Niin kuka jäi Kuuhun kuvaajaksi, kaukoohjaus maasta ei reaaliajassa onnistu, ja robotti joka matkii käsivaraa, en oikein usko.
http://www.youtube.com/watch?v=wWcPMdO7BwM
http://www.youtube.com/watch?v=wWcPMdO7BwM
Kuka jäi Kuuhun
kuvaamaan
322191
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 32
Vanhimmat
Jo 1960-luvulla oli olemassa Internet, tietokoneet, televisio jne.
Kuumoduulin lähtöhetki tiedettiin tarkasti etukäteen. Myös sen nousunopeus tiedettiin tarkasti etukäteen.
Sen aikaisella tekniikalla ei ollut mikään kovinkaan vakea tehtävä toteuttaa videokameraa, jonka kohdistus ja optiikan polttoväli (zoomaus) olivat ohjattavissa sähkömoottoreilla ja niitä ohjaavalla elektroniikalla. Sekä mahdollisesti myös täydentävällä manuaalisella kauko-ohjauksella.
Ymmärrän kyllä, että olet luultavasti syntynyt "pleikkari-aikana", etkä voi ymmärtää sitä, että jo ennen pleikkari-aikaa osattiin tehdä kaikenlaista.
Vuonna 1969 kukaan ei ihmetellyt tuon videon toteutusta, koska kaikille oli itsestään selvää, ettei sen toteuttamisessa ollut mitään ihmeellistä. Se oli silloin aivan arkipäiväistä tekniikkaa.
Vain 2000-luvun salaliittoteorioilla mielensä pilanneiden pullamössöteinien mielestä siihen liittyy jotain käsittämätöntä, koska vielä silloin ei ollut käytettävissä 2,4 gigahertsin tuplaydinpentiumeja.
Hohhoijaa...
Pieni korjaus vielä: Tuo video ei edes liene 60-luvulta ihan ensimmäisiltä kuukäynneiltä, vaan 70-luvun alkupuolelta myöhemmiltä kuukäynneiltä.
Summa summarum: Foliohattu-salaliittoteoria-dorkat pitävät kuulentoja mahdottomina, koska silloin ei ollut käytössä nykyistä teknologiaa.
Huomauttaisin kuitenkin, että homma on itse asiassa juuri päinvastoin: Ilman silloisia kuulentoja ei olisi käytössä nykyistä teknologiaa!
paskanjauhantaa.
Voisiko nimimerkki "pelkkää" perustella väitteensä tai esittää sitä tukevan linkin?
Ensinnäkään vehkeen irtoaminen alustaltaan (jossa "reki" saa alkusysäyksensä) on kuin suoraan wanhasta tieteiselokuvasta, ei näytä sitten aidolta pätkääkään. Tässä mitää linkkejä tarvita. Tämä on se linkki. Rakettimoottorit eivät pölläyttäneet Kuun pinnasta yhtikäs mitään. "Internet oli jo 60-luvulla", voi jesse, tuskin se oli kovin kaksinen, eikä sitä vielä osattu hyödyntää niin pitkälle. "Osattiin ennakoida tarkkaan ja ohjelmoida kuvaamaan jne buulshittii" - onpa typerä väite. Avatkaa jo silmänne, pellet.
Näistä laskelmista paljastuu että kuussa käynti vaatii tankkausaseman kuun kiertoradalla. koska vaadittavaa impulssienergiaa ei yhdellä nousulla voida vielä nykytekniikalle kerralla maasta iroittaa, innoittavaa tutkimusta.
http://koti.welho.com/jwestman/quu/9_2_tietoisku.html
Nyt on taas koti-tiedemieheltä unohtunut maapallon ja kuun painovoimalinko vaikutus laskelmista!
Free return trajectory
http://en.wikipedia.org/wiki/Free_return_trajectory
"The free return trajectory allows a great distance to be covered relatively directly without the use of additional fuel"
......
Lopussa sanotaan selvästi, että yksivaiheisen raketin massasuhdevaatimus olisi 70, joka on mahdoton. Monivaiheraketilla onnistuu, koska kokonaismassasuhde saadaan kertomalla vaiheiden massasuhteet keskenään.
