Kiusaajalla on ennakkoluuloinen persoonallisuushäiriö, joka ilmenee siten, että hän pelottelee ja nujertaa erilaiset ihmiset pois näkyvistä, koska hän ei pysty käsittelemään erilaisuutta yliminän hallitsemassa psyykessään, ja kammoaa sitä miten häneen itseensä verrattuna erilaiset ihmiset saavat hänet ahdistuneeksi. Tällaiselle persoonallisuudelle on tavallista myös pakkomielle kontrolliin kieltojen ja lakien kautta. Se myös riippuu sosiaalisesta eriarvoisuudesta, kuten uusliberalismista, joka lisää taipuvaisen ihmisen painetta syöksyä persoonallisuushäiriöön, ja on siksi yleistä Suomessa, niin hoitoaloilta ravintola-alalle kuin lastenhoidosta politiikkaan.
Tällaista persoonallisuushäiriötä potevan ihmisen kanssa on toimittava äärimmäisellä varovaisuudella, välttäen lankeamista hänen manipulaatioonsa, mutta toimien pysyvänä ja järkähtämättömänä elementtinä kiusaajan elämässä, jolloin hän pystyy reflektoimaan itseään suhteessa ihmiseen, joka torjuu hänen oireensa ja asettaa esikuvan oikeasta käyttäytymisestä. Kiusaajat tarvitsevat vertailukohdan, jota he eivät pysty musertamaan samalle tasolle jolla he itse elävät. Kiusaajan terapeutin täytyy pystyä toimimaan omassa elämässään yhdentekevästi kiusaajan hyökkäyksiä kohtaan, joka osoittaa kiusaajalle tasapainon olevan mahdollista. Terapeutti tarvitsee kyvyn toimia itselähtöisesti huolimatta ulkopuolisesta paineesta. Tämä antaa kiusaajalle mahdollisuuden nähdä asioita toisen näkökulmasta ja haastaa omassa rauhassa oman egoistisen ja pakkomielteisen persoonallisuutensa.
Tällaista persoonallisuushäiriötä potevan ihmisen kanssa on toimittava äärimmäisellä varovaisuudella, välttäen lankeamista hänen manipulaatioonsa, mutta toimien pysyvänä ja järkähtämättömänä elementtinä kiusaajan elämässä, jolloin hän pystyy reflektoimaan itseään suhteessa ihmiseen, joka torjuu hänen oireensa ja asettaa esikuvan oikeasta käyttäytymisestä. Kiusaajat tarvitsevat vertailukohdan, jota he eivät pysty musertamaan samalle tasolle jolla he itse elävät. Kiusaajan terapeutin täytyy pystyä toimimaan omassa elämässään yhdentekevästi kiusaajan hyökkäyksiä kohtaan, joka osoittaa kiusaajalle tasapainon olevan mahdollista. Terapeutti tarvitsee kyvyn toimia itselähtöisesti huolimatta ulkopuolisesta paineesta. Tämä antaa kiusaajalle mahdollisuuden nähdä asioita toisen näkökulmasta ja haastaa omassa rauhassa oman egoistisen ja pakkomielteisen persoonallisuutensa.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Tuota.. aika rankkaa settiä olet työntämässä "kiusaajan" profiiliksi. Uskallan nyt kuitenkin väittää että jokaisella joka kiusaa tai on joskus kiusannut jotain henkilöä ei ole persoonallisuushäiriötä. Kiusaamista on monenlaista ja uskallan väittää niinkin että meistä jokainen on joskus syyllistynyt jonkinasteiseen kiusaamiseen. Tahallisesti tai tahtomattaan. Eikä kaiketi sentään ihan jokainen meistä voi olla persoonallisuushäiriöinen, vai mitä?
Kiusaamiseen syyllistyminen edellyttää ennakkoluuloista persoonallisuushäiriötä. Voíla!
Psykologi voi epäillä kiusaamista harrastavan ihmisen potevan ennakkoluuloista persoonallisuus- häiriötä.
Kiusaamisen määrittely ei kiinnosta minua, mutta se täytyy mainita, että ihmistä ei voida epäillä ennakkoluuloisesta persoonallisuushäiriöstä ennen kuin kiusaaminen on varma asia.
on vain yksinkertaisesti kusipää, joka jatkuvasti ärsyttää ylimielisyydellään tai "kaikkitietävyydellään" (lainausmerkeissä koska ei oikeasti tiedä mitään, vaan on koko ajan tyrkyttämässä virheellisiä tietojaan faktoista)
Kärsiikö tämä kiusaaja silloin "ennakkoluuloisesta persoonallisuus" häiriöstä?
Varsinkin jos kiusaaja kiusaa tavalla joka ärsyttää, eli yrittää olla omissa oloissaan, ja ei halua noteerata "kiusattua" millään lailla, koska on lokeroinut "kiusatun" lokeroon "kusipää"?
Sellaista persoonallisuushäiriötä kuin "ennakkoluuloinen persoonallisuushäiriö" ei ole olemassakaan.
vanhoista asioista. Sinua kiusattiin, so what? Jatka jo elämääsi ja unohda se. Kiusaajiesi tpdellinen voitto on se, että muutaman koulukiusausvuoden kärsittyäsi märehdit sitä läpi elämän. Ja vielä omalla nimelläsi netissä, josta kiusaajasi voivat suunnilleen realiajassa seurata vähittäistä romahdustasi.
Minua on varmaan enemmän kiusattu kuin olen itse kiusannut. Kuitenkin minulla lukee "persoonallisuushäiriö lääkärin papereissa".
Seurustelin lähes viisi vuotta miehen kanssa, jonka pikkusisko oli pahasti narsistinen. Koko perhe tansahteli hänen pillinsä mukaan. Näin jälkikäteen olen tajunnut, että miten paljon tuskaa sain kokea. Kun erosin kihlatustani, olin silloin jo aivan loppu, pahoinpidelty ja kiusattu.
Loppuaika olikin aikaa, jolloin etäännyin eksästä mahdollisimman kauas. Enkä luottanut enää kehenkään. En itseeni myöskään. Vieläkin kun törmään sattumalta tämän perheen tiettyihin ihmisiin, sydän hakkaa ja itku meinaa tulla...