puhetta Yle-Teemalla tai jossakin. Kuuntelin sitä aluksi puolitorkuksissa lounastunnillani.
Arkeologi oli tutkinut viljan siitepölyn määriä sisämaajärvien rantamilla ja tehnyt ansiokkaita päätelmiä. Oikea tiede siinä tutki oikeita asioita, ja arvioi asutuksen kehitystä tämän kautta. Hyvä!
Tieteen olemukseen kuitenkin kuuluu, että se kritisoi itseään, kehittää mnenetelmiään ja katsoo asioita uusistakin kulmista. Muu ei ole tiedettä.
Tässä oli päätelty, että rukiin siitepöly oli siitä hyvä asutuksen osoitin, että ruis levittää siitepölyä tuuleen runsaasti ja sitä löytyy helposti
Ohra, jota muuta kautta tiedetään viljerllyn ennen ruista, pölyttää itse itsensä, ja pienemmällä määrällä.Tutkija oli ymmärtänyt ottaa sen huomioon.
NYT on kysyttävä, miten tarkasti ja perustellusti osoitetaan harvan asutuksen esiintyminen oloissa, joissa viljoja ei tunneta?
Jos/kun sisämaan ja Laatokankulman asukkaat olivat pyytäjiä ja kerääjiä, jotka jättivät vähän muita jälkiä, mistä heidän liikkumisensa ja asumisensa siellä tiedetään?
Mikkelin ja Lappeenrannan liepeiltä on nyt löydetty yllättäviä asuinpaikkoja, myös tuhannen vainajan hautausmaa, josta historiatiede ei tiennyt kertoa.
Arkeologi oli tutkinut viljan siitepölyn määriä sisämaajärvien rantamilla ja tehnyt ansiokkaita päätelmiä. Oikea tiede siinä tutki oikeita asioita, ja arvioi asutuksen kehitystä tämän kautta. Hyvä!
Tieteen olemukseen kuitenkin kuuluu, että se kritisoi itseään, kehittää mnenetelmiään ja katsoo asioita uusistakin kulmista. Muu ei ole tiedettä.
Tässä oli päätelty, että rukiin siitepöly oli siitä hyvä asutuksen osoitin, että ruis levittää siitepölyä tuuleen runsaasti ja sitä löytyy helposti
Ohra, jota muuta kautta tiedetään viljerllyn ennen ruista, pölyttää itse itsensä, ja pienemmällä määrällä.Tutkija oli ymmärtänyt ottaa sen huomioon.
NYT on kysyttävä, miten tarkasti ja perustellusti osoitetaan harvan asutuksen esiintyminen oloissa, joissa viljoja ei tunneta?
Jos/kun sisämaan ja Laatokankulman asukkaat olivat pyytäjiä ja kerääjiä, jotka jättivät vähän muita jälkiä, mistä heidän liikkumisensa ja asumisensa siellä tiedetään?
Mikkelin ja Lappeenrannan liepeiltä on nyt löydetty yllättäviä asuinpaikkoja, myös tuhannen vainajan hautausmaa, josta historiatiede ei tiennyt kertoa.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Tarinan iskemisen Euroopassa aloittivat kreikkalaiset ja roomalaiset.
Kerrottiin valtaa pitävän yksityselämästä ja muusta mielenkiintoisesta.
Esikuva voi olla esim. Irakista ja Egyptistä.
No, sitten kunnianhalu lisääntyi. Syntyi tiede, syntyi kriittinen tutkimus lähteineen ja menetelmineen.
POINTTI tähän yhteyteen: Suomen historiassa muuta kuin rannikkokaupunkien maaperää ja linnoja on tutkittu vähän ja kevyesti. Sen vuoksi Suomen historiana on kirjoitettu pääasiassa Ruotsin ja Hansan ja Katolisen kirkon historiaa. Laaja sisämaa on ollut asumatonta tai "asumatonta".
Jonkun pitäisi todella syventyä sisämaan ja järvireittien ja asutuksen historiaan. Ehkä silloin saadaan arkeologinen ja historiallinen näyttely sisämaan "historiattomasta" taustasta, esimerkiksi LEIVONMÄKI VETUS ET NOVUM".
"NYT on kysyttävä, miten tarkasti ja perustellusti osoitetaan harvan asutuksen esiintyminen oloissa, joissa viljoja ei tunneta?"
En osaa sanoa miten tarkasti, mutta myös metsästäjä-keräiljätyyppinen asutus jättää jälkiä. Niitä on myös sekä vartavasten etsitty, että löydetty. Jotain voidaan päätellä myös irtolöydöistä. Kalmistotkin kertovat luonnollisesti asumisesta. Ei arkeologia ole vain siitepölyn määrien tutkimista. Se on vain yksi työkalu muiden joukossa. Tuossa alempana ketjussa vastanut mielestäni dramatisoi turhan paljon tilannetta. Sisämaatakin on tutkittu ja tutkitaan. On hän tietysti osaltaa silti oikeassakin. Kyllä tiettyjä alueita on tutkittu enemmän kuin toisia.
"Jos/kun sisämaan ja Laatokankulman asukkaat olivat pyytäjiä ja kerääjiä, jotka jättivät vähän muita jälkiä, mistä heidän liikkumisensa ja asumisensa siellä tiedetään? "
Katso periaatteessa yltä, mutta lyhyesti: Asutuksen jäljet, kalmistot, esinelöydöt, pyyntikuopat, raudantekopaikat jne.
"Mikkelin ja Lappeenrannan liepeiltä on nyt löydetty yllättäviä asuinpaikkoja, myös tuhannen vainajan hautausmaa, josta historiatiede ei tiennyt kertoa."
Viittaatko hautausmaalla mihin?
No viittaat mihin viittaat, niin totta kai uusia löytöjä tehdään. Tämä "historiatiede" kuten hiukka oudosti personoiden ilmaiset, ei ole mikään ennustuskone jossa joku katsoo kristallipalloon ja kertoo etukäteen että sinä ja sinä hetkenä jostain pisteestä löytyy jälkiä asutuksesta. Arkeologiaan suunnatut varat ovat myös sen verran pieniä, että se pakosta rajoittaa tutkimus- ja inventointitoimintaa. Kaivauksiakaan ei tehdä lämpimikseen, vaan aina niillä on jokin tavoite ja yleensä kun kaivetaan, niin inventointien tai muiden keinojen perusteella on jo melkoinen varmuus että paikalla myös on jotain kaivettavaa.
Aletaan esimerkiksi kaivaa jonkin pysäköintitalon perustuksia tai siihen suuntaan. Sitten karahtaa kaivinkoneen kauha johonkin yllättävään, arkeologit kutsutaan kiireellä tutkimaan paikka, annetaan kolme kuukautta aikaa ja sitten pannaan löytö päreiksi ja jatketaan pysäköintitalon rakentamista.
Tottahan toki löytöihin mahtuu sattumia, ja pelastuskaivauksia tehdään paljon, mutta usein niissäkin on kyse siitä, että alueelta on jo etukäteen oletettukkin löytyvän jotain. Samalla tuon asiasi voisi kääntäen esittää niin, että useat löydöt eivät ole sattumia.