Lasketaan vaadittava impulssi kuumodulille (tiedot wikipediasta ja antamastasi linkistä):
Koko kuumodulin lähtömassa 15000 kg. Laskeutumisvaihe 10334 kg josta polttoainetta 8165 kg ja nousuvaihe 4670 kg josta polttoainetta 2353 kg. Rakettimoottoreiden ominaisimpulssi n. 3000 m/s. Laskeutumisvaiheen impulssi 3000 m/s * ln(15000/6835) = 2350 m/s. Nousuvaiheelle 3000 m/s * ln(4670/2317) = 2100 m/s. Molempiin suuntiin tarvitaan 1850 m/s, lisäksi laskeutuessa vähän leijunta-aikaa laskupaikan hakemista varten.
Eli hyvin onnistuu ilman välitankkausta.
Tietenkin nasan laskelmat pitää teriassa paikkansa, Kuualuksen ohjusjärjestelmä ei pidä paikkannsa myöskään kuin teoriassa,
Ja videokameran keksivät myös ennen aikaa.
Kyllä TV-kameroita on ollut ennen 60-lukuakin!
ei mitään rakettimoottoreita käytetty
Ja tosiaan uskot että TY lähetyasema jäi Kuuhun.
Ei yhtään kaukoputkea jätetty, ja taisi yhteys sitten loppui melko pian.
Yhteys todellakin loppui melko pian, kun TV-kameran ja lähettimen akut tyhjenivät. Jotkin muut mittalaitteet oli varustettu aurinkokennoin, eli toimivat paljon kauemmin. Heijastuspeilit toimivat edelleen, koska eivät tarvi sähköä.
Kuuhun ei viety Apollo-lennoilla yhtäkään kaukoputkea. Ei ollut mitään tarvetta sellaiselle.
suuren suuri ACME-yhtiön jousi, jota myös Kelju K. Kojootti käytti eräässä elokuvassaan. Ja ne kipinät mitkä sieltä nousee on lisätty samalla K. Kojootti-tekniikalla, kyllä homma on näin!
EASEP (Early Apollo Scientific Experiments Package) = Apollo 11
ALSEP (Apollo Lunar Surface Experiments Package) = Apollo 12 - 17
ALSEP koepaketin sisältämät laitteet, seismometri,aurinkotuulikoe,magnetometri,ionidetektori,laserheijastin,lämmönjohtumiskoe 0-1.65m syvyydeltä.
Radioisotope Thermoelectric Generato RTG
Lämpöydinparisto/generaattori tuotti laitteistolle sähköä.
http://www.masaakix.interlink.or.jp/apollo/d_apollo/apollo-16/_image/ap16-exp-alsep-c.jpg
Laser-etäisyydenmittauspeili (Laser Ranging Retroreflektor) on kolmen keskenään kohtisuoran peilin muodostama nurkkaheijastin, joka heijastaa kaikki siihen tulevat säteet takaisin täsmälleen tulosuuntaansa.
http://www.masaakix.interlink.or.jp/apollo/d_apollo/apollo-11/_image/ap11-lrrr.jpg
http://ares.jsc.nasa.gov/HumanExplore/Exploration/EXLibrary/docs/ApolloCat/Part1/Images/F13.GIF
Aurinkotuulen koostumusta mittaava "purje" (Solar Wind Composition By Foil Entrapment) jonka avulla tutkittiin aurinkotuulen koostumusta mm. jalokaasujen ja niiden isotooppien suhteen. Mitattuja isotooppeja olivat helium-3, helium-4, neon-20, neon-21, neon-22 ja argon-36.
http://nssdc.gsfc.nasa.gov/image/spacecraft/alsep_solar_wind_comp.gif
Seismometri (Passive Seismic Experiment), jonka Apollo 11 jätti Kuuhun, toimi vain kolme viikkoa ja oli lähinnä "ensivilkaisu" Kuun seismiseen toimintaan. Sillä mitattiin kuunjäristyksiä, meteoriittien törmäyksiä ja vuorovesi-ilmiön vaikutusta Kuun kuoreen. Myöhemmät Apollo-lennot veivät Kuuhun useita pitempi-ikäisiä seismometrejä, joiden yhteiskäytöllä tehtiin perusteellisempia mittauksia.
