm... ei tullut yhtään hymiötä viestiin, joten lisään ne loppuun.
Arvioin, että oikea määrä hymiöitä tällaiseen viestiin on noin 5.
:) :) :) :) :)
Kyllä, psykopaattisia. Käytät varmaan oikeaa termiä, juuri tätä jumalvaltaa haetaan kapitalistisessa voitossa. Julkisesti tätä ei tieteenkään voi sanoa joten termejä ja ja viesintää on salattava. Siitä voisi syntyä pienoinen kohu jos suurten kansainvälisten yritysten omistajat ja johtajat myöntäisivät tämän.
Minä olen törmannyt tätä jumalvaltaa etsiviin ihmisiin kuitenkin päivittäisessä elämässä. Että saataisiin oikein joku luku esille niin ainakin 6 tamän asia myötänyttä varakasta ihmistä tunnen. Joten ymmärsin kommentistasikin, että se todella on vähemmistö. Samalla huomasin että tämä vähemmistö todella vaikuttaa enemmistöön ja sen rakenteeseen lisäten määräänsä?
Psykopaattisten ihmisten ajautuminen määrääviin tehtäviin ei kuitenkaan ole riippuvainen siitä onko yhteiskunnan rakenne kapitalistinen vai sosialistinen. Tästä elävä esimerkki eräästä projektistä, jossa tuotantoa siirrettiin kommunistiseen valtioon suomesta. Suomessa organisaation kultuurissa tosiaankin johtaviin asemiin tiesä löysivät psykopaalttisia ominaisuuksia omaavat ihmiset. Mutta kun organisaatio siirrettiin kommunistiseen maahan johtaviin tehtäviin määräytyvät sielläkin luonteeltaa samanlaiset ihmiset?
Onko tämä kuitenkin toimintamalli jota ihmiset noudattavat ja näin ollen parannusta ei voi syntyä? Syntyykö aina uusi "kapitalismi"?
Itse pidän vallasta ja menestymisestä, joskus jopa muiden kustannuksella. Kuitenkin, jos saisin joskus jotain jumalvaltaa vastaavaa, yrittäisin parantaa maailmaa. Olen pohtinut johtuuko tästä ihhimillisestä piirteestä se etten ole päässyt aivan huipulle? Rakenne karsii minut pois ennen tätä?
"Siitä voisi syntyä pienoinen kohu jos suurten kansainvälisten yritysten omistajat ja johtajat myöntäisivät tämän."
Sama homma olisi ollut, jos kansanedustajaehdokkaat olisivat kirjoittaneet mainoksissa, että "olis pientä rahan tarvetta, että äänestätkö minua...".
"Samalla huomasin että tämä vähemmistö todella vaikuttaa enemmistöön ja sen rakenteeseen lisäten määräänsä?"
Niin, oikeastaan tarkoitin sitä, että kapitalistinen yhteiskunta vaikuttaa enemmistöön ja sen rakenteensa, lisäten vähemmistönä olevien tietynlaisten ihmisten määrää suhteessa kokonaispopulaatioon.
Syy, miksi näin väitän, on siinä kun yksinkertaisesti kapitalistiset ja demokraattiset olosuhteet ovat ideaalit psykopaattien toiminnalle. Kilpailu toimii pidemmän päälle eugeeniikan tavoin ja voidaan havaita, että kaivatunkaltaiset ihmiset ovat myös lisääntymiskykyisempiä, kuin muut.
Psykopaattisen ihmisen on erittäin helppo elää tällaisessa yhteiskunnassa, johon hän on luonnostaan täydellisesti sopeutunut.
Koska tällöin psykopaatti muodostaa populaation ihanneyksilön, populaation keski-arvotyypiksi nousee psykopaattinen henkilö.
Populaation keskiarvolla tarkoitan kaikkein parhaiten sopeutunutta ihmistyyppiä ja kauimpana keskiarvosta olevat ovat huonoimmin sopeutuneita.
"Mutta kun organisaatio siirrettiin kommunistiseen maahan johtaviin tehtäviin määräytyvät sielläkin luonteeltaa samanlaiset ihmiset?"
