Mieheni on Turun ja Tampereen puolesta välistä kotoisin, ja minua ärsyttää, kun hän sanoo, että sukka on "rikkein", kun minä sanon samasta asiasta, että sukka on "rikki" tai "rikkinäinen". "Rikkein" kuulostaa ihan superlatiivilta, vaikka hän ei sitä tarkoita.
Mistäköhän "rikkein" on hänen murteeseensa kulkeutunut?
Mistäköhän "rikkein" on hänen murteeseensa kulkeutunut?
Vastaukset 7
Vanhimmat
Äitini sanoi myös "rikkein" - "sukat on ihan rikkeimet".
Laviahan ei ole kaukana Mouhijärvestä, Vammalasta jne. jotka taas lähenevät Tamperetta.
Olisi tosiaan kiva tietää, mistä tuo on alunperin kotoisin.
Minullekin tuo "rikkein"-muoto on tuttu ja se on täsmälleen sama asia kuin "rikkinäinen". Jos äiti huomaa lapsen sukan olevan rikki, hän voi sanoa:
a)"Sun sukkas on rikki."
b)"Sulla on rikkein sukka jalassa."
Joillakin seuduilla Suomessa kieli vääntää jopa nimiä tuohon tapaan. Muistanpa Tasavallan Sotaväestä tyypin, jonka puheessa esim. Suomen kaksi yleisintä sukunimeä olisivat 'Virtain' ja 'Korhoin' (Virtanen ja Korhonen).
Tuolla tavoin nen-päätteisiä nimiä ja muitakin sanoja käytetään ainakin Päijät-Hämeessä. Muistan kaverin, joka sanoi tuttavastaan "Leppäin" tai "Leppäi".
Linnan Pohjantähdessä, kun punaiset ovat vangittuina matkalla Lahteen, joku Hollolan isäntä huutelee tien varresta: "Viel viimei parai hevoi vietiin toissapäivän. Kyl senkii vielä maksaavatten henkellänsä perkeliet."
Jos muistini jaksaa lokalisoida mainitsemani tyypin oikein, niin hän oli kotoisin 'Kuusaalta'. Luultavasti me muut puhuisimme Kuusankoskesta. Vähän Päijät-Hämeen itäpuolella (pohjoista Kymenlaaksoa, luulisin).
>Jos muistini jaksaa lokalisoida
>mainitsemani tyypin oikein
Äsken käytyjen vaalien alla vanhusten muistaminen tuntui olevan lähes kaikille puolueille tärkeää. Heidän hoitonsa puutteiden korjaaminen oli itse kullekin liki sydämenasia.
Eikös vanha kansa kuitenkin ITSE ole sanonnoissaan päinvastakkaista mieltä? Perimätietohan kertoo sananlaskun sanoin: "Joka vanhoja muistaa, sitä USB-muistitikulla silmään!"
tähän keskusteluun molemmat lapsuuteni murteet.
Asuin Kuusaalla, joka siis on Kuusankoskea ja
sijaitsee tosiaankin Pohjois-Kymenlaaksossa.
Ja siellähän sanotaan Virtain, Lahtiin, punain,
keltain jne.
Moinen puhetapa taas huvitti ympäristöäni kesämökkipitäjässä, Tyrväällä, joka nykyisin on
osa Vammalaa. Sieltä taas tuttu on tuo sana rikkein. Muistan lapsuudesta mm. sannonnan:
Kattoi kun piru rikkeimestä kopasta.