http://www.myspacemuseum.com/pse2.jpg
Kuupölymittari (Lunar Dust Detector) koostui kolmesta aurinkokennosta ja oli tarkoitettu mittaamaan kuupölyn kertymistä mittauslaitteisiin, säteilyn aiheuttamia vaurioita, heijastunutta infrapunasäteilyä ja lämpötiloja Kuun pinnalla. Säteilyvaurioita mitattiin erikseen kaikille kennolle, joiden pinta oli suojattu eri tavoin ja mittaukset suoritettiin tarkkailemalla kennojen tuottaman jännitteen muutosta.
http://nssdc.gsfc.nasa.gov/image/spacecraft/alsep_11_lunar_dust.gif
Lunar Self-Recording Penetrometer (LSRP)
jonka avulla saatiin selville tiettyyn syvyyteen tunkeutumiseen tarvittava voima, kaivamalla pieniä kuoppia ja tutkimalla niiden seiniä sekä kuuperään työnnettävillä avoimilla tuubeilla, joiden avulla määriteltiin sen tiheys, keskimääräinen (regoliitin) jyväkoko, lujuus ja puristuvuus syvyyden funktiona. Kuuperä on hyvin hienojakoista. Yli puolet hiukkasista on alle 0,1mm halkaisijaltaan ja varautuneet hiukkaset, jotka takertuivat tutkimusvälineisiin, absorboivat Auringon säteilyä ja kuumensivat laitteita aiheuttaen joitain ongelmia. Kuun pinta kantoi erinomaisesti astronauttien painon ja antoi heille hyvän pidon ja tukevan jalansijan
http://nssdc.gsfc.nasa.gov/image/spacecraft/alsep_soil_mech.jpg
Muita kuvia ALSEP laitteista
http://falconek.republika.pl/alsep.jpg
http://ares.jsc.nasa.gov/HumanExplore/Exploration/EXLibrary/docs/ApolloCat/Part1/Images/F08.GIF
http://history.nasa.gov/alsj/a17/a17.alsep.layout2.jpg
http://www.astronautix.com/graphics/a/alsep15.jpg
http://www.fas.org/irp/imint/docs/rst/Sect19/a14alsep.jpg
http://perso.orange.fr/max.q/apollo/Missions/images/as17_alsep.jpg
http://mesic.astronomie.cz/Mise/ap16_04.jpg
http://www.lpi.usra.edu/expmoon/Apollo14/A14_PackageFS.gif
http://epizodsspace.testpilot.ru/e2/foto-e2/alsep1.jpg
http://science.nasa.gov/headlines/y2006/images/moonshadows/alsep_med2.jpg
http://lsda.jsc.nasa.gov/books/apollo/Resize-jpg/fs1c2-14.jpg
http://www.lrt.mw.tum.de/images/generell/faszination_raumfahrt/Moon Hoax/image009.gif
http://www.johnwyoung.org/as16/graphics-as16/as16-114-18388a.jpg
http://ares.jsc.nasa.gov/HumanExplore/Exploration/EXLibrary/docs/ApolloCat/Part1/Images/F10.GIF
http://www.si.edu/harcourt/nasm/Apollo/AS17/AS17-134-20494.jpg
http://www.apolloexplorer.co.uk/books/sp-350/ch-12-7.html
http://en.wikipedia.org/wiki/ALSEP
Mitään peilejä ei tarvitse kuun etäisyyden mittaamiseen,Kuu heijastaa huvin valoa, kuten kuutamolla näkyy, on luultavasti kauttaaltaan paksun ja hienon avaruuspölyn peittämä, joka selittää hyvin juuri kuun hyvät valonheijastus ominaisuudet, täysikuu korvessa melkein häikäisee,
Niin ja miten leveä on laser säde Kuussa, ei taida kuvan peileillä olla mitään virkaa.
