Mitä älykkyyden osa-aluetta painotetaan? Onko matemaattislooginen, visua-spatiaalinen vai verbaalinen "älykyys" tärkein ja missä järjästyksessä? Miksi juuri tuo splitti kelpaisi älykkyyden testaamiseen? Miksi esimerkiks muisti ei usein ole mukana älykkyys testauksissta, vaikka sekin on älykkyyden osa-alue. On aivan varmaa että hyvä (sekä pitkä että nopea) muisti auttaa älykkäiden päätösten tekemisessä.
Älykkyystestit kertovat varmaankin jotakin menestymismahdollisuuksista, mutta se joka saa keskinkertaisen tuloksen älykkyystestistä voi menestyä, menestyä paremmin kuin "Mensan nero".
Onko ÄÖ testi enemmänkin joidenkin itsetuntoa pönkittävä riitti jolla he uskottelevat itselleen olevansa "korkeatasoisia" tai luulevat saavansa oikeutuksen menestykseen, mitä useinmiten eivät kuitenkaan saavuta.
Älykkyystestit kertovat varmaankin jotakin menestymismahdollisuuksista, mutta se joka saa keskinkertaisen tuloksen älykkyystestistä voi menestyä, menestyä paremmin kuin "Mensan nero".
Onko ÄÖ testi enemmänkin joidenkin itsetuntoa pönkittävä riitti jolla he uskottelevat itselleen olevansa "korkeatasoisia" tai luulevat saavansa oikeutuksen menestykseen, mitä useinmiten eivät kuitenkaan saavuta.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Älykkyyden määritelmä on se minkä ihminen määrittelee älykkääksi kriteereiksi, mutta ovatko nämä määritelmät oikeanlaisia, niin sitä täytyy kysyä ihmisiltä itseltään ja enemmistön päätökseen tyytykäämme koska siellä on voima.
olla montaa mieltä. Alunperinhän testit kehiteltiin erottamaan toivottomat tapaukset niistä joille kannatti antaa kouluopetusta. Armeijassa oli kaiketi samanlainen idis testaukselle. Vasta toisen maailmansodan jälkeen keksittiin, että psykologisia testejä voitaisiin käyttää joukoista erottumiseen. Syntyi Mensan tulkinta älykkyystesteistä.
Eihän tuo älykkyystestaus ole likimainkaan kattavaa älykkyyden kokonaisuutta tarkasteltaessa, mutta lomake, johon sisältyy loogista päättelyä mittaavia tehtäviä on halvin tapa testata nopeasti suuria joukkoja. Tässä testauksessa on aina se oikea vastaus, joten tulosten tarkistaminen on helppoa. Muiden lahjakkuuden osa-alueiden kuten luovuuden testaaminen olisi liian hankalaa: miten pisteytetään luova vastaus.
Menestys on aina motivaatiosta kiinni. Jos et tiedät mitä haluat, on aivan sama oletko huippuälykäs vai et. Nykymaailma on aivan liian monimutkainen, jotta ihminen voisi kokeilla kaikki elämänaloja ja saavuttaa jotakin todellista. Siksi älykkäänkin pitää keskittyä johonkin tiettyyn asiaan. ÄO-testit sinänsä ennustavat hyvin koulumenestystä, mutta elämässä menestymiseen tarvitaan muutakin kuin koulutietoa.
B i n e t’n–S i m o n’in ä l y k k y y s-t e s t i s t ö t (asteikot),
B–S-asteikot (virheellisesti Binet’n asteikot), *Binet’n ja *Simon’in (opetusministerön toimesta 1904) laatimat ransk. ja maailman ensimmäiset *standardoidut *älykkyys-*testit erottelemaan sub-normaaleja esikoulu-ikäisiä normaaleista. 1) 1905-versiossa oli 30 *itemiä vaikeus-järjestyksessä; standardoinnissa 50 lasta. 2) 1908-versioon tuli *mentaalinen taso, minkä *Stern 1911 nimesi mentaaliseksi iäksi (MI). Standardoinnissa 203 lasta. 3) 1911-version käyttöalue laajeni 3-vuotiaista aikuisten tasolle.
*Goddard käänsi englanniksi S–B:n 1908- ja 1911-versiot, ja ne olivat Yhdysvalloissa sellaisinaan käytössä standardi-testeinä, kunnes *Terman’in 1916 Yhdysvaltojen oloihin sovellettu revisio syrjäytti ne. – 1912 Stern esitti, että MI jaetaan elin-iällä (EI), mistä saatiin mentaalinen osamäärä (MO). MO:sta (kerrottuna 100:lla) tuli *ÄO Terman’in 1916 versioon Yhdysvalloissa, jossa B–S:n revisiot käyvät yleisnimellä *Stanford-–Binet (S–B). – *Terman–Merrill (T–M), *T–M–L, *Wechslerin älykkyys-testistöt (asteikot).
Niin, laitoin tuon menestymisen heittomerkeille, koska yleensähän menestyminen elämässä mitataan rahassa.
Rahan tekemiseen ja sen säilyttämiseen toki tarvitaan älykkyyttä aivan varmasti. Jokainen älykäs olento tietää keinot tehdä rahaa ja menestyä sillä saralla, mutta onkin toinen asia haluaako elää sellaista elämää.
Menestyä voi muutenkin: sillä, että kerää rahan sijasta ihmisiä ympärilleen, elämänkokemusta, tietoa ja taitoa. Nyt kun sinulla on näitä edellämainittuja asioita, niin huomaat ettet tarvitse rahaa kovinkaan paljoa.
Miksi sitten "menestyminen" on niin tärkeää? Ihmiset olemme erilaisia, arvostamme erilaisia asioita, meillä on ERILAISET LUONTEET. Siksi toiset älykkäät ovat rikkaita ja toiset vähemmän rikkaita. Elämäntapa on oma valinta, hyvin pitkälti.
Sitten tuon esille senkin seikan, että on kaksi tapaa:
1. lahjakkuutesi avulla keräät itsellesi
2. käytät lahjasi ympäristön hyväksi ja pidät itselläsi vain tarpeellisen (määrä on yksilöllistä), jotta voit jatkaa toimintaasi. Saat hyvänolontunteen tästä.