toisiansa tukevia?
Voiko olla tietoa ilman uskoa?
Voiko uskoa olla ilman tietoa?
Jos et tiedä,
tai tiedät väärät vastaukset,
niin tarkista oikea vastaus tietouskon galleriasivulta.
Voiko olla tietoa ilman uskoa?
Voiko uskoa olla ilman tietoa?
Jos et tiedä,
tai tiedät väärät vastaukset,
niin tarkista oikea vastaus tietouskon galleriasivulta.
Vastaukset 13
Vanhimmat
asioita.
Wikipediasta:
Klassinen tiedon määritelmä
Dialogin alussa on lyhyt Eukleideen ja Terpsionin keskustelu, jossa mm. kuvataan keskustelun taustat ja määritellään tieto samaksi kuin viisaus. Loppuosa dialogista voidaan jakaa kolmeen osaan, joissa esitetään vaiheittain klassinen tiedon määritelmä:
Tieto on havaintoa (151e-186e)
Tieto on oikea käsitys (187a-201b)
Tieto on oikea käsitys yhdessä selityksen kanssa (201c-210d)
http://fi.wikipedia.org/wiki/Theaitetos_(dialogi)#Klassinen_tiedon_m.C3.A4.C3.A4ritelm.C3.A4
asiallisesta vastauksesta.
Itse poimin Nykysuomen sanakirjasta tiedon määritelmistä seuraavan:
"Tieto on opetuksen, opintojen, tutkimuksen, kokemuksen tms. tuloksena saatu henkinen pääoma. "
Mietin tässä hiukan noita klassisia tiedon määritelmiä.
Teemme havaintoja ja annamme niille selityksiä.
Sitten kamppaillaan oikeasta käsityksestä.
Joskus kiistetään jopa toisten havainnot.
Ja tietoräjähdys jatkaa laajenemistaan...
mutta kai molemmat ovat vain yhteiseksi muodostuneen kielen sanoja joilla on jokin merkitys.
Tositieto on sellaista joka ei riipu havaitsijasta. Tositieto on kaikille samaa.
Jos jokin ei ole tositietoa se on vain kunkin omaa tietoa. Silloin on sama sanotaanko sitä tiedoksi vai uskoksi.
Jos asetetaan rinnakkain ihmisiä jotka sanovat omaavansa saman uskon, esimerkiksi uskovansa kaikki Jumalaan, uskon samuus selviöisi ulkopuoliselle tarkkailijalle siitä että nämä kaikki olisivat samaa mieltä Jumalan tahdosta.
Mutta jos yksi esim. sanoisi että Jumala käskee halkaisemaan pakanan miekalla päästä haaroihin, toinen sanoo keskustelleensa Jumalan kanssa kettiöpöytänsä ääressä ydinvoimalan turvallisuudesta ja kolmas ilmoittaisi Jumalan antaneen hänelle valtuudet hyökätä Irakiin -- onko ulkopuolisen tarkkailijan mahdollista vakuuttua siitä että näitä jokaista puhutteli sama Jumala?
Tositietoa Jumalasta ei ole.
ns. tositietoon?
Siis luottavatko esim. mainitsemasi ydinvoiman turvallisuuteen.
Okei, on paljon tositietoa,
mutta paljon saadaan sanoja sekaisin niidenkin perusteella.
Jo itsessään sana "tositieto" on mahdoton. Ei ole olemassa tietoa, jonka voisi todistaa mikäli nyt pysytellään filosofisessa diskurssissa. Descartes'han saattoi yhden tällaisen lauseen löytää, mutta kaippa se on siihen sitten jäänyt. Esimerkiksi Wittgenstein kumoaa G.E. Mooren esittämät "tositiedot", jotka kyllä arkisessa keskustelussa sitä ovatkin, mutteivät saavuta filosofisessa mielessä totuuden tasoa.
Uskosta taas kannattaa lukaista vaikkapa Sören Kirkekaardin kirjoituksia, joissa hän pohtii (onkos se nyt) Abrahamin tekoa. Siis valmiutta uhrata oma ainoa poikansa koska uskoo jumalan olevan oikeassa. Vaikka ainakin omasta mielestäni Kirkekaardin ajattelussa onkin muutamia aukkoja niin tarjoaa se silti varsin kiinnostavan pohdinnan siitä mitä usko todellisuudessa tarkoittaa. Esimerkiksi ajatuksia siitä voiko usko oikeuttaa arkipäiväisen moraalin kieltämiä tekoja jne.
