Minun maalla on pieni koski jossa on ollut Vesivoimalla toiminut mylly johon voisi varmaankin rakentaa viiden kilowatin turbiini generaattorin.
Josta voisi helpoimmin ottaa virtaa vastuksiin varaajaan tai uunin sisälle.
Ei ois nuuka herzeistä eikä volteista.
Jos ei tarte lämmitykseen sähköä niin sähkö erottelisi vetyä vedestä jouto aikoina jota voisi käyttää vaikka autossa.
Nyt tekniikan asiantuntijat,kustannuslaskijat vastailemaan vai tuleeko lääketieteelliseltä puolen passitus hullujenhuoneelle.
Josta voisi helpoimmin ottaa virtaa vastuksiin varaajaan tai uunin sisälle.
Ei ois nuuka herzeistä eikä volteista.
Jos ei tarte lämmitykseen sähköä niin sähkö erottelisi vetyä vedestä jouto aikoina jota voisi käyttää vaikka autossa.
Nyt tekniikan asiantuntijat,kustannuslaskijat vastailemaan vai tuleeko lääketieteelliseltä puolen passitus hullujenhuoneelle.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Keskeisin ongelma on varmaan vuotunen virtauksen vaihtelu. Eli vettä riittää tehokkaaseen käyttöön pienvoimalaitoksissa vain muutamien viikkojen ajan vuodessa ilman vesivarastona olevaa isoa yläpuolista vesistöä, jonka pinnan säätelyyn on vesirakentamislakien mukainen oikeus.
Jos vettä kumminkin riittää esim talvella, niin minä yhdistäisin järjestelmään generaattorin lisäksi lämpöpumpun, joka repisi lämpöä kosken vedestä turbogeneraattorin tuottamalla sähköllä. Mutta järjestelmä tulisi kalliiksi, koska siinä olisi paljon räätälöintiä.
Kaadut ensimmäisenä lupamenettelyn alle. Sitten ostat asiantuntijalausuntoja ja viranomaislupia koko vesialueen nauttijoilta ja vieläpä yläjuoksun maanjusseilta, joiden pelloilta sitä juoksee.
Sukulaiseni meinasi vastaavaa ja laski pelkkiin lupiin, todistuksiin ja alkusontaan menevän 20-25 tuhatta eeroa. Silä ostaa klapia ja sähköä 15 vuotta aivan pokkana.
Jos omistat jo koskioikeuden, saat käyttää mihin tahdot. Silloin kannattaa ehdottomasti pykätä vaikka vanha kolmivaihemoottori generaattoriksi, sähkö on senverran kallista.
On vain rahasta kiinni miten hyvän saat ja paljonko tehoa. Pari kilowattia saa helposti vaikka lattialämmitykseen.
Vedyn varastointi on jo HUomattavasti hankalempaa.
Yhdenkin vesialueeseen maansa kuuluva saa polkaisua vuosia kestävän valitusmenettelyn lupakysymyksessä. Voimalaitosrakenteet tulee purkamaan lääninhallituksen komentama firma rakentajan laskuun. (ks Karpon ohjelma Keski-suomesta) Pitää tietää pilkulleen mitä tekee, eikä lukea hössötyksiä.
kokeilusta olisi kyse, niin seuraavassa linkissä on jonkinlainen kyhäelmä. Etuna siinä on, että jos jollain on jotain vastaan sanomista, niin laitteen voi koppasta kainaloon ja viedä pois.
Periaatteessa ideaa voisi kehitellä hieman suurempaankin "liikuteltavaan" vesivoimalaan. Tällöin etu olisi juuri se, että sen voisi pienin kustannuksin siirtää pois, jos se jonkin hermoille liikaa kävisi.
http://www.otherpower.com/scotthydro1.html
Olen nähnyt esim. Itävallan alpeilla useita kotitekoisia vesivoimaloita, jotka ottavat voimansa alppipurosta. Tällöin puro johdetaan pitkän putken läpi alhaalla olevaan generaattoriin. Koska korkealle vuorille ei välttämättä ole edes koskaan vedetty yleistä sähköverkkoa.
http://www.waterwheelfactory.com/
Seuraavassa vastaavan tyyppinen kotikutoinen tuulivoimala.
http://www.otherpower.com/windfarm1.html
Näiden hyötysuhteesta taikka tehokkuudesta ei kylläkään ole mitään takeita, mutta asia tullee hoidetuksi.
