Tämä liittyy siihen avaruus/sotatekniikan infernaalinen hinta- debattiin.
Tässä esitettävän kaltaisten keinojen kannattavuus riippuu avaruuskäytön osalta avaruuslaukaisun hinnasta ja perinteisten törkykalliiden mutta massaltaan keveämpien tekniikoiden toteuttamisen automatisoinnin tasosta. Eli jos esim. robottikädet saadaan kannattavasti tekemään myös niitä törkykalliita tekniikoita, niin hinta alenee. Ja mitä pienempi kilohinta laukaisulla, sitä huonommin satelliitit kannattaa tehdä.
Jossain on raja, jonka jälkeen satelliitit kannattaa teettää rasvaisessa konepajassa sinikaulustyöntekijöillä, tekoälyn suunnittelemien piirustusten perusteella.
Modaus (englanniksi "modding") tarkoittaa PC:n mikropiirien laittamista vaikkapa leikkimökin tai tynnyrin muotoiseen koteloon ja lisäksi vaikkapa nestejäähdytystä tai mopon viisarimittaria prosessorin kuormitusta osoittamaan. Sellainen on puoliksi pelleilyä.
Kannettavan tietokoneen keskeisten osien laittaminen sellaiseen tilaan, että niitä voi käyttää satelliitissa tai sotilastekniikassa edes epäkriittisissä tehtävissä, olisi eräänlaista modausta, ja täysin vakavaa sellaista.
Eikö se olisi kirjaimellisesti modausta?
Oma hätäinen ajatukseni sen toteuttamisesta:
Piirilevyt keittiötarvikkeeseen nimeltä painekeitin.
Ympäröidään elektroniikka joustavilla hieman jäykillä muovinaruilla, kuten kaapeleilla tai hyppynarulla. Tai sahataan muovipulloista osia ympärille. Kaasun tai nesteen pitää voida virrata vapaasti pehmusteiden läpi. Näiden tarkoitus on suojata elektroniikkaa raketin laukaisun ajan siihen asti kunnes satelliitti on päässyt kiertoradalle.
Kahvat pois sahalla. Porataan kattilan kanteen reiät johdoille, johdot läpi ja sitten tiivistettä.
Laitetaan jäähdytysnestettä. Onko pakko olla sähköä johtamatonta? Kenties se voi olla tislattua vettä, tärpättiä, vetyperoksidia, dieseliä, grillinestettä, oliiviöljyä... Luultavasti joku myrkyn kuuloinen, apteekista tai rautakaupasta saatava kemikaali tai niiden sekoitus on optimaalisin.
Tiivistettä kannen väliin ennen kannen sulkemista.
Ehkä kannen voi hitsata kiinni, tai edes juottaa.
Painekeittimen pitäisi pystyä pitämään avaruudessakin riittävä paine ettei neste ala kiehua.
Kattila pitää kai "maattaa" vastukseen tai johonkin, jotta radiohäiriöt pysähtyvät seinämiin tai heijastuvat niistä, eikä seinä toimi radiolähetinantennina sisäänpäin. Kattilan ja kannen pitää siis olla sähköä johtavaa ainetta. Jos ei ole, niin foliota tiiviisti ympärille, mutta paineenkestävästi. Haarukalla voi puhkoa ilmareikiä, jotta paine lähtee turvallisesti pois raketin noustessa ilmakehän yläpuolelle. Paperi alumiini eli kinkkufolio lienee avaruuskäytössä kestävämpää kuin perusfolio.
Loput on sitten säteilystä kiinni. On arvoitus miten kulutuselektroniikka kestää avaruussäteilyä, tai minkä ikäinen kestää. No, sehän ei ole este sotilastekniikassa useimmiten.
Tässä esitettävän kaltaisten keinojen kannattavuus riippuu avaruuskäytön osalta avaruuslaukaisun hinnasta ja perinteisten törkykalliiden mutta massaltaan keveämpien tekniikoiden toteuttamisen automatisoinnin tasosta. Eli jos esim. robottikädet saadaan kannattavasti tekemään myös niitä törkykalliita tekniikoita, niin hinta alenee. Ja mitä pienempi kilohinta laukaisulla, sitä huonommin satelliitit kannattaa tehdä.
Jossain on raja, jonka jälkeen satelliitit kannattaa teettää rasvaisessa konepajassa sinikaulustyöntekijöillä, tekoälyn suunnittelemien piirustusten perusteella.
Modaus (englanniksi "modding") tarkoittaa PC:n mikropiirien laittamista vaikkapa leikkimökin tai tynnyrin muotoiseen koteloon ja lisäksi vaikkapa nestejäähdytystä tai mopon viisarimittaria prosessorin kuormitusta osoittamaan. Sellainen on puoliksi pelleilyä.
Kannettavan tietokoneen keskeisten osien laittaminen sellaiseen tilaan, että niitä voi käyttää satelliitissa tai sotilastekniikassa edes epäkriittisissä tehtävissä, olisi eräänlaista modausta, ja täysin vakavaa sellaista.
Eikö se olisi kirjaimellisesti modausta?
Oma hätäinen ajatukseni sen toteuttamisesta:
Piirilevyt keittiötarvikkeeseen nimeltä painekeitin.
Ympäröidään elektroniikka joustavilla hieman jäykillä muovinaruilla, kuten kaapeleilla tai hyppynarulla. Tai sahataan muovipulloista osia ympärille. Kaasun tai nesteen pitää voida virrata vapaasti pehmusteiden läpi. Näiden tarkoitus on suojata elektroniikkaa raketin laukaisun ajan siihen asti kunnes satelliitti on päässyt kiertoradalle.
Kahvat pois sahalla. Porataan kattilan kanteen reiät johdoille, johdot läpi ja sitten tiivistettä.
Laitetaan jäähdytysnestettä. Onko pakko olla sähköä johtamatonta? Kenties se voi olla tislattua vettä, tärpättiä, vetyperoksidia, dieseliä, grillinestettä, oliiviöljyä... Luultavasti joku myrkyn kuuloinen, apteekista tai rautakaupasta saatava kemikaali tai niiden sekoitus on optimaalisin.
Tiivistettä kannen väliin ennen kannen sulkemista.
Ehkä kannen voi hitsata kiinni, tai edes juottaa.
Painekeittimen pitäisi pystyä pitämään avaruudessakin riittävä paine ettei neste ala kiehua.
Kattila pitää kai "maattaa" vastukseen tai johonkin, jotta radiohäiriöt pysähtyvät seinämiin tai heijastuvat niistä, eikä seinä toimi radiolähetinantennina sisäänpäin. Kattilan ja kannen pitää siis olla sähköä johtavaa ainetta. Jos ei ole, niin foliota tiiviisti ympärille, mutta paineenkestävästi. Haarukalla voi puhkoa ilmareikiä, jotta paine lähtee turvallisesti pois raketin noustessa ilmakehän yläpuolelle. Paperi alumiini eli kinkkufolio lienee avaruuskäytössä kestävämpää kuin perusfolio.
Loput on sitten säteilystä kiinni. On arvoitus miten kulutuselektroniikka kestää avaruussäteilyä, tai minkä ikäinen kestää. No, sehän ei ole este sotilastekniikassa useimmiten.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.