Olen nähnyt jossain laskelmia että, 4,5:essä miljardissa vuodessa kuuhun olisi kertynyt ,50- 200 metriä paksu kerros hienoa avaruuspölyä.
http://library.thinkquest.org/03oct/02144/moon/laser.htm
http://sunearth.gsfc.nasa.gov/eclipse/SEhelp/ApolloLaser.html
http://www.lpi.usra.edu/expmoon/Apollo11/A11_Experiments_LRRR.html
päältä kauko-ohjauksella. Siihen hommaan oli oikein koulutettu (harjoitellut) kaveri, joka osasi ottaa huomioon sen, että kameraa oli käännettävä ja aseteltava 7 sekunttia (vai paljonko se viive tarkkaan oli) aikaisemmin kuin mitä kuvasta näkyi.
Jujuna oli käyttää jonkin verran laajempia rajauksia, jolloin varmistettiin se, että mitään tärkeää ei putoaisi pois kuvasta. Ja toisaalta yksinkertaisesti aloittaa kameraan kääntäminen muutaman sekunnin aikaisemmin.
Kyllä tuossakin otoksessa meinaa kuumoduuli lentää kuvan yläreunasta ohi ja se, että moduuli ei pysy keskellä kuvaa todistaa juuri sen, että kameraa ohjattiin viiveellä maapallolta.
Amerikkalainen yhtiö nimeltään RCA valmisti maasta kauko-ohjattavan kameran GCTA:n NASA:lle. GCTA tarkoitti "Ground Commanded Television Assembly" ja tällä laitteella tarkkaan ottaen kuvattiin kuumoduulin lähtö.
http://en.wikipedia.org/wiki/Apollo_TV_camera
http://www.myspacemuseum.com/apollocams.htm
http://ntrs.nasa.gov/archive/nasa/casi.ntrs.nasa.gov/19730010465_1973010465.pdf
http://www.history.nasa.gov/alsj/GCTA-Report.pdf
Kuussa on oikeasti käyty ja useamman kerran.
Jos meinaat että olivat tuollaisen kottikärryn vieneet kuuhun lähtökuvaa varten,
-Kaukoohjausservo zuumille
-kaukoohjaus kameraliikkeille, kamera heiluu.siis useampia servoja.
- kuva lähetin ja vastaanotin.
kaikki muka ohjataan maasta , kun on viive pitää nähdä tulevaisuuteen, höpö höpö.
http://www.myspacemuseum.com/as14-64-9121b.jpg
viive taisi olla vain 2 - 3 sekuntia.
Tämän huomaa kuuntelemalla radiokeskusteluja joissa lennonjohto ja astronautit aloittavat useasti puhumaan yhtä aikaa viiveen vuoksi, kunnes huomaavat puhuvansa päällekkäin ja toinen päättää lopettaa.
v=e6c60m3JbKw&mode=related&search=
kuinkan nyt suu pannaan, hymyyn vai.
http://www.youtube.com/watch?v=e6c60m3JbKw&mode=related&search=
Videokuvassa ei ollut lainkaan viivettä, luulen todellisen viiveen olevan suurempi, selvitetään, kun maassa tulee "suora" lähetys haastattelu siinäkin on pidempi viive kuin mainitsemasi sekuntimäärät ja Kuuhan on paljon kauempana.
Valolla kestää matkata kuuhun noin 2 sekuntia.
TV lähetyksissä maapallolla käytetään useita satelliitteja joiden välillä lähetys poukkoilee ympäri maapalloa maa-asemien ja satelliittien välillä joka pidentää viivettä.
Tässä vähän faktaa, niin kenenkään ei tarvi arvuutella tietämättömänä:
Valo ja radioaallot kulkevat 300 000 km/s.
Kuun keskietäisyys maasta on 380 000 km/s.
Eli viive Maan ja Kuun välillä yhteen suuntaan on noin 1,27 sekuntia.
Maata kiertävät tietoliikennesatelliitit ovat 36 000 km päiväntasaajan yläpuolella.
