Mikä on suomalaisten yo keskimääräinen ÄO ?
Amerikassa vain yksi selvinnyt lukiosta ÄO 70
miten suomessa ?
141590
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Sitä ei tiedetä tarkkaan, ehkä n. ÄO 106.
Onko luokittelu näin yksinkertaista, 106? Melkeinpä lukioon kuin lukioon, useinkin keskinkertaisen heikkotasoiseen pääsee juuri keskinkertaisella keskiarvolla - olisiko ka. 7.5-8.5 luokkaa. Tosin kaikkien lukioiden vaatimustason keskiarvoon vaikuttavat tietysti ns. korkean keskiarvon eliittilukiot: 8.5-9.0 vaatimuksillaan.
Tässä voi samalla ajatella sitä nuorisoa, jonka motivaatio esim. sosiaalisten paineiden takia on hakeutua lukioon ja suorittaa se tavalla tai toisella lävitse? Lukion kurssien suorittaminen vaatii uusintatentit huomioiden heikon motivaation ja alhaisen älyllisen vaatimuksen suhteessa virheistä oppimiseen.
Kirjoituksista suorittumiseen vaaditaan mielestäni henkilöä, jolla ei ole esim. lukihäiriötä tai muutenkaan vaikeuksia elämäntilanteessaan. Ts. lukion tenttilukemisto ei vaadi erityistä oivaltamista, vaan mahdollisuuksia keskittyä ajan kanssa sen ulkoaopetteluun.
Olisiko siten, että lukion suorittamiseen vähimmäisvaatimus on suomalainen ÄO:n keskiarvo, jonka keskihajonta voi olla esim. 5? Lahjakkaammat selviävät helpoimmin ja vähemmän lahjakkaammat vain suuremmalla työllä?
Joten lukio heijastelee itseasiassa vain suomalaisessa yhteiskunnassa opiskelun, että uravalintojen arvoja? Uskoisin, että peruskoulun jälkeen ammattikoulutuksiin hakeutuu älyllisesti samansuuntáinen joukko, joilla uravalinnat nousevat muista kuin ns. akateemisista tai edelleen ns. hyvätuloisen kansanosan arvoista. Ainakin näin on kiva väittää. (:
Keskihajonta ei tarkoita vaihtelu-väliä tms.
lukioon aikanaan kun ei ollu parempaakaan tekemistä. Kävin siellä tunneilla nukkumassa kun opiskelu ei kiinnostanut pätkääkään. Mutta sen verran utelias olin, että olisin saattanut jäädä jostakin paitsi jollen olisi mennyt lähes joka päivä.
Kirjotuksiin en lukenut sillä lomalla ennen kirjoituksia kuin yhdestä kirjasta esipuheen. Sitten jäi lukemiset siihen. Läpi pääsin ihan hyvin tuloksin vaikka moni samalla tyylillä lukion käynyt kaveri reputti rankasti.
Niin ja kävin vuoden jenkeissä vaihto-oppilaana. Kirjoitin sieltä koulun parhain arvosanoin "ylioppilaaksi" vaikka en mitään oikeesti opiskellutkaan. Siinä koulussa oli oikeesti myös sellaisia oppilaita jotka ei osannu lukea ollenkaan. Sen tähden lähes kaikki kokeetkin oli sellaisia monivalintatehtäviä, joissa voi vain ympäröidä oikeaksi arvelemansa vastauksen.
Niin ja ne "ylioppilaskokeet", ne oli oikea vuosisadan vitsi. Veikkaan että lähes kuka tahansa ala-asteen 3. luokkalainen olis selvinny läpi niistä kunhan vaan olis osannu lisäks muodostaa pienen tarinan englanniksi. Että silleen. Kyllä mä vaan veikkaan että siellä on huonommillakin älynlahjoilla varustetut päässeet läpi niistä kokeista kuin mitä aloittaja mainitsi.
Etelä- vai Pohjois-Amerikassa?
ja heebon nimihän oli Bush.
vuosittain yo-tutkinnon ja ikäluokan koko on suunnilleen 60 000. Siis noin 60 prosenttia kansalaisista suorittaa yo-tutkinnon vuosittain, vaikka joukossa on toki seniorikansalaisiakin. Tältä pohjalta, yo-tutkinnon vähimmäis-ÄO:n täytynee olla siinä 90, vaikka yksittäistapauksina saattaa olla alempiakin arvoja. Keskimääräinen ÄO lienee hieman yli 100:n, koska yo-tutkinnon suorittaneilla on keskimäärin hieman korkeampi ÄO kuin muilla.