Kyllä. Myös kommunistisessa järjestelmässä oli tiettävästi psykopaattisia henkilöitä johtavissa asemissa. Erityisesti NKVDn puolella työskennelleitä upseereita on joskus luonnehdittu psykopaateiksi.
Psykopaatti sopeutuu vallitsevaan yhteiskuntaan ja hänen tavoitteensa on usein päästä johtavaan asemaan. Diktatuureissa salainen poliisi ja vastaavat tehtävät kutkuttavat jostain syystä psykopaatin mieltä ja hän hakeutuu mielellään sen tyyppisiin tehtäviin.
"Onko tämä kuitenkin toimintamalli jota ihmiset noudattavat ja näin ollen parannusta ei voi syntyä? Syntyykö aina uusi "kapitalismi"?"
Vaikea sanoa. Ihan mielenkiitoinen ajatus, että yhteiskunnallinen kehitys päätyisi aina kapitalismiin.
Psykopaatti on vain tietynlainen ihmistyyppi, jolla on tietynlaiset tavoitteet. Oli yhteiskunta millainen tahansa, psykopaattien viehätysvoima tehoaa aina yhtä hyvin.
Parannustahan voi aina tapahtua yhteiskunnan tasolla. Yksilöiden kehittyminen on pidempi prosessi.
Niin kapitalismi, kuin demokratia ovat tietynlaisen ajattelun ääripää. Ne molemmat ovat ns. rehellisiä siitä asiasta, että kaikki ihmiset ovat psykopaatteja.
Koska kaikki eivät kuitenkaan ole psykopaatteja, joutuu yhteiskunta muokkaamaan ihmisiä ehdollistamalla, jotta sen toimintaperiaate voisi olla rehellinen.
Kommunismi eroaa kapitalismista siinä mielessä, että se on tietynlainen ideologia. Lähes uskontoa muistuttava systeemi. Tällaisten aatteiden heikkous näkyy siinä, että niitä käytetään häikäilemättömästi hyväksi ja propagandassa aatetta muovataan kulloinkin mielen mukaiseksi.
Demokratiassa uskotaan, että aatteet ovatkin vain tällaisia hyväksikäytön välineitä ja siksi demokratiassa yksikään aate ei pääse yksinvaltaan.
Demokratian keskeisimmäksi ongelmaksi muodostuukin se, että se tarvitsee ihmisiä, jotka ovat niin hyviä manipuloijia, että pärjäävät politiikassa.
"Olen pohtinut johtuuko tästä ihhimillisestä piirteestä se etten ole päässyt aivan huipulle? Rakenne karsii minut pois ennen tätä?"
No, kyllähän valtaan pääsee muutenkin, kuin psykopaattisin keinoin. Kaikkein rikkaimmat miehet eivät ole olleet psykopaatteja.
Hyvä esimerkki voisi olla Edison. Hän oli sosiaalisesti kykenemätön, mutta älyä riitti.
Myöskään Bill Gates, Howard Hughes, tai Rockefeller, eivät olleet psykopaatteja.
Kuitenkin on merkittävää, että psykopaattien osuus johtavissa tehtävissä on ilmeisesti moninkertainen
normaaliväestöön verrattuna, kun verrataan sitä, kuinka paljon psykopaatteja on kokonaispopulaatiosta ja sitä, kuinka paljon heitä on tietyissä asemissa.
Voidaan huomata, että psykopatiasta on hyötyä huipulle pääsemiseen, mutta silti kokonaismäärästä suurin osa johtajista on ei psykopaattisia.
Ja onhan psykopaatteja varmasti aivan tehdastyöläisinä ja kaikenlaisissa ammateissa.
Yksi mielenkiintoinen seikka, mikä tukee psykopaatin menestymistä, on ihmisten yleinen naiivius. Työpaikoilla arvostusta saa, jos osaa markkinoida itseään hyvänä ja menestyvänä työntekijänä.
Psykopaatin valtti on osittain siinä, että hän luo ympäristölleen tietynlaisen kuvan itsestään ja tämän jälkeen ympäristö tukee hänen menestystään.
