Täällä palstoilla aina joskus joku muuta väittää
mutta ovat kyllä väärässä.
mutta ovat kyllä väärässä.
Älykkyydellä ja ammateilla selvä yhteys
koulumenestys myös
131171
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
"Täällä palstoilla aina joskus joku muuta väittää
mutta ovat kyllä väärässä."
Näillä tiedepalstoilla on tapana todistaa väitteensä. Pelkkä väite ei vielä todista mitään eikä myöskään mielipide.
Joten todisteita näkyville!
P.S. Velvollisuus todisteiden esittämiselle - ns. todistustaakka - on aina väitteen esittäjällä.
Itse olen mensan jäsen, mutta koulut jäi käymättä. Lisäksi työskentelen lukkoseppänä alle suomalaismiehen keskipalkan.
Minun on myöskin todettava, että Mensan jäsenistö vaikuttaa verrattain koulutetulta joukolta, mutta tässä on munan ja kanan ongelma. Uskoisin, että huonommin koulutetulla yhtä älykkäällä kansan osalla ei vain tule mieleen hakeutua vartavasten testaamaan älykkyyttään. Itsekkään en varsinaisesti kokenut olevani mitenkään erityisen älykäs, ennenkuin tulin testissä käyneeksi.
Heittäisin siis myös pallon takaisin perustelujen esittämiseksi ketjun alkuun
tietty ihmisryhmä käy testeissä vaikuttaa testistä saataviin korrelaatioihin? Otoksen määrä vaikuttaa ainoastaan hajontaan.
Tässä nyt hain sitä, että Mensan jäsenistö ei ole edellä perustelemani mukaisesti kelvollinen otos edustamaan sitä kahta parhaiten älykkyystesteissä menestyvää prosenttia kansasta, jota sen pitäisi edustaa. Mensan jäsenistö edustaa älykkyystesteihin omasta halusta pyrkineiden ja koko kansan kahden parhaiten älykkyystesteissä menestyvän prosentin leikkausta.
Olennainen selventävä sana - satunnaisotos - jäi pois:
Mensan jäseniä ei ole valittu satunnaisotoksesta, vaan ihmisistä, joiden päätökseen hakeutua älykkyystestiin on saattanut vaikuttaa esim. koulumenestys taikka huikea urakehitys.
Jos älykkäitä on vain vähän mutta "älykkäissä" ammateissa toimii itse asiassa valtava joukko ihmisiä? Ehkä ei ihan vajaa voi oppia nopeasti, mutta aika tavallisia tyyppejä, kuka edullisista kuka heikommista lähtökohdista ponnistanut kohden korkeaa tulotasoa ja arvostusta.
professoria tai suuryritysten johtajaa itse tunnet? Ei taida kovin valtava joukko olla...
oli professori.
kuin jossakin älykkyystestissä saavutettu ÄO, silloin älykkyydellä ja ammatilla on tietty yhteys. Omasta mielestäni ÄO ja älykkyys eivät tarkoita tarkalleen samaa asiaa.
Ollaan tarkkoja: ÄO:n ja ammattien välillä vallitsee sellainen yhteys, että enemmän koulutusta vaativissa ammateissa toimivien ÄO on keskimäärin korkempi kuin vähemmän koulutusta vaativissa. ÄO korreloi positiivisesti koulumenestykseen. Tämä korrelaatio on todistettu lukuisissa amerikkalaisissa tutkimuksissa. Suomesta en tiedä: luulisin, että kenelläkään suomalaisella tutkijalla ei ole ollut uskallusta tutkia moista asiaa. Ahmavaarakin se siteerasi muitten tutkimustuloksia ns. tutkimuksissaan.
Oletus:
(1)ÄO ja (2)ammatti r n. 0,40
(3)koulumenestys ja (2)ammatti n. 0,40
(1)ÄO ja (3)koulumenestys n. 0,40
Osittais-korrelaatiolla voidaan "eliminoida" kolmannen muuttujan vaikutus. Tällöin "puhdas" korrelatio saattaisi olla n. 0,25.
Älykkyyden ja ammatin "vaativuuden" yms. välillä on selvä yhteys (kuten toisissa viitteissä on tutkimus-referensseissä tuotu esiin). Epäselvää voi olla vain tämän yhteyden voimakkuudessa.
"Älykkyyden ja ammatin "vaativuuden" yms. välillä on selvä yhteys (kuten toisissa viitteissä on tutkimus-referensseissä tuotu esiin). Epäselvää voi olla vain tämän yhteyden voimakkuudessa."
Tutkimus referenssistä on kyllä puhuttu, mutta esiin sitä ei kyllä ole tuotu. "Ameriikassa" ei ole kovin hyvä lähdeviittaus.
Minä olen älykäs, mutta en ole pärjännyt hyvin koulussa ja työttömänäkin olen ollut aika paljon. Syitä siihen on paljonkin. Kotini ei ensinnäkään ole kannustanut opiskeluun vaan päinvastoin. Lapsuuteni ympäristö muutenkin keskittyi kasvatuksessa lähinnä itsetunnon nujertamiseen. Sellaisessa ympäristössä ei juurikaan ole motivaatiota itsensä kehittämiseen, kun tietää ponnistelut jo etukäteen turhaksi.
Toisin päin asialla saattaa olla vaikutusta. Professoriksi ei päästä apinan älykkyydellä. Maisterin ja insinöörin paperit sen sijaan irtoaa jo keskimääräistä tyhmemmälekin. Heitä on tilastollisesti jo niin paljon, että ainakin osan on oltava älykkyydeltään keskitason alapuolella.