Ihmisen tuottamat hiilidioksidipäästöt ovat vain n. 5% kokonaisuudesta, luonnon tuottamat päästöt ovat sitten 95%.
Jos taas verrataan hiilidioksidin kokonaismäärää ilmakehässä, vuosittaiset kokonaispäästöt ilmakehään ovat luokkaa 25%. Tämähän olisi aiheuttanut jo aikapäivää kaiken hiilen kertymisen ilmakehään, ellei poistuma olisi samaa suuruusluokkaa, eli neljännes ilmakehän hiilidioksidista sitoutuu/poistuu vuosittain muualle.
Tässä vuoden 1990 tutkimustietoon perustuvaa juttu, missä on ainakin hyvä kaavio:
http://www.cypenv.org/worldenv/files/sequest.htm
Niin tästä tulisi nyt tietenkin montakin ihmettelyn aihetta, mutta kun ottaa huomioon tuon toimivan sitoutumistehokkuuden, niin ihmeeksi nousee se, että onko sitoutuminen ollut jatkuvasti kapasiteettinsa ylärajalla? Mikäli näin taas ei olisi, ei olisi mitään syytä epäillä, etteikö ihmisen tuottama vähäinen lisäys tulisi nopeasti hyödynnetyksi (vaikka linkissä otetaankin esille toimimattomaksi väitettyjä esimerkkejä).
Jos taas verrataan hiilidioksidin kokonaismäärää ilmakehässä, vuosittaiset kokonaispäästöt ilmakehään ovat luokkaa 25%. Tämähän olisi aiheuttanut jo aikapäivää kaiken hiilen kertymisen ilmakehään, ellei poistuma olisi samaa suuruusluokkaa, eli neljännes ilmakehän hiilidioksidista sitoutuu/poistuu vuosittain muualle.
Tässä vuoden 1990 tutkimustietoon perustuvaa juttu, missä on ainakin hyvä kaavio:
http://www.cypenv.org/worldenv/files/sequest.htm
Niin tästä tulisi nyt tietenkin montakin ihmettelyn aihetta, mutta kun ottaa huomioon tuon toimivan sitoutumistehokkuuden, niin ihmeeksi nousee se, että onko sitoutuminen ollut jatkuvasti kapasiteettinsa ylärajalla? Mikäli näin taas ei olisi, ei olisi mitään syytä epäillä, etteikö ihmisen tuottama vähäinen lisäys tulisi nopeasti hyödynnetyksi (vaikka linkissä otetaankin esille toimimattomaksi väitettyjä esimerkkejä).
Vastaukset 6
Vanhimmat
Kyllä hiilidioksin sitoutumisen pitäisi nopeutua kun sen määrä ilmakehässä kasvaa.
James Lovelock: ”sanon Gaiaa fysiologiseksi järjestelmäksi, koska sillä näyttää olevan ei-tietoisena päämääränä ilmaston ja ainekoostumuksen säätely elämän kannalta sopivalla tavalla. Nämä päämäärät eivät ole kiinteitä arvoja, vaan säädettävissä riippuen kulloisestakin ympäristöstä ja sitä asuttavista elämänmuodoista.
Gaiaa on ajateltava elävien ja elottomien osien muodostamana kokonaisjärjestelmänä. Auringonvalon mahdollistama elämän runsaus antaa Gaialle sen käyttöenergian, mutta tätä villiä ja kaoottista voimaa on suuntaamassa rajoitteita, jotka muovaavat koko itseään elämän puolesta säätelevää päämäärähakuista järjestelmää.”
Tuttumies: ”…tästä tulisi nyt tietenkin montakin ihmettelyn aihetta, mutta kun ottaa huomioon tuon toimivan sitoutumistehokkuuden, niin ihmeeksi nousee se, että onko sitoutuminen ollut jatkuvasti kapasiteettinsa ylärajalla?”
Lovelock:in Gaiateorian mukaan Maa säätelee lämpötilaansa aktiivisesti, siis myös CO2 sitomiskykyä. Viileässä voitolla ovat lajit jotka sitovat vähemmän CO2:a ja lämpimässä taas ne, jotka sitovat enemmän. Kapasiteetti ei siis ole kiinteä.
Ihminen on kuitenkin sotkenut tätä järjestelmää. Kuulemma 50% maapallon pinta-alasta on jo ihmisen muokkaamaa, mikä jo sinänsä huonontaa järjestelmän toimintaa ja kun siihen lasketaan päälle kemikaalit ja kasvihuonekaasut, niin pitäisi ihmetellä enemmänkin sitä että se vielä toimii edes joten kuten.
