Olipa ihana nähdä kuinka te olitte kiinnostuneita elämästäni tuossa paria riviä alempana. Teidän kanssanne on niin mukava jakaa kokemuksia, että kirjoitan vielä hieman lisää minun arjestani! No, eihän se oikein arkeakaan ole, kun sellaiset herkkuruoat jokapäivä saan terveellisesti syödä.
Tosiaan minulla on hieman ikävää kerrottavaa. Jevgeniä ei enää ole. Jevgenin kauan kadoksissa ollut veli soitti minulle ja kertoi suru-uutisen. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun kuulin Vasilista. Vasili kertoi, että Jevgeni oli ollut kioskiin kävelemässä ja jäänyt teurastamoon matkalla olleen pekonirekan alle. Hän ei ollu ehtinyt kärsiä, vaan oli menehtynyt välittömästi. Vasilin ääni oli kyllä pelottavan paljon samankaltainen, kuin Jevgenin. Mahtavat olla ihan kaksosia. Myös Vasili nikotteli sanoessa k-äänteitä aivan samalla tavalla kuin Jevgeni! Ehkäpä oli tarkoitettu, että tapaan Vasilin!
Eilen minulla oli lääkärintarkastus. Tohtori Heikki Anttila kävi oikein kotona saakka minut tutkimassa, kun on vähän nuo polvet vaivanneet, enkä viitsinyt rasittaa niitä kävelemällä terveyskeskukseen. Mukansa hän oli ottanu 4 sairaanhoitajamiestä, varmaan jotakin harjottelijoita, kun olivat mielestäni kovin palomiehekkäästi pukeutuneet.
Valitettavasti emme pystyneet lääkärini kanssa tarkastamaan kuinka paljon olenkaan laihtunut sitten viime käynnin. Vaaka pyörähti kolmesti ympäri, joten emme saaneet oikeaa lukemaa. Oli ihana tunne nähdä, kuinka ensin vaa'an noustessa 200kiloon se ei jäänytkään siihen vaan lähti alusta nollasta ja päätyi lopulta 73 kiloon!! Minä olen siis laihtunut, ei mittari ennen ole sentään noille pompsahtanut! Verenpaine oli myös aika hyvällä hollilla. Tohtorilla oli vain ilmeisesti tullut mukaan lasten malli verenpainemittarista, kun teki kovin tiukkaa. Verenpainehan on silloin hyvä, kun yläpaine on paino ja alapaine on vyötärön ympärys, minulla meni aika lähelle eli 270/150. Uskon sopivan verenpaineeni johtuvan siitä, että kuohukerma sitoo suolan elimistössäni, eikä se pääse imeytymään yhtä hyvin, kun rasvattoman maidon kanssa. Kolesterolitulokset saan kuulla ensiviikolla. Tohtori Heikki Anttila sanoi, että vereni näytti ihan keltaiselta. Vhh-ruokavalio on siis puhdistanut jopa vereni! Lähtiessään tohtori Anttila kannusti jatkamaan samaan malliin!
Eilen vietin myös koti-iltaa koirani kanssa. Hyvä ruoka tietenkin illan teema, kulinaristi kun olen. Minä irroitan porsaasta valkoiset osat, jotta koirakin saa syötävää samasta lihapalasta. Kyllä Pepi tykkää, kun saa lihaa! Itse en oikein välitä siitä punaisen värisestä osasta vaan laitoin omalle lautaselleni tietenkin herkkupalat eli valkoiset osat. Pepille kyllä maistuu punaisetkin osiot. Oli kyllä oikein luksus-ilta, kun naapurin tyttökin suostui vielä Pepiä käyttämään iltakakalla eikä minun tarvinnut nousta sohvalta! Normaalisti joudun nousemaan sohvalta aina iltaisin, koska vakio-koiranhoitajani soittaa ovikelloa. Tänään hän oli sairastunut. Naapurin tytön isä on talonmies, joten tyttö pääsee avaimilla sisään. Naapurin plikka kehtasi sentään kysyä minkä värinen talutushihna on Pepin, kun eteisessä roikkuu minun vyöni samassa naulassa. Mistä minä nyt voisin tietää minkä värinen se on, en ole varmaan edes nähnyt sitä! Typeriä nuo puuronsyöjät!
Ja lopuksi lukijapalautteeseen. Joku kyselikin tuolla aiemmin mistä saan kuituni. No kyllähän minä syön jatkuvasti kasviksia, esimerkiksi oliiviöljyä ja kookosmaitoa! Ja viljallahan ne porsaatkin kasvatetaan, tokihan se välittyy sitä kautta myös minulle, ihan kuten ravintoketjuun kuuluu! Joku myös ehdotti minulle sulhasta. Olin hieman pettynyt sulhasen kieltävästä vastauksesta. On se aikamoista materialismia, jos astiasto menee rakkauden edelle!
Kiitos vielä kaikille lukijoilleni! Muistakaahan vaihtaa terveelle elämälle. En vielä tainut kertonutkaan kuinka oloni on tänäänkin upean terve ja pirteä, suorastaan hehkun elämäniloa!
