Filosofit leikkivät kielellä ja sen komponenteilla, se kuinka hyvin käsitteelliset totuudet heijastavat todellisuutta tai havaintoja on samantekevää, sillä mitään varmuutta, joka ei perustuisi sokealle luottamukselle, on tuskin olemassa.
Filosofiset opit muodostuvat siis kielikomponenteista ja niiden välille johdetut kausaalisuhteet ovat tukemassa vain toisiaan. Filosofia on käsitteellistä kikkailua, mitään varmuutta se ei voi tuoda tai ainakaan sitä ei voisi käsitteellisesti todistaa.
Filosofia ei olisi mielenkiintoista, jos siihen ei sisältyisi opillisia totuuksia, koska ilman opillisia totuuksia ei olisi filosofiaakaan.
Filosofiset opit muodostuvat siis kielikomponenteista ja niiden välille johdetut kausaalisuhteet ovat tukemassa vain toisiaan. Filosofia on käsitteellistä kikkailua, mitään varmuutta se ei voi tuoda tai ainakaan sitä ei voisi käsitteellisesti todistaa.
Filosofia ei olisi mielenkiintoista, jos siihen ei sisältyisi opillisia totuuksia, koska ilman opillisia totuuksia ei olisi filosofiaakaan.
Vastaukset 4
Vanhimmat
"Filosofit leikkivät kielellä ja sen komponenteilla, se kuinka hyvin käsitteelliset totuudet heijastavat todellisuutta tai havaintoja on samantekevää, sillä mitään varmuutta, joka ei perustuisi sokealle luottamukselle, on tuskin olemassa."
Jos nyt haluat pitää kiinni siitä naivista käsityksestä, että kieli heijastaa maailmaa, niin voit olla huoletta. Mikäli kieli heijastaa maailmaa, tulee sen käsitteellistä kuvaamista arvioida juuri korrespondenssin avulla: miten hyvin kuvaus vastaa koettua=todellisuutta, on sen pätevyyden mitta.
"Filosofiset opit muodostuvat siis kielikomponenteista ja niiden välille johdetut kausaalisuhteet ovat tukemassa vain toisiaan. Filosofia on käsitteellistä kikkailua, mitään varmuutta se ei voi tuoda tai ainakaan sitä ei voisi käsitteellisesti todistaa."
Ahaa, olemmeko siis siirtyneet lukemistossamme Quineen? Haluatko siis sittenkin olla ennemmin nominalisti? Jos haluat varmuutta, mene kirkkoon. Tiedon luonteeseen kuuluu sen kumoutuvuus. Jos filosofia on käsitteellistä kikkailua, miksi kutsuisit vaikkapa politiikkaa? Filosofiassa perustelut eivät kuitenkaan aina ole pelkkää analogiaa ja induktiota. Elämme kielellisessä ympäristössä, ei siinä sen vakavampaa. 'Jos sanon, että maailma ei pyöri, se ei silloin pyöri, jumalauta'. Tärkeintä on kehittää argumentti, jota muut peliin osallistuvat eivät kykene kumoamaan. Näin saat ystäviä ja vaikutusvaltaa, tai sekopään maineen.
"Filosofia ei olisi mielenkiintoista, jos siihen ei sisältyisi opillisia totuuksia, koska ilman opillisia totuuksia ei olisi filosofiaakaan. "
Filosofia ei olisi mielenkiintoista, jos se ei käsittelisi opillisia totuuksia, loisi ja muokkaisi niitä.
Virkeässä ja viriilissä seurassa :
http://www.nakokulma.net/keskustelu/index.php
tunteelliset vuodatukset ovat tulleet osaksi filosofiaa?
Kävinpä tuossa Näkökulma-palstalla. Luin mm. palstanpitäjän vittuuntuneen ilmoituksen, jossa hän kertoi hylkäävänsä ylläpitäjäntyöt ja tyytyvänsä seurailemaan palstan mataloituvaa tasoa sivusta. Sisäpiirirasitukset näyttävät vieneen palstan mehut. Aiemmilla käynneilläni ko. keskustelufoorumilla oli aistittavissa vahvaa keskustelun itsetarkoituksellisuutta. Keskusteltiin paljon keskustelusta ja kytättiin keskustelijoita. Asiat eivät ottaneet ilmaa siipiensä alle, taivaalla raakkui joukko lintuja jotka yrittivät ampua toisiaan alas. Mutta kun aurinko oli pimitetty, kukaan ei osunut mihinkään.
Näkökulman tapaiselle foorumille valikoituu joukko keskustelijoita, joilla on tyypillisesti korostunut käsitys itsestään ja omasta roolistaan mielipiteilijänä. Palstaa voisi kuvata jollakin puoli- /määreellä, esimerkiksi puoliammattilaiseksi tai puoliakateemiseksi. Se on paha ominaisuus, lasi joka on puoliksi tyhjä eikä puoliksi täysi. Ihmisten rajoittuneisuus raadollisimmillaan on se joka jää päällimmäiseksi.
Näkökulmalla taitaa siis mennä tätänykyä kehnosti? Sekin on kyllä vähän sääli.