Työ-elämässä arvostetaan myös liikaa itsetuntoa. Psykopaatilla ei oikeaa itsetuntoa ole ollenkaan, mutta päällepäin hänen itsetuntonsa on ääretön.
"Niin, oikeastaan tarkoitin sitä, että kapitalistinen yhteiskunta vaikuttaa enemmistöön ja sen rakenteensa, lisäten vähemmistönä olevien tietynlaisten ihmisten määrää suhteessa kokonaispopulaatioon. [--]Kilpailu toimii pidemmän päälle eugeeniikan tavoin ja voidaan havaita, että kaivatunkaltaiset ihmiset ovat myös lisääntymiskykyisempiä, kuin muut."
-- Johan on. Tässähän ollaan päästy kovasti marxilaisiin tunnelmiin. Ehkä sen sijaan, että luodaan illuusioita olisi parempi keskittyä pohtimaan todellisuutta. Ensinnäkin, mikäli haluaa tuoda esimerkin valossa jotain esiin, voisi olla paikallaan määritellä tämä "tietynlainen ihminen". Sitten, puhut eugeniikasta ja kaivatunlaisen ihmisen lisääntymisestä? Eikö nyky-yhteiskunnassa nimenomaan tämä tarkoittamasi ryhmä lisäänny kaikkein vähiten johtuen jo siitä, ettei "aikaa" perheelle ole? Ellei sitten kaivatunkaltainen ihminen ole nigerialainen lapsi, tai intialainen. En voi tietenkään tietää kun et sitä määrittele.
Tekstisi etenee agendaansa toteuttaen kovasti kauniisti, siinä on vain valitettavan kehäpäätelmän kaiku. Missään et tuo esiin niitä argumentteja, joilla osoittaisit tällaisen, psykopaattiseksi kutsumasi ihmistyypin ominaisuuksia tai edes kertoisit miten tällaisen tunnistaa. On aavistuksen ontuvaa filosofiaa luoda käsitteitä joilla oikeuttaa teesinsä ilman, että vaivautuu syventymään tuon oikeuttavan käsitteen perusteluihin. Tällainen kaikenkattava käsite on ideallinen mikäli sillä pyritään hakemaan oikeutusta jollekin asialle: sitä vastaan ei voi argumentoida.
Lopuksi annat vielä ymmärtää, kautta rantain, että ihminen joka omaa sosiaalisia taitoja on automaattisesti psykopaatti mikäli hän on arvostetussa asemassa yhteiskunnassa. Tällä tavoin ajateltuna voidaan todellakin sanoa, että minä, superyksilö, en ole menestynyt koska en ole psykopaatti. Mikäli halutaan puhua demokratiasta voitaisiin vaikka puhua siitä mitä se todellisuudessa tarkoittaa ja jättää tällainen huttu ja pseudoilu sinne minne se kuuluu.
Mielenkiintoisia näkökulmia, joita kykenen siirtämään ja todentamaan jokapäiväiseen elämään(ihan kommentina tälle tonille.. minä en tiedä filosofisia termejä enkä käsitteitä, silti voi kyetä keskustelemaan asioista..).
Niin, olisiko yhden ihmisen yksinvaltius kuitenkin paras vaihtoehto? Viittaan tässä siihen, jos minä saisin tällaisen vallan (jumalvallan) käytäisin sen parantamaan aioita. Tietysti kykyjeni rajoittamana. Nykyisessä tilanteessa joudun kilpailun ja pyrkimysten takia käyttämään "vääriä " keinoja. Jumalvallan saavutettuani uskoisin pääseväni omahyväisyydestäni??
Käsitääkseni filosofit ovat luoneet tälläisen teoreettisen täydellisen yhteiskunnan? Kuka johtaisi tälläista yhteiskuntaa? Miten "huono" aines kitkettäisiin pois (psykopaatit)?
"Tässähän ollaan päästy kovasti marxilaisiin tunnelmiin. Ehkä sen sijaan, että luodaan illuusioita olisi parempi keskittyä pohtimaan todellisuutta."