Tosiaan minulla on hieman ikävää kerrottavaa. Jevgeniä ei enää ole. Jevgenin kauan kadoksissa ollut veli soitti minulle ja kertoi suru-uutisen. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun kuulin Vasilista. Vasili kertoi, että Jevgeni oli ollut kioskiin kävelemässä ja jäänyt teurastamoon matkalla olleen pekonirekan alle. Hän ei ollu ehtinyt kärsiä, vaan oli menehtynyt välittömästi. Vasilin ääni oli kyllä pelottavan paljon samankaltainen, kuin Jevgenin. Mahtavat olla ihan kaksosia. Myös Vasili nikotteli sanoessa k-äänteitä aivan samalla tavalla kuin Jevgeni! Ehkäpä oli tarkoitettu, että tapaan Vasilin!
Eilen minulla oli lääkärintarkastus. Tohtori Heikki Anttila kävi oikein kotona saakka minut tutkimassa, kun on vähän nuo polvet vaivanneet, enkä viitsinyt rasittaa niitä kävelemällä terveyskeskukseen. Mukansa hän oli ottanu 4 sairaanhoitajamiestä, varmaan jotakin harjottelijoita, kun olivat mielestäni kovin palomiehekkäästi pukeutuneet.
Valitettavasti emme pystyneet lääkärini kanssa tarkastamaan kuinka paljon olenkaan laihtunut sitten viime käynnin. Vaaka pyörähti kolmesti ympäri, joten emme saaneet oikeaa lukemaa. Oli ihana tunne nähdä, kuinka ensin vaa'an noustessa 200kiloon se ei jäänytkään siihen vaan lähti alusta nollasta ja päätyi lopulta 73 kiloon!! Minä olen siis laihtunut, ei mittari ennen ole sentään noille pompsahtanut! Verenpaine oli myös aika hyvällä hollilla. Tohtorilla oli vain ilmeisesti tullut mukaan lasten malli verenpainemittarista, kun teki kovin tiukkaa. Verenpainehan on silloin hyvä, kun yläpaine on paino ja alapaine on vyötärön ympärys, minulla meni aika lähelle eli 270/150. Uskon sopivan verenpaineeni johtuvan siitä, että kuohukerma sitoo suolan elimistössäni, eikä se pääse imeytymään yhtä hyvin, kun rasvattoman maidon kanssa. Kolesterolitulokset saan kuulla ensiviikolla. Tohtori Heikki Anttila sanoi, että vereni näytti ihan keltaiselta. Vhh-ruokavalio on siis puhdistanut jopa vereni! Lähtiessään tohtori Anttila kannusti jatkamaan samaan malliin!
Eilen vietin myös koti-iltaa koirani kanssa. Hyvä ruoka tietenkin illan teema, kulinaristi kun olen. Minä irroitan porsaasta valkoiset osat, jotta koirakin saa syötävää samasta lihapalasta. Kyllä Pepi tykkää, kun saa lihaa! Itse en oikein välitä siitä punaisen värisestä osasta vaan laitoin omalle lautaselleni tietenkin herkkupalat eli valkoiset osat. Pepille kyllä maistuu punaisetkin osiot. Oli kyllä oikein luksus-ilta, kun naapurin tyttökin suostui vielä Pepiä käyttämään iltakakalla eikä minun tarvinnut nousta sohvalta! Normaalisti joudun nousemaan sohvalta aina iltaisin, koska vakio-koiranhoitajani soittaa ovikelloa. Tänään hän oli sairastunut. Naapurin tytön isä on talonmies, joten tyttö pääsee avaimilla sisään. Naapurin plikka kehtasi sentään kysyä minkä värinen talutushihna on Pepin, kun eteisessä roikkuu minun vyöni samassa naulassa. Mistä minä nyt voisin tietää minkä värinen se on, en ole varmaan edes nähnyt sitä! Typeriä nuo puuronsyöjät!
Ja lopuksi lukijapalautteeseen. Joku kyselikin tuolla aiemmin mistä saan kuituni. No kyllähän minä syön jatkuvasti kasviksia, esimerkiksi oliiviöljyä ja kookosmaitoa! Ja viljallahan ne porsaatkin kasvatetaan, tokihan se välittyy sitä kautta myös minulle, ihan kuten ravintoketjuun kuuluu! Joku myös ehdotti minulle sulhasta. Olin hieman pettynyt sulhasen kieltävästä vastauksesta. On se aikamoista materialismia, jos astiasto menee rakkauden edelle!
Kiitos vielä kaikille lukijoilleni! Muistakaahan vaihtaa terveelle elämälle. En vielä tainut kertonutkaan kuinka oloni on tänäänkin upean terve ja pirteä, suorastaan hehkun elämäniloa!
Vastaukset 3
Vanhimmat
jännittävästä jatko-osasta. Taidan tästä kääntyä VHH-uskoon kun tuo sinunkin elämäsi on tuollaista herkkua! :) Tahtoo kanssa!
tässä kaljan hyydyttämässä yössä. Jatka samaan malliin juttujasi on mukava lukea: :)
On aina hienoa että jollakulla on sisältöä elämässään! Harmi että sulhokandidaatti vastasi kieltävästi. Eihän sitä tiedä vaikka olisitte kuinka loistavasti sopineet yksiin. Mutta jos sinnikkäästi jatkat kosiskelua niin eiköhän tärppää!
Jatka toki kuulumistesi kertomista, ne vetävät suupielet ylöspäin ja piristävät päivää kummasti :)