Jos kaksi keskustelijaa ovat eri puolilla maapalloa, kulkee heidän yhteytensä ainakin kahden satelliitin kautta. Jos yksi heistä on esim. Suomessa eli muutaman tuhannen kilometrin päässä päiväntasaajasta, on hänestä matkaa lähimpään satelliittiin noin 40 000 km. Jos toinen heistä on esim. Australiassa, on myös hänestä matkaa lähimpään satelliittiin noin 40 000 km. Nämä kaksi satelliittia ovat vastakkaisilla puolilla maapalloa, eli niiden välimatka on 84 000 km (2 kertaa 36 000 km plus maapallon halkaisija 12 000 km). Eli heidän keskustelunsa kulkee kaikkiaan 164 000 km yhteen suuntaan. Eli viive yhteen suuntaan on noin 0,55 sekuntia. Matka kasvaa vielä lisää, jos joudutaan käyttämään kolmatta satelliittia, tai kierrättämään signaalia välillä jonkun maa-aseman kautta.
Viive voi lisääntyä vielä matkalla olevissa elektroniikkalaitteissa. Nykyään puhe ja kuva muutetaan digitaaliseksi, ja datavirtaa saatetaan käsitellä ja puskuroida, joka aiheuttaa sitä lisäviivettä.
-Kuusta Kuva, Maahan vie kaksi sekuntia
-servokäsky maasta kuuhun, kamerazuumille ja toiselle servolle, joka ohjaa kameraa, takaisin Kuuhun menee kaksi sekuntia.
- käskun perillemenoon sadaan taas vastaus, kuusta 2 sekuntia.
Kuusta otetut kamerakuvat videolaitteistosta ei näytä omaavan näin monimutkaista kaukoohjaustekniikkaa, lähettimineen ja vastaanottimineen.
- todistelunmakua että alus nousisi Kuusta .
Kaitafilmikamera. Se on ollut perikunnalta hukassa jo useampia vuosia. Voinkin nyt kertoa mistä sen voi hakea. Omistusoikeudesta ei ole epäselvää, sillä jos se olis nasan niin siinä lukis nasa tai usa tai jopa ACME jollei studiomanu muistanu spreijaa em. tekstiä yli.
Jos taas on kyse 15v-ennenaikaansa syntyneestä videokamerasta joka vain on asennettu mummon kamerankuoriin niin miten v:ssä se kuva saatiin sieltä maahan? Omaan, siis vanhaan, silmään ei osu lähetysantennia. Ja kun se nyt kuitenkin näyttää olevan kaitafilmikamera, niin kuka kehitti kuvat, tapahtuiko se tunninkuvassa ja kuka filkun toimitti maahan toljotettavaksi? Myös täytyy ihmetellä sitä mitenpienellä antennilla se kottikärry on saanut käskynsä maasta kaapattua.
Sitten minua jo jonkinaikaa ihmetyttänyt mielestäni erikoinen piirre. Se on se, että niin tässä kuin muissakin kuukuljehtimissa on lokasuojat. Kuuautossa ne nyt just ja just tajuu ettei mohaven hiekka lennä kalliiden maskeerausten päälle, mutta entä esim tää mopo. Miten V:n kovaa ne sitä meinas vetää vai pelättiinkö että seikkailijat osuisi salaiselle lammikolle ja kura vois sotkee vehkeet.
Astronauttien piti aina välillä käyttää mukana ollutta harjaa jolla harjattiin pois kameran linssiin mennyttä pölyä ja muitakin laitteita avaruuspukujen liitoskohtia.
Tämä piti tehdä melkein aina kun kuuautolla pysähdyttiin.
..ja hyvää kuvaa halusivat paluusta, mutta ensimmäistä askelta kuvaamaan laitettiin paskin kamera mitä maasta löytyi.
Lähtökuvaa varten sitten kottikärryllinen elektroniikkaa, varta vasten suunniteltu kamera ja oikein koulutettu äijä ennakoimassa seitsemän sekuntia ennen lähtöä.
vastauksia siis.