USA:n rakennusten ilmastoinnista annettujen suositusten mukaan koululuokkien ilman hiilidioksipitoisuus ei saisi ylittää 1000 ppmv tasoa. Korkeampien pitoisuuksien katsotaan olevan pitkäaikaisina terveydelle vaarallisia. Akuutit myrkytykset alkavat tasolta 3000 ppmv.
Ilmastoinnin konsultit yleensä suosittelevat että tasoa 750 ppmv ei neuvotteluhuoneissa ja vastaavissa tulisi ylittää. Ilma alkaa tällöin tuntua tunkkaiselta ja väsyttävältä.
Tämän ja korkeammankin tason saavutamme helposti kun kaiken öljyn lisäksi poltamme suurimman osan kivihiilestä.
Saavutamme pian 400 ppmv... kuinka korkealle ilmastoskeptikkojen mielestä CO2-pitoisuudet saavat nousta ennen kuin heitä rupeaa kiinnostamaan? Tulee meinaan aika monen miljardin kulut kansantaloudelle, jos työväestö on jatkuvasti väsynyttä CO2-pitoisuuksien takia.
Ilmastoinnin konsultit yleensä suosittelevat että tasoa 750 ppmv ei neuvotteluhuoneissa ja vastaavissa tulisi ylittää. Ilma alkaa tällöin tuntua tunkkaiselta ja väsyttävältä.
Tämän ja korkeammankin tason saavutamme helposti kun kaiken öljyn lisäksi poltamme suurimman osan kivihiilestä.
Saavutamme pian 400 ppmv... kuinka korkealle ilmastoskeptikkojen mielestä CO2-pitoisuudet saavat nousta ennen kuin heitä rupeaa kiinnostamaan? Tulee meinaan aika monen miljardin kulut kansantaloudelle, jos työväestö on jatkuvasti väsynyttä CO2-pitoisuuksien takia.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Heh, heh, "gröönlanti"-tuc taas vauhdissa...
Jos ilma on tunkkaista niin sitten pitää avata ikkunat ja tuulettaa. Eikös tuo otsoniaukko aja saman asian kuin ikkuna? Aurinkotuulta sisään vaan.
Ja mereenhän se hiilidioksidi huuhtoutuu rapautuneiden mineraalien mukana niin kuin ennenkin.
Jos ulkoilma on vielä tunkkaisempaa, niin mitä siinä tuuletus auttaa? Tunkkaisuus tulee juuri siitä lisääntyneestä hiilidioksidista. Tuohon 1000 ppm:ään noustaan kevyesti ja silloin koko ilmakehä on tunkkainen eikä raikasta ilmaa ole missään muualla kuin happipullossa.
Fossiilisten polttoaineiden maailmanlaajuinen kysyntä on jatkuvassa kasvussa. Fossiilisen polttoaineen osuus myös Suomen energiatuotannossa kasvaa tulevaisuudessa, kun metsät alkavat huveta bioenergia- ja metsäteollisuuden raaka-aineen kulutuksen takia.
Mm. Fortum suunnittelee rakentavansa uuden maakaasuvoimalan Espooseen.
http://www.hiilitieto.fi/fi-FI/Kestavakehitys/
Fossiilisista kannattaa hankkiutua jossain vaiheessa irti, mutta nykytahti sopii mielestäni paremminkin peak oil -kriisin välttämiseen kuin AGW-porukan ennustaman ilmastonmuutoksen torjuntaan. Siis jos EU:ssa aiotaan vähentää päästöjä 20% 20 vuodessa(?), niin mitä käytännön merkitystä sillä on AGW-teorian mukaan ilmaston kehitykselle? Öljy suunnataan länsimaiden sijaan Kiinaan, Intiaan ym. kehittyviin maihin.
Mistä muuten sait tiedon siitä että akuutit myrkytykset alkavat tasolta 3000 ppm?
Suomen Työterveyslaitos:
"Lyhytaikaisen altistumisen alle 2 % (20 000 ppm) hiilidioksidipitoisuuksille ei ole todettu aiheuttavan haitallisia terveysvaikutuksia. Yli 2 % hiilidioksidipitoisuudet kiihdyttävät hengitystä ja aiheuttavat päänsärkyä. Yli 7,5 % pitoisuudet huonontavat henkistä suorituskykyä, aiheuttavat levottomuutta, sekavuutta ja näköhäiriöitä.