Ilman suurempia lupamenettelyjä Lauri X rakensi jokeen Y tonttinsa (maatila) kautta kulkevan betonikourun noin 90 metriä. Siinä pyöri vaakatasossa metallinen turbiinipyörä, joka remmillä käytti kahta kuorma-auton 24 V laturia. Järjestelmässä oli kolme 105 Ah akkua ja inventterikin 230 V vaihtovirtaan. Suurimman osan sähköstä Lauri käytti valaistukseen ja lämmitykseen autotallissaan ja välillä kuumensi kiukaan rantasaunassaan!
Jokin tarkastus tuli ja kouru vehkeineen piti poistaa kiireellä, kuin olisi levittänyt tappavaa tautia. Lauri kuunteli lähikaupungin käräjillä vielä tuomionsakin. Maksoi vesialueen nauttijoille (valtio) 18600 mk, tarkastusmasut, oikuskulut, purkamiskulut ja lopputarkastukset 84000 mk! Oli sitten kallista saunomista ja autotallissa puuhastelua.
ollut kyse kosken rakentamisesta, niin varmaan viranomaiset heti "innostuivat" asiasta.
Mielestäni, jos kuitenkin on riittävän pieni puro, omalla maalla (tms.) ja siihen ei mitään muutoksia varsinaisesti tee (luonnontilaisuus ei muutu), niin kyllä siihen pienen kokeiluvehkeen voi Suomessakin laittaa. (Ja jos puro sijaitsee niin syrjäisessä paikassa, että siitä ei kukaan tiedä, niin ei siitä kukaan myöskään koskaan valita).
----------
Lainauksia:
"Purojen ja ojien patoamisessa on erityisesti huomattava se, ettei padottu vesipinta saa aiheuttaa harvinaisenkaan tulvan aikana vettymis- tai muuta vahinkoa yläjuoksulla. Patoallasta ei saa täyttää kuivana aikana eikä tyhjentää äkkiä niin, että alajuoksulla aiheutuu veden puutetta, tulvimishaittaa, veden laadun heikkenemistä tai pilaantumista. (VL 1 luku 15, 17, 19-20 §)"
"Vesilain perusteella enintään yhden hehtaarin suuruisen lammen tai järven luonnontilaisuutta ei saa muuttaa, ei myöskään luonnontilaista noroa, puroa eikä lähdettä. (VL 1 luku 15a ja 17a §)"
"Hankkeelle saatetaan joutua hakemaan sekä vesilain että maankäyttö- ja rakennuslain mukaiset luvat. Ympäristölupaviraston, aikaisemmin vesioikeuden, lupa ei korvaa maankäyttö- ja rakennuslain nojalla tarvittavaa lupaa, minkä yhteydessä selvitetään erityisesti rakentamisen maankäytöllisiä tai kaupunki- ja maisemakuvallisia vaikutuksia. Toisaalta kaava tai maankäyttö- ja rakennuslain mukainen toimenpidelupa eivät myöskään oikeuta toteuttamaan vesirakentamishanketta, mikäli hanke edellyttää ympäristölupaviraston luvan hakemista. Ympäristölupaviraston luvan tarve on määritelty vesilaissa ja vesilain valvontaviranomaiset, kuten kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja alueelliset ympäristökeskukset, antavat pyydettäessä lausunnon ympäristölupaviraston luvan tarpeesta. (VL 2 luku 2 §)
Lisätietoja
Kehitysinsinööri Hannu Siitonen, Suomen ympäristökeskus, [email protected]."
-----
Jos kyse on siis kokeilu suuremmasta, niin sille kannattaa hankkia lupa (luvat) varmuuden vuoksi, jotta rakennelmaa ei joudu purkamaan.
...monellakin on vapaus ottaa sähkönsä mistä vain haluaa ja jos jopa 5kWh irtoaa jollakin rupelilla niin hitto vie, mikä jottei. Soisi muidenkin katselevan virtauksia.
Kuten tässäkin ketjussa esiin tulee, niin yllättäen lainsäädäntö on vastassa sitä että joku saisi ylenmääräistä hyötyä (Fortum kansallista voimaa käyttäen toki ei kuulu tähän, LOL) omasta pihastaan.
Ei muuta kuin rupelit pyörimään ja lapakulmien optimoimiseen löytyy ohjeet netistä, kuten myöskin generaattorien valintaan. Genikset löytyy vaikkapa kirppareilta. Ruutia ei tarvitse uusiksi keksiä.
Saas nähdä montako taloa, asuinaluetta, kaupunkia täytyy toimia ympäristöystävällisesti teknisillä valinnoilla ennenkuin päättäjät oivaltavat :D
Ai niin... Ympäristöystävällisyys on laitonta... Hys.