Marxilaiset tunnelmat tässä keskustelussa on korkeintaan siellä sinun pöksyissä.
Jos olisit lukenut useampia viestejäni, olisit varmaan asennoitunut tähän toisella tavalla. En ole Marxilainen, enkä mikään kommunisti.
Olen kritisoinut kommunismia yhtälailla, kuin kapitalismia. Usein vain näyttää siltä, että ihmiset ovat niin ottaneet demokratian ja kapitalismin omaksi asiakseen, että uskovat sen järkevyyteen ja ottavat itseensä, jos sitä arvostellaan.
Mielestäni on hauskempi arvostella kapitalismia, kuin kommunismia, sillä kästitykset kapitalismista ovat luonnollisesti pahasti suossa.
Se ei tarkoita, että henkilö on jonkin toisen aatteen edustaja, jos hän arvostelee jotain aatetta.
Itse en pyri sen paremmin kapitalismiin, kuin Marxin satukirjoihin. Minä vain heitän faktat pöytään tuntematta mitään empatiaa, tai kaunistelun tarvetta mitään aatetta kohtaan.
"Ensinnäkin, mikäli haluaa tuoda esimerkin valossa jotain esiin, voisi olla paikallaan määritellä tämä "tietynlainen ihminen"."
Tietynlainen ihminen oli psykopaatti. Ja toin esiin, että sitä psykopaattisempi, sitä paremmat selviytymismahdollisuudet.
"Sitten, puhut eugeniikasta ja kaivatunlaisen ihmisen lisääntymisestä? Eikö nyky-yhteiskunnassa nimenomaan tämä tarkoittamasi ryhmä lisäänny kaikkein vähiten johtuen jo siitä, ettei "aikaa" perheelle ole?"
Ehkä lienee syytä vähän selvitellä sinulle näitä asioita. Eli en nyt tarkoittanut kaivatunlaisella ihmisellä sellaista kovasti työskentelevää yritysjohtajaa, joka vielä välittää perheestään. Ja kuten viestissäni varsin selvästi ilmoitin, että suurin osa johtajista on ihan ok tyyppejä. Mistäs tiedät, vaikka minäkin olisin yritysjohtaja?
Psykopaattinen mies iskee 5 naista joka päivä ja kylvää lapsia ympäri maailmaa sen kummemmin näistä välittämättä, tai huolehtimatta.
Hän on kapitalismin ihanteiden mukainen, itsenäinen ja riippumaton, joka määrittää itse oman moraalinsa. Ja mikä pahinta; myös toisten moraalin.
"Missään et tuo esiin niitä argumentteja, joilla osoittaisit tällaisen, psykopaattiseksi kutsumasi ihmistyypin ominaisuuksia tai edes kertoisit miten tällaisen tunnistaa. On aavistuksen ontuvaa filosofiaa luoda käsitteitä joilla oikeuttaa teesinsä ilman, että vaivautuu syventymään tuon oikeuttavan käsitteen perusteluihin. Tällainen kaikenkattava käsite on ideallinen mikäli sillä pyritään hakemaan oikeutusta jollekin asialle: sitä vastaan ei voi argumentoida."
Joo o. Olemme varmaan asioista samaa mieltä. En oikein kuitenkaan kerkiä tässä häthätää kirjoittaa 500 sivuista kirjaa suomi24aan, jossa perustellaan kapitalismi psykologisesti ja esitetään sen liitokset populaatioon.
Vihjailit, että käyttelen psykopatian käsitettä huolimattomasti.
Voin vakuuttaa, että tunnen aiheen lähes täydellisesti, toisin kuin yleisesti tuota termiä käyttävät ihmiset, jotka käyttävät sitä juuri siten, kuin luulit minun sitä käyttäneen.
Kapitalismi itseasiassa ruokkii psykopatia termin väärin käsittämistä ja käyttöä kansankielessä "sopivissa" yhteyksissä. Kapitalismin tarkoitus on antaa ihmisten luulla, mitä he ovat taipuvaisia luulemaan ja käyttää heitä hyväkseen näiden luulojen mukaan. Eli samanlaista touhua, mitä psykopaatti pitää.