Yli 10 % hiilidioksidipitoisuudet aiheuttavat hengenahdistusta, kovaa päänsärkyä, kuulon heikentymistä, pahoinvointia, oksentelua, tukehtumisen tunnetta, hikoilua, tokkuraista oloa ja tajuttomuuden n. 15 minuutin kuluessa. Erittäin suurina pitoisuuksina hiilidioksidi syrjäyttää hapen ja voi aiheuttaa hapenpuutteesta johtuvan tukehtumisen suljetussa tilassa.
Hiilidioksidimyrkytys jatkuvalla altistumisella on VÄHÄN eri asia kuin työterveyslaitoksen arvot:
- Lyhytaikainen altistuminen on eri asia kuin jatkuvasti liian korkeassa hiilidioksidipitoisuudessa eläminen.
- On olemassa myös muita kuin nuoria ja terveitä ihmisiä, jotka kestävät työterveyslaitoksen normit.
"Lyhytaikainen altistuminen on eri asia kuin jatkuvasti liian korkeassa hiilidioksidipitoisuudessa eläminen."
Aloitusviestissä ollut termi "akuutti myrkytys" ei ole mielestäni paras mahdollinen kuvaamaan pitkäaikaista altistumista. Tässä työterveyslaitoksen ohjeistus:
1.6 Raja-arvoja
HTP (2005)
(työpaikan ilman haitalliseksi tunnettu pitoisuus): 5000 ppm (9100 mg/m3) /8 h
IDLH-arvo
(Immediately dangerous to life and health, USA): 40 000 ppm (72 000 mg/m3) /30 min
IDLH-arvo on suurin pitoisuus, jolle terve työntekijä voi altistua 30 minuutiksi saamatta palautumattomia terveydellisiä vaurioita tai poistumista vaikeuttavia vammoja.
http://www.ttl.fi/internet/ova/hiilidioksidi.html
Kuten tuolla jo sinua asiantuntevampi kirjoittaja (Tuhpultti) korjasikin, ei myrkytysvaara ole lähelläkään, vaikka silläkin yritä pelotella.
Jos ajattelisit normaalijärjellä, niin käsittäisit, että hiilidioksidiväsymyksesssä on samankaltainen ilmiö kyseessä kuin vuoristoilmaan sopeutumisessa. Kuulemma aluksi ei jaksa mitään, mutta sitten elimistö sopeutuu ja jaksaa melkolailla samalla tavalla kuin ennenkin, esim. vaellella luonnossa.
Hiilidioksidin väsyttävyyteen ei samalla tavalla elimistö sopeudu, kun/jos se esiintyy vain työtiloissa. Muulla ajallahan hengitetään "normaalia" ilmaa. Esittämässäsi skenaariossa, missä koko ilmakehän CO2-pitoisuus kohoaa hitaasti, ihmisten elimistöt sopeutuvat varsin mainiosti ilman mitään havaittavia ongelmia.
Korjaa ensin nuo virheelliseksi osoitetut myrkytysrajakäsityksesi. Mieti sitten hetkinen, kummanko esittämä asioiden kehitys on uskottavampi, sinun vai minun? Lopuksi voit kertoa kaikille palstalaisille mietintäsi lopputuloksen. Äläkä ota tähän nyt muita tekijöitä mukaan, pidetään tämä tässä CO2:n myrkyllisyys/väsyttämisvaikutuksessa.
Sitä eivät lajit sopeudu nytkään, niitä kuolee sukupuuttoon. Tässä ei mitään vähätellä...
"Sitä eivät lajit sopeudu nytkään, niitä kuolee sukupuuttoon."
Montako lajia on kuollut sukupuuttoon tämän ilmastonmuutoksen seurauksena?
vois hoitaa sukupuuttoon.
Tuhpultti kysyi montako eläinlajia on kuollut sukupuuttoon tämän ilmastonmuutoksen seurauksena. Ei ole vastausta?
