EVOLUUTTISIA KIEMUROITA

"Tänään ruokaillessani aloin pohtia kuuman tai lämmitetyn ruoan merkitystä. Ihminen on ainut olento, joka luontaisesti ja siten tarkoituksellisesti syö lämmitettyä ruokaa."

Eihän se pakollista ole se lämmittäminen. Kyse on ihmisen purukaluston soveltumattomuudesta raa'alle lihalle (vihanneksia ja hedelmiä ainakin muut syövät raakoina) ja osittain on kyse kulttuurista. Iniutithan elävät pääosin kylmällä ravinnolla. Samoin esim. leivän paistaminen perustuu ravintoaineiden jatkojalostamiseen siten, että tarpeettomat osat viljasta jätetään käyttämättä. Pelkän jauhon syöminen olisi hassua, siksi siitä tehdään leipää tms. Leipä on sinänsä hieman epäkäytännöllinen ja vanhanaikanen eines, mutta sillä on tärkeä merkitys ruokakulttuurin kannalta.

Lihan syöminen taas perustuu hivenaine- ja proteiinitarpeen tyydyttämiseen. Aikuinen ihminen pärjää ilmankin, mutta silloinkin on oltava jokin proteiinilähde, kuten pihviin verrattuna valtava määrä kasviksia tai jokin erityisen proteiinipitoinen kasvis.


"Kylmää ruokaa syömällä säästäisimme maailman hupenevia energiavarastoja. Tästä olisi myös taloudellinen hyöty jokaiselle ihmiselle. Myös ajalliset resurssit säästyisivät, kun ei tarvitsisi valmistaa ruokaa sen kummemmin.
"

Kylmää ruokaa pitää syödä enemmän, sillä sen hajottaminen ravintoaineiksi kuluttaisi enemmän energiaa kehon sisällä kuin kypsennetty ja tuon lisäravinnon hankkiminen kuluttaisi saman verran energiaa mitä pienemmän määrän lämmittämättä jättäminen säästäisi. Ajansäästö hupenisi puolestaan kylmän ruuan sulattamisen hitauteen ja siihen, että tuota kylmää ruokaa tulisi syödä enemmän.


"Tieteen mukaan ihmiset polveutuvat apinoista. Apinat eivät lämmittäneet ravintoaan. Heidän lihansyöntiviettinsä on äärettömän vähäinen. Miksi me, esi-isistämme eli apinoista välittämättä, aloimme metsästämään suurriistaa ravinnoksemme sekä käyttämään tulta lihan kypsentämiseen? "

Tieteen mukaan ihminen polveutuu heidelberginihmisestä, ei apinasta. Mutta ei takerruta siihen. Paviaanit syövät lihaa. Samoin kaikki muutkin apinat mikäli niille kypsennettyä ruokaa tarjotaan. Toisaalta simpanssit kuluttavat ruuan hankkimiseen paljon enemmän aikaa kuin paviaanit, sillä ne eivät syö lihaa kuin satunnaisesti.

Ihmiset ovat kaikilta osin huomattavasti apinoita kehittyneempiä, joten ehkä apinoiden tulisi ennemmin matkia ihmistä kuin toisinpäin. Mainittakoon vielä, että nykyihmisen aivojen tilavuus kasvoi samaan aikaan kun ihminen alkoi käyttää tulta ja syödä lihaa...


"Näitä pohtiessani mieleni sopukoihin tuli myös seuraava ahaa-elämys. Koska olemme ajan saatossa kehittyneet apinoista, niin tämähän tarkoittaa sitä, että esimerkiksi minun vanhempani ovat enemmän apinoita kuin minä. Heidän syntymäajankohtansa on lähempänä – vaikkakin vain hieman lähempänä – sitä ajankohtaa, kun ensimmäinen ihminen oli todistetusti ilmaantunut maan päälle. "

Evoluutioteorian perussääntöjen mukaan kehityssuunta voi olla myös päinvastainen, minkä myös huomaa näistä kirjoituksistasi.


"Minun lapseni ovat taasen samasta syystä vähemmän apinoita kuin esimerkiksi minä."

Toivottavasti.


"Yksi ihmissuku on sitä jalostuneempi mitä useampi sukupolvi tähän ketjuun kuuluu. Suvun jalostuminen jatkuu loputtomiin. Millainen on siis ihminen, joka syntyy vuonna 3000? Entä vuonna 10 000? Onko silloin enää mitään jäänteitä apinasta tai edes ihmisestä? "

Ei, sukupolvien määrällä ei ole paljoa merkitystä, vaan mitä laajempi geeniperimä tulevilla sukupolvilla tulee olemaan. Geeniperimämme on ollut laaja jo kymmeniä vuosituhansia ja viimeiset 60 000 vuotta ihminen on ollut likipitäen samanlainen kuin nykyään. Vaihtelua on ollut lähinnä pituudessa, mittasuhteet ja fyysiset ominaisuudet ovat pysyneet samoina.