"Lopuksi annat vielä ymmärtää, kautta rantain, että ihminen joka omaa sosiaalisia taitoja on automaattisesti psykopaatti mikäli hän on arvostetussa asemassa yhteiskunnassa."
Korrektimmin sanottuna sinä annat itsesi ymmärtää, että tarkoitin moista.
Sanoin, että Edisonilla ei ollut sosiaalisia taitoja. Tällä osoitin sen tosiasian, että täysin manipulointikyvytönkin ihminen voi saada jotain aikaan ja että todella loistavat tyypit oikeasti keskittyvät tekemiseen, eivätkä sosiaalisiin peleihin, joihin nykyään pakotetaan keskittymään. Tieto ja faktat kiistetään nyky-yhteiskunnassa ja niitä jopa halveksutaan!!
Mitä, jos oikeesti kiinnostaa tää maailma? Mitä jos oikeesti haluat tehdä jotain?
Jotain muutakin, kuin käyttää hyväkseen toisten ihmisten taipumuksia ymmärtää asioita väärin.
Ihminen, joka on arvostetussa asemassa yhteiskunnassa ja omaa sosiaalisia taitoja on todennäköisesti terveempi, kuin sosiaalisia taitoja omaamaton.
"Mikäli halutaan puhua demokratiasta voitaisiin vaikka puhua siitä mitä se todellisuudessa tarkoittaa ja jättää tällainen huttu ja pseudoilu sinne minne se kuuluu."
Itseäni eivät häiritse sopivuuden rajat. Mielestäni pitää uskaltaa ja pystyä puhumaan asioista puolueettomasti, eikä puhua demokratiasta demokratian oman propagandan säännöin.
Suoraan sanoen en tiedä kovin montaa filosofia, joka olisi hyväksynyt demokratian.
Sokrates haukkui demokratian oikeudenkäynnissään ja hänet tuomittiin kuolemaan.
Semokratiaa ei edelleenkään pystytä puolustamaan muutoin, kuin väkivallan keinoin.
Ilman kommunistikorttia ja muita syytöksiä demokraita olisi aseeton. Demokratian puolustajat käyttävät termejä miten sattuu, koska niitä ei saa kritisoida. Sama homma, kuin mitä väiti minun tekevän psykopatia-termillä.
Ei ole väliä, kuinka asiat oikeasti ovat, kun demokratiaa arvosteleva on aina kommunisti, tai joku muu sopivan stereotypinen hihhuli, jonka puheita ei kannata ottaa todesta.
Sokrateelle muuten äänestettiin kuolemantuomio.
Tyypillisin puolustus, mitä nykyaikainen demokratian kannattaja käyttää, käytettäessä antiikin filosofien demokratiaa vastaan esittämää murhaavaa kritiikkiä, on, että silloin ei ollut kaikilla äänioikeutta.
Minun vastaukseni on tähän, että puolustus on tehoton. 3000-luvulla, jos samaa linjaa jatketaa, demokratian kannattajat eivät ota tosissaan 2000-luvulla esitettyä kritiikkiä, sillä 2000-luvulla ei vielä ollut lapsilla ja lemmikki-eläimillä äänioikeutta.
Tuhat vuotta myöhemmin voidaan heittää mukaan vaikkapa hirvet ja kiiltomadot.
Tätä voidaan jatkaa niin pitkään, kuin eläviä olentoja voidaan luokitella.
Niin, olisiko yhden ihmisen yksinvaltius kuitenkin paras vaihtoehto?
En pidä yksinvaltiutta myöskään toimivana ideana. Kukaan ihminen ei nousta muita paremmaksi.
Jumalvallan saavutettuani uskoisin pääseväni omahyväisyydestäni??
Kyllä varmasti. Jumalvallan omaava ihminen määrittää itse oman moraalinsa, eli hän kokee olevansa maailman tarkoitus.
Fysiikan lait riippuvat hänestä. Määrittihän kirkkokin fysiikanlait mieleisekseen.