Nämä harhautukset varmaan kyrsivät monia muitakin. En ole missään nähnyt uutista, jonka mukaan eläinlajeja olisi kuollut sukupuuttoon ilmastonmuutoksen seurauksena ja silti tämä väite on hyvissä voimissa. Ihminen tuhoaa luontoa ilman fysikaalista välikättä. Metsiä raivataan, kuivissa oloissa liikalaidunnus johtaa eroosioon, Afrikan järviä pumpataan kuiviin.
Kaikille höyrypäille mainittakoon, että puhutaan 0,6 celsiuksen lämpenemisestä. Eivät muutaman kymmenyksen muutokset tapa eliöitä. Ääri-ilmiöt tappavat eliöitä, mutta eivät yleensä sukupuuttoon. Toki monissa ennusteissa vilautellaan jopa neljäsosan maapallon eliöistä kuolevan sukupuuttoon. Professori Peter Barretin mukaan ihminenkin kuolee sukupuuttoon sadan vuoden sisällä. Mediassa sitten hehkutetaan näitä epätodennäköisiä skenaarioita, eikä maltillisemmille ennusteille ole tilaa.
Keskilämpötilojen muutokset evolutiivisesti ottaen lähimenneisyydessä ovat olleet paljon suurempia. Jääkaudella oli monta astetta kylmempää. Holoseenikauden optimissa muutama tuhat vuotta sitten oli paljon nykyistä lämpimämpää. Muutoksia tapahtuu myös pienemmässä mittakaavassa. Useissa osissa maapalloa ilmasto oli mukavan lämmin keskiajan lämpökaudella. Eräs saari vihersi sen verran paljon, että löytöretkeilevät viikingit nimesivät sen Grönlanniksi (=vihreä maa). Sitten tuli pieni jääkausi ja viikinkiyhteisö tuhoutui. Jäätiköt levisivät ja tuhosivat viljelyksiä Euroopassa ja Eskimoita nähtiin kalastamassa Skotlannissa saakka. Pohjois-Amerikassa kutistuneet intiaaniheimot muodostivat Irokeesi-heimon ja yhteistuumin kamppailivat vähenneitä ruokavaroja ja muita luonnonmullistuksia vastaan.
Suomessa oli suuret kuolonvuodet pikku jääkauden ydinjaksossa 1600-luvun lopulla johtuen pakkasten tuhoamista sadosta. 25-30% Suomen väestöstä kuoli vuosien 1695-97 kylmyyden seurauksena. Pienen jääkauden syypäänä pidetään alhaista auringon aktiivisuutta, joka on nimetty Maunderin minimiksi. Keskiajan lämpökauden syyksi on esitetty auringon korkeaa aktiivisuutta.
Tämä on ihan oikeaa historiaa.
http://www.giss.nasa.gov/research/briefs/shindell_06/
http://www.archaeology.org/online/features/greenland/
elämä ihan helposti palloltamme katoa, paljon pitää tapahtua että viimeinenkin bakteeri kupsahtaa.
Sitkeää sorttia nämä itseään monistavat systeemit. Jos muutos olisi tarpeeksi hidasta voisi elämä sopeutua mitä kummallisimpiin ympäristöihin, jos hiiliyhdisteet eivät toimisi siirryttäisiin piihin - pääasia että jonkinlaiset ketjumolekyylit pysyvät kasassa.
Tuossa jatkokeskustelussa käy ilmi, ettei koko ilmastonmuutos ole tiettävästi tappanut yhtään lajia toistaiseksi sukupuuttoon.
Mutta tässä olikin nyt kyse siitä, että kun hiilidioksidipitoisuus nousee ilmakehässä yli tunkkaisuusrajan, mitä siitä seuraa. Sopeutuminen, mistä minä puhuin, oli elimistön adaptaatiota, ei populaation adaptaatiota.
Kun kaikilla eliöillä on enempi tai vähempi (loiset?) sopeutumiskykyä päivättäiseen olosuhteiden vaihteluun mm. lämpötilan suhteen, ei hiilidioksidin vuosien aikana tapahtuvaan mahdolliseen pitoisuuden kasvuun sopeutuminen ole kummoinenkaan juttu.
Tuc näyttääkin jo luopuneen alkuperäisen väitteensä puolustamisesta, joten ...