Jos puhutaan huipuista, niihin pätevät suunnilleen samat säännöt kuin muihinkin keskiarvojakaumiin. Jos yo:n suoritus on parempi kuin 90 prosentilla, on todennäköistä, että ko. henkilön ÄO on vähintään 130 ja jos suoritus kuuluu parhaaseen prosenttiin, henkilön ÄO on todennäköisesti vähintään 160. Tämä siksi, että jokatapauksessa ylioppilaiden ÄO-jakauma on hieman yli keskiarvon ja lähes kaikki älykkäät ihmiset suorittavat yo-tutkinnon. Hyvin motivoitunutkaan keskimääräisen ÄO:n omaava ei kykene yo-tutkinnossa aivan huippusuorituksiin. Tämä johtuu siitä, että tietyissä aineissa pelkkä hyvä muisti ei riitä: tarvitaan myös muunlaisia kognitiivisia kykyjä.
...
Jos käytetään 24 kh:ta, silloin parhaaseen 10 prosenttiin kuuluvan ÄO on 131. 15 kh:lla sama arvo on tuo 119.
"Jos käytetään 24 kh:ta, silloin parhaaseen 10 prosenttiin kuuluvan ÄO on 131. 15 kh:lla sama arvo on tuo 119." - Kyllä. Jos keskihajontaa ei erikseen ilmoiteta, se oletetaan 15:ksi (kuten WAISissa ja nykyään myös Stanford - Binet'ssä).
Olen edellä esiin tuotua (yli) puolen ikäluokan yo-"penetraatiota" käyttänyt agrumenttina yo-kirjoitusten helpottumisesta (1950-luvun alussa vain pari prosenttia ikäluokasta tuli ylioppilaiksi.)
Siis jos yo-kirjoitusten arvosana-jakauma pysyy samana kirjoittajien määrän moninkertaistuessa, koe on helpompi. - Tämä on aiheuttanut ankaran proteesin "väärää" päättelyä vastaan.
5% l, 16% e ja 21% m. Mielestäni arvosanojen jakauman samana pysyminen ei kerro tutkinnon helpottumisesta. Voidaan nimittäin ajatella, että 1950-luvun jakauma oli vain 2% otos siitä väestöstä, joka nykyään suorittaa yo-tutkinnon. 1950-luvulla yo-tutkinnon suorittajat tulivat ylemmistä yhteiskuntaluokista, mutta heidän ÄO:nsä noudatti varmaankin normaalijakaumaa.
Lisäksi on todettava, että eximiankaan saaminen ei välttämättä kerro vielä kovin korkeasta ÄO:sta, vaan motivaatiosta ja stimuloivasta ympäristöstä. Mutta väitän, että jos henkilö saavuttaa huippupisteet laajasta matematiikasta tai kielikokeesta, silloin hänen ÄO:nsa täytyy olla korkea. Tietenkin on myös selvää, että motivaation puuttuessa mikään älykkyys ei auta hyviin arvosanoihin.
"(- -) Mielestäni arvosanojen jakauman samana pysyminen ei kerro tutkinnon helpottumisesta. (- -)"
1950-luvulla yo-kirjoitusten suoritus (n. 2 %) painottui "ylä"-luokkaan, jossa osa oli suhteellisen lahjattomia. Suurella osalla ala-luokan lahjakkaista ei ollut kirjoitus-mahdollisuutta varsinkaan maaseudulla.
2000-luvulla puolet kirjoittaa ja "kaikki" pääsevät läpi.
Kokemuksen mukaan 1960-luvulla tyhmät ahkerat, jotka pärjäsivät keskikoulussa, potosivat heti lujassa lukiossa. Kansakoulun neljännellä oppikoulu-kelpoiset erottuivat hyvin selvästi, ja käytännössä oppikoulu oli heille käytännössä avoin, jos vain päätä riitti.
Pariin kertaan on TV:stä tullut englantilainen sarja, jossa nykyiset hyvät oppilaat pantiin 1950-luvun brittiläiseen teoreettiseen oppikouluun, jossa heidän menestyksensä oli surkea.
Kliinisen testaus-kokemuksen valossa nykyään on ylioppilaita, joilla ei älynsä puolesta olisi ollut mitään asiaa entisajan lukioon.
Kaiken edellä olevan pohjalta väitän, että argumentti muinaisten ylioppilaiden otoksen "kapeudesta" (2 %) ei riitä vasta-todistamaan sitä, että yo-kirjoitukset ovat ratkaisevasti helpottuneet.
Ei lukio päätä vaadi, laajan matikan, fysiikan ja kemian arvosanat kiitettävät.
Luin tosi laiskasti esim. teoria-aineita, matikka aineet kiinnosti, kielet oli paljon vaikeempia kun matikka ja enkusta tuli heikoin arvosana. Kuiteskin nyt osaan puhua ja kirjoittaa enkkua huippuhyvin, pärjään ulkomailla.
Eli se vähän riippuu motivaatiosta, lukiossa opetetaan niin tylsästi että siellä nuupahtaa.