Kun ihminen saa jumalvallan, hän saa väittää mitä tahansa ja se on aina totta.
Kansa moralisoidaan ja syyttämällä ja vetoamalla omaan tuntoon saadaan kyllä uskomaan mikä tahansa arvalla heitetty hetkellinen mielenjohde tavoiteltavaksi asiaksi.
Kyllähän moralisoimalla voidaan saada ihmiset vaikka harjoittamaan lapsenraiskaamista.
Myös rangaistukset voidaan määrittää päälaelleen. Voidaan ajatella, että on suuri häpeä ja tuska elää ylellistä elämää.
Tuon rangaistuksen voisi saada, ellei suostu harrastamaan pedofiliaa, mitä pidettäisiin arvostetuimpana ja tavoitelluimpana asiana.
Jumalvallan omaava ihminen ei voi olla omahyväinen, sillä hän voi määrittää termin omahyväinen sellaiseksi, ettei se koske häntä.
Moraalin täytyy riippua kaikista ihmisistä. Silloin eletään terveen vuorovaikutteisessa yhteiskunnassa, jolloin kukaan ei tavoittele valtaa. Mitä edes on valta? Eikö se ole termi luonnottomuudelle?
Mielestäni ihmisten tulisi edistää toistensa onnea. Ketään ei tulisi rajoittaa, ellei hän toimi toisia vastaan.
Miksi demokratia toimii toisin päin? Miksi demokratia ei rajoita ihmisiä niin kauan, kuin he toimivat toisiaan vastaan?
Mitä on sellainen vapaus, missä joku valtaa pitävä taho määrittää vapauden?
Mitä on sellainen vapaus, missä mittajärjestelmä ei kykene määrittämään tietyn mittaista matkaa, koska matkan kuvaus on irrationaaliluku?
Ihmistä ei ole tehty määrittämään maailmaa, eikä moraalia.
Ne on jo määritetty valmiiksi.
Ihmisen tehtävä on toimia moraalin ja maailman mukaan.
"Kuka johtaisi tälläista yhteiskuntaa? Miten "huono" aines kitkettäisiin pois (psykopaatit)?"
Minulle ideaali yhteiskunta on sellainen, missä kaikki hallitsevat yhdessä. Sellainen, missä kukaan toinen ei päätä, milloin minulla on vessahätä, tai nälkä.
Ketään ei kitketä pois. Ihmiset pyrkisivät tällaisessa yhteiskunnassa toimimaan oikein ja toistensa hyväksi. Sellaisessa yhteiskunnassa olisi rakkaus kaikkia kohtaan ja ymmärrys.
Sellainen yhteiskunta, jossa jokainen ihminen on tarkoitus.
Yhteiskunnanhan piti olla olemassa ihmisiä varten. Miksi kuitenkin aina on niin, että yhteiskunta on vain joitain varten, tai pahimmillaan vain itseään varten... ja, että ihmiset ovat yhteiskuntaa varten...
Eikö silloin, kun ihmisiä moralisoimalla ja velvollisuuksilla ajeta johonkin, olla luotu joitain jumalankuvia, joita ihmisten tulisi noudattaa?
Eikö olekkin niin, että germaanien, slaavien ja latinalaisten jumalat, kuten Zeus ole nykypäivänä korvannut aatteellinen yhteiskunta, kuten kapitalismi, tai kommunismi, joita varten ihmiset elävät?
Hakaristi ja punainen tähti ovat nykyajan pakanajumalia.
Ne kapitalistit, jotka haukkuvat Jumalat, uskovat itse kapitalismin epäjumalaan.
Ne kapitalistit, jotka haukkuvat suunnitelmatalouden eivät pääse eroon siitä, että subjektiivisesti rakennetut arvot johtavat aina samaan lopputulokseen.
Suunnitelmatalous ja markkinatalous tekevät samat virheet, mutta eri tavalla.
Täten julistan, että kaikki kapitalistit ovat kommunisteja ja kaikki politiikkaan uskovat ovat yhdessä vastuussa politiikan aiheuttamista tuhoista.