Tokko tämä nyt vastasi kysymykseen uskosta tai tiedosta, mutta toivottavasti nyt et ainakaan Wikipediaan luota tällaisissa asioissa. Ei ihan kaikkea tässä maailmassa pysty tietosanakirjassa tarjoamaan, kaikkein vähiten vastauksia tiedosta, uskosta tai ylipäänsä mistään missä sijansa tulee antaa myös niille, jotka toisin ajattelevat. Koska ei ole absoluuttista tietoa, kukaan ei voi olla toista enempää oikeassakaan. Oli kyse sitten tiedosta tai muusta. Lue siis paljon ja luo oma kuvasi tiedosta ja uskosta. Se auttaa paljon enemmän kuin yksikään määritelmä.
Tositiedolla viittasin tieteelliseen tietoon, sen kriteereihin ja menetelmiin joilla sitä saavutetaan. Havaintojen on oltava havaitsijasta riippumattomia, kokeiden on oltava periaatteessa toistettavissa. Periaattessa positivistisen ja empiiristä metodia käyttävän tieteellisen tiedon kriteereistä ollaan aika pitkälle yksimielisiä.
Sen sijaan käsite "usko" on jokseenkin epäselvä. Jos halutaan uskoa johonkin joka periaatteessa olisi tositiedon saavutettavissa mutta jota jostain syystä ei ole toistaiseksi varmistettu, tällainen "usko" suuntautuu kuitenkin yhteiseen todellisuuteen eikä sillä ole perusteita. Jos taas "uskolla" tarkoitetaan viitata johonkin joka periaatteessa on koejärjestelyjen ulkopuolella, silloin on kyseessä kannanotto siihen millainen todellisuus on. Uskonnollisen uskon suhteen historiassa on tapahtunut rajuakin rajojen liikkumista, eli todellisuudesta on haluttu uskoa jotain joka ei sitten kuitenkaan ole kestänyt tositiedon kriteereitä.
Uskonnollisen uskon varassa ihmiset "uskaltavat" tai voivat tehdä tekoja joita he muutoin eivät tekisi. Näin ainakin apologeetat asian ilmaisevat. Kierkegaard koetteli itseään jokseenkin julmilla tavoilla, ja hänen henkilöään voidaan tarkastella myös psykiatrisena tapauksena. Kysymys kuuluu onko ihmisessä jotain vikaa jos hän kiihkeästi kaipaa ja tarvitsee jotain ihmistä suurempaa? Pitääkö välttämättä olla käsissä jotain kättä pidempää, päässä jotain miestä väkevämpää?
filosofisessa mielessä.
Mikä ihme se on?
Se olisi hyvä tietää,
kun miettii tieto ja uskoa ja totuutta.
Onko filosofit tosiaan rakentaneet totuudelle eri tasoja?
"Tositiedolla viittasin tieteelliseen tietoon, sen kriteereihin ja menetelmiin joilla sitä saavutetaan. Havaintojen on oltava havaitsijasta riippumattomia, kokeiden on oltava periaatteessa toistettavissa."
Tässä nimenomaan on ero. Foorumin otsikko viittaa filosofiaan, joten keskustelun tulisi ainakin lähtökohtaisesti olla filosofista. Tällainen "tositieto", jota tuotetaan luonnontieteellisesti ei ole tietoa filosofisessa mielessä juuri aikaisemmin esittelemieni perusteiden vuoksi. On hyvä pitää erillään se mitä pidämme totena ja mitä pidämme tietona. Niin, ja yksimielisiä tiedosta luonnontieteellisessä mielessä varmasti ollaankin. Se ei vain valitettavasti sovellu filosofisen pohdinnan osaksi.
Mitä siis on tieto filosofisessa mielessä? No, aikaisemmassa postissa tuossa tiedoksi oli luokiteltu tieto luonnontieteen mielessä. Siinä missä luonnontiede (kuvittelee?) tietää asioita niitä havainnoimalla löytyy tietoa tai ainakin kysymyksiä tiedosta filosofiassa enemmänkin pohtimalla ja kysymällä, mutta koska mitään ei oikein voi filosofiassa tietää ei tiedon rajaaminen käy päinsä samoin.
Kiinnostavan luokittelun tiedon ja varmana pitämisen välillä tarjoaa vaikkapa Wittgenstein. Lisäksi hän esittelee kielipelissään mielekkäitä lauseita ja epäilyksiä, jotka ovat siis "eri tasoisia" kuin lauseet siitä mikä on totta. Esimerkiksi Wittgensteinin kielipelin tasolla ei kaikkea ole mielekästä epäillä, mutta sitä vastoin filosofisessa mielessä kaiken epäily on mahdollista, jollei nyt järin hedelmällistä. Vaikkapa se onko pihalla näkemäsi puu koivu, jos sen koivuksi tunnistat voi olla mielekäs väite kielipelissä ja tavallisessa keskustelussa, mutta totuus se ei voi olla, koska on helppo löytää useita perusteita epäillä aistinvaraisia havaintojasi.
"Se joka tekee itsestään pedon vapautuu ihmisenä olemisen tuskasta."
Joku on päästänyt ihmispedon kintereilleni!
:))