Luonnosta tulevat hiilidioksidipäästöt ovat yleensä tasapainossa, eli kasvit yhteyttävät suunnilleen yhtä paljon hiilidioksidia kuin ilmakehään tulee monista eri lähteistä.
CO2 pysyy ilmakehässä keskimäärin 100 vuotta, joten vaikka ihmisten aiheuttamat päästöt vedettäisiin nollaan saman tien, olisi CO2-pitoisuus ilmakehässä todella korkealla vielä pitkään.
Fossiiliset polttoaineet eivät kuulu luonnolliseen hiilikiertoon, ja ihmisten käyttämät fossiiliset polttoaineet ovatkin jo pitkään aiheuttaneet noin 1 % lisäyksen CO2-pitoisuuksissa ilmakehässä ja trendi jatkuu samanlaisena vielä pitkään.
Ongelmana on myös, että esim. sademetsien tuhoaminen syytää miljoonia tonneja CO2:a ilmakehään, ja samalla lähtee sademetsien kyky absorboida CO2:a, koska metsiä ei kasvateta uudestaan.
Tämä nyt oli hieman offtopiccia, kunhan lämpimikseni kirjoittelen kun en jaksanut pelkästään kiittää mielenkiintoisesta artikkelista. :)
Miten sademetsien tuhoaminen syytää hiilidioksidia ilmakehään?
Noin vuosi sitten katsoin jonkun luontodokumentin, jossa kerrottiin, että sademetsiä pidetään syyttä "maailman keuhkoina" sekä hiilidioksidin hävittäjinä, sillä ne tuottavat suurinpiirtein yhtäpaljon hiilidioksidia kuin mitä ne pystyvät käsittelemään.
Samaisessa ohjelmassa sanottiin, että merien levät ovat ennemminkin kasvikunnan keuhkot valtaisan hiilidioksidin sitomis kykynsä puolesta.
Korjatkaa jos olen väärässä.
Mieti, kuinka paljon biomassaa on esim. hehtaarissa sademetsää. Kun metsä tuhotaan, biomassan sisältämä hiili päätyy ilmakehään, ja koska sademetsien tilalle ei kasvateta uutta metsää, lisääntyy CO2-pitoisuus.
Kuutiossa puuta on sitoutuneena jopa 250kg CO2:a.
Olet aivan oikeassa tuossa leväjutussa kyllä, mutta kyllä sademetsätkin ovat melko merkittävä osa CO2-tsapainoa.
tuc:[CO2 pysyy ilmakehässä keskimäärin 100 vuotta, joten vaikka ihmisten aiheuttamat päästöt vedettäisiin nollaan saman tien, olisi CO2-pitoisuus ilmakehässä todella korkealla vielä pitkään. ]
Tiedän, että et ole keksinyt tätä väitettä omasta päästäsi, mutta se on kuitenkin ristiriidassa sen kanssa, mitä näemme tuosta linkittämästäni kaaviosta: 25% ilmakehän hiilidioksidista sitoutuu vuosittain. Epäilemättä jokunen hiilidioksidimolekyyli pyörii ilmoittamasi 100 vuotta, mutta miten ihmeessä saadaan keskiarvoksi tuollainen luku?
Epäilen, että tässä on takana joku virhe, missä päästöiksi on laskettu vain inhimilliset päästöt tms. Jaksatko selvittää virhekäsityksesi lähdettä?
Tuc:[Fossiiliset polttoaineet eivät kuulu luonnolliseen hiilikiertoon, ,,,]
Onko ne tulleet luonnon ulkopuolelta vai? (-;
Viestisi ei antanut kovin kummoista vastausehdotusta varsinaiseen ihmettelyyni: miksi erittäin tehokas maapallon hiilidioksidin sidontasysteemi ei kestä yhtään lisää hiilidioksidia. Sadenmetsien polttaminen toki vähentää mahdollisuutta ylimääräisen hiilen sidontaan (puiden lisäkasvun kautta) samalla kun se vapauttaa hiiltä ilmakehään. Näin varsinkin, jos sademetsän tilalle tulee paljas, humukseton ja kasviton maa.
Tässä yhteydessä on ehkä hyvä jälleen korjata se edelleen monien mielessä elävä virhekäsitys, että luonnontilaiset sademetsät olisivat jotenkin erikoistesti maapallon keuhkot (hapen tuottaja). Niissä ei tapahdu merkittävää hiilen nettopoistumaa eikä näin ollen merkittävää hapen nettotuottoakaan.
http://en.wikipedia.org/wiki/Rainforest